Maatiloilla ja turkistarhoilla kissa on usein ulkorakennuksissa ja ulkona elävä työeläin, joka pitää hiiret loitolla ja jonka uskotaan saalistavan ruokansa itse

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry.

Tiedote 14.1.2019

HESY helpottaa maaseudun katastrofaalista kissatilannetta paikallisjärjestöjen kautta

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY on valtakunnallinen yhdistys, jonka toiminta ulottuu sen paikallisjärjestöjen kautta eri puolille Suomea. Maaseudulla jäsenyhdistyksiä työllistävät kaikkein eniten ulkona elävät kissapopulaatiot. Ongelman syynä on välinpitämätöntä kissanpitoa ylläpitävä asenneilmasto.

HESYllä on kuusi jäsenyhdistystä, joiden kautta liikkuu vuosittain noin 1700 eläintä. Näistä selkeästi suurin osa on kissoja. HESY tukee paikallisyhdistyksiään vuosittaisilla rahallisilla avustuksilla ja ottamalla mahdollisuuksiensa mukaan vastaan eläimiä ruuhkautuneilta jäsenjärjestöiltä. Näin HESY pyrkii helpottamaan maakunnissa toimivien eläinsuojelujärjestöjen kuormitusta ja auttamaan mahdollisimman monia kodittomia eläimiä.

– Maaseudulla järjestöt toimivat usein äärirajoilla ja tukitoimin niiden kapasiteetti riittää paremmin auttamaan suurta hädänalaisten eläinten määrää. Tavoitteemme on konkreettisen avun lisäksi edistää vastuuntuntoista lemmikinpitoa ja kissojen arvostusta alueilla, joissa eläinten kohtelu on takapajuisinta. Suomeen tarvitaan koko maan kattavaa eläinsuojeluverkostoa. Muuten eläinten asema ei parane ja kissojen heitteillejättö jatkuu, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

HESYn tuorein jäsenyhdistys on Kauhavalla toimiva Kehräämö ry. Etelä-Pohjanmaalla on paljon maataloutta ja siten myös navettakissoja sekä kettutarhakissoja. Vuonna 2018 perustetun järjestön suurimpina haasteina ovat työkissojen huono ja välinpitämätön pito, puolivilliintyneet kissalaumat sekä alueella vallitsevat väärät uskomukset kissan tarpeista.

– Osa alueemme väestöstä pitää kissojen loishäätöä, rokotusta ja leikkauttamista tarpeettomina. Vallalla on myös käsitys, että kissa pärjää ulkona talvipakkasellakin. Maatiloilla ja turkistarhoilla kissa ei useimmiten ole lemmikin asemassa, vaan ulkorakennuksissa ja ulkona elävä työeläin, joka pitää hiiret loitolla ja jonka uskotaan saalistavan ruokansa itse. Luontoon syntyy paljon kissoja, joista ei huolehdi kukaan ja jotka villiintyvät. Tämä johtuu siitä, että kissoja ei leikkauteta, koska operaation luullaan vievän kissan hiirestämishalut, sanoo Kehräämö ry:n puheenjohtaja Elisabeth Pihlajamäki.

Vaikka virheelliset kissakäsitykset elävät maaseudulla sitkeässä, näkyy tunnelin päässä valoa. Etelä-Pohjanmaalla toimii monia eläinsuojeluyhdistyksiä, joista yhä useampi saa ilmoituksia ulkona elävistä kissalaumoista.

– Tämä ei tarkoita sitä, että kissapopulaatioita olisi entistä enemmän, vaan sitä, että yhdistysten harjoittama tiedotus- ja valistustyö tuottaa tulosta. Ihmiset ilmoittavat näkemistään epäkohdista herkemmin, ja useampi kissa saadaan turvaan, Pihlajamäki lisää.

HESYn viisi muuta jäsenjärjestöä ovat Kouvolan seudun eläinsuojeluyhdistys KSEY, Mikkelin eläinsuojeluyhdistys MESY, Päijät-Hämeen eläinsuojeluyhdistys, Tampereella toimiva Kissojen Katastrofiyhdistys KKY ja Tuupovaaran Öllölässä sijaitseva Kissojen alkukoti ja apu ry.

HESYn jäsenyydestä kiinnostuneet eläinsuojeluyhdistykset ja muut järjestöt saavat lisätietoa jäseneksi liittymisestä lähettämällä sähköpostia osoitteeseen: pirjo.onza@hesy.fi. Jäsenliittymislomake löytyy sivuilta hesy.yhdistysavain.fi

HESY on vuonna 1874 perustettu eläinsuojelun uranuurtaja Suomessa. Yhdistyksen päätarkoitus on auttaa kodittomia lemmikkieläimiä. HESY sijoittaa vuosittain noin 500 hylättyä eläintä uusiin, vastuuntuntoisiin koteihin.

Lisätietoja:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry
Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Kehräämö ry
Elisabeth Pihlajamäki
puheenjohtaja
p. 040 678 3334
puheenjohtaja.kehraamory@gmail.com