Villikissoja ei Suomessa ole: on vain ihmisen hylkäämiä, kodittomia kissoja
Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry:n tiedote 11.3.2020
Villikissoja ei Suomessa ole: on vain ihmisen hylkäämiä, kodittomia kissoja
Suomen lait, säädökset ja käytänteet villiintyneiden kissojen kohtelusta ja kohtalosta ovat kyseenalaisia. Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry muistuttaa, että ihminen on vastuussa ulkona itsekseen elelevien kissalaumojen synnystä ja villiintymisestä ja peräänkuuluttaa itseisarvoa myös populaatiokissoille.
Vaikka kissat ovat eläneet Suomessa jo viikinkiajoilta saakka, villiintynyt kotikissa on määritelty täällä haitalliseksi vieraslajiksi. Siihen sovelletaan metsästyslakia samalla tavalla kuin rauhoittamattomiin eläimiin. Löytöeläimistä säädetyt kuntien velvollisuudet eivät niiden kohdalla päde: jos kissa todetaan villiintyneeksi, kunnalla ei ole velvollisuutta ottaa kissaa kiinni ja kuljettaa sitä löytöeläintiloihin, vaan kissa voidaan lopettaa välittömästi. Määritelmiin ja käytänteisiin liittyy monia eläinsuojelullisia ongelmia.
Karkulaislemmikit vaarassa
Villiintynyt kissa voidaan metsästyslain mietinnön (MmVM 7/1993 vp) mukaan tunnistaa ulkonäön ja käyttäytymisen perusteella: laiha ja takkuinen ulkomuoto sekä kiukkuinen käytös viittaavat villiintyneeseen kissaan. Kotikissasta voi kuitenkin tulla mieron tiellä nopeasti rähjäisen näköinen. Monet kotioloissa kiltit kotikissat käyttäytyvät pelokkaasti tai aggressiivisesti vieraassa paikassa tai vieraiden ihmisten läsnä ollessa. Kissaloukkuun joutuminen taas vie paniikkiin kissan kuin kissan, sillä loukku ei edusta kotikissallekaan turvaa, vaan vankilaa. Suurin osa sosiaalisten ja ihmisrakkaiden kotikissojen omistajista tietää, miten haasteellista mirri on saada kuljetuskoppaan eläinlääkärikäyntiä varten. Kissat lähtökohtaisesti vihaavat suljettua ovia ja valinnanvapauden puuttumista.
Porvoon kaupungin sivustolla väitetään, että karanneen lemmikkikissan saa yleensä kiinni ilman loukkua. Samanlaisen linjauksen ovat nähtävästi tehneet myös muun muassa Uusikaupunki ja Forssa. Ne kymmenet ihmiset, jotka vuosittain lainaavat HESYltä loukun saadakseen kiinni karkuteille päässeen kotikissansa, ovat varmasti eri mieltä. Turvallisiin sisätiloihin tottunut kissa on karussa ollessaan aivan uudessa ympäristössä ja mieluusti piiloutuu pitääkseen itsensä poissa vaarojen tieltä. Monia kotikissoja ei vieras saa houkuteltua syliinsä edes kissan kotona, ja koska kissan turvallisuudentunne on varsin paikkasidonnaista, tuttukaan ihminen ei vieraassa paikassa välttämättä tunnu kissasta turvalliselta. Ajatus alati ”käsikesystä” kotikissasta on järjetön.
Mietinnön määritelmissä mainitaan myös, että villiintyneenä voidaan pitää kissaa, joka hankkii ravintonsa luonnosta oman pihapiirinsä ulkopuolelta. Tämä määritelmä tekee villiintyneen esimerkiksi jokaisesta Suomen maatilakissasta, jotka varmasti piipahtavat navetasta myös pihan ulkopuolelle metsästämään.
Karkuun päässeen kotikissan ja villiintyneen kissan erottaminen toisistaan käytöksen, ulkonäön tai ruokavalion perusteella ei ole aina mahdollista, ja ainakaan se ei ole mahdollista silloin, kun kissa on loukussa. Käytetyt määritelmät kertovat tietämättömyydestä sen suhteen, millainen eläin kissa on, miten se toimii ja reagoi, ja saattavat karkuun päässeet lemmikkikissat suureen vaaraan.
Populaatiokissoillakin on itseisarvo
Villiintyneenä lopetettua lemmikkiä jäävät kaipaamaan sen omistajat – villiintyneitä kissoja ei kenties kukaan. HESY muistuttaa, ettei eläimen arvo riipu sen hyödyllisyydestä, rahallisesta arvosta, söpöydestä tai muustakaan ihmisen sille asettamasta ominaisuudesta. Eläimellä on itseisarvo, koska se on elävä, tunteva olento. Populaatiokissakaan ei ole arvoton ja silläkin on oikeus elää. Senkin elämä on ainutkertainen.
Villiintyneiden kissojen käsittely ja kesyttäminen on haastavaa, mutta mahdollista. Esimerkiksi Kanadassa toimiva, populaatiokissoja auttava TinyKittens-järjestö kertoo, että yli 90% heidän loukuttamistaan villiintyneistä kissoista voidaan lopulta sijoittaa koteihin lemmikeiksi. Vajaat kymmenen prosenttia saa jatkaa vapaata elämäänsä leikattuna ja rokotettuna ihmisen valvovan silmän alla vaikkapa maatilan hiirestäjänä. HESY toivoo, ettei villiintyneiden kissojen haasteellisuus koituisi niiden kohtaloksi, vaan että auttajat, jotka eivät osaa tai uskalla käsitellä villiintyneen oloisia kissoja, hankkisivat kokeneempaa apua populaatioiden loukutukseen ja hoitoon.
Villiintyneet kissat ovat ihmisen aikaansaannosta. Villiintynyt kissa on ihmisen hylkäämä kissa, tai ihmisen hylkäämän kissan jälkeläinen. Ihminen on vastuussa kissojen päätymisestä luontoon omilleen. Ihminen on siksi vastuussa myös näiden kissojen pelastamisesta.
Muutoksia lainsäädäntöön
Loukuttajat tulee ehdottomasti velvoittaa toimittamaan loukutetut kissat löytöeläintalolle, joissa niitä tulee hoitaa lain vaatimat 15 vuorokautta. Tämä on välttämätöntä jo siksi, että voidaan tarkastaa, onko kissalla tunnistusmerkintöjä, kuten tatuointi tai mikrosiru, ja tarkkailla kissan käytöstä loukun ulkopuolella. Loukutettujen kissojen lopettaminen suoraan loukkuun on yksiselitteisesti kiellettävä.
Samalla tulisi ottaa kriittiseen tarkasteluun metsästyslain muotoilu, jonka mukaan maanomistaja saa lopettaa mailleen tulleen villiintyneen kissan. Eläinsuojelulain mukaan eläimen saa lopettaa ainoastaan henkilö, jolla on riittävät tiedot kyseisen eläinlajin lopetusmenetelmästä ja lopetustekniikasta sekä riittävä taito toimenpiteen suorittamiseksi. Näiden kriteerien täyttämiseksi ei voi riittää se, että omistaa maata.
4K-kampanja
Voit osaltasi ennaltaehkäistä uusien kodittomien kissojen syntymistä ottamalla osaa HESYn Katkaistaan kissojen kurjuuden kierre -kampanjaan, joka käynnistyy tänä keväänä. Kampanjan tavoitteena on yhdessä yhteistyöjärjestöjen kanssa steriloida mahdollisimman monta koditonta kissaa, jotta ne eivät koskaan päätyisi luontoon aloittamaan puolivilliä kissapopulaatiota. Voit osallistua jo nyt tekemällä lahjoituksen keräystilille, jolta kustannetaan löytöeläinten hoitokuluja:
IBAN: FI09 2001 1800 113063
Lisätietoja:
Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry
Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi
Pirjo Onza
toiminnanjohtaja
p. 040 646 4061
pirjo.onza@hesy.fi
Mari Aro
tiedottaja
p.040 532 5849
mari.aro@hesy.fi