Säästä saksiniekka kärsimyksiltä: Äyriäiset pitäisi tainnuttaa ennen keittämistä
Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry
Tiedote 20.7.2020
Säästä saksiniekka kärsimyksiltä: Äyriäiset pitäisi tainnuttaa ennen keittämistä
Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY esittää, että ravut, hummerit ja muut kymmenjalkaiset äyriäiset on tainnutettava ennen keittämistä ja äyriäisiä on ennen niiden lopettamista säilytettävä luonnonmukaisissa olosuhteissa.
Äyriäiset on perinteisesti keitetty elävinä, sillä kuolleet ravut ja hummerit pilaantuvat nopeasti. Lukuisat tutkimukset (kts. lähteet) osoittavat äyriäisten tuntevan kipua, joten saksiniekalle keittäminen elävältä on tuskallinen kuolema. Kuolema voi myös pitkittyä kohtuuttomasti, jos keitinvesi esimerkiksi jäähtyy liian monen ravun samanaikaisesta keittämisestä.
Sveitsissä astui vuonna 2018 voimaan laki, joka edellyttää äyriäisten tainnuttamista sähköllä tai mekaanisesti ennen niiden keittämistä. Uudessa-Seelannissa rapujen keittäminen elävältä on ollut kiellettyä vuodesta 1999. HESY vaatii Suomeen vastaavaa lainsäädäntöä. Eläimet tulee tainnuttaa ennen teurastamista ja vaatimuksen tulee koskea myös äyriäisiä.
– Meidän on kohdeltava äyriäisiä eläinsuojelulain hengen mukaisesti. Kasvattamojen, laitosten ja ravintoloiden tulee ottaa käyttöön humaania äyriäisten tainnuttamiseen kehiteltyä tekniikkaa, jota on jo saatavilla. Esimerkiksi Crustastun-laite tainnuttaa äyriäisen alle puolessa sekunnissa, minkä jälkeen laite lopettaa äyriäisen kymmenessä sekunnissa, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.
Ravintoloissa äyriäiset voidaan tappaa myös mekaanisesti tuhoamalla niiden hermosto. Tämä vaatii tekijältä aina erityisammattitaitoa, jota kotikokeilla ei yleensä ole. Äyriäisellä ei ole aivojen tapaista keskushermostoa, jonka tuhoaminen aiheuttaa välittömän kuoleman, vaan eri puolilla kehoa olevia hermosolmukkeita ja -keskuksia, joita voi olla hankala paikantaa ja tuhota. Koska äyriäisten lopettaminen vaatii harjaantumista, niitä ei saisi myydä elävinä tavallisille kuluttajille.
– Eläinsuojelulainsäädännön mukaan äyriäiset on lopetettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti. Rapujen lopettamista ei kuitenkaan valvota millään tavalla ja eläviä eläimiä saatetaan tappaa hyvinkin kyseenalaisilla tavoilla suomalaiskodeissa. Siksi ravut ja muut äyriäiset tulee myydä kuluttajille valmiiksi lopetettuina ja valmistettuina tai pakasteina, Luukkainen jatkaa.
Sveitsin lainsäädäntö kieltää myös elävien äyriäisten säilyttämisen ja kuljettamisen jäässä tai jäisessä vedessä ja määrää, että vesieläimiä on pidettävä luonnollisissa olosuhteissa. HESY on esittänyt saman vaatimuksen jo vuodesta 2010 lähtien, kun yhdistys käynnisti Säästä saksiniekka kärsimyksiltä -tiedostuskampanjan. Äyriäisten taitamaton tappaminen ja pito ovat ison mittaluokan eläinsuojelullinen ongelma, sillä Suomessa käytetään ravintona vuosittain miljoonia rapuja, hummereita, katkarapuja ja muita selkärangattomia eläimiä.
– Koska ravut ja muut äyriäiset tuntevat tuskaa, niitä on suojeltava jatkossa lainsäädännöllisesti entistä paremmin ja kohdeltava hyvin ruokaketjun kaikissa vaiheissa, Luukkainen sanoo.
Ravut eivät ole ihmiselle välttämätöntä ravintoa. Äyriäisten pito- ja lopetustavoista huolestunut voi siis hyvin jättää saksiniekan ja muut selkärangattomat myös syömättä.
– Yhdessä ravussa on hyvin vähän syötävää. Rapujen syöminen onkin rituaali, joka on syytä kyseenalaistaa. Rapu ei ole raaka-aine, vaan elävä, tuntemiskykyinen eläin, Luukkainen summaa.
Ravustuskausi alkaa Suomessa 21.7.
Lisätietoja:
CNN. 2018: Switzerland bans boiling lobsters alive
Tutkimuksissa monien yleisesti käytettyjen lopetusmenetelmien on todettu aiheuttavan äyriäisille kärsimystä. Ainoa poikkeus vaikuttaa olevan ravintoloiden ja äyriäisten tuottajien käyttöön kehitelty Crustastun-laite: https://www.mitchellcooper.co.uk/appliances/crustastun-12749
Sen avulla äyriäinen voidaan tainnuttaa ennen keittämistä tai tappaa nopeasti.
Pascal Fosset et al. 2014. Anxiety-like behavior in crayfish is controlled by serotonin. Science. http://www.sciencemag.org/content/344/6189/1293
Tamar Stelling. 2014. Rethinking invertebrate pain. New Scientist.
http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S026240791460381X
Barry Magee, Robert W. Elwood. 2013. Shock avoidance by discrimination learning in the shore crab (Carcinus maenas) is consistent with a key criterion for pain. Journal of Experimental Biology.
http://jeb.biologists.org/content/216/3/353
Robert W. Elwood, Mirjam Appel. 2009. Pain experience in hermit crabs? Animal Behaviour. http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0003347209000712
Yhdysvaltalaisen eläinsuojeluyhdistyksen HSUS:n (The Humane Society of the United States) raportti äyriäisten kokemasta kivusta eri teurastustapojen aikana: http://www.humanesociety.org/assets/pdfs/farm/hsus-the-welfare-of-crustaceans-at-slaughter.pdf
Eviran ohjeita elävien rapujen säilyttämiseen ja kohteluun:
https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/elintarvikeala/elintarvikkeiden-alkutuotanto/elaimista-saatavat-elintarvikkeet/kalastustuotteet/ravut/
Äyriäistä ei saa tappaa mm.
∙ repimällä tajuissaan olevaa eläintä kahtia tai pilkkomalla paloihin
∙ irrottamalla tajuissaan olevalta eläimeltä raajoja, kudosta tai lihaa
∙ mikroaaltouunissa
∙ syömällä tai tarjoilemalla ruoaksi elävää äyriäistä
Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry
Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi