Eläinsuojelun Topelius -palkinto rautakarhujen auttajille
Elisa Aaltola (vas.) ja Carina Lintula ovat ottaneet voimakkaasti kantaa rautakarhujen kohtaloon. Elisa Aaltolan kuvaaja: Tinksu Wessman.
Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry.
Tiedote 25.11.2021
Eläinsuojelun Topelius -palkinto rautakarhujen auttajille
Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY myönsi 147-vuotissyntymäpäivänsä kunniaksi Eläinsuojelun Topelius -palkinnon Elisa Aaltolalle ja Carina Lintulalle, jotka ovat kuluvan vuoden aikana pyrkineet tarmokkaasti auttamaan pienpetoraudoista loukkaantuneita niin sanottuja rautakarhuja ja tuoneet vahvan eläineettisen näkökulman loukkaantuneiden suurpetojen pelastamista ja metsästystä koskevaan julkiseen keskusteluun.
Eläin- ja ympäristöetiikan dosentti, eläinfilosofi Elisa Aaltola ja Suomen Susi ry:n perustaja ja puheenjohtaja Carina Lintula ovat molemmat arvostelleet voimakkaasti viranomaisten toimintatapoja neljän ns. rautakarhun tapauksessa. Itä- ja Sisä-Suomessa liikkuneista, pienpetoraudan haavoittamista karhuista kolme on lopetettu.
Lintulan luotsaaman Suomen Susi ry:n sekä Aaltolan kannanottojen ansiosta pyyntirautojen haavoittamat karhut ja viranomaisten niille langettamat tappomääräykset ovat saaneet poikkeuksellisen paljon mediahuomiota ja herättäneet keskustelua sosiaalisessa mediassa. Aaltola on lukuisissa kirjoituksissaan korostanut eettistä vastuuta auttaa karhuja. Hän on ollut yhteydessä myös ulkomaalaisiin karhuasiantuntijoihin sekä välittänyt näiden avuntarjouksen Suomen viranomaisille.
Pelastaakseen karhut Lintula on tarjonnut viranomaisille konkreettista apua kokoamalla eläinlääkäreistä ja biologista tiimin, jolla on valmius nukuttaa, kuntouttaa ja vapauttaa karhut takaisin luontoon. Lintulan käynnistämän menestyksekkään keräyksen ansiosta pelastusoperaatiota varten saatiin hankittua peräti kaksi nukutuskivääriä, joista toista voidaan käyttää jatkossa vastaavissa vahinkotilanteissa.
Vaikka Aaltola ja Lintula ovat toistuvasti uusineet avuntarjouksensa, niihin ei ole tartuttu. Tätä voidaan pitää merkkinä siitä, että viranomaisten toimintalinjana on ensisijaisesti lopettaa loukkaantuneet suurpedot, vaikka sen pitäisi olla ratkaisukeinoista viimeinen.
– Aaltolan ja Lintulan ulostulot ovat haastaneet viranomaisten lähes rutiininomaisen ja nurinkurisenkin tavan tappaa loukkaantuneet suurpedot eläinsuojelullisiin syihin vedoten. Samalla he ovat tuoneet julkisuuteen metsästyksen epäkohdat: sen, millaista ahdinkoa emolle myönnetty tappolupa merkitsee sen poikasille ja miten mittavaa kärsimystä pienpetopyynnissä käytetyt ”heti tappavat raudat”, jotka eivät valikoi uhrejaan, aiheuttavat lukuisille eläimille. Rautakarhujen hätä on noussut koko kansan tietoon, synnyttänyt kansalaisaloitteen pyyntirautojen kieltämiseksi ja herättänyt kysymyksen koko metsästyksen oikeutuksesta, HESYn puheenjohtaja Nina Immonen perustelee valintaa.
Viranomaisten tarkistettava ohjeistuksiaan eläinystävällisemmiksi
Elisa Aaltola on rautakarhujen yhteydessä korostanut toistuvasti viranomaisten eettistä velvollisuutta auttaa eläimiä, jotka ovat loukkaantuneet ihmisen toiminnan takia.
– Tappamispäätökset osoittavat kyvyttömyyttä tunnistaa eläimen arvoa yksilönä ja ihmisen vastuuta eläimelle aiheuttamastaan vahingosta. Mikä huolestuttavinta, päätökset on tehty ilman, että yhdenkään karhun tassun kuntoa olisi nukutuksessa selvitetty: todennettua eläinsuojelullista perustetta lopettamiselle ei siis ole ollut. On erikoista priorisoida tappaminen auttamisen edelle. Maastossa auttamista – eli nukutusta, rautojen poistoa ja tassun kunnon tarkistusta – olisi yritettävä, ja jo EU:n ympäristödirektiivi velvoittaa siihen. On erittäin tärkeää, että viranomaiset laativat tulevien tapausten varalle eläinystävällisemmät ohjeet, joissa karhujen auttaminen otetaan vakavasti.
Carina Lintula näkee rautakarhujen lopettamispäätösten heijastelevan laajemmin Suomen suurpetopolitiikkaa, jossa erilaisia ”peto-ongelmia” on taipumus hoitaa kaatoluvin. Perusteettomien tappamisten välttämiseksi direktiivilajit eli susi, karhu, ahma ja ilves tulisi hänen mielestään saada pois riistaeläinluokituksesta, ja hän on perustanut työryhmän, joka on valmistellut kansanedustajia varten yksityiskohtaiset lakimuutokset tämän mahdollistamiseksi.
– Tällaisen lakimuutoksen myötä Suomen suurpedot siirtyisivät maa- ja metsätalousministeriön alaisuudesta ympäristöministeriölle, johon uhanalaisten lajien tulisi luonnollisestikin kuulua. Tämä olisi askel kohti kunnioittavampaa suhtautumista petoihin. Suurpetojen tulee saada elää luonnossa ilman vainoa ja toimia luonnon monimuotoisuuden ja tasapainon tärkeinä ylläpitäjinä.
Lisätietoja:
Elisa Aaltola
Elisa Aaltola on eläin- ja ympäristökysymyksiin sekä moraalipsykologiaan keskittynyt filosofi ja dosentti, joka toimii tutkijana Turun yliopistossa. Hän käsittelee Hermithounds-blogissaan ja sosiaalisen median kanavillaan tutkimuksiinsa liittyviä aiheita mahdollisimman ymmärrettävästi ja arkikielisesti. Hän on seurannut viimeisen puolen vuoden aikana erityisen tarkkaan ns. rautakarhujen kohtaloita ja tiedottanut niistä suurta yleisöä ja seuraajiaan.
Carina Lintula
Carina Lintula on yksi viidestä Suomen Susi 2013 ry:n perustajajäsenistä ja sen tämänhetkinen puheenjohtaja. Yhdistyksen tavoitteena on löytää erilaisia ei-letaaleja vaihtoehtoja susivahinkojen estämiseen ja tiedottaa niistä yleisöä. Lintula on toiminut vapaaehtoisena aktiivina susien suojelun parissa noin vuosikymmenen verran. Hän on opiskellut biologiaa Helsingin yliopistossa ja kouluttautunut eläinhomeopaatiksi, mutta varsinaisen uransa Lintula on tehnyt liike-elämässä yrittäjänä.
Eläinsuojelun Topelius -palkinto
Eläinsuojelun Topelius -palkinto jaetaan vuosittain eläinsuojelun saralla ansioituneelle yksityishenkilölle tai yhteisölle. Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY perusti palkinnon vuonna 1998 yhdistyksen perustajan Zacharias (Sakari) Topeliuksen juhlavuoden kunniaksi. Palkinto on Topeliuksen allekirjoittaman alkuperäisen kunniakirjan jäljennös.
Aiemmat Eläinsuojelun Topelius -palkinnon saajat:
2020 Joanna Jokinen ja Hanna Penttinen, jotka ovat perustaneet Facebook-ryhmän tukemaan yksityisihmisiä kissojen leikkauttamiskuluissa
2019 Suomen eläinoikeusjuristit ry
2018 Haltialan tila
2017 europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen
2016 vapaaehtoista eläinsuojelutyötä 40 vuotta tehnyt Annikki Aaltonen
2015 eläinpelastusyksikön ylipalomies Vesa Nurminen
2014 Eläinsuojelukeskus Tuulispää
2013 Wanhan Markin eläinten vanhainkoti
2012 toimittaja ja tietokirjailija Elina Lappalainen
2011 Otso Riiali
2010 ei jaettu
2009 Etsijäkoiraliitto
2008 tuottaja-käsikirjoittaja Marko Rauhala ja Myrsky-koira
2007 ei jaettu
2006 Helsingin kaupunki
2005 dosentti Leena Vilkka
2004 toimittaja Mirja Pyykkö
2003 ei jaettu
2002 kirjailija Eeva Kilpi
2001 ohjaaja Aki Kaurismäki
2000 pääkaupunkiseudun pelastuslaitokset
1999 eläinlääkäri Pertti Hartikka
1998 kirjailija Leena Krohn