Tiedote 15.9.2023
HESY ry
Susien paluu on toivottu kehityskulku –
Maa- ja metsätalousministeriön tulisi olla neutraali susikysymyksessä
Euroopan komissio on huolestunut siitä, että sen suden suojelutoimenpiteet ovat tuottaneet tulosta. Maa- ja metsätalousministeriö unohtaa olevansa maan korkein eläinsuojeluviranomainen. Susi aiheuttaa jälleen kiihkeitä reaktioita, vaikka tarve olisi rationaaliselle, perustellulle toiminnalle.
Susi on kuulunut valtaosassa EU:ta luontodirektiivin tiukasti suojeltuihin lajeihin. Vuosikymmenten suojelutyö on alkanut kantaa hedelmää ja susi on alkanut paikoitellen palata alueille, joilta se oli hävitetty.
Euroopan komissio puheenjohtajansa Ursula von der Leyenin johdolla on alkanut pitää tätä kehitystä ongelmana, ja ehdotti viime vuonna susien suojelulinjausten uudelleentarkastelua. Suden suojelustatuksen heikentämistä ovat EU:ssa jo pitkään vaatineet metsästäjien ja maaseutuelinkeinon eturyhmät.
Komission mukaan susien palaaminen aiheuttaa yhä enemmän konflikteja maatalous- ja metsästysyhteisöjen kanssa. Syyskuun alun tiedotteessaan komissio pyysi eri eurooppalaisia yhteisöjä lähettämään tietoa paikallisesta susikannasta ja sen vaikutuksista taustatiedoksi mahdollisista uusista linjauksista päätettäessä.
Maa- ja metsätalousministeriö susivihan asialla
Suomen maa- ja metsätalousministeriö reagoi komission pyyntöön julkaisemalla tiedotteen, jossa se kertoo ”tervehtivänsä ilolla” mahdollisuutta lopettaa suden tiukka suojelu ja kannustaa siksi sidosryhmiään vastaamaan aktiivisesti kyselyyn. EU:n luontodirektiivi mahdollistaa kuitenkin jo nyt suojelusta poikkeamisen, jos poikkeaman päämäärä on direktiivin tarkoitukseen nähden hyväksyttävä ja se on määritelty selkeästi ja täsmällisesti tieteelliseen tietoon perustuen.
Maa- ja metsätalousministeriön tulisi esiintyä neutraalisti suurpetoasioissa. Sen tulee muistaa olevansa maan ylin viranomainen eläinsuojeluasioissa, ei vain maatalouden ja metsästäjien edunvalvoja.
Suojelu edelleen perusteltua
On ristiriitaista harkita suden suojelutoimenpiteiden rajoittamista juuri kun toimet ovat alkaneet tuottaa toivottuja tuloksia. Ympäristöjärjestöt ja useiden EU-maiden ympäristöministerit ovatkin vastustaneet ajatusta suden suojelun vähentämisestä. Niiden mukaan susi on edelleen uhanalainen laji ja metsästyksen salliminen, juuri kun laji on alkanut hiljalleen palata asuinsijoilleen, vaarantaisi lajin selviämisen.
On tärkeää säilyttää myös Suomessa elinvoimainen, terve susikanta. Susi kuuluu luontomme alkuperäislajeihin ja on oleellinen osa toimivaa ekosysteemiä. Suomesta vaeltavat sudet ovat myös elintärkeitä Ruotsin ja Norjan pienelle susipopulaatiolle, jotta vakavista sukusiittoisuuden ongelmista selvittäisiin.
Toimia kotieläinten suojaamiseksi
On merkillistä, että komissio harkitsee susien suojelun vähentämistä, vaikka itsekin toteaa tiedotteessaan, etteivät toimenpiteet kotieläinten suojaamiseksi hyökkäyksiltä ole olleet laajasti käytössä. Huoli laiduntavien kotieläinten turvallisuudesta on täysin ymmärrettävä ja kotieläinten hyvinvointi eläinsuojelijoillekin, tietysti, tärkeä asia. Ensisijaisesti tulee kuitenkin keskittyä kotieläinten suojaamiseen, ei luonnon monimuotoisuudelle oleellisten petoeläinten tappamiseen.
Susien tappaminen ei tutkimusten perusteella ole tehokas keino kotieläinten suojelemiseksi ja voi itse asiassa jopa pahentaa tilannetta. Suden pääsaalislajeja ovat luonnonvaraiset sorkkaeläimet ja sudet saalistavat mieluiten laumassa. Susiyksilöiden ampuminen aiheuttaa lauman pirstaloitumisen tai pienenemisen, mikä heikentää laumaa ja vaikeuttaa pääsaalislajien, kuten hirvien, metsästämistä. Mitä heikompi lauma tai yksilö on, sitä houkuttelevammalta näyttää helppo saalis, kuten aitauksen sisällä laiduntava, suojaamaton kotieläin.
Susihyökkäysten estotoimenpiteiden tulisi perustua jatkuvasti lisääntyvään tieteelliseen tietoon, ei kostonhimoiseen reagointiin. Tarvitsemme monipuolisia, tutkimukseen perustuvia keinoja kotieläinten suojelemiseksi, sekä tiedotusta ja tukea kotieläinten omistajille toimien käytäntöön panemiseksi. Omistajathan ovat lähtökohtaisesti vastuussa eläimistään ja niiden hyvinvoinnista.
Esimerkiksi Luontoliiton Susiryhmä on listannut sivustollaan useita suojatoimenpiteitä.
Susi on ekosysteemin avainlajeja
– Susi on Suomen luonnon avainlajeja, mikä tarkoittaa, että sen vaikutus ekosysteemiin ja ekosysteemin toimintaan on erityisen merkittävä. Jos avainlajin kanta romahtaa, seuraa ketjureaktio, jonka takia koko elinympäristö alkaa kärsiä, muistuttaa HESY ry:n puheenjohtaja Nina Immonen.
– Luonnon monimuotoisuus ja toimiva ekosysteemi ovat ihmisenkin elinehtoja, joten meidän on opeteltava kunnioittavaa rinnakkaiseloa muunlajisten kanssa.