Title Image

Susi, karhu ja ilves poistettava metsästyslain riistaeläinluokituksesta

Susi, karhu ja ilves poistettava metsästyslain riistaeläinluokituksesta

IlvesTiedote 23.10.2023

Susi, karhu ja ilves poistettava metsästyslain riistaeläinluokituksesta

Tällä hetkellä susi, karhu ja ilves ovat metsästyslain mukaan rauhoitettuja riistaeläimiä, joita voidaan metsästää kannanhoidollisesti ja poikkeuslupien avulla. Nykykäytäntö on ongelmallinen niin EU-oikeuden, rauhoitettujen eläinten suojelemisen kuin hyvän hallintotavankin näkökulmasta.

Helsingin Sanomien ansiokkaiden, ilvesten metsästyslupia koskevien artikkeleiden johdosta suurpetojen poikkeusluvat ovat jälleen nousseet julkiseen keskusteluun. Keskustelu onkin tarpeen, sillä Suomen susia, karhuja ja ilveksiä koskevissa käytänteet ovat ristiriitaisia ja kyseenalaisia.

Riistaeläinluokitus ja EU-oikeus

Suomen luonnonsuojelulaki suojelee rauhoitettuja lajeja häirinnältä, pyydystämiseltä ja tappamiselta. Riistaelämiä saa metsästää ja niille on määritelty metsästysajat. Suomen metsästyslain (1993/615) mukaan susi, karhu ja ilves ovat ”rauhoitettuja riistaeläimiä”, jolloin niitä voidaan metsästää kannanhoidollisesti sekä poikkeusluvilla.

Euroopan unionin luontodirektiivin liitteen IV mukaan susi, karhu ja ilves ovat uhanalaisia, erityistä suojelua vaativia lajeja.* Direktiiveillä säädetään EU-maita velvoittavista tavoitteista. Maat saavat itse päättää miten ja millaisella lainsäädännöllä tavoitteet toteutetaan – mutta ne tulee toteuttaa.

Paitsi että on lähtökohtaisesti ristiriitaista, että rauhoitetuiksi nimetyt eläimet löytyvät riistaeläinlistalta, metsästyslain linjaus on ilmeisessä ristiriidassa EU:n luontodirektiivin kanssa. Erityistä suojelua vaativien lajien luokitteleminen riistaeläimiksi ei edistä niiden suojelua, joka on luontodirektiivin tavoite. Kansallinen lainsäädäntömme ei ole EU-direktiivin mukainen.

Hyvän hallintotavan vaatimukset

Vastuu riistaeläimiksi luokitelluista eläimistä kuuluu maa- ja metsätalousministeriölle. Ministeriö puolestaan on antanut suden, karhun ja ilveksen suojelu- ja hoitotoimet Suomen riistakeskuksen hoidettavaksi. Riistakeskus on julkisoikeudellinen laitos, joka perustettiin vuonna 2011 yhdistämällä Metsästäjäin Keskusjärjestö ja riistanhoitopiirit.

Metsästäjien etujärjestöistä muodostettua laitosta on vaikea pitää puolueettomana toimijana, kun käsiteltävänä ovat pääsääntöisesti juuri metsästäjien hakemukset. Hallintolakiin on kuitenkin säädetty objektiviteettiperiaate. Viranomaisen toimien on oltava objektiivisesti perusteltavia ja puolueettomia. On kyseenalaista, kuinka objektiivisena voidaan pitää päätöksentekomallia, jossa metsästäjien hakemista poikkeusluvista päättää riistataloutta ja metsästystä edistävä taho.

Kun rauhoitetut suurpedot poistetaan riistaeläinlistalta, niiden metsästystä koskevien poikkeuslupien myöntäminen siirtyy ympäristöministeriön hallinnoitavaksi. Muutos ei siis poistaisi mahdollisuutta myöntää poikkeuslupia, mutta varmistaisi sen, että luvan myöntämisen edellytykset tutkittaisiin asianmukaisesti ja objektiivisesti. Päätökset tekisi ympäristöministeriön alainen ELY-keskus, jonka vastuulle kuuluvat luonnonsuojelu ja esimerkiksi rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen korvaushakemusten käsittely.

Kun susi, karhu ja ilves poistetaan metsästyslain riistaeläinlistauksesta, saavutetaan siis kaksi tärkeää asiaa: harmonia EU-lainsäädännön kanssa sekä susia, karhuja ja ilveksiä koskevien päätösten siirtyminen ympäristöministeriön alaisuuteen. Toivomme nykylainsäädäntöön pikaisia muutoksia.

Tutustu lainsäädäntömuutosehdotukseen tästä.

* Poronhoitoalueella susi kuuluu liitteen V lajeihin.

Lisätietoja:

Carina Lintula
Eläimille apua – ilman rajoja ry
p. 040 700 3511
carina.lintula@bookingbirds.fi

Nina Immonen (tavoitettavissa arkisin klo 16:n jälkeen)
Puheenjohtaja, HESY ry
nina.immonen@hesy.fi