Suomessa hylätään noin 20 000 kissaa vuodessa

By June 28, 2018 Blogi, Blogi

Kissa ei pärjää Suomen luonnossa.

Kissojen hylkääminen on yhä edelleen iso ongelma maassamme. Useat ihmiset eivät ole valmiita maksamaan kissasta mitään ja laiminlyövät sen terveyden ja hoidon. Kun kissaan kyllästytään, se saatetaan jättää heitteille. 

Suuri osa hylätyistä kissoista päätyy löytöeläinkoteihin, mutta osa kuolee luontoon tai lopetetaan ei-toivottuina. Vuodesta toiseen löytöeläinten talteenottopaikat ovat syksyllä täynnä hylättyjä kissoja. Suurin osa niistä on jätetty heitteille syystä tai toisesta. Kissoista osa on sairastunut: eläimestä on haluttu päästä eroon, koska sen hoidosta ei ole oltu valmiita maksamaan. Tämä on todella surullista. On vaikea ymmärtää, että omistaja voi luopua kissasta vain sen sairauden takia. Sairaalle kissalle on sitten taas huomattavasti vaikeampi löytää uutta kotia.

Kissanomistajan on syytä varautua lemmikin pidosta syntyviin kuluihin. Matolääkityksestä ja oikeanlaisesta ruoasta syntyy rahanmenoa. Sadan euron arvoista sterilointia tai kastrointia ei voi jättää tekemättä. Jos kissanomistajalla ei ole varaa leikkauttaa lemmikkiään, on se parempi jättää hankkimatta. Edellä mainitut menot ovat vasta alkusoittoa. Monenlaisia yllättäviä kuluja nimittäin tullee vastaan kissan elämän aikana.

Eläinlääkärikäynnit ovat kalliita. Kissa on vietävä esimerkiksi suun tarkastukseen ja hammaskiven poistoon kerran vuodessa. Käynnin yhteydessä voi myös ilmetä, että hammas pitääkin poistaa, mikä nostaa kuluja entisestään. Tällaisissa yhteyksissä kissa saatetaan jättää oman onnensa nojaan: koska kissa on saatu usein ilmaiseksi, sen hoitokuluihin ei olla valmiita panostamaan.

Myös iäkkäitä kotikissoja hylätään. Ihmisten välinpitämättömyydellä ei ole mitään rajoja. Kissat kiintyvät kotiväkeensä ja tottuvat asumaan tutussa ympäristössä. Hylätyksi tuleminen aiheuttaa kissalle valtavan suurta stressiä. Eläin on ihmisen tavoin tunteva olento. Kissa saattaa alkaa ikävöidä omistajaansa ja muuttua apaattiseksi. Äärimmäisessä tilanteessa kissa lakkaa syömästä. Jokainen kissa reagoi hylätyksi tulemiseen eri tavalla.

Kadonnutta kissaa ei välttämättä etsitä: ei haluta eikä viitsitä. Vain joka kymmenes talteenottopaikkaan päätynyt löytökissa haetaan takaisin omaan kotiinsa.

Vapaana ulkona kulkevaan kissaan ei välttämättä kiinnitetä huomiota, vaikka kissa ei pärjää Suomen luonnossa. Talvipakkanen aiheuttaa paleltumisia ja koituu monen kissan kuolemaksi. Suomen lain mukaan kissan hylkääminen on rikos.

Kissoja hylätään eniten kesällä. Pieni ja pörröinen kissanpentu on suloinen, mutta siitä on pidettävä huolta myös kesän jälkeen. Kissanpentu ei ole kesälelu, jonka voi hylätä loman jälkeen. Kissasta on pidettävä huolta sen koko eliniän ajan. Kissa voi elää jopa 20-vuotiaaksi, joten kissaa hankittaessa on syytä pohtia hyvin tarkkaan, onko siihen valmis sitoutumaan niin pitkäksi ajaksi.

Mietithän siis ensin tarkoin, että oletko valmis huolehtimaan kissaystävästä koko sen eliniän ajan, niin hyvinä kuin huonoina aikoina. Jos otat, et hylkää! Luethan vielä tämän: https://www.hesy.fi/kissa-ei-ole-kertakayttoesine/

Teksti: Heidi Dahlman