Rajoituksia droonien lennätykseen – luonnoneläimillä on oikeus häiriöttömään elämään
Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry
Tiedote 9.10.2019
Rajoituksia droonien lennätykseen – luonnoneläimillä on oikeus häiriöttömään elämään
Kauko-ohjattujen koptereiden eli droonien käyttö on avannut uudenlaisia mahdollisuuksia esimerkiksi tutkimuksen tekemiseen ja valokuvaukseen, mutta samalla ne ovat uusi, vakava häiriötekijä eläinkunnalle. Drooneja arvioidaan olevan Suomessa jo kymmeniä tuhansia. Niitä on sekä viranomais- ja tutkimuskäytössä että harrastekäytössä.
Drooni aiheuttaa kauhua eläimissä. Tästä kertoo sekin, että yksi tapa karkottaa valkoposkihanhet puistoalueilta on juuri droonin lennättäminen hanhilauman yläpuolella. Vaikutuksen arveltiin aluksi johtuvan siitä, että lentävä drooni vaikuttaa saaliseläimen näkökulmasta petolinnulta. Droonien aiheuttamia pelkoreaktioita on kuitenkin havaittu niin saalis- ja petolinnuissa kuin nisäkkäissäkin: jopa karhuissa, joilla ei suurina petoeläiminä ole tarvetta pelätä petolintuja. Droonin ulkomuoto, äänet ja liikkeet ovat aivan erilaisia kuin petolintujen.
– Droonit ovat uusi ihmisen luoma häiriö eläimille, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen. – Esimerkiksi drooneista lähtevä melu on ihmisellekin luonnoton ja korviahuumaava.
Droonien vaikutuksesta luonnoneläimiin on huolestunut myös kokoomuksen kansanedustajana, ministerinä ja diplomaattina toiminut Pertti Salolainen, joka on tehnyt asiasta kirjallisen kysymyksen hallitukselle.
– Mielestäni on välttämätöntä, että droonien lennättämiseen tulee lisää ohjeistusta viranomaisten taholta. Käytön rajoitukset tulisi tehdä selväksi droonien ostajille jo kaupan yhteydessä, ja drooneilla pitäisi olla myös jonkinlainen rekisteröimispakko. Luonnonsuojelualueille ja muille luontoalueille on saatava tauluja, joissa kerrotaan droonirajoitukset, Salolainen linjaa.
Droonien aiheuttamat ongelmat kärjistyvät juuri luonnonsuojelualueilla. Villieläimelle on hyvin ahdistavaa tulla droonin jahtaamaksi. Valitettavasti ahdistusta aiheuttavat usein näitä eläimiä ihailevat luontokuvaajat, jotka haluavat lähikuvia kohteestaan. Monet vastuulliset luontokuvaajat ovatkin kyseenalaistaneet droonien käytön villieläinkuvauksissa.
– Nykyisellä drooniteknologialla on vaikea kuvata eläimiä niiden häiriintymättä, sanoo luontokuvaaja ja kirjailija Antti Haataja. – Eri eläimet reagoivat drooniin erilaisilta etäisyyksiltä, eikä droonien häiriövaikutusta tunneta vielä riittävästi. Lisääntymis-, ruokailu-, lepo- ja muutonaikaisilla levähdysalueilla eläinten häiriintyminen on todennäköistä.
Haataja huomauttaa, että droonien lennättäminen on eläimille riski silloinkin, kun lennättäjän intressit ovat aivan muualla kuin eläimissä:
– Lennättäjä ei voi varmuudella tietää, mitä eläimiä lennätysalueella on, sillä lennättäjän havainnointikyky maan tasalta on rajoittunut. Vaikka kuvattava kohde olisi esimerkiksi maisema, linnut kuten pesivät kahlaajat voivat lentää kaukaa lennätysalueen ulkopuolelta häätämään droonia pois. Jos lintu ottaa droonin hätistelyn kohteeksi, drooni on hidas ja kömpelö väistämään mahdolliset hyökkäykset, jolloin linnun loukkaantuminen sen iskiessä pyöriviin lapoihin on todellinen riski.
Suomessa on jo monia alueita, joilla droonien lennättäminen on kiellettyä. Toistaiseksi kieltoalueet ovat perustuneet vain ihmisen tarpeisiin: lennättäminen on kiellettyä esimerkiksi lentokenttien läheisyydessä sekä valtionhallinnolle tärkeillä alueilla. HESY peräänkuuluttaa myös eläinten oikeuksien ja elinrauhan huomioimista. Luonnonsuojelulaissa kielletään eläinten tahallinen häiritseminen, ja HESY katsoo, että droonien lennättäminen eläinten läheisyydessä on juuri lain kieltämää häiritsemistä. Tätä räikeää lain rikkomista on suitsittava. Jos valkoposkihanhien karkottamiseen droonin avulla tarvitaan erityislupa, saman tulisi päteä myös muihin droonien ja eläinten kohtaamisiin.
HESY peräänkuuluttaa valistustyötä droonien vaikutuksesta eläinten hyvinvointiin drooniharrastajien keskuudessa sekä rajoituksia droonien käyttöön niin lähiluontoalueilla kuin erämaissakin. Yksityisten droonien lennättäminen luonnonsuojelualueilla tulisi pikimmiten kieltää.
Lisätietoja:
Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry
Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi
Mari Aro
tiedottaja
p. 040 532 5849
mari.aro@hesy.fi
Lähteet:
Brisson-Curadeau É., Bird D., Burke C., Fifield D. A., Pace P., Sherley R. B., Elliot K. H. (2017) Seabird species vary in behavioural response to drone census. Scientific Reports 7: 17884.
Ditmer M.A., Werden L.K., Tanner J.C., Vincent J.B., Callahan P., Iaizzo P.A., Laske T.G., Garshelis D.L. (2019) Bears habituate to the repeated exposure of a novel stimulus, unmanned aircraft systems. Conservation Physiology. 7(1):coy067.
Lambertucci S.A., Shepard E.L., Wilson R.P. (2015). Human-wildlife conflicts in a crowded airspace. Science. May 1; 348(6234): 502-4.
Mulero-Pázmány M., Jenni-Eiermann S., Strebel N., Sattler T., Negro J.J., Tablado Z. (2017) Unmanned aircraft systems as a new source of disturbance for wildlife: A systematic review. PLoS ONE 12(6): e0178448.
Rebolo-Ifrán N., Graña Grilli M.,and Lambertucci S.A. (2019) Drones as a Threat to Wildlife: YouTube Complements Science in Providing Evidence about Their Effect. Environmental Conservation, 46(3): 205-210.