Pääsiäisen sanansaattaja
Pääsiäispupun piilottamat suklaamunat ovat usein lasten mielessä ensimmäisenä pääsiäisenä. Oletko koskaan miettinyt, miksi Pääsiäispupu munii? Mikä on pääsiäiskani-ilmiö ja mitä tekemistä sillä on Pääsiäispupun kanssa? Muun muassa näitä asioita käsittelen blogitekstissäni, jossa tutustutaan pääsiäisen symboliikkaan ja Pääsiäispupun alkuperään.
Valkoinen karva on silkkisen pehmeä. Nenä nytkähtelee verkkaalleen ja silmien katse on raukea. Hetken kuluttua kani nukahtaa ja tuhisee pehmeästi. Katselen sen hennosti väriseviä viiksiä ja pörröisiä tassuja. Luppakorvia ja töpöhäntää.
Tulen ajatelleeksi, että ranskanluppani sopisi loistavasti malliksi pääsiäisteemaisiin valokuviin. Mielikuva valkoisesta, värikkäiden munien ja pajunoksien keskellä poseeraavasta kanista on vahva. Kuka oikeastaan keksi yhdistää pääsiäisen, kanin ja munat keskenään?
Kristityt juhlivat pääsiäistä Jeesuksen ylösnousemuksen kunniaksi. Suomenkielinen sana pääsiäinen on johdannainen Mikael Agricolan käyttämästä sanasta päsieinen. Sanalla viitataan todennäköisesti paastosta pääsemiseen, sillä esimerkiksi keskiajalla pääsiäistä edelsi kuuden viikon paasto ja joissakin kirkkokunnissa paastoa vietetään edelleen.
Erään myytin mukaan Eostre, anglosaksinen kevään ja aamunkoiton jumalatar, olisi alun perin koko pääsiäisjuhlan takana. Eostrea kutsutaan myös Ostaraksi ja muun muassa kielitieteilijä ja tarinankertoja Jacob Grimm epäili, että pääsiäistä tarkoittava englanninkielinen sana Easter olisi johdettu hänen nimestään.
Jänis symboloi eri kulttuureissa kuuta, uudelleensyntymää, kuolemattomuutta, hedelmällisyyttä ja yltäkylläisyyttä. Se yhdistetään kevään lisäksi useisiin jumalattariin ja erityisesti Eostreen. Tarinan mukaan Eostre saapui maahan munia munivan jäniksen muodossa. Tämän uskomuksen myötä jänis on ollut luontainen osa pääsiäisen juhlamenoja.
Sekä munat että jänis ovat symboleita uudelle, alkavalle elämälle ja metafora luonnon uudelleensyntymälle ja kaiken olemassa olevan uusiutumiselle. Muniva jänis kuvastaa käytännössä koko maailmankaikkeuden välistä tasapainoa; elämän, kuoleman ja uudelleensyntymän loputonta sykliä.
Toinen tarina kertoo, että Eostre muutti linnun jänikseksi, koska ei voinut palauttaa loukkaantuneen linnun lentokykyä. Kiitollisuuden osoituksena Eostren sanansaattajana toiminut jänis säilytti osan itsestään lintuna. Kerran vuodessa pääsiäisen aikaan se sitten muni värikkäitä, kauniita munia Eostren kunniaksi.
Kääpiöluppa Peppi tuumaa, että kyllähän tuo pääsiäisruoho maistuu.
Totta vai tarua?
Tarina Eostresta ja hänen kumppaninaan tunnetusta jäniksestä on kiinnostava, mutta valitettavasti hyvin suurella todennäköisyydellä keksitty. 700-luvulla elänyt anglosaksinen teologi Beda Venerabilis oli luultavasti ensimmäinen, joka epäili, että pakanoiden viettämä Eostre-juhla olisi nimetty Eostre-nimisen jumalattaren mukaan. Merkintöjä Eostresta tai hänen palvomisestaan ennen tätä ei kuitenkaan tiettävästi ole löytynyt.
Seuraavan kerran Eostre ilmaantui Jacob Grimmin tutkimuksen yhteydessä vuonna 1835. Grimm tutki muinaista saksan kieltä ja tekstejä ja löysi merkintöjä pyhäinpäivistä, jotka kirjoitusasultaan tuntuivat liittyvän Eostreen. Grimm siis päätteli, että saksankielinen kirjoitusasu tälle Eostre-jumalattarelle olisi Ostara. Tämän jälkeen Eostre ja jänis yhdistettiin voimakkaasti pakanallisuuteen.
Todellisuudessa Pääsiäispupu tai Pääsiäisjänis on suurella todennäköisyydellä saanut alkunsa saksalaisten luterilaisten keskuudessa tavallisena kansantaruna. Saksalaisen Geor Franck von Franckenaun noin vuonna 1650 kirjoittamassa teoksessa kerrotaan, kuinka lähikaupunkien aikuiset kertoivat lapsille tarinoita Pääsiäisjäniksestä, joka muni munia ja piilotti ne heinikkoon. Tarinan tarkoitus oli motivoida lapsia keräämään munia ahkerammin.
Amerikkaan tarina levisi luultavasti saksalaisten maahanmuuttajien mukana joskus 1700-luvulla. Siellä jänistä yleisemmät pumpulihäntäkaniinit korvasivat jäniksen ja näin syntyi Pääsiäispupu. Tämä pääsiäispupu on hahmo, jonka me nykypäivänä tunnistamme.
Lemmikkikani ei ole pääsiäispupu
Toisin kuin luulisi, pääsiäispupun alkuperän jäljittäminen on haastavaa ja alkuperästä löytyy useita eri teorioita, tutkimuksia ja päätelmiä. Pääsiäispupu on tuntemattomasta alkuperästään huolimatta lähes yhtä tunnettu symboli kuin Joulupukki.
Ei siis ole ihmekään, että lapset ihastuvat helposti sympaattisen oloiseen ja pörheään kaninpoikaseen. Suomessa ei ole pääsiäiskani-ilmiötä, mutta pääsiäisen alla myytävät kaninpoikaset ja niiden hylkääminen jälkikäteen ovat todellinen ongelma rapakon tuolla puolen. Yhdysvalloissa jopa neljä viidestä pääsiäiseksi ostetusta kanista hylätään tai se kuolee vuoden sisällä. Onneksi asiaan on alettu kiinnittää enemmän huomiota ja joissakin osavaltiossa kanien myynti eläinkaupoissa on kielletty ennen pääsiäistä.
On myös muistettava, että vaikka Suomessa ei ole varsinaista pääsiäiskanimyyntiä, niin kanin kohtalo ei aina ole täälläkään kovin ruusuinen. Vuonna 2021 Viikin löytöeläintalolle, jonka toiminnasta HESY vastaa, toimitettiin 30 löytökania. Vain yksi haettiin takaisin kotiin.
Suomen Lemmikkikanit ry:n Anne Lähdesmäki kertoo, että yleisimpiä syitä kanista luopumiselle ovat allergiat tai esimerkiksi se, että kani ei tule toisen kanin kanssa toimeen. Hän huomauttaa, että usein taustalla on muitakin syitä, kuten kanin käytös. Sen lajinmukaiseen käyttäytymiseen, kuten tarpeeseen kaivaa, ei ole perehdytty ja nämä asiat ovat ihmisen näkökulmasta ongelmakäytöstä
Kanitietokirjailija Sari Mäyränpää kertoo, että Pesu ry:llä (Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistys) toimiessaan hän huomasi toistuvan kuvion. Kaneista haluttiin useimmin eroon juuri ennen kesä- ja joululomia. Pienten lasten perheet ovat tyypillisimpiä kaneista luopujia. Nuoret kanit päätyvät useammin hylätyiksi tai uudelleensijoitetuiksi kuin vanhemmat.
Pääsiäispupuja ei ole olemassa. On vain perheenjäseniä. Kansantaruissa Pääsiäispupu yhdistyy uuden elämän alkuun, onneen ja siihen, että elämä voittaa kuoleman. Oikeassa elämässä pääsiäispupuksi päätyvä kani sen täydellinen vastakohta. Kani ei sovi pienen lapsen lemmikiksi, vaan aikuisen täytyy aina olla vastuussa eläimen hyvinvoinnista.
Esimerkiksi lasten ja nuorten suosima TikTok on täynnä söpöjä kanivideoita. Osa näistä videoista on asiallisia, mutta osassa niistä kania käsitellään aivan väärin. Videot ovat ongelmallisia, koska kokematon henkilö ei välttämättä pysty erottamaan, mikä on kanin kannalta paras tapa esimerkiksi nostaa sitä.
Mikäli siis lapsesi tahtoo pääsiäiseksi kotiin pääsiäispupun, osta hänelle pehmolelu. Haluammehan jatkossakin, että kanin asema Suomessa ei ole olla pelkkä koriste tai asuste, jonka voi juhlan mentyä unohtaa häkkiin tai hylätä luontoon. Yksikin eläinsuojeluyhdistykselle päätyvä kani on liikaa.
Teksti: Satu Laine
Leijonanharjasristeytys Fasu nautiskelee pääsiäisohrasta.