Title Image

Laki ei suojele huostaanotettuja eläimiä

Laki ei suojele huostaanotettuja eläimiä

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry seisoo kaikkien Pimu-koiran tapauksessa tekemiensä toimien takana.

Tapauksessa ei ole kyse pelkästään Pimusta. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös, jonka mukaan eläinsuojeluviranomaisella ei ole laillista valtaa siirtää huostaanottamansa eläimen omistusoikeutta, vie viranomaisilta keinot auttaa hädänalaisia eläimiä. Eläimen vieminen sitä laiminlyövältä tai pahoinpitelevältä omistajalta on käytännössä ainoa keino auttaa eläintä.

Tehty päätös on uhka kaikille huostaanotettaville eläimille ja HESY vie asian siksi oikeusteitse loppuun saakka. KHO:n päätöstä voidaan pitää ennakkotapauksena, jonka perusteella pahoinpideltyä eläintä ei ole mahdollista ottaa huostaan tai uudelleensijoittaa. Esimerkiksi vuoden 2021 aikana tämä olisi koskenut pelkästään HESYn toimialueella lähes 500:aa eläintä.

HESY ei ole eläinsuojeluviranomainen, vaan on järjestönä toiminut eläinsuojeluviranomaisten ohjeistusten mukaisesti ja sijoittanut viranomaisten sille luovuttamat eläimet uusiin koteihin. Yksityishenkilöiden ratkaisuihin ja heidän tekemiinsä tekoihin emme ole voineet vaikuttaa.

 

Case Pimu

Tapauksen koira toimitettiin joulukuussa 2020 hoitoon eläinlääkäriasemalle, jossa sen todettiin joutuneen vakavan ja todennäköisesti pitkään jatkuneen pahoinpitelyn uhriksi. Koira otettiin aiemmalta haltijaltaan välittömästi huostaan suoraan eläinlääkäriasemalta.

Pääkaupunkiseudulla huostaanotetut eläimet sijoitetaan Viikin löytöeläintalolle, jonka toimintaa hoitaa Helsingin eläinsuojeluyhdistys. Valvontaeläinlääkärit tekevät huostaanottopäätökset kirjallisina ja niiden mukaan eläin sijoitetaan tai lopetetaan Viikin löytöeläintalon toimesta. HESY lopettaa eläimiä ainoastaan eläinsuojelullisista syistä, ja lähtökohtaisesti kaikille eläimille pyritään löytämään uusi koti. Näin toimittiin myös tämän koiran tapauksessa.

HESYlle ei tuolloin tullut minkäänlaista tietoa huostaanottopäätöksestä tehdystä valituksesta. Hallinto-oikeus oli pitänyt Espoon virkaeläinlääkärin päätöksen voimassa ja omistaja teki asiasta valituksen edelleen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. KHO teki kesäkuussa 2021 asiasta välipäätöksen, jonka mukaan koira olisi pitänyt luovuttaa väliaikaiseen hoitoon toisaalle odottamaan lopullista päätöstä, ja vasta tässä vaiheessa tieto valituksesta tuli HESYlle – täytenä yllätyksenä. Huostaanottopäätöksen tehnyt valvontaeläinlääkäri teki tässä vaiheessa KHO:n päätöstä varten lisäselvityksen sekä pyysi välipäätöksen purkamista.

Marraskuussa 2021 KHO teki päätöksen, jonka mukaan valvontaeläinlääkärin huostaanottopäätös kumotaan. KHO katsoi, ettei viranomaisella ollut lainvoimaista oikeutta siirtää eläimen omistajuutta. KHO:n päätöksessä ei siis tehty ratkaisua siitä, oliko huostaanottopäätös ollut tarpeellinen tai tuleeko koira palauttaa. Päätös kohdistui siihen, miten tulkitaan eläinsuojelulain (eläimen oikeus) ja eläimen omistusoikeuden (ihmisen oikeus) välinen suhde.

HESY oli joutunut hyvin ikävään välikäteen viranomaisten ja omistajan kiistassa. Henkilö, jolta koira oli huostaanotettu, haastoi joulukuussa 2021 HESYn käräjäoikeuteen koiran hallintaoikeudesta. Koska HESY piti alkuperäistä huostaanottopäätöstä perusteltuna, se haki KHO:lta marraskuisen päätöksen purkamista, ja käräjäoikeushaaste jäi lepäämään tämän käsittelyn ajaksi. KHO:n päätös purkuhakemukseen tehtiin kesäkuussa 2022. Päätöksessä vahvistettiin KHO:n aiempi näkemys, jonka mukaan HESY ei ole osapuoli koiraa koskevassa kiistassa, vaan asia on eläimen aiemman omistajan ja valvontaviranomaisen välinen. Siksi HESYn hakemus hylättiin.

KHO totesi siis valvontaviranomaisen tekemän päätöksen laittomaksi, sillä sen mukaan eläimen omistajuuteen liittyvät kysymykset ovat yksityisoikeudellisia, eikä niitä voida ratkaista eläinsuojelulain 44 §:n perusteella. KHO on ottanut kantaa huostaanottopäätösten vaikutuksesta eläimen omistajuuteen, ei siihen, oliko eläimen huostaanotolle tarvetta.

HESY korostaa noudattaneensa kaikissa vaiheissa viranomaisilta saamiaan ohjeita. HESY on toiminut tässä tapauksessa samoin kuin huostaanotettujen eläinten suhteen on aina toimittu: eläin on hoidettu sijoituskuntoon ja sijoitettu sitovalla sopimuksella uuteen kotiin. Tapauksesta saamiensa tietojen valossa HESY pitää edelleen alkuperäistä huostaanottopäätöstä erittäin perusteltuna ja eläimen edun mukaisena.

HESY on myös syyskuussa 2022 hakenut turvaamistoimea, sillä koira on väkivaltaa käyttäen ja oman käden oikeudella noudettu sen henkilön luota, jolle koira on sijoitettu. Tällä toimella turvataan se, että tuomioistuin voi asianmukaisesti arvioida HESYn esittämät kanteen kiistämisen perusteet ja tehdä lainmukaisen päätöksen koiran sijoittamisesta.

Case työntekijä

Tapauksen koira oli sijoitettu HESYllä töissä olevan henkilön kotiin, ensin kotihoitoon ja tämän jälkeen pysyvästi sitovalla sijoitussopimuksella. Pimu-koiran vakavat vammat edellyttivät ammattitaitoista kotihoitoa ja kuntoutusta.

Haltija kertoi koiran menehtyneen elokuussa 2022, mikä olisi käytännössä merkinnyt kiistan raukeamista. HESY sai kuitenkin 12.9.2022 tietää, että tämä tieto oli valheellinen. Asia saatettiin välittömästi muiden asianosaisten tietoon ja HESY on ryhtynyt tarvittaviin sisäisiin toimenpiteisiin. HESYllä ei ole mitään osaa erehdyttämiseen koiran kuoleman suhteen, vaan HESY on informoinut tahoja sille esitetyn mukaisesti.

Koska HESYn kanssa solmittu eläimen sijoitussopimus on sitova, yhdistys olisi hoitanut asian oikeusasteissa täysin samalla tavalla kuin nytkin, ja koiran omistajuudesta oltaisiin edelleen menossa käräjille.

Laeista ja käytänteistä

Valvontaviranomaiselta saamamme tiedon mukaan eläinten huostaanottopäätöksistä valitetaan lähes aina. Valituksista ei ole tapana informoida tahoa, joka vastaa eläimen uudelleen sijoittamisesta, sillä on äärettömän harvinaista, että huostaanottopäätös kumotaan. Nykyiset lait ja käytänteet eivät siis näissä harvinaisissa poikkeustapauksissa palvele sen enempää huostaanotettujen eläinten omistajien, eläinhoitoloiden kuin eläinten uusienkaan omistajien oikeusturvaa – eivätkä oikeastaan valvontaviranomaistenkaan, jos kukaan ei oikein tiedä, mitä huostaanottopäätöksen purkaminen käytännössä merkitsee.

KHO:n päätös herättää myös perustavanlaatuisia kysymyksiä eläinten huostaanotoista ylipäätään. Jos valvontaeläinlääkärillä ei olekaan oikeutta siirtää eläimen omistajuutta pois alkuperäiseltä omistajalta, mitä huostaanotetuille eläimille tapahtuu? Miten huostaanotto voidaan ylipäätään tehdä, jos omistajuuteen ei voi kajota? Jos eläintä tulee ”säilyttää jossain” koko valitusprosessin ajan, kuka on tuona aikana vastuussa eläimen hyvinvoinnista ja odotteluajan hoidon aiheuttamista kuluista?

Olisi tärkeää pitää huolta, etteivät eläinten oikeudet jää ihmisbyrokratian jalkoihin. Jos esimerkiksi HESYllä olisi tieto, että eläimen huostaanotosta on tehty valitus, meidän tulisi tietysti odottaa miten valitukselle käy ennen eläimen sijoittamista uuteen kotiin. Tiedolla olisi kuitenkin myös muita vaikutuksia: eläimet ovat lain silmissä omaisuutta, omistajuus olisi (ainakin) valitusprosessin ajan epäselvä ja toisen omaisuuteen ei saa kajota. Eläinten kohdalla tämä tarkoittaisi, että emme saisi esimerkiksi leikata kynsiä, selvittää takkuja tai antaa loishäätöjä. Käytännössä voisimme vain ”pitää eläintä hengissä”. Huostaanotetuilla eläimillä on tyypillisesti monenlaisia ongelmia ja vaivoja, joten on selvää, ettei tämä olisi eläintä kohtaan oikein – eikä millään muotoa HESYn arvojen mukaista. Tämän valossa on ymmärrettävää, etteivät viranomaiset tiedota jokaisesta valituksesta.

HESY toivoo, että eläinten huostaanottoihin liittyviä lakeja ja käytänteitä tarkasteltaisiin tämän tapauksen valossa kriittisellä silmällä ja niihin tehtäisiin tarvittavia muutoksia eläimen oikeusturvan varmistamiseksi.