Kissan koronavirus
Mikä se on?
Kissojen koronavirukset (FCoV) ovat hyvin yleisiä ja sukua esimerkiksi ihmisten flunssaviruksille. Lähes kissa kuin kissa altistuu jollekin koronaviruskannalle elämänsä aikana. Koronaviruskantoja on monenlaisia ja oireet vaihtelevat olemattomista epämukaviin. Mutatoituessaan koronavirus voi kuitenkin johtaa kissan kuolemaan.
Miten se tarttuu?
FCoV tarttuu kissasta toiseen ulosteiden välityksellä. Ulosteessa ja hiekkalaatikoissa virus elää jopa 7 viikkoa, mutta muuten se elää ympäristössä korkeintaan muutamia päiviä. Epäsuora tartunta esimerkiksi ihmisen kautta on mahdollinen, mutta varsin epätodennäköinen. Yleensä kissat saavat virustartunnan suorassa kontaktissa esimerkiksi jaetun hiekkalaatikon tai hiekkalaatikosta kulkeutuneen hiekan välityksellä.
Miten se ilmenee?
Valtaosa tartunnan saaneista kissoista ei saa mitään oireita. Toisinaan oireina voi olla lievää, itsestään paranevaa oksentelua tai ripulia heti tartunnan jälkeen. Tartunnan jälkeen kissa erittää virusta ulosteeseen yleensä muutaman kuukauden ajan – jotkut tosin voivat jäädä koronaviruksen kantajiksi ja erittää virusta loppuelämänsä.
Joskus koronavirus mutatoituu kissan elimistössä ja aiheuttaa sille FIP:in, kissojen tarttuvan vatsakalvontulehduksen (feline infectious peritonitis). Alkuoireina ovat kuumeilu, väsymys ja ruokahaluttomuus, jotka sopivat monien muidenkin tautien oirekuvaan. FIP on monimuotoinen ja vatsakalvontulehdus on vain yksi sen mahdollisista oireista. Tauti voi aiheuttaa nestekertymiä kissan ruumiinonteloihin (märkä FIP) tai peruuttamattomia vaurioita kissan elimiin (kuiva FIP), eikä parantavaa hoitoa ole. Käytännössä FIP johtaa aina kissan kuolemaan. FIP:iin sairastuvat yleensä alle 2-vuotiaat kissat ja se on onneksi suhteellisen harvinainen: vain 5 -10% koronaviruksen saaneista kissoista kehittää FIP:iin johtavan virusmutaation. Nykytiedon valossa näyttää myös siltä, että mutatoituneet virukset eivät tartu kissasta toiseen, joten FIP ei ole tarttuva – tauti on siis kaikkinensa hieman harhaanjohtavasti nimetty.
Miten sitä hoidetaan?
Hoidot helpottavat kissan oireita, mutta itse virukseen ei ole hoitoa. Valtaosa koronaviruksen saaneista kissoista ei tarvitse tukihoitoja eikä omistaja edes huomaa tartuntaa. Harvinaisissa FIP-tapauksissa hoidoilla voidaan jossain määrin hidastaa taudin etenemistä, mutta parantavaa hoitoa ei valitettavasti vielä ole.
Voiko sen estää?
Toimivaa rokotetta koronavirusta vastaan ei ole onnistuttu vielä kehittämään. Hyvä hiekkalaatikkohygienia on avainasemassa viruksen rajoittamisessa, ja useimmat desinfiointiaineet (kuten apteekista saatava Virkon S) tehoavat koronaviruksiin. Kissan riski sairastua FIP:iin riippuu tarttuneesta viruskannasta, tartuntojen kokonaismäärästä, kissan immuunijärjestelmän toimivuudesta (eli sen geeneistä) ja stressitasosta.
Kuinka vakava tauti on?
Yleensä koronavirus on aika harmiton eikä välttämättä aiheuta kissalle minkäänlaisia oireita. Ainoastaan sen harvinainen, FIP:iä aiheuttava mutatoitunut muoto on vakava ja johtaa valitettavasti aina kuolemaan.
TL;DR
Koronavirukset ovat hyvin yleisiä. Altistunut kissa ei välttämättä saa mitään oireita, mutta joskus virus voi jostain syystä mutatoitua vaaralliseksi kissojen vatsakalvontulehdusta (FIP) aiheuttavaksi virukseksi. Mutatoitunut virus ei tartu kissasta toiseen. Stressin epäillään osaltaan toimivan mutaation laukaisijana, joten mitä tasaisempaa ja rauhallisempaa kissan elo on, sitä terveempänä se pysyy. Kissan hyvä yleiskunto edistää myös terveyttä, joten normaali, hyvä kissanpito – hyvä ravinto, terveydenhuolto ja huolellinen hygienia – on paras tapa ehkäistä tätäkin sairautta.