Kirjajulkaisu: 145 vuotta suomalaisen eläinsuojelun historiaa
HESY 145 eläinten äänenä
Helsingin sivistyneistö heräsi eläinsuojeluaatteeseen jo 1870-luvulla
Pakkaspäivä 1870-luvulla Helsingissä. Hevonen vetää raskasta kuormaa kuoppaisella Kauppiaskadulla. Se on litimärkä. Jääpuikot riippuvat karvoista.
Työhevosten elämä 1800-luvun lopun Helsingissä oli rankkaa. Ne ajettiin usein säälimättä loppuun. Joukko kaupungin merkkihenkilöitä heräsi hevosten huonoon kohteluun ja julkaisi Uusi Suometar -lehden etusivulla kaupunkilaisille kutsun eläinsuojeluyhdistyksen perustamiskokoukseen Ylioppilastalolle 25.11.1874. Paikalle saapui Helsingin sivistyneistöä, mm. professori Zacharias Topelius, Uudenmaan läänin maaherra Georg von Alftan ja senaattori Theodor Cederholm. Eläin-Suojelus-yhdistys Helsingissä perustettiin.
Uusi yhdistys aloitti ensitöikseen rahankeruun. Rahoilla se osti loppuun ajettuja, säälittävässä kunnossa olleita hevosia ja lopetti ne armollisesti. Yhdistyksen 40 ensimmäisen toimintavuoden aikana (1874-1914) hevosia ostettiin 900 kappaletta.”HESYn arkistosta Åbo Akademista löytyy hevosten ostoista satoja kuitteja. Vuonna 1874 tavallinen hinta on ollut 40 markkaa. Summa oli iso – työmiehen tuntipalkka oli tuolloin 21 penniä”, kertoo HESYn tuoreen historiikin kirjoittaja Taina Uimonen.
Eläinsuojelutyöhön ryhdyttiin saman tien:
– Yhdistys palkkasi oman syyttäjän, joka saattoi eläinrääkkäykseen syylliset lain eteen.
– Yhdistyksellä oli oma eläinsuojelupoliisi, joka puuttui kaupungilla eläinten huonoon kohteluun.
– Yhdistys vaati teurastamoiden olojen parantamista, sillä ”eläinten kohtelu niissä tai tapa, jolla eläimet lopetetaan, ei vastaa niitä vaatimuksia, joita sivistyneelle yhteiskunnalle oikeutetusti voidaan ja pitää asettaa”.
Työ tuotti tulosta: jo vuonna 1875 Helsingissä tuomittiin 15 henkilöä sakkoihin eläinrääkkäyksestä.
Lisäksi Eläin-suojelus-yhdistys pyrki valistuksen avulla muokkaamaan kaupunkilaisten asenteita eläinsuojelulle myönteisemmäksi. Yhdistyksen ensimmäisessä toimintakertomuksessa vuodelta 1875 lukee: Eläin ei ole yksinään oikeuksien kohde, vaan eläintä päinvastoin tulisi kunnioittaa oliona, jolla on oikeuksia. ”On hämmästyttävää, että jo tuolloin puolustettiin eläinten oikeuksia ja ymmärrettiin, että eläin on kärsivä olento”, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.
Sotien jälkeen eläinsuojelun huolenaiheena olivat etenkin kodittomat katukoirat – nykyajan kissakriisi taas on saanut alkunsa jo 1960-luvulla. Huoli tuotantoeläinten elinoloista ja kohtelusta on ollut jatkuvaa, ja silläkin saralla eläinsuojelutyö jatkuu edelleen. HESY aloitti kodittomien eläinten hoitamisen ja sijoittamisen 1970-luvulla. Vuosina 1975–2018 HESY on sijoittanut uuteen kotiin yli 32 000 koditonta eläintä, joista 93,4 % kissoja.
HESYn historia on Suomen eläinsuojelun historiaa. Työtä riittää eläinsuojelun edistämisessä. Topeliuksen sanoin: ”Meidän tulee hywällä woittaa paha.”
HESYn pitkää ja monivaiheista historiaa valottava kirja HESY 145 vuotta eläinten äänenä ilmestyy HESYn 145-vuotispäivänä 25.11.2019. Historiikkia laatinut Taina Uimonen on käynyt perusteellisesti läpi yhdistyksen arkistotietoja ja haastatellut lukuisia viime vuosikymmeninä HESYn toiminnassa vaikuttaneita henkilöitä.
Lisätietoja:
Hannele Luukkainen
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi
Taina Uimonen
p. 040 567 5551
taina.uimonen@welho.com