Kani ei ole häkkieläin
Teksti ja kuvat: Viivi Akkanen
Kun kerron uudelle tuttavalle, että minulla on kaneja, ensireaktio on usein hämmentynyt: ”Ai kaneja? Eikös kani ole vähän tylsä lemmikki? Minun kaverilla oli lapsena kani ja se vain istua kökötti häkissään.” Häkkiin suljettu kani onkin taatusti tylsä lemmikki – ja tylsää on sellaisen kanin elämäkin. Häkillä tarkoitan nyt sellaista tehdasvalmisteista häkkiä, joita useat eläinkaupat myyvät nimellä kanin- tai jyrsijänhäkki. Tällaisessa pikkuhäkissä eläminen merkitsee kanille elinikäistä vankeustuomiota. Liikkuminen on kanille luontaista. Luonnossa villikanit liikkuvat reviirillään ruoan perässä jopa puolen kilometrin päähän pesäkolostaan. Häkkiin suljettuna kani masentuu ja passivoituu.
Ethän sulje minua häkkiin, pyytää HESYltä adoptoitu Hemuli-kani.
Aina ei ole mahdollista tarjota kotioloissa kaneille täydellistä vapautta. Parasta olisi, jos voisi sisustaa yhden huoneen asunnostaan niin kaniturvalliseksi alueeksi, että kanit voisivat olla siellä jatkuvasti vapaana. Joskus tämä ei kuitenkaan onnistu ja silloin voi olla hyvä vaihtoehto rakentaa huoneen nurkkaan kaneille aitaus. Rakennusmateriaaliksi soveltuvat esimerkiksi kompostikehikot. Aitausmateriaalia valitessaan on etenkin pienen kanin omistajan hyvä muistaa, että ”minne menee kanin pää, sinne menee koko kani”. Isossakin aitauksessa elelevien kanien pitäisi päästä asuntoon tai ulos jaloittelemaan päivittäin. Parasta jaloitteluaikaa ovat aamu ja ilta, jolloin kanit ovat virkeimmillään. Kun katselee kanien iltarallia ja villejä ilohyppyjä, ei tule mieleenkään, että kani olisi jotenkin tylsä lemmikki!
Pahvilaatikot ovat mieluisia paikkoja kaneille, mutta on syytä vahtia, ettei kani syö pahvia. Lulun käsittelyssä pahvilaatikot eivät kauaa kestä.
Kani on hämäräeläin, joten päivisin kanit yleensä nukkuvat. Kanien huoneeseen tai aitaukseen kannattaakin suunnitella piilopaikkoja, jonne kanit voivat mennä lepäämään. Tällaiseen tarkoitukseen voi kokeilla vaikka sitä tehdasvalmisteista häkkiä, jonka ovi on aina auki. Usein häkin omistaja saa tosin huomata, että häkkiä paremmin kanit viihtyvät häkin katolla. Luonnossa kanin pesäkolossa on aina kaksi suuaukkoa: jos peto ryömii sisään toisesta, kani voi paeta toisesta. Kaikki kanit eivät halua mennä yksioviseen häkkiin, josta petoa ei pääse pakoon, vaan makoilevat mieluummin vaikka häkin katolla, josta ne pystyvät tarkkailemaan ympäristöään joka suuntaan. Mieluinen ”pesäkolo” kanille onkin vaikkapa laatikko, johon on leikattu kaksi oviaukkoa. Omat kanini nukkuvat useimmin matalan pikkupöydän alla, jonka päälle on levitetty lakana näkösuojaksi – ei kuitenkaan ihan maahan asti yltämään, jotta kanit näkevät pöydän alta joka puolelle.
Kanit nukkuvat mielellään pöydän tai sohvan alla, missä ne ovat piilossa muiden katseilta, mutta pystyvät itse tarvittaessa tarkkailemaan ympäristöään. Samuli tykkää myös tyynyistä ja vilttipötköistä, joihin voi nukkuessaan nojailla.
Piilopaikan lisäksi kanit tarvitsevat vessan. Vessaksi kelpaa mikä tahansa riittävän iso muovilaatikko, vaikkapa vuoteen alle tarkoitettu säilytyslaatikko. Jos kaneilla on piilopaikkana häkki, se kelpaa mainiosti toimittamaan myös vessan virkaa. Kanit tekevät tarpeensa sinne, missä ne syövät, joten heinä kannattaa tarjoilla lähelle vessaa esimerkiksi heinätelineessä tai jopa saman laatikon yhteen nurkkaan. Kuivikkeeksi sopii esimerkiksi haapahake, paperipelletti tai paakkuuntumaton kissanhiekka. Heinää ja vettä on oltava koko ajan kanien saatavilla. Kanit juovat mieluiten kulhosta ihan niin kuin kissat ja koiratkin. Kulhon täytyy vain olla jykevää tekoa, jotta kanit eivät kaada sitä.
Miksi puhun koko ajan kaneista monikossa? Siksi, että kani tarvitsee kaverin. Luonnossa kanit ovat yhdyskuntaeläimiä, jotka elävät jopa 20 kaniinin muodostamissa yhdyskunnissa. Lemmikkikanillekaan ei riitä kaveriksi ihminen tai jokin toinen eläin, vaan kani kaipaa kanikaveria. Parhaat kaverukset muodostuvat yleensä tyttö- ja poikakanista, jotka molemmat on leikattu. Kanien keskinäisiä touhuja on hauska seurailla, ja onnellinen kani kiintyy yleensä myös omistajaansa. Tai ainakin minä uskottelen itselleni, että se on osoitus kanien kiintymyksestä, kun molemmat pitkäkorvat singahtavat jalkoihini heti kun avaan jääkaapin. Ei se ainakaan salaatin himoa voi olla, eihän…
Ihmisen silitys ei koskaan korvaa lajitoverin tarjoamaa huolenpitoa. Lulun nukkuessa Samuli pesee ystävänsä korvat.