Hellekesä tuskin suosi kanikantaa – metsästystä perustellaan harhaanjohtavin tiedoin

By October 22, 2018 October 24th, 2018 Blogi, Blogi

Hufvudstadsbladet julkaisi syyskuun lopussa kaupunkikaneja käsittelevän jutun Citykaninerna är tillbaka – Torra sommaren perfekt för dem. HESYn edustaja laati siihen vastineen, joka julkaistiin Insändare-palstalla. Kirjoittaja on varttunut biotieteilijä, joka seuraa tiiviisti kaneja koskevaa uutisointia. Vastine on luettavsissa alta.


Hufvudstadsbladet julkaisi citykaneja koskevan jutun, jossa oli haastateltu metsästäjä Hannu Luotoa. Artikkelissa oli paljon harhaanjohtavia väitteitä ja suoranaisia asiavirheitä.

Ensinnäkin RHDV2-viruskannan aiheuttama kanien verenvuototauti -epidemia puhkesi vasta huhtikuussa 2016 – ei kautena 2015–2016. Kuolleita villikaniineja löytyi ensin Käpylästä ja sen jälkeen ympäri pääkaupunkiseutua, jopa Tikkurilassa saakka. Evira on kerännyt havaintoja ja julkaissut ne verkkosivuillaan.

RHD-virus on erittäin kestävä, ja se säilyy maastossa pitkään. Näin ollen tautia esiintyy jatkossakin, laumaimmuniteetista huolimatta.

Luodon mukaan citykaneja voi olla nyt noin 3000 kappaletta. Luku on tuulesta temmattu, muistellaanpa aikaisempia lausuntoja. Helsingin kaupungin ”kanivirkamies” Antti J. Rautiainen arvioi maaliskuussa 2009, että villikaneja oli tuolloin jo noin 10 000, metsästyksestä huolimatta.

Sitten ääni muuttui kellossa. Tuli neljä peräkkäistä runsaslumista talvea, ja pyydystettyjen kanien määrä romahti 3900 yksilöstä (metsästyskauden 2009 tilastopiikki) 1100-1200 yksilöön vuosina 2010-2013. Niinpä Rautiainen sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa 22.9.2012, että ”villikanien lukumäärästä ei ole arvioita, sillä kanien laskemista pidetään mahdottomana”. Mies oli jo aiemmin ilmoittanut, että kanien kokonaismäärää on hankala arvioida, koska maa-alueiden hallinta Helsingissä on pirstoutunut (Helsingin Uutiset 12.6.2010).

Kanisaaliin määrä korreloi erittäin hyvin Ilmatieteen laitoksen säätilastojen kanssa. Leudot ja vähälumiset talvet kasvattavat kanikantaa, sillä ne parantavat poikasten selviytymistä ensimmäisestä elinvuodestaan seuraavaan lisääntymiskauteen saakka. Suurin osa syksyllä pyydystetyistä kaneista olisi kuollut aivan luontaisesti. Sitä paitsi, kun kanikantaa harvennetaan, jäljelle jääneille yksilöille jää enemmän ravintoa ja suojapaikkoja.

Kaninmetsästäjät kuitenkin väittävät, että nimenomaan metsästys on pienentänyt citykanikantaa tuntuvasti. Tässä lienee kyse siitä, ettei haluta kaninmetsästykseen käytettävien määrärahojen tippuvan. Helsingin kaupunki käytti kanintorjuntaan 1,2 miljoonaa euroa vuosina 2009–2012. Istutusten suojaukseen kului ainoastaan 55 000 euroa, suurin osa summasta meni metsästyskuluihin.

Seura-lehti haastatteli Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Heikki Hentosta tammikuussa 2016. Hän oli sitä mieltä, että miltei ainoa keino estää kanien aiheuttamia vahinkoja on suojata istutukset siten, että kanit eivät pääse niitä jyrsimään. Henttonen toteaa myös, että uuden lajin kanta kasvaa ensin voimakkaasti ja asettuu sitten ympäristön määrittelemälle tasolle.

Oliko hellekesä erityisen suotuisa kaneille? Tuskinpa. Niin linnut, siilit kuin oravatkin kärsivät kuumuudesta ja kuivuudesta, suuri osa hoidetuista nurmikoista paloi ruskeaksi.

Anja Lampio
HESYn kaniasiantuntija, dosentti