Eläinten sanaton viestintä
Ihminen toimii ja kommunikoi eläinten suhteen usein itsekkäistä lähtökohdista. Kuinka usein meiltä mahtaakaan jäädä kuulematta, kuuntelematta tai ymmärtämättä mitä eläimet yrittävät viestiä meille? Kuinka usein me haluamme eläinten ymmärtävän ja tottelevan meitä, mutta kuinka usein ja hyvin itse kuuntelemme eläimiä? Usein unohdetaan, että eläimet ovat eläviä ja tuntevia olentoja ja kukin heistä on oma persoonansa. Vaikka kaikilla eläimillä on tietyt lajityyppiset käyttäytymismallit, kaksi samassa kodissa asuvaa kissaa voi olla persoonaltaan erilaisia. Aivan kuten me ihmisetkin olemme erilaisia.
Eläimet viestivät sanattomasti
Sanaton viestintä, eli nonverbaalinen viestintä on viestintää, joka ei perustu sanojen merkityksiin. Nonverbaalista viestintää ovat ruumiinkieli kuten katseet, eleet, ilmeet, liikkeet ja kehon asennot sekä äänensävyt. Eläimet viestivät vain nonverbaalisesti, koska niillä ei ole sanoja kuten meillä ihmisillä. Ihmiset voivat kommunikoida puhutulla tai kirjoitetulla kielellä, mutta jopa 70% ihmistenkin viestinnästä voi olla sanatonta. Vaikka eläimet eivät puhu kielillä niiden viestintä on kuitenkin hyvin monipuolista, sillä tietoa voidaan siirtää esimerkiksi hajujälkien ja äänien avulla. Mehiläiset viestittävät lajitovereilleen hyvistä kukka-apajista tanssin avulla. Ne kykenevät välittämään ällistyttävän monimutkaisia viestejä liikehtimällä tietyllä tavalla. Ne pystyvät antamaan muille mehiläisille täsmällistä tietoa siitä, missä ne ovat olleet ja mitä ne ovat syöneet, niin että muu yhdyskunta lentää perässä ja löytää ruuan.
Ihmisten kieli mahdollistaa viestinnän, joka ei ole sidottu aikaan tai paikkaan. Eläinten viestintä puolestaan tapahtuu tässä ja nyt. Koira tai kissa ei voi lukea sanomalehdestä tai kirjoittaa netissä. Siinä missä ihmisen tärkein aisti on näkö, koira hahmottaa maailman hajujen kautta. Kun koirat kohtaavat, ne haistelevat tarkasti toisiaan ja saavat paljon tietoa kohtaamastaan lajikumppanista pelkästään hajun perusteella. Vaikka eläimillä ei ole samanlaista kielellistä järjestelmää kuin ihmisellä, ne pystyvät tutkijoiden mukaan yllättävän moniulotteiseen viestintään. Ihmisapinoille on opetettu ihmisten viittomakieltä. Delfiinit ovat hyvin älykkäitä eläimiä, jotka pystyvät välittämään toisilleen ilmeisen monimutkaisia viestejä erilaisin äännähdyksin. Eräät tutkijat ovat sitä mieltä, että delfiineillä voisi olla jonkinlainen ihmiskieliä vastaava kieli. Ainakin delfiinien on havaittu ymmärtävän monimutkaisia kielellisiä rakenteita.
Miten voimme oppia ymmärtämään paremmin eläimiä?
Voimme oppia paljon havainnoimalla eläimiä, tunnustelemalla, keskustelemalla niiden kanssa. Mutta entä silloin, kun eläin ei halua, että häneen kosketaan tai silloin, kun viestit menevät ”ristiin” tai jotain merkittävää jää ymmärtämättä? Olemmeko riittävän harjaantuneita kuulemaan ”sanattomat viestit” ja helpottamaan eläinten hoitamista intuitioomme luottaen? Pystymmekö viestimään eläimille esimerkiksi hoitotoimenpiteet niin, että emme tarpeettomasti aiheuta pelkoa ja paineita? Rauhallisuus on varmasti yksi avainsana. Mitä eläimet voivat sitten opettaa meille? Eläimet voivat opettaa meille itsehyväksyntää, anteeksiantoa, hetkessä elämistä ja siitä nauttimisen taitoa. Meidän velvollisuutemme on yrittää virittäytyä eläinten kanssa oikealle ”sanattoman kielen” taajuudelle, jolla eläimet kommunikoivat. Kommunikointia eläinten kanssa voi kaikki harjoitella ja siinä voi tulla paremmaksi. Kaikki lähtee oman lemmikin kuuntelusta ja tarkkailusta. Jokainen haukahdus, urahdus, maukaisu, hännän ja korvan asento, ilmeet ja jopa kävelytyyli kertovat jotain eläimestä sillä hetkellä. Meidän täytyy vain opetella tulkitsemaan näitä viestejä. Myös eläimelle viestittämistä voidaan harjoittaa. Eläimet vaistoavat vahvasti ihmisten tuntemukset. Sen lisäksi kehon kieli, äänenpainot, tuoksut ja tunteiden intensiivisyys voivat vaikuttaa perille menevään viestiin. Kommunikoinnin tulisi mennä aina eläimen ehdoilla. On ymmärrettävä ja otettava huomioon mikä on kullekin eläimelle luontaista. Eläin ei ole lelu eikä meidän vallan käytön ja itsekkäiden tarkoitusperien toteuttamisen väline.
Eläinpsykologit ja eläintenkouluttajat apuna eläinten ymmärtämisessä
Eläinpsykologeja Suomesta löytyy vain muutamia kappaleita. Eläinpsykologikoulutusta Suomessa ei ole, mutta koulutus perustuu eläinten käyttäytymisen ja kognitiivisten prosessien tieteelliseen tutkimukseen ja ymmärtämiseen. On olemassa myös eläintenkouluttajia. Eläintenkouluttaja on ammatti. Suomessa eläintenkouluttaja on ammatillinen perustutkinto, joka on mahdollista suorittaa vain näyttötutkintona. Suomen eläintenkouluttajat ry on vuonna 2009 perustettu yhdistys, jonka tarkoituksena on kerätä ammatikseen eläimiä kouluttavat saman katon alle. Ammattimaisten eläintenkouluttajien palveluja tarvitaan monissa eri tehtävissä, kuten eläinten kouluttajina mainos- ja elokuva-alalla, harrastuskoirien koulutusohjaajina, apuna kotieläinten käytösongelmien hoidossa ja niin edelleen. Ammattitaito vaatii perehtymistä, siksi yhden kouluttajan osaamisala kattaa yleensä vain joitain tehtäviä sekä korkeintaan muutaman eläinlajin.
Teksti: Tanja Puhakka
Lähteet: MOT Kielitoimiston sanakirja 2.0. Helsinki. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2008. Koulukino 2020. Kysy.fi Helsingin kaupunginkirjasto. Suomen eläintenkouluttajat ry. Eläinkoulutuskeskus. Online psychology degree guide.