Eläinten oikeudet, osa II
Iltalehdessä on tänään julkaistu artikkeli, jossa valitettavasti jatketaan mielivaltaisten ja asiattomien syytösten kohdistamista HESYn eläinsuojelutyöhön. Puolustautuminen ja todenperäisten tietojen välittäminen ei ole yhdistykselle ihan yksinkertaista, sillä yksittäisten, huostaanotettujen eläinten tapausten kommentointi on eläinsuojeluviranomaisten ohjeistuksen mukaan yksiselitteisesti kiellettyä. Salassapitovelvollisuus ei ole mikään HESYn oma “uhkailu- ja kiristystoimi”, kuten jotkut ovat somessa antaneet ymmärtää, vaan kyseessä ovat aivan todelliset, valvontaeläinlääkärien asettamat löytöeläintalon toimintaohjeet:
* Uudelleensijoituksen tai lopetuksen voimaantulon jälkeen ei tietoja enää anneta edes siitä missä eläin on (Löytöeläintalolla / uudessa kodissa) tai onko eläin lopetettu. Kaikki tiedonanto tapahtuu valvontaeläinlääkärin kautta. Valvontaeläinlääkäreille ei tarvitse tiedottaa mikä eläimelle lopullisesti tapahtuu.
* Mikäli päädytään uudelleen sijoitukseen tai lopetukseen, löytöeläintalo ei anna ulkopuolelle, edes vanhalle omistajalle, tietoja siitä, mitkä eläimen jatkotoimenpiteet ovat olleet. Historiatietoja ei luovuteta uusille omistajille.
* Työntekijän työsuhteen päätyttyä salassapitovelvollisuus jatkuu.
Ohjeet koskevat myös kuvien julkaisua. Näihin rajoituksiin on kaksi syytä: salassapitovelvollisuus eläinsuojelun asiakkaiden yksityisyyden suojaan kuuluvista asioista ja työntekijöiden työturvallisuus. HESY saa eläinsuojeluvalvonnan eläinten omistajien tai tuojien kanssa keskustellessaan tietoa esimerkiksi eläimen pito-olosuhteista, jotka ovat samalla omistajan asuinolosuhteita, eli tästä näkökulmasta yksityisyyden suojaan kuuluvaa asiaa. Eläimet ovat usein tunnistettavissa kuvista ja yhdistettävissä entiseen omistajaan, mikä myös rikkoo yksityisyyden suojaa.
Huostaanotetun eläimen omistaja harvemmin ilahtuu, kun hänen lemmikkinsä otetaan huostaan. Joidenkin eläinten omistajat ovat väkivaltaisia, eikä ole työntekijöiden kannalta turvallista, jos on julkisesti nähtävillä, että tietty eläin odottaa juuri HESYn hoivissa loppuelämän kotiaan.
HESYltä on aikojen kuluessa tultu noutamaan huostaanotettua lemmikkiä takaisin milloin minkäkinlaisen astalon ja muskelijengin kanssa. Nämä vaaratilanteet ovat täysin mahdollisia ja jopa todennäköisiä, kun eläimen sijainti paljastuu. Olemme järkyttyneitä siitä, miten vähän nämä entiset työntekijät välittävät kollegoidensa työturvallisuudesta.
Case Mimosa II
Mimosan hoitoa ei viivytelty, vaan se toteutettiin suunnitelmallisesti. Aivan kuin lemmikkienkin kanssa, HESYn eläinten hoitosuunnitelmaan vaikuttaa moni tekijä: onko eläimellä muita vaivoja, minkä ikäinen se on, mikä on hoidon onnistumistodennäköisyys ja niin edelleen. Kun Mimosa tuli HESYlle maaliskuun loppupäivinä, Viikin eläinlääkäri oli todennut sillä alkavia kaihimuutoksia ja arvellut sen olevan jo seniori-ikää lähestyvä. Mimosalla vaikutti olevan myös takajalkojen liikkeissä epätasaisuutta.
HESYllä Mimosan hoito aloitettiin tarkkailujaksolla ja kartoitettiin, selittyisivätkö liikeratapoikkeamat esimerkiksi näköhäiriöillä. Mimosalla oli toistuvia valeraskauksia. Mimosan paino aiheutti myös huolta, sillä se oli vielä liian hoikassa kunnossa leikkausta ajatellen. Mimosan tila oli välttämätöntä selvittää kattavasti, sillä ennen niinkin suurta operaatiota kuin molempien silmien kaihileikkausta eläinlääkärillä on melkoinen kysymyspatteristo eläimen kunnosta ja kysymyksiin pitää osata vastata. Kaihileikkaus ei keväällä tai kesällä myöskään ollut kiireellinen, sillä kaihi ei aiheuta kipua ja Mimosa oli turvallisessa paikassa, jossa sen näkörajoitteet voitiin ottaa huomioon. Kävi myös ilmi, ettei eläinlääkärin alkuperäinen ikäarvio pitänyt paikkansa, vaan Mimosa oli luultavasti varsin nuori koira, kenties 2–3-vuotias.
Liikeradat korjaantuivat itsekseen, joten kyseessä lienee ollut lihasköyhyys tai muu kuntoutettava vaiva. Paino saatiin hiljalleen nousemaan. Eläintenhoitajilta saatiin loppukesällä viestiä, että Mimosan näkö vaikutti nyt huonontuneen merkittävästi. Aika Apexiin saatiin reilun viikon päähän elokuun neljännelle päivälle. Kuten Iltalehden julkaisemasta epikriisistä käy ilmi, eläinlääkäri totesi, että kaihi todellakin vaikutti edenneen rivakasti. Koiria hoitavat eläintenhoitajat eivät raportoineet oireita, jotka olisivat viitanneet kipuun, ja kaihi ei aiheuta kipua.
Muistutamme, ettei Ehrlund suinkaan ollut ainoa tai kokenein Mimosaa hoitanut ja tarkkaillut eläintenhoitaja.
Ehrlundin väite Mimosan tai muidenkaan eläinten lopettamisesta mahdollisen erillisen rahankeräyksen epäonnistumisen takia on virheellinen, täysin kohtuuton ja loukkaa syvästi sitä hoitotyötä, jota HESYssä tehdään vuosittain kymmenien tuhansien eurojen arvosta (kts. tilinpäätös). Rahankeräys tietylle eläimelle tehdään lähinnä siksi, että se tuo asian ja tarpeen konkreettisemmaksi jokaiselle eläinystävälle. Monet haluavat lahjoittaa juuri tiettyyn tarkoitukseen, mistä syystä HESYlle osoitetut lahjoitukset on lahjoittajan myös mahdollista korvamerkitä vaikkapa kanien hoitoon tai eläinten tunnistusmerkitsemiseen. Erilliset keräykset eivät vaikuta millään tavalla siihen, miten eläintä hoidetaan.
Helsingin valvontaeläinlääkäri Päivi Lahti ei löytänyt Mimosan hoitopolusta moitittavaa. Lahti on konsultoinut asian saaman julkisuuden vuoksi myös läänineläinlääkäriä, jonka mukaan Mimosan hoito ei missään kohtaa ole rikkonut lainsäädäntöä.
Työsuhteet
Työnantajana HESY ei voi kommentoida jutun väitteiden lähteinä toimivien henkilöiden tai muidenkaan työsuhteita ja menettelyä työsuhteen aikana. Yleisesti ottaen on harmillista ja surullista, mikäli omaa pahaa oloa puretaan puolustuskyvyttömien eläinten kautta. Jokainen perusteeton juttu ja asiaton väite voi potentiaalisesti vahingoittaa yhdistyksen toimintaa ja vähentää kipeästi tarvittavia lahjoitusvaroja.
HESYn intressi ei ole koskaan päättää toimivia työsuhteita, sillä käytämme paljon aikaa uusien eläintenhoitajien perehdytykseen. Mitä vähemmän eläimen hoitajissa on vaihtuvuutta, sen paremmin eläin pystyy vastaanottamaan hoitoa ja kuntoutumista. Mitä tarkemmin eläintenhoitajat kantavat huolta eläimistä ja edistävät niiden hyvinvointia, sen nopeammin HESYn on mahdollista tarjota eläimille loppuelämän koti ja vapauttaa tilaa uusille tarvitsijoille.
On väärin, että joudumme käyttämään aikaamme ja energiaamme mielivaltaisilta syytöksiltä puolustautumiseen. Jatkossakin kohdentaisimme rajalliset resurssimme mieluiten varsinaiseen eläinsuojelutyöhön.