Eläinsuojelun Topelius -palkinto 2019 Suomen eläinoikeusjuristit ry:lle
HESYn puheenjohtajan Hannele Luukkaisen ojentaman palkinnon vastaanottivat Suomen eläinoikeusjuristit ry:n Birgitta Wahlberg, Visa Kurki ja Tarja Koskela.
Eläinsuojelun Topelius -palkinto Suomen eläinoikeusjuristit ry:lle
Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry myöntää 145-vuotispäivänsä kunniaksi Eläinsuojelun Topelius -palkinnon Suomen eläinoikeusjuristit ry:lle rohkeasta ja uraauurtavasta työstä eläinten perusoikeuksien puolesta.
HESY ry:n ensimmäisessä toimintakertomuksessa vuodelta 1875 lukee: Eläin ei ole yksinään oikeuksien kohde, vaan eläintä päinvastoin tulisi kunnioittaa oliona, jolla on oikeuksia. 145 vuotta myöhemmin eläimet ovat kuitenkin edelleen vailla lakiin kirjattuja perusoikeuksia. Tähän Suomen eläinoikeusjuristit ry haluaa tuoda muutoksen.
HESYn hallituksen mielestä Suomen eläinoikeusjuristit tekee ainutlaatuista ja merkittävää työtä ajaessaan määrätietoisesti eläinten perusoikeuksien tunnustamista perustuslain tasolla.
– Eläinoikeusjuristien rohkeus laittaa ammattitaitonsa ja erityisosaamisensa likoon eläinten oikeuksien ja hyvinvoinnin puolesta on tavattoman ihailtavaa. He toimikoon esimerkkinä monille muillekin ammattiryhmille, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.
Ryhmä koostuu pääasiassa suomalaisista juristeista ja oikeustieteilijöistä. Yhdistyksen tavoitteena on tuoda perustavanlaatuisia muutoksia lainsäädäntöön, joka muuttaa ihmisen ja muiden eläinten välistä suhdetta kunnioittavampaan suuntaan. Tuntevien olentojen oikeudet eivät saa perustua sille, mitä ihmiset kulloinkin haluavat niille suoda.
– Ihmiskunnan historia osoittaa, että perusoikeuksista säätäminen on ollut yhteiskunnan normatiivinen vastaus sorron ja hyväksikäytön lopettamiseksi. Eläinten perusoikeuksista säätäminen nostaisi eläinten suojelun vankemman ja kunnioittavamman yhteiselon perustalle. Jo ehdotuksena ne tarjoavat oivan mahdollisuuden haastaa omia ajatus- ja toimintamalleja. Oikeus kuuluu kaikille – myös eläimille – vaikka perusoikeudet eivät tarkoitakaan meille kaikille samaa asiaa kaikissa tilanteissa, painottaa yhdistyksen puheenjohtaja Birgitta Wahlberg.
Eläinoikeusjuristit tekevät myös yhteistyötä eläinsuojelukentän kanssa. He esimerkiksi laativat HESYn alkuunpaneman Rajat räiskeelle -kansalaisaloitteen pykälämuotoon, mikä on kerännyt laajalti kiitosta. Paitsi että asiallinen pykälämuutosehdotus lisäsi aloitteen suosiota, se myös edesauttaa ja nopeuttaa asian jatkokäsittelyä eduskunnassa merkittävästi.
Eläinsuojelun Topelius -palkinto jaetaan vuosittain eläinsuojelun saralla ansioituneelle yksityishenkilölle tai yhteisölle. Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY perusti palkinnon vuonna 1998 yhdistyksen perustajan Zacharias (Sakari) Topeliuksen juhlavuoden kunniaksi. Palkinto on Topeliuksen allekirjoittaman alkuperäisen kunniakirjan jäljennös.
Aiemmat Eläinsuojelun Topelius -palkinnon saajat:
2018 Haltialan tila
2017 europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen
2016 vapaaehtoista eläinsuojelutyötä 40 vuotta tehnyt Annikki Aaltonen
2015 eläinpelastusyksikön ylipalomies Vesa Nurminen
2014 Eläinsuojelukeskus Tuulispää
2013 Wanhan Markin eläinten vanhainkoti
2012 toimittaja ja tietokirjailija Elina Lappalainen
2011 Otso Riiali
2010 ei jaettu
2009 Etsijäkoiraliitto
2008 tuottaja-käsikirjoittaja Marko Rauhala ja Myrsky-koira
2007 ei jaettu
2006 Helsingin kaupunki
2005 dosentti Leena Vilkka
2004 toimittaja Mirja Pyykkö
2003 ei jaettu
2002 kirjailija Eeva Kilpi
2001 ohjaaja Aki Kaurismäki
2000 pääkaupunkiseudun pelastuslaitokset
1999 eläinlääkäri Pertti Hartikka
1998 kirjailija Leena Krohn
Suomen eläinoikeusjuristit ry:
Suomen eläinoikeusjuristit ry:n tavoitteena on taata eläimille tietyt perusoikeudet ajamalla konkreettisia muutosehdotuksia perustuslakiin ja muuhun lainsäädäntöön. Suomen eläinoikeusjuristit ry perustettiin helmikuussa 2018, ystävänpäivänä, ja se koostuu suomalaisista juristeista ja oikeustieteilijöistä. He lähestyvät työssään niin lainsäätäjiä ja viranomaisia kuin myös tavallisia kansalaisia ja jakavat tietoa siitä, mitä eläinten perusoikeudet voisivat Suomen lainsäädännössä tarkoittaa ja miksi niistä pitää säätää.