Eläinosteopaatti lähestyy kehon ongelmia kokonaisvaltaisesti
Erilaiset kehon kiputilat, toiminnalliset ongelmat ja lihasjumit voivat vaivata muuten terveeltä vaikuttavaa lemmikkiä. Eläinosteopaatti lähestyy lemmikin kehon ongelmia kokonaisvaltaisesti kartoittaen ongelmien syitä ja arvioiden jatkohoidon tarvetta.
ANNA KIVINEN on koulutettu ja Valviran hyväksymä eläinosteopaatti, joka on pätevöitynyt eläinten hoitoon useilla kursseilla Suomessa ja Englannissa. Hän on koko ikänsä elänyt koirien kanssa. Nytkin hänen kotonaan temmeltää kaksi koiraa ja kissa, jotka ovat kaikki rescue-eläimiä. Hylätyt eläimet ovat lähellä Kivisen sydäntä. Hän on käynyt HESYn Eläinsuojelukeskuksessa antamassa osteopatiahoitoja sellaisille kissoille, jotka sitä mahdollisesti kaipaavat. Lisäksi hän on aikoinaan toiminut Animalian toiminnanjohtajana.
Ammatilleen omistautunut Kivinen järjestää erilaisia koulutuksia sekä koiranomistajille että koira-alan ammattilaisille. Koulutuksissa on käsitelty koiran anatomiaa ja kehoa. Ammattilaisille, kuten esimerkiksi koirahierojille, Kivinen on pitänyt palpaation eli käsintunnustelun kehittämiskoulutuksia.
– Näitä koulutuksia on säännöllisesti vuoden aikana, mutta järjestän niitä myös tilauksesta esimerkiksi rotujärjestöille ja muille ryhmille. Olisikin hauskaa järjestää ensimmäinen Kissa pintaa syvemmältä -koulutus. Kissaosteopatiaa käsittelevä sivustokin on juuri valmistunut, Kivinen sanoo innostuneesti.
Manuaalista terapiaa keholle
Eläinosteopaatti hoitaa yleensä eläimen elimistön kipu- tai häiriötiloja. Kivisen hoidettavina ovat koirat ja kissat. Hän kertoo osteopaatin lähestyvän lemmikin kehon ongelmia kokonaisvaltaisesti. Osteopaatti pyrkii siis ymmärtämään, mitä kaikkea kehossa on meneillään ja mistä mahdolliset ongelmat johtuvat.
– Osteopatia on manuaalista terapiaa. Työvälineenämme ovat kädet ja hyvin herkkä palpaatio. Hoidamme eri kudoksia: lihaksia, luita, niveliä, faskioita eli kalvoja, kehon nesteitä sekä hermoja. Osteopaatti pyrkii auttamaan kehoa löytämään tasapainon ja terveyden. Olennaista ei ole se, että tehdään mahdollisimman paljon ja isoliikkeistä, vaan että tehdään juuri sen verran ja sen tyyppistä hoitoa, jota keho tarvitsee parantuakseen, Kivinen selventää.
Yleensä osteopatiaa käytetään esimerkiksi liikuntaelinten tai rangan alueen toiminnallisten ongelmien hoitoon, lihasjumien vapauttamiseen, kipujen vähentämiseen ja vanhenevilla eläimillä elinvoiman ylläpitoon. Osteopatian avulla saadaan lisätietoa eläimen kehosta ja sen mahdollisista jännitteistä tai kipukohdista.
Apua liikkumisongelmiin
Kivisen tyypillisin potilas on koira, jolla on jäykkyyttä takapäässä, hyppyongelmia sekä vaikeuksia nousta ylös ja kulkea portaissa. Eläimen hoito aloitetaan aina tilanteen kartoituksella.
– Ensin katson koiran liikkeitä ja arvioin, missä kohdassa kehoa on ehkä ongelmia ja mistä ne voisivat johtua. Sitten haastattelen omistajaa muun muassa koiran historiasta ja liikkumisesta. Tutkin ja hoidan eläimen yleensä lattialla. Pienemmät eläimet hoidan pöydällä. Käyn läpi eläimen koko kehon ja tutkin sen liikkeitä, jännitteitä ja kudoksen laatua. Myös kehon lämpötilaerot ja nesteiden liike voivat antaa paljonkin tietoa samoin kuin eläimen reaktiot kosketteluun.
Tutkittuaan potilaan Kivinen aloittaa hoidon osteopaattisilla tekniikoilla, joita on laaja kirjo.
– Itse käytän eniten niin sanottuja kraniaalisia tekniikoita, jotka ovat hyvin hellävaraisia, vähäeleisiä ja kuitenkin tehokkaita. Hoidan tarvittaessa myös sisäelimiä. Manipulaatiota eli voimakkaampia ja nopeita impulsseja käytän harvoin ja harkiten, koska kokemukseni mukaan eläimet vastaanottavat yleensä parhaiten pehmeämpiä tekniikoita.
Hoidon päätteeksi Kivinen kertoo omistajalle löydöksistään ja käsityksensä ongelmien syystä sekä arvion jatkohoidon tarpeesta. Tarvittaessa hän saattaa lähettää eläimen jatkohoitoon muille ammattilaisille, joihin lukeutuvat esimerkiksi eläinlääkärit ja eläinhierojat.
Helpotusta kipuun ja apua kuntoutukseen
Osteopatialla voidaan helpottaa lemmikin kipua, mutta hoidon teho riippuu kivun syystä. Jos kivun aiheuttajana on toiminnallinen ongelma, johon voidaan pureutua osteopatialla, kipuongelma on sillä ratkaistu. Osteopatiasta voi olla apua myös etenevien sairauksien, kuten vaikkapa nivelrikon, hoidossa, sillä sen avulla kyetään vapauttamaan muiden kuin nivelrikkoisten alueiden liikkeitä. Näin nivelrikkoisille alueille ei muodostu tarpeetonta rasitusta.
Osteopatia voi myös vapauttaa aineenvaihduntaa ja sitä kautta helpottaa esimerkiksi tulehdusprosesseja ja lisätä kehon liikkuvuutta. Osteopatian avulla voidaan helpottaa hermokipujakin. – Kipu on yleensä varsin monisyinen ongelma, johon liittyy sekä fyysisiä, psyykkisiä että ympäristöön liittyviä tekijöitä, Kivinen lisää. Osteopatiaa voidaan käyttää niin ikään eläinten kuntouttamisessa. Ensimmäiseksi on varmistettava, että eläimen keho toimii optimaalisesti nykytilanteessa.
– Jos esimerkiksi eläimen polvi on leikattu, on tärkeää varmistaa, että muut nivelet liikkuvat hyvin eikä kehoon ole päässyt syntymään suhteetonta lihasepätasapainoa. Näin kuntoutus harjoitteiden avulla pääsee paremmin käyntiin ja etenee niin hyvin kuin mahdollista.
Eläinosteopaattien koulutuksissa on eroja. Kivinen on ainoana suomalaisena käynyt Englannissa terapeuttisen kuntoutuksen kurssin osana laajempaa eläin osteopatiakoulututusta. Tämän ansiosta hänellä on valmiudet tarjota koirille kuntouttavia hoitokokonaisuuksia.
Kissa piilottelee kipuaan
Koirille ja kissoille annettavat osteopatiahoidot ovat toimintaperiaatteiltaan samanlaisia. Anatomiakin on molemmilla lajeilla kohtalaisen samanlainen, mutta kissojen vaivat ovat yleensä monimutkaisempia ja vaativat usein enemmän salapoliisityötä.
– Kissat eivät ehkä ilmaise ongelmiaan niin selkeästi kuin koirat. Ne voivat ilmaista kipuaan peitellysti. Kissat voivat oireilla vetäytymällä, käyttäytymällä aggressiivisesti tai olemalla haluttomia liikkumaan, ja me pyrimme ymmärtämään käytöksen syitä.
– Kuntoutettavilla kissoilla voi olla taustallaan traumaattisia kokemuksia, kuten esimerkiksi putoaminen korkealta tai joutuminen koiran riepoteltavaksi. Toisaalta kissan keho on joustava, joten ne ehkä pystyvät hieman helpommin käsittelemään itse kehossaan syntyneitä ongelmia. Uskon kuitenkin, että moni kissa hyötyisi osteopatiasta. Toivottavasti tieto tästä leviäisi myös kissanomistajien keskuudessa, Kivinen esittää.
Omistaja aavistaa lemmikin hädän
Kivinen on kuullut monet kerrat vastaanotolleen tulleelta eläimen omistajalta, että lemmikistä ei ole löytynyt eläinlääkärissä mitään vikaa. Omistajalla on kuitenkin ollut sellainen tunne, että eläin ei ole täysin kunnossa. Tällöin yleensä joku osteopatialla hoidettava toiminnallinen ongelma on löytynyt ja sen käsittely on helpottanut eläimen oloa. Siksi Kivinen uskoo siihen, että omistaja yleensä tietää, jos lemmikillä ei ole kaikki kunnossa.
– Selkeitä merkkejä osteopatian tarpeesta ovat kipuilu, ontuminen, jäykkyys, hyppyongelma, rappusissa kulkemiseen liittyvät vaikeudet, yllättävät käytösongelmat, toispuolisuus, lihasjännitykset, muutokset liikkeissä ja kuumat alueet kehossa. Yleensäkin suosittelen aina tuomaan lemmikin tarkastukseen trauman jälkeen esimerkiksi sellaisessa tilanteessa, jossa eläin on kaatunut, pudonnut tai törmännyt johonkin.
Aina lemmikin omistaja ei voi olla varma siitä, onko eläimellä jokin ongelma. Tilanne on silti hyvä tarkastaa, jotta lemmikin hyvinvoinnista saadaan varmuus. Yleensä osteopaatilta saa lisätietoa eläimen terveydentilasta – ja toisaalta sekin tieto, että ongelmia ei ole, voi olla omistajalle helpotus.
– Itse kukin voi kotikonstein arvioida eläimen liikkeitä esimerkiksi houkuttelemalla namin avulla lemmikkiä kääntämään päätään sivuille sekä ylös ja alas. Koko kehon ympyrä- tai kahdeksikkoliikkeellä voi sekä arvioida liikettä että venyttää eläimen kylkiä. Silmämääräisesti voi arvioida sitä, seisooko eläin tasaisesti kaikilla raajoillaan.
TEKSTI | Kati Wikström
KUVAT | Stina Roth
Artikkeli on julkaistu aiemmin HESYn jäsenlehdessä.