Category

Tiedotteet

HESY helpottaa maaseudun katastrofaalista kissatilannetta paikallisjärjestöjen kautta

By | Tiedotteet | No Comments

Maatiloilla ja turkistarhoilla kissa on usein ulkorakennuksissa ja ulkona elävä työeläin, joka pitää hiiret loitolla ja jonka uskotaan saalistavan ruokansa itse

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry.

Tiedote 14.1.2019

HESY helpottaa maaseudun katastrofaalista kissatilannetta paikallisjärjestöjen kautta

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY on valtakunnallinen yhdistys, jonka toiminta ulottuu sen paikallisjärjestöjen kautta eri puolille Suomea. Maaseudulla jäsenyhdistyksiä työllistävät kaikkein eniten ulkona elävät kissapopulaatiot. Ongelman syynä on välinpitämätöntä kissanpitoa ylläpitävä asenneilmasto.

HESYllä on kuusi jäsenyhdistystä, joiden kautta liikkuu vuosittain noin 1700 eläintä. Näistä selkeästi suurin osa on kissoja. HESY tukee paikallisyhdistyksiään vuosittaisilla rahallisilla avustuksilla ja ottamalla mahdollisuuksiensa mukaan vastaan eläimiä ruuhkautuneilta jäsenjärjestöiltä. Näin HESY pyrkii helpottamaan maakunnissa toimivien eläinsuojelujärjestöjen kuormitusta ja auttamaan mahdollisimman monia kodittomia eläimiä.

– Maaseudulla järjestöt toimivat usein äärirajoilla ja tukitoimin niiden kapasiteetti riittää paremmin auttamaan suurta hädänalaisten eläinten määrää. Tavoitteemme on konkreettisen avun lisäksi edistää vastuuntuntoista lemmikinpitoa ja kissojen arvostusta alueilla, joissa eläinten kohtelu on takapajuisinta. Suomeen tarvitaan koko maan kattavaa eläinsuojeluverkostoa. Muuten eläinten asema ei parane ja kissojen heitteillejättö jatkuu, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

HESYn tuorein jäsenyhdistys on Kauhavalla toimiva Kehräämö ry. Etelä-Pohjanmaalla on paljon maataloutta ja siten myös navettakissoja sekä kettutarhakissoja. Vuonna 2018 perustetun järjestön suurimpina haasteina ovat työkissojen huono ja välinpitämätön pito, puolivilliintyneet kissalaumat sekä alueella vallitsevat väärät uskomukset kissan tarpeista.

– Osa alueemme väestöstä pitää kissojen loishäätöä, rokotusta ja leikkauttamista tarpeettomina. Vallalla on myös käsitys, että kissa pärjää ulkona talvipakkasellakin. Maatiloilla ja turkistarhoilla kissa ei useimmiten ole lemmikin asemassa, vaan ulkorakennuksissa ja ulkona elävä työeläin, joka pitää hiiret loitolla ja jonka uskotaan saalistavan ruokansa itse. Luontoon syntyy paljon kissoja, joista ei huolehdi kukaan ja jotka villiintyvät. Tämä johtuu siitä, että kissoja ei leikkauteta, koska operaation luullaan vievän kissan hiirestämishalut, sanoo Kehräämö ry:n puheenjohtaja Elisabeth Pihlajamäki.

Vaikka virheelliset kissakäsitykset elävät maaseudulla sitkeässä, näkyy tunnelin päässä valoa. Etelä-Pohjanmaalla toimii monia eläinsuojeluyhdistyksiä, joista yhä useampi saa ilmoituksia ulkona elävistä kissalaumoista.

– Tämä ei tarkoita sitä, että kissapopulaatioita olisi entistä enemmän, vaan sitä, että yhdistysten harjoittama tiedotus- ja valistustyö tuottaa tulosta. Ihmiset ilmoittavat näkemistään epäkohdista herkemmin, ja useampi kissa saadaan turvaan, Pihlajamäki lisää.

HESYn viisi muuta jäsenjärjestöä ovat Kouvolan seudun eläinsuojeluyhdistys KSEY, Mikkelin eläinsuojeluyhdistys MESY, Päijät-Hämeen eläinsuojeluyhdistys, Tampereella toimiva Kissojen Katastrofiyhdistys KKY ja Tuupovaaran Öllölässä sijaitseva Kissojen alkukoti ja apu ry.

HESYn jäsenyydestä kiinnostuneet eläinsuojeluyhdistykset ja muut järjestöt saavat lisätietoa jäseneksi liittymisestä lähettämällä sähköpostia osoitteeseen: pirjo.onza@hesy.fi. Jäsenliittymislomake löytyy sivuilta hesy.yhdistysavain.fi

HESY on vuonna 1874 perustettu eläinsuojelun uranuurtaja Suomessa. Yhdistyksen päätarkoitus on auttaa kodittomia lemmikkieläimiä. HESY sijoittaa vuosittain noin 500 hylättyä eläintä uusiin, vastuuntuntoisiin koteihin.

Lisätietoja:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry
Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Kehräämö ry
Elisabeth Pihlajamäki
puheenjohtaja
p. 040 678 3334
puheenjohtaja.kehraamory@gmail.com

HESYn joulukeräyksen kokonaistuotto kasvoi lähes 40 000 euroon

By | Tiedotteet | No Comments

Kuva: Sarri Kukkonen

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY

Tiedote 10.1.2019

HESYn joulukeräyksen kokonaistuotto kasvoi lähes 40 000 euroon

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY järjesti jälleen 10.–24.12.2018 välisenä aikana perinteisen joulutonkkakeräyksen kodittomien eläinten hyväksi. Keräyspisteet olivat Lasipalatsin kulmalla ja Megaeläin Itiksessä, ja niissä saatu tuotto oli tällä kertaa yhteensä 4 224 euroa.

Yhä useampi muistaa kodittomia eläimiä verkkolahjoituksella. HESYn keräystileille kertyi 1.12.–26.12.2018 välisenä aikana 22 967 euroa. Aineettomia, määrättyihin tarkoituksiin korvamerkittyjä lahjoituksia kertyi 11 230 euroa. Suosituin aineeton lahja oli yhden päivän ruokien tarjoaminen kissalle.

Keräyksen ja aineettomien lahjojen kokonaistuotto oli 38 421 euroa. Keräyssumma kasvoi lähes 15 000 eurolla vuodesta 2017. Tuottoa kasvattivat etenkin aineettomat lahjat, jotka tulivat HESYn valikoimaan alkuvuonna 2018.

– Keräyssumma on ilahduttavan suuri ja auttaa merkittävästi hylättyjen lemmikkien hyväksi tekemäämme työtä. Haluamme kiittää kaikkia eläinrakkaita lahjoittajia. Näillä lahjoitusvaroilla kykenemme tarjoamaan lukuisille kodittomille eläimille turvatun tulevaisuuden, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Rahalahjoitusten lisäksi keräyspisteille ja HESYn Eläinsuojelukeskukseen tuotiin valtavia määriä kissan- ja koiranruokaa. Kissanruokaa lahjoitettiin 985 kiloa ja koiranruokaa 433 kiloa. Lisäksi kissoja ja koiria muistettiin namein ja kaneja pelletti-, heinä- ja porkkanalahjoituksin. Eläimiä autettiin myös lahjoittamalla niille monia tarpeellisia eläintarvikkeita kuten makuualusia, ruokakippoja ja leluja.

Eläinten joulutonkkakeräykseen osallistui lukuisia HESYn vapaaehtoisia. Yhdistys esittää suuret kiitokset kaikille vapaaehtoisille tonkkavahdeille. Ilman vapaaehtoisten apua HESY ei kykenisi järjestämään joulukeräystä ja ylipäätään toimimaan nykyisessä mittakaavassaan.

HESYn hoidossa on tällä hetkellä noin sata uutta kotia etsivää eläintä. Yhdistys toivottaa kaikki lemmikin ottamista harkitsevat tervetulleiksi tutustumaan kodittomiin eläimiin Eläinsuojelukeskukseen Itä-Pakilaan ja vierailemaan yhdistyksen verkkosivuilla tutustumassa kodittomiin koiriin. Eläintilat ovat avoinna ma-pe ja su klo 15–18 (Yhdyskunnantie 11, 00680 Helsinki).

Lisätietoja:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Pirjo Onza
toiminnanjohtaja
p. 040 646 4061
pirjo.onza@hesy.fi

Rajat räiskeelle -kansalaisaloitekampanja: Ilotulitteiden käyttö sallittava vain ammattilaisten järjestämissä näytöksissä

By | Ajankohtaista, Tiedotteet | No Comments

Tiedote 4.1.2019

Uudenvuoden ilotulitus aiheutti yli kymmenen silmävammaa. Kuluttajat käyttivät ilotulitteita myös tahallaan ohjeiden vastaisesti aiheuttaen vaaraa ja vahinkoa, ja ilotulitteet ovat sytyttäneet useita tulipaloja. Ilotulitteiden pauke aiheutti koirien karkailupiikin. Viidentoista eläin-, terveys-, potilas- ja vammaisjärjestön Rajat räiskeelle -kansalaisaloitekampanja ja aloitteen kannatusilmoitusten kerääminen jatkuvat kesäkuun alkuun asti. Jokainen uusi allekirjoitus on tärkeä, sillä kannatusilmoitusten määrä nostaa aloitteen painoarvoa. Kansalaisaloitteen tavoite on vähentää pysyvästi ja merkittävästi ilotulitteista ihmisille, eläimille ja ympäristölle koituvaa vahinkoa rajaamalla luokkien F2 ja F3 tuotteiden käyttö siirtymäajalla ammattilaisten käyttöön.

Silmä- ja muita vammoja yli kymmenelle

Ilotulitteet aiheuttavat joka vuosi lukuisia silmävammoja. Tämänhetkisten tietojen mukaan vuodenvaihteessa 2019 silmävammoja on saanut yli kymmenen henkilöä, joista ainakin yksi oli lapsi. Vammoista ainakin yksi on vakava ja jättänee pysyvän näköhaitan. Osa potilaista sai silmävamman lisäksi kasvo- tai korvavamman. Vammautuneet eivät käyttäneet suojalaseja, vaikka suojalasien käyttö on ilotulitteita ammuttaessa pakollista.

Valtakunnallinen tilasto ilotuliteperäisistä silmävammoista valmistuu tammikuun lopussa, mutta on todennäköistä, että silmävammojen lukumäärä nousee laajasta tiedottamisesta huolimatta viime vuosien tasolle. Vammautuneiden määrä on pysytellyt vuodenvaihteen 2011 jälkeen 11–19 vuosittaisessa uhrissa.

– Valitettavasti tämäkin vuodenvaihde osoittaa, että ilotulitteiden aiheuttamien silmävammojen määrää ei saada nykyisin toimenpitein laskemaan. Ilotulitteiden käyttörajoitusten valvonta on mahdotonta. Ilotulitteiden käytön rajaaminen vain ammattilaisille olisi selkeä viesti siitä, että jokainen ilotulitteista aiheutunut vamma – oli se sitten silmä-, palo-, iho-, käsi- tai kuulovamma – on liikaa, sanoo Suomen Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila.

– Vuonna 2009 säädetty suojalasipakko ja vammoja erityisen paljon aiheuttaneiden tuotteiden vetäminen pois markkinoilta puolittivat silmävammapotilaiden määrän. Enää markkinoilla ei kuitenkaan ole tällaisia ongelmallisia tuoteryhmiä, joiden myynnin kieltämällä silmävammojen määrä saataisiin laskemaan. Ilotulitteiden joukossa on aina arvaamattomiin suuntiin lentäviä tuotteita ja ilotulittajissa sivullisista piittaamattomia yksilöitä, joista tämän vuoden vammatkin pääasiassa aiheutuivat, taustoittaa silmätautien klinikan ylilääkäri, professori Tero Kivelä.

– Tilastot ja oma kokemukseni 19 vuodelta osoittavat, että silmävammojen syntymistä voidaan nykyistä paremmin estää vain rajaamalla ilotulitteiden käyttö ammattilaisten järjestämiin näytöksiin, Kivelä vahvistaa. Hän on tavannut lähes kaikki pääkaupunkiseudulla ilotulitteista vaikeasti vammautuneet silmäpotilaat viimeisen kahden vuosikymmenen aikana.

Väärinkäyttö aiheuttaa vakavia vaaratilanteita

Poliisit eri puolella Suomea saivat vuodenvaihteessa 2019 ilmoituksia ilotulitteiden holtittomasta käytöstä. Kuluttajat ovat käyttäneet ilotulitteita tahallaan väärin ja aiheuttaneet vaaratilanteita. Ilotulitteita on ammuttu parvekkeilta ja kohti ihmisiä, rakennuksia ja autoja. Ilotulitteita on löydetty alaikäisten hallusta, vaikka pyroteknisiä tuotteita saa luovuttaa vain 18 vuotta täyttäneille. Lisäksi ilotulitteet ovat sytyttäneet jälleen useita tulipaloja.

– Ilotulitteet aiheuttavat joka vuosi merkittäviä omaisuusvahinkoja ja tulipaloja, ja tulipaloihin liittyy aina vakava hengenvaara. Erityisen huolestuttavaa on se, että ilotulitteita on päätynyt alaikäisten käsiin, sillä noin kolmasosa ilotulitteista silmävammoja saaneista uhreista on ollut lapsia ja nuoria. Koska kaikki eivät noudata ilotulitteiden käyttöä koskevia ohjeita tai edes lakeja ja ilotuliteperäiset vahingot ovat mittavia, tarvitaan haittojen ehkäisemiseksi tehokkaampia keinoja. Ilotulite on räjähde, joka voi olla kuluttajan käsissä vaarallinen, sanoo kansalaisaloitteen alullepanija, Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY:n puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Ihmisillä ja eläimille oikeus turvalliseen asuinympäristöön

Hengitys- ja sydänsairauksia sairastavat joutuvat nykyisellään varautumaan erikseen uuteenvuoteen, sillä ilotulitteet heikentävät ilmanlaatua, mikä voi pahentaa heidän oireitaan.

– Näille ihmisryhmille vuodenvaihde ei merkitse vain juhlintaa, vaan huolta omasta voinnista. Kansalaisaloitteellamme puolustamme sekä ihmisten että eläinten oikeutta terveelliseen ja turvalliseen asuin- ja liikkumisympäristöön. Kannatusilmoitusten kerääminen jatkuu kesäkuun alkuun asti. Jokainen uusi allekirjoitus on tärkeä, sillä kannatusilmoitusten määrä nostaa aloitteen painoarvoa, sanoo Luukkainen.

Monet eläimet stressaavat ilotulitteita ja voivat paniikissa päästä karkuun taluttimesta, pihasta tai aitauksesta. Myös Etsijäkoiraliitolle uusivuosi on kiireistä aikaa. Yhdistys auttaa kadonneiden eläinten etsinnässä, ja vuodenvaihde näkyy joka vuosi piikkinä eläinten karkaamistilastoissa. Etsijäkoiraliiton päivystyspuhelimeen tuli vuodenvaihteessa 2019 tavanomaista vähemmän yhteydenottoja.
– Uudenvuoden etsintätehtävien määrä on vähentynyt vuosi vuodelta. Syynä on lisääntynyt valistus siitä, miten eläinten karkaamiset ehkäistään. Karkaamistilastoissa ei kuitenkaan näy ilotulitteita pelkäävien eläinten kauhu. Eläimen ilotulitepelkoa voidaan lievittää ainoastaan vähentämällä ammuttavien ilotulitteiden määrää ja lyhentämällä ilotulittamisen kestoa, sanoo Etsijäkoiraliiton puheenjohtaja Ulla Lahtinen.

Useille seura- ja harraste-eläinten omistajille uusivuosi merkitsee erityisjärjestelyjä, joilla he yrittävät varjella ääniherkkiä eläimiään stressiltä.
Lisätietoa kansalaisaloitteesta:

 – Rajat räiskeelle -kansalaisaloitekampanja avattiin 4.12.2018. Kansalaisaloite on jo kerännyt tarvittavat 50 000 äänioikeutetun suomalaisen allekirjoitukset ja sen kannatus on jo ohittanut monet tämän rajan aiemmin ylittäneet aloitteet. Allekirjoituksia oli eilen 61 844 kappaletta ja niiden keräämistä jatketaan 4.6.2019 saakka. Tämän jälkeen kansalaisaloite lähetetään eduskunnan käsiteltäväksi.

– Kansalaisaloitekampanjassa ovat mukana Allergia-, iho- ja astmaliitto, Etsijäkoiraliitto, Helsingin Eläinsuojeluyhdistys HESY, Kuuloliitto, Näkövammaisten liitto, Opaskoirayhdistys, SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto, Suomen Eläinlääkäriliitto, Suomen Eläinoikeusjuristit, Suomen Hippos, Suomen Kennelliitto, Suomen Kissaliitto, Suomen Lääkäriliitto, Suomen Palovammayhdistys ja Suomen Ratsastajainliitto.

– Kansalaisaloitteessa ehdotetaan, että pyrotekniikkadirektiivissä tarkoitettujen luokkiin F2 ja F3 kuuluvien ilotulitteiden eli viihdekäyttöön tarkoitettujen pyroteknisten tuotteiden myyntiä ja käyttöä rajoitetaan siten, että jatkossa vain vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005, kemikaaliturvallisuuslaki) 94 §:ssä tarkoitettu ilotulitusnäytöksen järjestäjä saisi järjestää ilotulitusnäytöksiä ja käyttää edellä mainittuja pyroteknisiä tuotteita. Esityksessä ehdotetaan siis, että F2- ja F3-luokkiin kuuluvien pyroteknisten tuotteiden kuluttajakäyttö kielletään.

– Ehdotuksessa ei puututtaisi F1-luokkaan kuuluvien pyroteknisten tuotteiden kuluttajakäyttöön. Jatkossakin kuluttajat voisivat siis käyttää tuotteita, jotka aiheuttavat erittäin vähäistä vaaraa ja ovat melutasoltaan merkityksettömiä ja jotka on tarkoitettu käytettäväksi rajatulla alueella tai asuinrakennuksessa. Tällaisia tuotteita ovat esimerkiksi tähtisadetikut ja paukkuserpentiinit.

Allekirjoita kansalaisaloite sivuilla kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3573

Kansalaisaloitekampanjan verkkosivut: rajatraiskeelle.fi

Kampanja Facebookissa: facebook.com/rajatraiskeelle

Haastattelut ja lisätiedot:

Hannu Halila, varatoiminnanjohtaja, Suomen Lääkäriliitto,  hannu.halila@laakariliitto.fi, p. 0500 459 955
Tero Kivelä, professori, HUS Silmätautien klinikka, tero.kivela@hus.fi, p. 050 525 2723
Ulla Lahtinen, puheenjohtaja, Etsijäkoiraliitto, ulla.lahtinen@netti.fi, p. 040 737 2075 tai varapuheenjohtaja Päivi Rosqvist, p. 0400 425 666
Hannele Luukkainen, puheenjohtaja, Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry, hannele.luukkainen@clarinet.fi, p. 040 547 7770
Jukka Tahvanainen, toimitusjohtaja, Näkövammaisten liitto ry, jukka.tahvanainen@nkl.fi, p. 040 900 4875
 

HESYn vinkit eläimen ilotulitepelon helpottamiseen – Rajat räiskeelle -kansalaisaloite vaatii rajoituksia ilotulittamiseen

By | Tiedotteet | No Comments

Hyvin paukkuaran koiran pelkoon voi hakea helpotusta apteekissa myytävistä rauhoittavista valmisteista tai eläinlääkärin vastaanotolta.

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry.

Tiedote 28.12.2018

HESYn vinkit eläimen ilotulitepelon helpottamiseen

– Rajat räiskeelle -kansalaisaloite vaatii rajoituksia ilotulittamiseen

Monet eläimet kokevat ilotulitteiden paukkeen, ujelluksen ja valonvälähdykset uhkaaviksi elementeiksi, jotka voivat ahdistaa niitä useita päiviä. Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY tarjoaa vinkit lemmikkiperheiden vuodenvaihteeseen ja kehottaa kansalaisia allekirjoittamaan viidentoista järjestön ajaman Rajat räiskeelle –kansalaisaloitteen ilotulittamisesta aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. HESY on kansalaisaloitteen alullepanija.

Lemmikin omistajien kannattaa varautua huolella vuodenvaihteeseen. Eläin on ensinnäkin pidettävä ilotulituksen aikana sisätiloissa. Kotioloissa lemmikin paukutteluun liittyvää pelkoa voidaan yrittää helpottaa eri tavoin. Esimerkiksi verhojen vetäminen ikkunoiden eteen ja valojen pitäminen päällä hälventävät ilotulitteiden kirkkaita leimahduksia. Myös musiikin soittaminen vaimentaa pauketta ja voi rauhoittaa eläintä. Eläimelle on lisäksi annettava mahdollisuus vetäytyä piilopaikkaan.

Tärkeintä on, että kotiväki suhtautuu tyynesti paukutteluun ja osoittaa siten kaiken olevan normaalisti.

– Peloissaan olevan ja levottomasti käyttäytyvän kissan tai koiran ympärillä ei kannata hössöttää, sillä omistajan huolestuneisuus lisää lemmikin ahdistuneisuutta. Jos kissa tai koira on erityisen paukkuarka ja panikoi useita päiviä, helpotusta voi hakea esimerkiksi apteekissa myytävistä rauhoittavista valmisteista tai eläinlääkärin vastaanotolta, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

HESY esitti viime vuodenvaihteen alla rajoituksia ilotulitteiden käyttöön. Ehdotuksesta virisi 15 järjestön yhdessä ajama Rajat räiskeelle -kansalaisaloite, jonka tarkoituksena on sallia luokkiin F2 ja F3 kuuluvien ilotulitteiden käyttö vain ammattilaisille. Kansalaisaloitteella tavoitellaan ratkaisua ilotulittamisesta koituvien haittojen vähentämiseksi ja ihmisten tasavertaisuutta.

– Seura- ja harraste-eläinten omistajille uudenvuoden ilotulitus merkitsee usein erityisjärjestelyjä. Ratsastustalleilla on päivystettävä ilotulituksen aikana, sillä hevoset voivat nousta peloissaan takajaloilleen ja loukata itsensä karsinan rakenteisiin. Koirien ja kissojen omistajille monituntinen paukuttelu voi merkitä lemmikin lääkitsemistä rauhoittavilla valmisteilla tai muita kuluja vaativia ratkaisuja, kuten esimerkiksi koiran kanssa yöpymistä hotellissa, jonka läheisyydessä ei saa ampua ilotulitteita. Myös hengitys- ja sydänsairauksia sairastavat joutuvat nykyisellään varautumaan erikseen uuteenvuoteen, sillä ilotulitteet heikentävät ilmanlaatua, mikä voi pahentaa heidän oireitaan, Luukkainen listaa.

– Näille ihmisryhmille vuodenvaihde ei merkitse juhlintaa, vaan huolta omasta tai lemmikin voinnista. Kansalaisaloitteellamme puolustamme sekä ihmisten että eläinten oikeutta terveelliseen ja turvalliseen asuin- ja liikkumisympäristöön, Luukkainen lisää.

Koirat ja kissat

* Koira tulee ulkoiluttaa hyvissä ajoin ennen ilotulituksen alkua ja pitää sisätiloissa ilotulituksen ajan.
* Koiraa ei pidä ottaa mukaan katsomaan ilotulitusta, sillä se voi riistäytyä paniikissa taluttimesta ja karata.
* Kissa on pidettävä uutenavuotena sisätiloissa.
* Eläintä ei pidä jättää yksin kotiin uutenavuotena.
* Koiralle voi tarjota aterian ennen paukuttelua, sillä ilotulitteita pelkäävä koira ei välttämättä pysty huoleltaan syömään.
* Jos kissa on leikille suopea, se saattaa unohtaa pelkonsa leikin tiimellyksessä.
* Anna eläimelle mahdollisuus vetäytyä piilopaikkaan, kuten esimerkiksi sängyn alle, kaappiin tai kylpyhuoneen tai vaatehuoneen kaltaiseen ikkunattomaan tilaan.
* Helpota säikyn eläimen oloa vetämällä verhot ikkunoiden eteen ja pitämällä asunnossa päällä valoja, jotka hälventävät ilotulitteiden kirkkaita leimahduksia.
* Taustalla soiva musiikki tai päällä oleva radio tai televisio peittää paukuttelun ääniä ja voi rauhoittaa eläimen oloa.
* Hyvin paukkuaran koiran tai kissan pelkoon voi hakea helpotusta apteekissa myytävistä rauhoittavista valmisteista tai eläinlääkärin vastaanotolta.
* Ole lemmikillesi hyvä roolimalli! Suhtaudu tyynesti paukutteluun ja osoita siten kaiken olevan normaalisti.
* Uudenvuodenpäivänä kissa- ja koiratalouksien on syytä tarkistaa piha ilotulitteiden jäämien varalta ja noudattaa varovaisuutta lemmikkiä ulkoilutettaessa, sillä rakettien hylsyt ja muut juhlinnan jäljet voivat vahingoittaa eläimiä.

Kanit

* Tarkista aika ajoin lemmikin vointi.
* Tarjoa kanille mahdollisuus piiloutua esimerkiksi heinällä vuorattuun kartonkilaatikkoon.
* Helpota säikyn eläimen oloa vetämällä verhot ikkunoiden eteen, sulkemalla sälekaihtimet ja pitämällä asunnossa päällä valoja, jotka hälventävät ilotulitteiden kirkkaita leimahduksia
* Päällä oleva radio tai televisio peittää paukuttelun ääniä ja voi rauhoittaa eläimen oloa, mutta pidä äänenvoimakkuus normaalin rajoissa.
* Sulje ovet ja ikkunat melun vaimentamiseksi.
* Kanit ovat sosiaalisia eläimiä, joille on tarjottava tuttua seuraa uutenavuotena.
* Tarjoa kanille aktiviteetteja, kuten esimerkiksi uutta heinää, oksia pureskeltavaksi tai yrttikätköjä, jotka on piilotettu wc-paperirullan hylsyyn.

Rajat räiskeelle -kansalaisaloitekampanja avattiin 4.12.2018. Kansalaisaloitteen voi allekirjoittaa sivuilla: www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3573

Kampanjasta saa lisätietoa sivuilta: rajatraiskeelle.fi ja facebook.com/rajatraiskeelle

Kansalaisaloitekampanjassa ovat mukana Allergia-, iho- ja astmaliitto, Etsijäkoiraliitto, Helsingin Eläinsuojeluyhdistys HESY, Kuuloliitto, Näkövammaisten liitto, Opaskoirayhdistys, SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto, Suomen Eläinlääkäriliitto, Suomen Eläinoikeusjuristit, Suomen Hippos, Suomen Kennelliitto, Suomen Kissaliitto, Suomen Lääkäriliitto, Suomen Palovammayhdistys ja Suomen Ratsastajainliitto.

Lisätietoja:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Pirjo Onza
toiminnanjohtaja
p. 040 646 4061
pirjo.onza@hesy.fi

Erja Veivo
tiedottaja
p. 040 577 4733
erja.veivo@hesy.fi

Rajat räiskeelle -kansalaisaloitekampanja muistuttaa varotoimista ilotulituksen haittojen vähentämiseksi

By | Tiedotteet | No Comments

Rajat räiskeelle -kansalaisaloitekampanja muistuttaa varotoimista ilotulituksen haittojen vähentämiseksi

Tiedote 27.12.2018

Uudenvuoden ilotulitus aiheuttaa ihmisille joka vuosi lukuisia silmävammoja ja muita henkilövahinkoja. Ilotulitus aiheuttaa myös eläimille voimakasta stressiä ja pelkoa, mikä näyttäytyy piikkinä eläinten karkaamistilastoissa. Viidentoista eläin-, terveys-, potilas- ja vammaisjärjestön Rajat räiskeelle -kansalaisaloitekampanja muistuttaa, että vammoilta ja vahingoilta on tärkeää suojautua. Myös eläimiä tulee suojata stressiltä ja karkaamisilta.

Rajat räiskeelle -kansalaisaloitteen tavoitteena on merkittävästi vähentää ilotulitteiden aiheuttamia terveys-, hyvinvointi- ja ympäristöhaittoja rajaamalla luokkien F2 ja F3 ilotulitteiden käytön siirtymäajalla vain ammattilaisten käyttöön.

 Silmävammat vakavimpana huolenaiheena

Ilotulitteet aiheuttavat joka vuosi ihmisille lukuisia silmävammoja. Tyypillisimpiä vammoja ovat palovammat, ruhjeet ja ruutiroiskeet. Vuoden 2000 jälkeen Suomen sairaaloissa on hoidettu 520 uudenvuoden juhlinnasta aiheutunutta silmävammaa. Vammoista 210 on aiheutunut katsojille ja 216 alaikäisille. Viidesosa vammoista on ollut vaikeita, jotka jättävät uhrille pysyvää näköhaittaa.

Uudenvuoden silmävammapotilaiden hoitoon varaudutaan tänäkin vuonna muun muassa HUS:n Silmätautien klinikassa.

– Vakavimpien vammojen määrä on onneksi vähentynyt, sillä monet osaavat jo käyttää suojalaseja, jotka nykyisin ovat ilotulitteiden käyttäjille pakolliset. Mutta myös katsojien kannattaa ehdottomasti käyttää suojalaseja. Vuodesta toiseen jopa puolet silmävammoja saaneista on katsojia – raketti lähtee väärään suuntaan tai taivaalta putoaa ilotulitteen kappale, sanoo silmätautien klinikan professori Tero Kivelä.

– Töitä silmävammojen parissa on tänäkin vuonna luvassa uudenvuodenyöksi. Lisäksi lapset ovat saaneet silmävammoja uudenvuodenpäivänä, kun he ovat sytyttäneet maasta löytyneitä suutareita, Kivelä varoittaa.

Kansalaisaloitteessa on mukana useita potilas- ja vammaisjärjestöjä, joiden tavoitteena on ehkäistä kansalaisten terveyshaittoja ja vammautumisia. Yksi järjestöistä on Näkövammaisten liitto.

– Toistakymmentä ihmistä joutuu uudenvuoden ilotulitteiden takia jopa sairaalahoitoon joka vuosi Suomessa. Suojalasien käytöstä tuli ilotulitteiden ampujalle pakollista jo vuonna 2010, muistuttaa Näkövammaisten liiton toimitusjohtaja Jukka Tahvanainen.

– Valistuksen ja lakimuutosten ansiosta vuotuisten uusien silmävammoja määrä on vähentynyt, mutta nykyistä noin viittätoista vammaa alemmas ei nykykeinoilla vaikuteta päästävän, sanoo Tahvanainen.

Myös Suomen Lääkäriliitto on mukana kansalaisaloitteessa.

– Ilotulitteista aiheutuu silmävammojen lisäksi myös kuulovaurioita ja muita terveyshaittoja. Erityisesti tämän vuoksi Lääkäriliitto on lähtenyt mukaan kansalaisaloitteeseen ja toivoo, että se saisi riittävästi allekirjoittajia ja etenisi eduskuntaan, toteaa Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila.

Uusivuosi työllistää myös eläinten auttajia

Uudenvuoden juhlinta aiheuttaa monille eläimille pelkoa ja stressiä. Ilotulituksen pauke, välähdykset ja ruudin haju ovat eläimen näkökulmasta uhkaavia. Eläinten stressi voi kestää useiden päivien tai jopa viikkojen ajan, koska ilotulitteiden käyttöaikaa ei aina noudateta.

 – Vuodenvaihde on monille eläinsuojeluneuvojillemme tavallista kiireisempää aikaa. Erityisesti ilotulitteita säikähtäneet ja kauhuissaan pakoon juosseet koirat työllistävät eläinsuojeluneuvojiamme uutenavuotena. Saamme vuosittain muutamia avunpyyntöjä myös kadonneista kissoista, sanoo SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton toiminnanjohtaja, eläinlääkäri Kati Pulli.

Ilotulitteet stressaavat voimakkaasti myös hevosia. Se aiheuttaa vaaraa hevosten kanssa toimiville ihmisille.

– Hevonen on pakoeläin, jonka tapa selvitä arolla on ollut ensin potkaista, sitten juosta ja sen jälkeen miettiä, mitä tapahtui. Äkilliset, kovat äänet muodostavat siis todellisen riskin hevosten kanssa toimiville ihmisille. Hevoset voivat loukkaantua karatessaan, sanoo Suomen Hippoksen asiantuntijaeläinlääkäri Reija Junkkari.

Ilotulitus vaikuttaa lemmikkieläinten ja hevosten lisäksi myös ulkona eläviin luonnonvaraisiin eläimiin sekä suureen määrään tuotantoeläimiä.

– Ilotulituksen lemmikkieläimille aiheuttama pelko ja stressi on jo melko hyvin ihmisten tiedossa, ja vastuulliset lemmikinomistajat osaavatkin ehkäistä ja lievittää eläintensä kärsimystä monin keinoin. Siitä huolimatta moni eläin joutuu kärsimään. On myös tärkeää muistaa, että ilotulitus aiheuttaa voimakasta stressiä suurelle määrälle luonnonvaraisia eläimiä sekä myös tuotantoeläimille, joilla ei yleensä ole mitään mahdollisuutta piiloutumiseen, SEYn Pulli muistuttaa.

Aikaisemmin määrätyt rajoitteet eivät ole vähentäneet haittoja riittävästi

Kansalaisaloitteessa mukana olevien järjestöjen näkemyksen mukaan ilotulitukselle määrätyt rajoitteet eivät ole vähentäneet niiden aiheuttamia haittoja riittävästi.

– Ilotulituksen aiheuttama haitta ihmisille, eläimille ja ympäristölle on kiistatonta. Ilotulitteet eivät ole kuluttajille välttämättömiä tuotteita ja niiden käyttöön liittyy lukuisia haittoja. Sen vuoksi kansalaisaloitteemme tavoitteena on, että ilotulitteiden käyttö sallittaisiin vain ammattilaisille, sanoo kansalaisaloitteen alullepanija, Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY:n puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Näin suojaat itsesi ilotulitteiden aiheuttamilta vammoilta: 

  • Valitse ilotulitteiden käyttöpaikka harkiten. Suuntaa ilotulitteet pois ihmisistä, rakennuksista ja muusta omaisuudesta. Älä ikinä räjäytä maassa räjähtävää paukkua ihmisten lähellä.
  • Lue ilotulitteen käyttöohjeet. Älä virittele äläkä tuunaa ilotulitteita.
  • Käytä suojalaseja, olit sitten ampuja tai katsoja. Jos käytät maassa räjähtäviä paukkuja, käytä myös korvatulppia.
  • Käytä sytyttämiseen sytytyspuikkoa sekä sopivaa telinettä tai tukea ilotulitteen ampumiseen.
  • Poistu sytyttämäsi tuotteen luota mahdollisimman kauas.
  • Älä käytä ilotulitteita päihteiden vaikutuksen alaisena.
  • Pidä huolta, että ilotulitteita käyttävät vain täysi-ikäiset.
  • Suutariksi jääneen ilotulitteen voi tehdä vaarattomaksi laittamalla sen pitkäksi aikaa vesiämpäriin.

      Näin varaudut ilotulitukseen koiran tai kissan kanssa:

  • Varaudu yllätyspamauksiin jo ennen uuttavuotta. Älä pidä eläintä irti aidatullakaan pihalla ja varmista, että se ei pääse irti valjaista/kaulapannasta.
  • Uudenvuodenaattona ulkoiluta koirasi ennen klo 18 ja seuraavan kerran reilusti jälkeen puolenyön.
  • Älä jätä eläintä yksin ilotulituksen aikana.
  • Ole erityisen tarkka kulkiessasi ovista, ettei eläin pääse livahtamaan ulos.
  • Pidä kotona päällä radiota tai televisiota ja vedä verhot ikkunoiden eteen.
  • Jos sisätiloissa oleva lemmikki on peloissaan, käyttäydy itse rauhallisesti ja tavanomaisesti.
  • Älä koskaan ota lemmikkiä mukaan seuraamaan ilotulituksia.
  • Paukkuarkaa eläintä voi pelottaa myös ruudin haju, jonka se yhdistää ilotulitteisiin.
  • Karkaamisvaara ei ole ohi pariin päivään, vaikka ilotulitteita ei enää ammuttaisikaan.
    Kattavat ohjeet karkaamisten ehkäisyyn ja toimintaan karkaamistilanteissa: etsijakoiraliitto.fi/ohjeistus

      Näin varaudut ilotulitukseen hevosen kanssa:

  • Älä ratsasta tai aja hevosia uutenavuotena, sillä hevonen voi säikähtää raketteja.
  • Pyri selvittämään hyvissä ajoin etukäteen, miten hevosesi reagoi raketteihin. Hevoset ovat yksilöitä ja reagoivat koviin ääniin ja valoihin eri tavoilla. Osaa ne eivät häiritse.
  • Ota hevonen sisälle hyvissä ajoin ennen kello 18.
  • Pimennä tallin ikkunat ja laita radio soimaan.
  • Käyttäydy rauhallisesti ja välinpitämättömästi. Se rauhoittaa hevosta.

Lisätietoa kansalaisaloitteesta:

– Rajat räiskeelle -kansalaisaloitekampanja avattiin 4.12.2018. Nimien kerääminen kansalaisaloitteeseen päättyy 4.6.2019. Jotta aloite pääsee eduskuntakäsittelyyn, sen on kerättävä vähintään 50 000 äänioikeutetun suomalaisen allekirjoitukset kuuden kuukauden aikana.

– Kansalaisaloitekampanjassa ovat mukana Allergia-, iho- ja astmaliitto, Etsijäkoiraliitto, Helsingin Eläinsuojeluyhdistys HESY, Kuuloliitto, Näkövammaisten liitto, Opaskoirayhdistys, SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto, Suomen Eläinlääkäriliitto, Suomen Eläinoikeusjuristit, Suomen Hippos, Suomen Kennelliitto, Suomen Kissaliitto, Suomen Lääkäriliitto, Suomen Palovammayhdistys ja Suomen Ratsastajainliitto.

– Kansalaisaloitteessa ehdotetaan, että pyrotekniikkadirektiivissä tarkoitettujen luokkiin F2 ja F3 kuuluvien ilotulitteiden eli viihdekäyttöön tarkoitettujen pyroteknisten tuotteiden myyntiä ja käyttöä rajoitetaan siten, että jatkossa vain vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005, kemikaaliturvallisuuslaki) 94 §:ssä tarkoitettu ilotulitusnäytöksen järjestäjä saisi järjestää ilotulitusnäytöksiä ja käyttää edellä mainittuja pyroteknisiä tuotteita. Esityksessä ehdotetaan siis, että F2- ja F3-luokkiin kuuluvien pyroteknisten tuotteiden kuluttajakäyttö kielletään.

– Ehdotuksessa ei puututtaisi F1-luokkaan kuuluvien pyroteknisten tuotteiden kuluttajakäyttöön. Jatkossakin kuluttajat voisivat siis käyttää tuotteita, jotka aiheuttavat erittäin vähäistä vaaraa ja ovat melutasoltaan merkityksettömiä ja jotka on tarkoitettu käytettäväksi rajatulla alueella tai asuinrakennuksessa. Tällaisia tuotteita ovat esimerkiksi tähtisadetikut, pienet paukkupommit ja kipinäsuihkut.

Allekirjoita kansalaisaloite sivuilla www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3573

Kansalaisaloitekampanjan verkkosivut: www.rajatraiskeelle.fi

Kampanja Facebookissa: www.facebook.com/rajatraiskeelle

 Haastattelut ja lisätiedot:

Tero Kivelä, professori, HUS Silmätautien klinikka, tero.kivela@hus.fi, p. 050 525 2723
Jukka Tahvanainen, toimitusjohtaja, Näkövammaisten liitto ry, jukka.tahvanainen@nkl.fi, p. 040 900 4875
Hannu Halila, varatoiminnanjohtaja, Suomen Lääkäriliitto, hannu.halila@laakariliitto.fi, p. 0500 459 955
Kati Pulli, toiminnanjohtaja, SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ry, kati.pulli@sey.fi, p. 050 371 2740
Hannele Luukkainen, puheenjohtaja, Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry, hannele.luukkainen@clarinet.fi, p. 040 547 7770

 

Presidenttiparille annettu kasviskori muistuttaa ruokavaliovalinnan ympäristövaikutuksista

By | Tiedotteet | No Comments

Eläin- ja luonnonsuojelujärjestöt luovuttivat perinteiseen tapaan joulun alla kasviskorin presidenttiparille.
Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Verkkouutinen 19.12.2018

Presidenttiparille annettu kasviskori muistuttaa ruokavaliovalinnan ympäristövaikutuksista

Eläin- ja ympäristönsuojelujärjestöt luovuttivat jälleen perinteeksi muodostuneen kasviskorin presidenttiparille. Tällä kertaa korin virkaa hoiti kierrätysmuovista valmistettu vati muistutuksena merillä kelluvan muoviroskan ja muihinkin vesistöihin päätyvän mikromuovin enenevästä määrästä.

Järjestöt haluavat kasviskorin avulla muistuttaa, että ruokavaliolla on yhteys tuotantoeläinten asemaan ja pito-olosuhteisiin, ilmastonmuutokseen, puhtaan veden riittävyyteen, maankäytön tehokkuuteen, vesi- ja maaekosysteemien saastumiseen sekä luonnon monimuotoisuuteen. Kasvisruoka on kestävää ja eettistä.

Tuoreissa, tänä vuonna julkaistuissa tutkimuksissa todetaan, että ihmisten pitäisi vähentää merkittävästi lihankulutustaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Nature-lehdessä julkaistun laajan tutkimuksen mukaan länsimaalaisten tulisi vähentää lihankulutustaan 90 prosentilla nykyisestä ja lisätä kasvisperäisten proteiininlähteiden kuten papujen ja pähkinöiden kulutusta, jotta ilmaston lämpenemiseltä vältyttäisiin. Science-lehdessä ilmestyneen artikkelin mukaan vegaaninen ruokavalio on merkittävin yksittäinen keino vähentää omaa ympäristökuormaa.

Kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n uuden ilmastoraportin tulokset tukevat samaa sanomaa: ihmisten on muutettava käyttäytymistapojaan ratkaisevalla tavalla maapallon lämpenemisen pitämisessä kriittisessä 1,5 asteessa.  Lihansyönnin vähentäminen on ilmastopaneelin mukaan yksi keskeinen tapa, jolla jokainen voi vähentää kulutuksesta aiheutuvia päästöjä.

– Tieteellinen näyttö osoittaa kerta toisena jälkeen, kuinka suuri merkitys ruokavaliolla on ympäristölle ja myös ihmisen omalle terveydelle. Eläinsuojelun näkökulmasta kasvisruoan suosiminen on konkreettinen tapa ottaa kantaa eläinten tehotuotantoon liittyviin ongelmiin. Eläintuotannossa tehokkuus tarkoittaa usein heikennyksiä eläinten hyvinvoinnissa. Asia on ajankohtainen, sillä eduskunta käsittelee hallituksen esitystä uudeksi eläinten hyvinvointilaiksi ja nykyisellään esitys sisältää pitotapoja, jotka estävät suurta osaa tuotantoeläimistä toteuttamasta lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan, sanoo Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Tervehdyssanoissaan Luukkainen kiitti presidenttiparia heidän rohkeista kannanottoistaan ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja ympäristön sekä eläinten suojelemiseksi. Nämä teemat ovat näkyneet mm. itsenäisyyspäivän Linnan juhlissa ja presidenttiparin omassa ruokavaliossa.

Kasvisruoan suosiminen on merkittävä eläin- ja ympäristönsuojeluteko ja sen toteuttaminen on vuosi vuodelta helpompaa laajenevan kasvistuotevalikoiman ansiosta. Tänä vuonna presidenttiparille annettu kori sisälsi mm. seuraavia kotimaisia vegaanisia tuotteita: kuusenkerkkä-kuohujuoman, seitankinkun, punajuuripeston, marjajauheita sekä luomujuureksia ja omenoita. Lennulle koriin oli varattu vegaaninen puruluu ja Aarolle sinkkivoide sekä hoitosalva. Mäntyniemen lintuja muistettiin vegaanisella rasvasiemenkranssilla.

Korin luovuttivat tänä vuonna:

Animalian puheenjohtaja Sami Säynevirta
BirdLife Suomen varapuheenjohtaja Arto Kalliola
Greenpeacen Suomen maajohtaja Sini Harkki
Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen
Vegaaniliiton varapuheenjohtaja Susanna Vilkamaa
ja kasviskori-idean äiti Päivi Hagner

Lisätietoja:

Nature-lehdessä julkaistu tutkimus ”Options for keeping the food system within environmental limits”. 2018.
Science-lehdessä julkaistu artikkeli ”Reducing food’s environmental impacts through producers and consumers”. 2018.
Ilmastopaneeli IPCC:n raportteja: https://www.ipcc.ch/

puheenjohtaja Hannele Luukkainen, Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY, p. 040 547 7770

Tällä kertaa korin virkaa hoitivat kierrätysmuovista valmistetut vadit muistutuksena merillä kelluvan muoviroskan enenevästä määrästä.
Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

HESYn perinteinen joulutonkkakeräys auttaa kodittomia eläimiä

By | Tiedotteet | No Comments

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry.

Tiedote 10.12.2018

HESYn perinteinen joulutonkkakeräys auttaa kodittomia eläimiä

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESYn perinteinen joulutonkkakeräys järjestetään jälleen 10.–22.12. välisenä aikana Lasipalatsilla ja aikavälillä 7.–24.12. Megaeläin Itiksessä. Keräykseen voi osallistua antamalla rahaa keräystonkkiin. Lahjoituksen voi tehdä myös verkossa.

HESY jalkautuu jälleen vapaaehtoisten varainkerääjien ja keräystonkan kanssa Lasipalatsin Forumin puoleiselle nurkalle, jossa päivystetään 10.–22.12. välisenä aikana arkisin kello 15–18 ja viikonloppuisin kello 11–14. Uutena keräyspisteenä on Itäkeskuksessa sijaitseva Megaeläin Itis (Itäkatu 7). Megaeläimessä keräystonkkaa pidetään aikavälillä 7.–24.12. arkisin kello 10–21, lauantaisin kello 10–20 ja sunnuntaisin kello 12–18. Poikkeuksena ovat sunnuntait 16.12. ja 23.12, jolloin Megaeläin ja keräyspiste ovat avoinna kello 10–20, ja jouluaatto 24.12., jolloin Megaeläin on avoinna kello 9–13. Eläinten joulukeräykseen voi osallistua antamalla rahaa keräystonkkiin.

Joulukeräyksessä saaduilla varoilla kustannetaan yhdistyksen hoidossa olevien eläinten eläinlääkäri-, hoito- ja ruokakuluja. HESYn hoitoon tulee joka vuosi noin 500 heitteille jätettyä eläintä. Eläinten auttamiseen kuluu vuosittain lähes miljoona euroa. Koska HESYn toiminta pohjautuu pääasiassa yksityisihmisiltä saatuihin lahjoituksiin, joulukeräys on yhdistykselle merkittävä tuki eläinten auttamisessa.

– Toivomme, että joulun yltäkylläisyyden keskellä ihmiset muistaisivat myös kodittomia lemmikkejä. Eläinrakkaiden lahjoittajien ansiosta kykenemme takaamaan monelle hylätylle eläimelle huolenpitoa ja turvallisen tulevaisuuden. Samalla lahjoittaja saa itselleen joulumielen. Onhan joulu antamisen aikaa, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Keräyspisteille voi tuoda myös lakana- ja pyyhelahjoituksia sekä eläimille tarkoitettuja ruokalahjoituksia kuten aikuisten kissojen, pentukissojen ja koirien märkäruokia ja koirien puruluita. Joulukeräykseen verkkomaksulla osallistuvat voivat lahjoittaa haluamansa summan HESYn kodittomien eläinten avustustilille.

HESYn eläimiä voi auttaa myös aineettomalla lahjalla. Aineettomat lahjat ovat korvamerkittyjä, ja ne käytetään lahjan yhteydessä kerrottuun tarkoitukseen.

Keräyspisteille sekä HESYn Eläinsuojelukeskuksen toimistolle (Yhdyskunnantie 11, avoinna ma-pe klo 10–18 ja su klo 15–18) voi toimittaa myös täsmälahjoituksia, jotka löytyvät HESYn verkkosivuilta nimellä ”eläinten joululahjatoivelistat”.

HESYn hoidossa on tällä hetkellä noin 120 koditonta eläintä, jotka etsivät vastuuntuntoisia koteja. Ennen uusiin koteihin sijoittamista kaikki eläimet käyvät läpi perusteellisen eläinlääkärintarkastuksen ja sen mukaiset hoidot. Esimerkiksi kissat, koirat ja kanit madotetaan, tunnistusmerkitään mikrosirulla ja tatuoinnilla, leikataan ja rokotetaan lajikohtaisten tarpeiden ja suositusten mukaan.

Lisätietoja:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Pirjo Onza
toiminnanjohtaja
p. 040 646 4061
pirjo.onza@hesy.fi

Uusi Eläinsuojelukeskus avataan HESYn 145-vuotisjuhlavuonna

By | Tiedotteet | No Comments


HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen ja Uudeksi Eläinsuojelukeskukseksi ostetun toimitilan omistanut Raimo O. Kiiskinen esittelevät kiinteistöstä otettua kuvaa.

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Yhdistyksen hallitus tiedottaa 5.12.2018

Uusi Eläinsuojelukeskus avataan HESYn 145-vuotisjuhlavuonna

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY on ostanut Helsingin Pitäjänmäen kaupunginosassa, osoitteessa Muonamiehentie 7 sijaitsevan rakennuksen Uudeksi Eläinsuojelukeskukseksi. Tilojen muokkaaminen eläintiloiksi aloitetaan alkuvuodesta 2019. Arkkitehti Stefan Ahlman tekee tilasuunnittelun HESYn ajatusten mukaisesti.

Uudessa Eläinsuojelukeskuksessa on neliöitä kahdessa kerroksessa yhteensä 2000, ja se sijaitsee puistoon rajautuvalla tontilla, jonka koko on 2.601 m². Kissoille, koirille, kaneille ja muille HESYn hoidettaviksi tuleville eläimille varustetaan uudet, sopivat ja asianmukaiset tilat. Kissapaikkoja varataan noin 200 kissalle ja koirapaikkoja 15–20 koiralle. Kaneille, kilpikonnille, jyrsijöille ja muille eläimille tehdään omat osastot. Näiden lisäksi kissoille ja koirille tehdään myös ulkoilutarhat. Henkilökunta saa samalla viihtyisän ja turvallisen työympäristön. Osa rakennuksen tiloista on tarkoitus vuokrata ulkopuolisen liiketoiminnan käyttöön, jotta yhdistys saa vuokratuloja. Toiminta uusissa tiloissa aloitetaan HESYn 145-vuotisjuhlavuoden eli vuoden 2019 aikana.

HESYn omistama, Espoossa sijaitseva kiinteistö, jossa koirat aiemmin pidettiin, on nyt myynnissä. Myös yhdistyksen nykyinen Eläinsuojelukeskuksena tunnettu kiinteistö Itä-Pakilassa myydään. Uusi Eläinsuojelukeskus maksoi 1,8 miljoonaa euroa. Tilojen remontointiin eläintiloiksi varataan noin 500 000 euroa.

– Olemme hyvin huojentuneita siitä, että yhdistykselle löydettiin vihdoin hyvä ja toimiva rakennus, jossa on tilaa kaikille hoidossamme oleville eläimille ja jossa henkilökunnalla on kunnolliset työtilat, summaa HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Yhdistyksen varallisuutta on vuosien varrella kartutettu testamentein saaduilla varoilla. Nyt tästä varallisuudesta suuri osa käytetään kauan odotettujen uusien tilojen hankintaan. Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen toiminta on voimakkaasti riippuvainen testamenteista ja lahjoituksista. HESY aloittaa nyt varojen keräämisen uusien tilojen remonttikustannuksiin, jotta yhdistyksen pääomaa säilyisi mahdollisimman paljon tulevaisuuden toiminnan takaamiseksi. Suuret kiitokset kaikille tähän mennessä yhdistystä tukeneille, jäsenille sekä testamentilla HESYn eläimiä muistaneille. HESY käynnistää keräyksen remonttikustannuksia varten ja toivoo mahdollisimman monen yrityksen lähtevän mukaan tukemaan eläinsuojelutyötä.

HESYn hallitus toivoo, että mahdolliset kommentit ja ehdotukset Uudesta Eläinsuojelukeskuksesta ja siihen liittyvistä asioista lähetetään sähköpostiosoitteeseen uusiesk@hesy.fi

Kohdennetut lahjoitukset HESYn Uuden Eläinsuojelukeskuksen remonttiin voi tehdä suoraan yhdistyksen keräystilille: FI60 2001 1800 1331 94. Viitenumero on 100586.

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY on vuonna 1874 perustettu eläinsuojelun uranuurtaja Suomessa. HESYn päätehtäviä ovat kodittomien lemmikkieläinten auttaminen ja eläinten arvostuksen nostaminen. Yhdistys sijoittaa vuosittain noin 500 heitteillejätettyä eläintä uusiin, vastuuntuntoisiin koteihin. Rahankeräyslupa: HESYllä on Poliisihallituksen myöntämä rahankeräyslupa, jonka numero on: RA/2017/1022. Lupa on voimassa 1.1.2018–31.12.2020 koko Suomen alueella lukuun ottamatta Ahvenanmaata.

Lisätietoja:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Pirjo Onza
toiminnanjohtaja
p. 040 646 4061
pirjo.onza@hesy.fi

Rajat räiskeelle -kansalaisaloite ilotulitteiden haittojen vähentämiseksi avattiin tänään

By | Tiedotteet | No Comments

Rajat räiskeelle -kansalaisaloite ilotulitteiden haittojen vähentämiseksi avattiin tänään

Tiedote 4.12.2018

Neljätoista eläin-, terveys-, potilas- ja vammaisjärjestöä avasi tänään 4.12.2018 Rajat räiskeelle -kansalaisaloitteen ja sitä tukevan kampanjan, jonka tavoitteena on merkittävästi vähentää ilotulitteiden aiheuttamia terveys-, hyvinvointi- ja ympäristöhaittoja. Aloite rajaisi luokkien F2 ja F3 ilotulitteiden käytön siirtymäajalla vain ammattilaisten käyttöön.

Ilotulitteet aiheuttavat kansalaisille joka vuosi vakavia silmävammoja, esimerkiksi viime vuodenvaihteessa 12 silmävammaa. Ilotulitteiden käyttö aiheuttaa myös muita vammoja, kuten kuulo- ja palovammoja. Ilotulituksesta aiheutuu vuosittain myös noin sata tulipaloa ja merkittäviä omaisuusvahinkoja. Ilotulitteet myös heikentävät ilmanlaatua ja kuormittavat ympäristöä sekä aiheuttavat lukuisille eläimille voimakasta stressiä ja pelkoa.

Rajat räiskeelle -kansalaisaloitekampanjan tavoitteena on, että ilotulituksia saavat siirtymäajan jälkeen järjestää ainoastaan ammattimaiset, luvan saaneet ilotulittajat. Aloite ei puuttuisi F1-luokkaan kuuluvien pyroteknisten tuotteiden, kuten tähtisadetikkujen kuluttajakäyttöön.

– On kiistatonta, että ilotulitteiden käyttö aiheuttaa joka vuosi merkittävää haittaa ja vaaraa suurelle määrälle ihmisiä ja eläimiä ja kuormittaa ympäristöä. Ilotulitteiden aiheuttamat vammat ja haitat liittyvät yleensä niiden kuluttajakäyttöön. Ilotulitteet eivät ole kuluttajille välttämättömiä tuotteita ja niiden käyttöön liittyy riskejä. Näiden ongelmien ratkaisemiseksi yksinkertaisinta ja tehokkainta olisi sallia ilotulitteiden käyttö vain ammattilaisille, sanoo kansalaisaloitteen yksi alullepanijoista, Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY:n puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Silmävammat ja muut henkilövahingot aiheuttavat kustannuksia yhteiskunnalle

Osaamattomissa käsissä ilotulitteet voivat olla vaarallisia niitä käyttäville ihmisille ja ilotulituksia katseleville sivullisille. Tämä johtuu ensisijaisesti siitä, että ilotulitteita käyttävät kuluttajat eivät ole ammattilaisten tavoin perehtyneitä ilotulitteiden käyttöön. Kuluttajat voivat käyttää ilotulitteita myös tahallaan väärin. Ilotulituksen rajoitteet eivät ole vähentäneet haittoja riittävästi.

– Ilotulitusta on rajoitettu vuonna 2009, mutta rajoitukset eivät ole poistaneet ilotulitteista aiheutuvia silmävammoja. Vuosikausien valistustyöllä silmävammojen määrä on saatu laskemaan, mutta vammautuneiden määrässä ei näytetä pääsevän nykyistä tasoa, keskimäärin noin 10–20 vuosittaista silmävammaa, alemmas. Vammautuneista noin kolmasosa on lapsia ja nuoria. Uudestavuodesta 2000 lähtien uuteenvuoteen 2018 asti ulottuvana aikana silmävammoista on koitunut yhteiskunnalle noin 1,5 miljoonan euron kustannukset, sanoo Suomen Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila.

Ilotulitteista aiheutuu myös muita henkilövahinkoja, kuten käsi-, kuulo- ja palovammoja sekä ruhjevammoja kasvoihin. Ilotulitteiden äänenpaine voi olla 110–170 desibeliä, jolloin jo hetkellinen tai lyhytaikainen altistuminen melulle voi aiheuttaa kuulovamman. Jo 85 desibelissä melun taso muuttuu haitalliseksi, ja pitkäaikainen altistus melulle voi vahingoittaa kuuloa.

Tulipalot ja omaisuusvahingot viranomaisten huolena

Ilotulituksesta aiheutuu tulipaloja ja omaisuusvahinkoja. Pelastusopiston tilastojen mukaan pelastuslaitokset on hälytetty paikalle viime vuosina keskimäärin 120 kertaa vuodessa ilotuliteperäisen tulipalon takia. Näiden palojen omaisuusvahinkojen on arvioitu olevan keskimäärin 580 000 euroa vuodessa. Yhdestä sammutustyöstä yhteiskunnalle aiheutuvien kulujen arvioidaan olevan noin 3 000–10 000 euroa.

Kuluttajien ilotulitteiden käytön kieltäminen vapauttaisi pelastusviranomaisten ja poliisin resursseja muuhun käyttöön. Ilotulitteiden käyttöön liittyy sammutus- ja pelastustehtävien lisäksi valvontatöitä ja hakemusten käsittelyä, jotka työllistävät viranomaisia.

Ilotulitus on eläimille päiväkausien stressi

Ilotulitus aiheuttaa lukemattomille eläimille suurta stressiä. Monet eläimet kokevat ilotulitteiden paukkeen, välähdykset ja ruudin hajun uhkaavina. Koska ilotulitteiden käyttöaikaa ei läheskään aina noudateta, eläinten stressitila voi kestää useiden päivien ajan. Ilotulitteiden vaikutus ulottuu ulkona elävien luonnonvaraisten eläinten lisäksi myös sisätiloihin, talleihin ja navettoihin.

– Ilotulitteet stressaavat erityisen paljon herkkäkuuloisia hevosia. Ilotulitus aiheuttaa ongelmia monilla hevostalleilla, joissa on päivystettävä ilotulitusnäytösten aikana siltä varalta, että levottomasti käyttäytyvät hevoset vahingoittavat itseään karsinan rakenteisiin. Pillastunut, karkuun päässyt hevonen on vaarallinen liikenteelle ja on suuressa vaarassa loukkaantua, sanoo Suomen Hippoksen asiantuntijaeläinlääkäri Reija Junkkari.

Ilotulitteita pelkääville koirille määrätään tyypillisesti rauhoittavia lääkkeitä, mistä aiheutuu kuluja lemmikin omistajille. Esimerkiksi Ruotsin Kennelliiton arvion mukaan 35 000 koiraa tarvitsee siellä psyykenlääkitystä vuosittain ilotulitteiden takia.

Ilotulitteet stressaavat tuotantoeläimiä todennäköisesti samalla tavoin kuin lemmikkieläimiä. Tuotantoeläimillä on harvoin mahdollisuutta toteuttaa lajinmukaista pelkokäyttäytymistään esimerkiksi piiloutumalla. Myös luonnoneläimet kärsivät ilotulituksesta. Esimerkiksi pesivät linnut saattavat hylätä pesänsä ja poikasensa ja pelästyneet linnut voivat törmätä voimalinjoihin ja rakennuksiin.

– Tieteellinen näyttö antaa viitteitä siitä, että äkillisillä kovilla äänillä on moninaisia haitallisia vaikutuksia eläimiin. Ilotulitteiden käytön salliminen vain ammattilaisille edistäisi merkittävästi lukuisten eläinten hyvinvointia, sanoo Opaskoirayhdistyksen puheenjohtaja Mika Tolvanen.

Ilotulitteista aiheutuu haittaa ympäristölle ja ilmanlaadulle

Ilotulitteet ovat merkittävä hengitysteitä ärsyttävien pienhiukkasten ja kaasujen lähde erityisesti suurissa kaupungeissa. Pienhiukkasia pidetään erityisen haitallisina terveydelle, sillä ne pääsevät tunkeutumaan syvälle hengitysteihin. Lyhytaikaiset korkeat pitoisuudet voivat aiheuttaa oireiden pahenemista tai kohtauksia astma- ja sydänsairauksista kärsiville sekä haittaa herkille väestöryhmille. Pienhiukkasille ja erilaisille ärsyttäville yhdisteille herkät väestöryhmät muodostavat 20–25 % koko väestöstä.

Ilotulitteet eivät saastuta vain ilmaa. Niistä jää maastoon roskaa, kuten muovihylsyjä, sirpaleita ja keppejä. Jos ilotulitteita ammutaan vesialueiden jäälle, päätyy ilotulitteista syntyvä jäte jäiden sulaessa vesistöön. Ilotulitteiden kuluttajakäytön kielto vähentäisi merkittävästi ilotuliteroskan määrää. Ilotulitejätteiden korjaamisen kustannukset jäävät kuntien maksettavaksi. Tämä summa on pois kaupungin muusta ympäristön hoidosta.

Ilotulitteet aiheuttavat vaaraa myös niiden parissa työskenteleville valmistusmaissa ja niiden valmistuksessa voidaan käyttää lapsityövoimaa.

– Kun otetaan huomioon ilotulitteiden haitat, olisi ilotulitteiden käytön aiheuttamien riskien hyväksyttävyys saatava demokraattisen päätöksenteon arvioitavaksi. Tällä kansalaisaloitteella halutaan turvata siis myös demokratian toteutumista, sanoo HESY:n Luukkainen.

Lisätietoa:

– Rajat räiskeelle -kansalaisaloitekampanja alkaa 4.12.2018. Nimien kerääminen kansalaisaloitteeseen päättyy 4.6.2019. Jotta aloite pääsee eduskuntakäsittelyyn, sen on kerättävä vähintään 50 000 äänioikeutetun suomalaisen allekirjoitukset kuuden kuukauden aikana.

– Kansalaisaloitekampanjassa ovat mukana Allergia-, iho- ja astmaliitto, Helsingin Eläinsuojeluyhdistys HESY, Kuuloliitto, Näkövammaisten liitto, Opaskoirayhdistys, SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto, Suomen Eläinlääkäriliitto, Suomen Eläinoikeusjuristit, Suomen Hippos, Suomen Kennelliitto, Suomen Kissaliitto, Suomen Lääkäriliitto, Suomen Palovammayhdistys ja Suomen Ratsastajainliitto.

– Kansalaisaloitteessa ehdotetaan, että pyrotekniikkadirektiivissä tarkoitettujen luokkiin F2 ja F3 kuuluvien ilotulitteiden eli viihdekäyttöön tarkoitettujen pyroteknisten tuotteiden myyntiä ja käyttöä rajoitetaan siten, että jatkossa vain vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005, kemikaaliturvallisuuslaki) 94 §:ssä tarkoitettu ilotulitusnäytöksen järjestäjä saisi järjestää ilotulitusnäytöksiä ja käyttää edellä mainittuja pyroteknisiä tuotteita. Esityksessä ehdotetaan siis, että F2- ja F3-luokkiin kuuluvien pyroteknisten tuotteiden kuluttajakäyttö kielletään.

– Ehdotuksessa ei puututtaisi F1-luokkaan kuuluvien pyroteknisten tuotteiden kuluttajakäyttöön. Jatkossakin kuluttajat voisivat siis käyttää tuotteita, jotka aiheuttavat erittäin vähäistä vaaraa ja ovat melutasoltaan merkityksettömiä ja jotka on tarkoitettu käytettäväksi rajatulla alueella tai asuinrakennuksessa. Tällaisia tuotteita ovat esimerkiksi tähtisadetikut.

Allekirjoita kansalaisaloite.  

Kansalaisaloitekampanjan verkkosivut.

Kampanja Facebookissa.

Haastattelut ja lisätiedot:

Hannele Luukkainen, puheenjohtaja, Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry, hannele.luukkainen@clarinet.fi, p. 040 547 7770

Hannu Halila, varatoiminnanjohtaja, Suomen Lääkäriliitto,
hannu.halila@laakariliitto.fi, p. 0500 459 955

Reija Junkkari, asiantuntijaeläinlääkäri, Suomen Hippos,
reija.junkkari@hippos.fi, p. 040 354 0338

Mika Tolvanen, puheenjohtaja, Opaskoirayhdistys,
mikatolvanen@kolumbus.fi, p. 050 432 8431

Eläinsuojelun Topelius -palkinto Haltialan tilalle – Tuottavakin maatila voi panostaa eläinten hyvinvointiin

By | Ajankohtaista, Tiedotteet | No Comments

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry.

Tiedote 24.11.2018 klo 13.00

Eläinsuojelun Topelius -palkinto Haltialan tilalle

– Tuottavakin maatila voi panostaa eläinten hyvinvointiin

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY myönsi 144-vuotissyntymäpäivänsä kunniaksi Eläinsuojelun Topelius -palkinnon Haltialan kotieläintilalle sen esimerkillisestä eettisestä eläintuotannosta ja kasvatuksellisesta työstä.

Helsingissä sijaitseva Haltialan tila ei ole varsinainen kotieläinpuisto, vaan oikea maatila, jossa kotieläimiä hoidetaan hyvin ja pidetään luonnonympäristöissä. Tilalla kasvatetaan muun muassa lihakarjaa, lampaita, sikoja ja vuohia. Lihakarja pääsee ulos ympäri vuoden. Muut eläimet saavat olla ulkona laiduntamassa tai käyskennellä vapaasti piha-alueen aitauksissa keväästä syksyyn asti. Lisäksi pihapiirissä kuopsii maatiaiskanoja.

Haltialan tila on esimerkillinen osoitus siitä, että eläintila voi olla tuottava ja pitää eläimiä huomattavasti eläinsuojelulain minimivaatimuksia paremmissa oloissa.

– Haltialan tila on kuin paratiisi keskellä Helsingin kaupunkia. Eläimiä pidetään siellä ruhtinaallisissa oloissa. Ulkoillessaan eläimet pääsevät toteuttamaan lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan ja hyödyntämään ravinnokseen luonnonnurmea. Ympärivuotisesti ulkoilevalla lihakarjalla on vapaa pääsy pihattoon. Muut eläimet pidetään talviaikaan sisätiloissa väljissä, liikkumisen mahdollistavissa karsinoissa, joissa ne voivat pitää yllä sosiaalisia suhteita. Haltialan tilan keskeisenä toimintaperiaatteena on eläinten kokonaisvaltainen hyvinvointi. Siellä jokaisella eläimellä on yksilöarvo. Tällaisen arvopohjan soisi ohjaavan jokaisen suomalaisen eläintilan toimintaa, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Haltialan tilalla on merkittävä kasvatuksellinen rooli. Tila on avoinna vierailijoille vuoden jokaisena päivänä. Paikka on hyvin suosittu koululaisten ja lapsiperheiden päiväretkikohde. Kaupunkilaislapset pääsevät näkemään tilalla hyvin hoidettuja kotieläimiä niiden perinteisessä, maaseutumaisessa elinympäristössä.

– Opetus, valistus sekä tietynlainen eläin- ja maatilaterapia ovat keskeinen osa tilamme toimintaa. Täällä voi nähdä, kokea ja haistaa kotieläimet niiden luonnollisessa ympäristössään. Meille paras palkinto työstämme on terve, käsittelyyn tottunut ja rauhallinen eläin, joka luottaa ihmiseen ja on helppo hoitaa. Tavoitteemme on välittää lapsille ja nuorille ajatusta eläimen kunnioituksesta ja hyvästä kohtelusta. Tämän ajatuksen ituja nuoret toivon mukaan imevät itseensä vieraillessaan tilallamme, linjaa Haltialan tilan pehtoori Jari Kuusinen.

Eläinsuojelun Topelius -palkinto:
Eläinsuojelun Topelius -palkinto jaetaan vuosittain eläinsuojelun saralla ansioituneelle yksityishenkilölle tai yhteisölle. Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY perusti palkinnon vuonna 1998 yhdistyksen perustajan Zacharias (Sakari) Topeliuksen juhlavuoden kunniaksi. Palkinto on Topeliuksen allekirjoittaman alkuperäisen kunniakirjan jäljennös. Aiemmat Eläinsuojelun Topelius -palkinnon saajat:

2017 europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen
2016 vapaaehtoista eläinsuojelutyötä 40 vuotta tehnyt Annikki Aaltonen
2015 eläinpelastusyksikön ylipalomies Vesa Nurminen
2014 Eläinsuojelukeskus Tuulispää
2013 Wanhan Markin eläinten vanhainkoti
2012 toimittaja ja tietokirjailija Elina Lappalainen
2011 Otso Riiali
2010 ei jaettu
2009 Etsijäkoiraliitto
2008 tuottaja-käsikirjoittaja Marko Rauhala ja Myrsky-koira
2007 ei jaettu
2006 Helsingin kaupunki
2005 dosentti Leena Vilkka
2004 toimittaja Mirja Pyykkö
2003 ei jaettu
2002 kirjailija Eeva Kilpi
2001 ohjaaja Aki Kaurismäki
2000 pääkaupunkiseudun pelastuslaitokset
1999 eläinlääkäri Pertti Hartikka
1998 kirjailija Leena Krohn

Lisätietoja:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Jari Kuusinen
Haltialan tilan pehtori eli tilanhoitaja
p. 0500 607 444
jari.kuusinen@hel.fi