Category

Ajankohtaista

HESYn uudelle eläinsuojelukeskukselle etsitään nimeä

By | Tiedotteet


Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Tiedote 11.4.2019

HESYn uudelle eläinsuojelukeskukselle etsitään nimeä

– varainhankintakampanja tilojen remontoimiseksi käynnistyy toukokuussa

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY on ostanut Pitäjänmäestä uudet toimitilat, joille haetaan nimeä 10.–30.4.2019 välillä järjestettävällä nimikilpailulla. Varainkeruu rakennuksen remontoimiseksi huippuluokan eläinsuojelukeskukseksi alkaa toukokuussa.

HESYn uuden eläinsuojelukeskuksen suunnittelutyöt ovat käynnistyneet vauhdikkaasti, mutta itse rakennus on vielä vailla nimeä. Yhdistys kutsuu nyt niminikkarit osallistumaan kaikille avoimeen nimikilpailuun, joka on auki 30.4.2019 asti. Kilpailuun voi osallistua internetissä osoitteessa hesy.fi/nimikisa, Instagramissa aihetunnisteella #hesynimikisa tai yhdistyksen Facebook-sivuilla. Ideoita eläinsuojelukeskuksen nimeksi haetaan myös 13.–14.4. Eläinystäväni-messuilla, joissa HESY on näytteilleasettajana osastolla 1e9.

– Uusi toimipisteemme tulee olemaan nykyaikaisen, tulevaisuuteen kurkottavan eläinsuojelutoiminnan merkkipaalu, ja nimiehdotusten toivotaan olevan mieleenpainuvia ja yhdistyksen ydintoimintoja kuvaavia, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Voittajanimen valitsee HESYn hallitus, ja se julkaistaan muun muassa yhdistyksen internetsivuilla, Facebook-sivuilla ja Instagram-tilillä.

Perusteilla korkeatasoinen eläinsuojelukeskus

Huippuluokan eläinsuojelukeskuksen perustaminen vaatii työtunteja, materiaaleja ja euroja. Hankkeen toteuttamiseksi HESY käynnistää toukokuussa varainhankintakampanjan, jonka tavoitteena on kerätä rahoitus uuden eläinsuojelukeskuksen remonttikulujen kattamiseen. Varainhankintakampanja kestää vuoden 2020 loppuun asti.

Uusissa tiloissa HESY kykenee auttamaan entistä useampaa koditonta lemmikkiä ja tarjoamaan eläimille ensiluokkaiset pito-olosuhteet ja laadukasta hoitoa. Siellä kaikilla eläimillä on mahdollisuus ulkoilla ja toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistä. Koirilla on omat ulkotarhat, kissoilla hyvät kiipeilymahdollisuudet ja kaneilla pääsy yrttitarhaan. Eläinsuojelukeskuksessa on tilat myös valistus- ja opetustoimintaa varten.

– Suomeen tarvitaan ammattitaitoinen käytännön eläinsuojelutyöhön keskittynyt toimija ja korkeatasoinen eläinsuojelukeskus. HESYn nykyiset Itä-Pakilassa sijaitsevat toimitilat eivät vastaa enää tämän päivän tarpeita. Siksi jokainen remonttihankkeelle ohjattu lahjoitus on merkittävä ja mahdollistaa hyvän elämän edellytysten tarjoamisen kaikista puolustuskyvyttömimmille: heitteille jätetyille lemmikeille, Luukkainen kuvailee.

Muuton myötä HESY siirtyy uuteen aikakauteen ja pääsee paremmin tavoittelemaan visiotaan yhteiskunnasta, jossa eläimiä kohdellaan hyvin, kunnioittavasti ja vastuullisesti.

– HESYn keskeisiä arvoja ovat asiantuntijuus, yhteisöllisyys, positiivisuus ja avoimuus. Varainhankintakampanjassa tämä näkyy siten, että olemme saaneet projektiin mukaan paljon eri alojen ammattilaisia, jotka auttavat meitä hymyssä suin ja korvauksetta. He ovat mukana ajaakseen eläimille parempia oloja, summaa Uusi Eläinsuojelukeskus -varainhankintakampanjan tuottaja ja vetäjä Miira Ojanen. Ojanen on itsekin antanut osaamisensa kampanjan toteuttamiseen pro bono -perusteisesti.

Kaikki Suomen eläinystävät tarvitaan nyt mukaan Suomen parhaan eläinsuojelukeskuksen remonttitalkoisiin!

Osallistu talkoisiin tekemällä lahjoitus

* Keräystilille FI60 2001 1800 1331 94 / Uusi Eläinsuojelukeskus -projektin avustustili, käytä viitenumeroa 1232 tai kirjoita viestitietoihin ”Lahjoitus”.
* MobilePayn kautta numeroon 12353.

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry:llä on Poliisihallituksen myöntämä rahankeräyslupa, jonka numero on: RA/2017/1022. Lupa on voimassa 1.1.2018–31.12.2020 koko Suomen alueella lukuun ottamatta Ahvenanmaata. 

Lisätietoja:

Nimikilpailu löytyy osoitteesta hesy.fi/nimikisa ja säännöt ovat luettavissa sivuilta hesy.fi/nimikisa_saannot

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Pirjo Onza
toiminnanjohtaja
p. 040 646 4061
pirjo.onza@hesy.fi

Miira Ojanen
Uusi Eläinsuojelukeskus -varainhankintakampanjan tuottaja
p. 040 661 8507

Karvaiset kaverit hengenpelastajina

By | Ajankohtaista, Blogi
Häpi pelasti perheensä tulipalon alta viime hetkillä. Kuva: Suomen Kissaliitto ry


Suomen Kissaliitto myöntää sankarikissan arvonimen kissoille, jotka ovat pelastaneet ihmishenkiä tai auttaneet ihmistä välttymään vaaratilanteelta tai vaikkapa sairaskohtaukselta. Sankaruus korostaa positiivisella tavalla eläimen kyvykkyyttä ja merkityksellisyyttä ihmiselle.

Ensimmäiset sankarikissat palkittiin vuonna 2014. Sittemmin sankarin arvonimiä on myönnetty kissoille vuosina 2015 ja 2017. Sankarikissan arvonimellä on vuosien saatossa palkittu kissoja, jotka ovat pelastaneet perheitään tulipaloista ja olleet perheenjäsentensä tukena ja turvana esimerkiksi heidän terveytensä heiketessä. Sankarit ovat tällöin vaistonneet ja varoittaneet terveydentilan muutoksista kotiväkeään.

Sankarikissoja moneen lähtöön

Vuonna 2017 Suomen Kissaliitto myönsi sankarikissan arvonimen neljälle kyvykkäälle kehrääjälle. Nämä tuoreimmat sankarit ovat Sofi, Roope, Dalton ja Häpi.

Sofi on cornish rex -rotuinen kissa, kasvattajanimeltään FI*Saca’s Sloane Shopie, joka pelasti sairauskohtauksen saaneen isäntänsä. Sofin omistaja oli ollut jo aiemmin päivällä huonovointinen, mutta hänet lähetettiin sairaalasta kotiin. Kotona isäntä vaipui tajuttomuuteen ja kärsi hengityskatkoksesta. Silloin neuvokas kissaneiti pyrki kaikin tavoin saamaan isäntänsä havahtumaan. Sofi talloi hänen rintakehäänsä, pesi tämän kasvoja ja huusi kovaäänisesti, mikä tuotti tulosta. Isäntä palasi tajuihinsa juuri sen verran, että pystyi soittamaan ambulanssin. Pelottavasta tilanteesta selvittiin Sofin ansiosta sairaalahoidolla.

Roope-kissa Uudestakaupungista korvaa nyt itse saamaansa apua. Uudenkaupungin Sanomien mukaan Roope oli joutunut hylätyksi. Kissan nykyinen omistaja löysi pienen Roope-pennun aikoinaan jätteiden joukosta. Nyt avustajakissaksi asti koulutettu lahjakas Roope toimii kotonaan emäntänsä ja tämän henkilökohtaisen avustajan korvaamattomana apurina.

Emäntä kärsii eri sairauksista, joihin liittyy verensokerin laskua, epileptisiä kohtauksia ja hengityskatkoksia. Roopen kerrotaan tunnistavan nämä oireet. Sankarikissa osaa myös kiinnittää henkilökohtaisen avustajan huomion, kun emäntä tarvitsee apua. Roope on valmiudessa kellon ympäri ja valmiina herättämään avustajan huomatessaan, ettei emännällä ole kaikki hyvin.

Roope valvoo eri sairauksista kärsivän emäntänsä vointia. Kuva: Suomen Kissaliitto ry

Niin ikään Dalton-kissa Vaasasta vainuaa laskeneen verensokerin ja varoittaa asiasta emäntäänsä. Aikainen hälytys auttaa välttämään liian alhaisesta verensokerista aiheutuvat kohtaukset ja insuliinisokin. Dalton huolehtiikin perheensä ja emäntänsä hyvinvoinnista taukoamatta. Havaitessaan emäntänsä verensokerin laskevan Dalton kiinnittää tämän huomion. Tarvittaessa kissa herättää emäntänsä kovaäänisesti naukuen ja hänen päällään tallustaen. Emännän sanoin Dalton on ollut ”hengenpelastaja jo kerta toisensa jälkeen”.

Urhea Happyday eli Häpi-kissa pelasti perheensä tulipalon alta juuri viime hetkillä. Häpin kerrotaan havahtuneen yöllä tulipalon merkkeihin ja savuun. Pakenemisen tai jähmettymisen sijaan tämä karvainen sankari juoksi oitis herättämään nukkuvan emäntänsä, joka ehti ulos hälyttämään palokunnan. Savun keskeltä pelastui myös Häpin kissakaveri Sunnyday eli Sani, joka oli jo tuupertunut tiedottomaksi sängyn alle, mutta elpyi pian emännän vietyä kissan ulos. Tulipalo osoittautui myöhemmin sähkövian aiheuttamaksi. Palohälyttimen paristot olivat loppuneet, mutta onneksi perhettä oli suojelemassa Häpi-kissa.

Arjen sankaruutta

Sankaruus ei tarkoita aina urotekoja hätätilanteissa, vaan myös arjen sankaruutta. Eräs vuoden 2014 sankarikissoista on Mörri, joka pitää dementiaa sairastavan omistajansa kiinni elämässä. Suomen Kissaliitto kuvaa Mörrin merkitystä haltijalleen seuraavasti: ”Mörri ei välttämättä ole pelastanut omistajansa henkeä konkreettisesti, mutta pelastaa hänet elämään joka päivä.”

Moni kissanomistaja allekirjoittaneekin väittämän, että kotitiikerissä on usein sankariainesta. Vaikka monen mielessä elää sitkeästi käsitys, jonka mukaan kissa on välinpitämätön yksineläjänä, tieteellinen näyttö osoittaa muuta. Animal Cognition -lehdessä julkaistujen artikkelien “What’s inside your cat’s head?” ja “Man’s other best friend” mukaan oman ihmisen on todettu olevan tärkeä kanssaeläjä etenkin kotikissalle. Kissojen on todettu seuraavan omistajansa eleitä ja mielialaa ja peilaavan omaa käytöstään näihin. Samoin kissan on todettu kommunikoivan ihmisensä kanssa varsin eri tavalla kuin tuntemattomien kanssa.

Vaikka kissan mielenmaisemaa on tutkittu vasta vähän, tulokset ovat suuntaa-antavia. Testeissä on havaittu, että kissoilla on kyky muistaa havaittuja, mutta välittömästä näköpiiristä pois siirrettyjä kohteita. Lisäksi on todettu, että kissojen pitkäaikaismuisti on hyvä ja tapa kommunikoida verrattain monipuolinen. Kissoilla voidaan tämän lisäksi erottaa eri persoonallisuustyyppejä. Koiraa kuvataan usein ihmisen parhaaksi ystäväksi, mutta kissa on eittämättä ihmisen toinen paras ystävä. Vaikka mielipidepalstojen koiranleuat saattavatkin toisinaan muuta väittää, myös kissa kiintyy ihmiseensä.

Porkkanoilla palkittu sankarikoira

Sankarikoira Lassi pelasti isäntänsä sortuvan katon alta. Lassi on adoptoitu uuteen kotiinsa HESYltä. Kuva: Sinikka Rahikainen

Koirienkin riveistä löytyy sankareita. Suomen Kennelliitto myöntää sankarikoiran arvonimiä vuosittain koirille, jotka ovat toiminnallaan vaikuttaneet yhden tai useamman ihmishengen pelastumiseen. Vuonna 2018 palkittiin 18 sankarikoiraa, joista yksi on HESYltä adoptoitu Lassi. Lassi sai ansaitun sankarikoiran arvonimen pelastettuaan isäntänsä uhkaavasta tilanteesta sortuvan katon alta. Muu perhe – mukaan lukien muut koirasisarukset – oli jo nukkumassa, kun Lassi alkoi poikkeuksellisella tavalla herätellä emäntäänsä kesken unien. Emäntä havahtui ja meni katsomaan, onko jokin hätänä. Tällöin hän huomasi, että olohuoneen katto oli sortumaisillaan ja vaarassa tippua sohvalle nukahtaneen isännän päälle hetkenä minä hyvänsä. Lassin ansioista tilanteesta selvittiin säikähdyksellä. Sankarikoiran 2018 arvonimen lisäksi Lassi pääsi paistattelemaan julkisuudessa. Yle teki neuvokkaasta koirasta jutun ja palkitsi perhettään rakastavan hännänheiluttajan tämän lempiherkuilla: korillisella porkkanoita.

Teksti: Eeva-Mari Virtanen

Lähteet:

Suomen Kissaliitto: kissaliitto.fi
Galvan, Moriah; Vonk, Jennifer: Man’s other best friend: domestic cats (F. silvestris catus) and their discrimination of human emotion cues. Animal Cognition, 2016. Vol 19, ss.193–205.
Vitale (Shreve), Kristyn R.; Udell, Monique A. R.: What’s inside your cat’s head? A review of cat (Felis silvestris catus) cognition research past, present and future. Animal Cognition, 2015. Vol 18, ss. 1195–1206.

 

 

Hallitus tiedottaa, maaliskuu 2019

By | Tiedotteet

Vuosi 2019 on HESYn 145-vuotisjuhlavuosi. Tavoitteena on saada Uusi Eläinsuojelukeskus valmiiksi niin, että 145-vuotisjuhlia voidaan viettää marraskuun lopussa näissä uusissa toimitiloissa. Juhlavuoden kunniaksi on tekeillä historiikki, joka julkaistaan loppuvuodesta. Tänä vuonna on myös 110. kerta, kun Suomessa vietetään eläinten päivää 4.10. Yhdistyksen varapuheenjohtajana vuosina 1901–1915 ja puheenjohtajana vuosina 1916–1926 toiminut Constance Ullner aloitti eläinten päivän vieton Suomessa 1909.

Hallitus on kokoustanut maaliskuun alkuun mennessä viisi kertaa. Hallitus on kokouksissaan käsitellyt muun muassa yhdistyksen talouteen liittyviä kysymyksiä ja suunnitellut kuluvan vuoden tapahtumia. Ensimmäinen oli Avoimien ovien päivä -niminen tapahtuma, joka järjestettiin 2.3. Tapahtumassa vieraili talon täydeltä ihmisiä. Avoimien ovien päivä -tapahtumia on järjestetty nyt parin vuoden ajan kahdesti vuodessa eläinten päivän sekä löytöeläinpäivän tienoilla. Näiden tilaisuuksien yhteydessä on järjestetty buffetti, jonka tuotto on käytetty yhdistyksen hoivissa olevien eläinten hoitoon. Eläinsuojelupuodin myynti on näinä tapahtumapäivinä moninkertainen normaalipäiviin verrattuna. Kiitos kaikille mukana olleille ja erityisesti aktiivisille vapaaehtoisille leipureille ja innokkaille ostaville asiakkaille, jotka mahdollistavat tapahtumien onnistumisen.

Hallitus on myös päivittänyt yhdistyksen sääntöjä, ja asiaa käsitellään yhdistyksen vuosikokouksessa. Säännöt ovat nyt Patentti- ja rekisterihallituksella (PRH) tarkastettavana, ja ne päivitetään yhdistyksen sivuille nähtäväksi viikkoa ennen vuosikokousta. Vuosikokous pidetään 13.4. kello 12. Kutsu vuosikokoukseen toimitetaan sääntöjen mukaan. Lisäksi kokousaineisto julkaistaan yhdistyksen internetsivuilla ennen vuosikokousta.

Helsingin kaupungin ympäristölautakunta on myöntänyt HESYlle 14000 euron avustuksen vuodelle 2019.

Uusi eläinsuojelukeskus -projektin suunnitteluryhmä on kokoontunut useasti ja suunnitellut yhdessä arkkitehdin kanssa uusien tilojen piirustukset. Rakennustoimiin päästäneen kevään kuluessa. Arkkitehtitoimisto Stefan Ahlman tekee suunnittelun HESYlle veloituksetta.

Henkilöstölle on pidetty työpaja, jossa on suunniteltu työn organisointia ja toimintojen järjestämistä uusissa toimitiloissa. Henkilöstölle järjestetään edelleen työpajoja ennen kuin toiminnot siirretään uusiin tiloihin.

Tilojen hankinta ja rakentaminen eläinsuojelukäyttöön kuluttavat yhdistyksen varallisuutta merkittävästi, ja siksi hallitus on perustanut työryhmän varainhankintakampanjaa varten. Kampanjan projektituottajana toimii Miira Ojanen veloituksetta. Kampanja alkaa 12.4. nimikilpailulla, ja kampanja-aika on 12.4.2019–31.12.2020.

Yhdistys ottaa ilolla vastaan kaiken rakennushankkeeseen liittyvän avun, jota yritykset ja yksityishenkilöt voivat antaa. Jos yrityksesi haluaa tukea hanketta, olkaa yhteydessä toiminnanjohtaja Pirjo Onzaan pirjo.onza@hesy.fi

HALLITUS

Hevosen hyvinvointi on koko hevosalan etu

By | Tiedotteet
Aktiivipihatto Balanssissa hevoset voivat liikkua vapaasti sisä- ja ulkotilojen välillä. Kuva: Tiina Hursti

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Tiedote 11.3.2019

Hevosen hyvinvointi on koko hevosalan etu

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY haluaa parannuksia hevosten kohteluun ja pito-olosuhteisiin.

Hevosala kasvaa Suomessa. Hevosia on nykyisin Suomessa noin 75 000 ja määrän otaksutaan kasvavan 90 000 hevoseen vuoteen 2030 mennessä. Hevostalleja Suomessa on arviolta 16 000. Hevosalaa kasvattaa eniten harrastajamäärien lisääntyminen.

HESY kantaa huolta hevosten hyvinvoinnista nousujohteisen trendin jatkuessa. Hevosen omistaminen merkitsee suurta vastuuta. Omistajan on huolehdittava ison eläimen hyvinvointitarpeista ja ylläpitokustannuksista, jotka ovat korkeat. Hevosen pitäminen edellyttää sen käyttäytymisen tuntemista, oikeita käsittelytaitoja ja aikaa. Erityisen suuri merkitys tässä on talleilla, joista monet lapset ja nuoret saavat mallin ratsastukseen sekä hevosen pitoon ja kohteluun.

HESY on tyytyväinen siihen, että hevosalalla on nähtävissä merkkejä asennemuutoksesta. Hevosten kovakätinen koulutus on väistymässä, ja hevosalan toimijat ja harrastajat suosivat yhä enemmän eläinten koulutuksessa positiiviseen vahvistamiseen pohjautuvia menetelmiä.  

– Tämä on oikea suunta. Oleellista on, että hevosten kouluttajat ja ratsastajat ovat perehtyneet oppimisteoriaan ja hevosen käyttäytymiseen. Oppimisen tulee pohjautua motivoimiseen ja palkitsemiseen. Hevosta ei saa hallita kurittamalla, komentamalla ja pakottamalla. Esimerkiksi raipan ja kannusten käyttö pakottamis- ja rankaisukeinoina eli muina kuin merkinantovälineinä ei ole hyväksyttävää. Hevosen hyvinvoinnin takaaminen on sekä hevosen että koko hevosalan etu, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.   

HESY toivoo, että ihmisillä olisi rohkeutta puuttua arkisissa tilanteissa havaitsemaansa hevosen epäasialliseen koulutukseen ja käsittelyyn. Asennemuutos edellyttää, että koko toimiala eli muun muassa ratsastustallin pitäjät, opettajat ja asiakkaat sekä kilpailutuomarit, seurat, valmentajat ja alaa seuraava yleisö noudattavat hevosen hyvää kohtelua vaalivia arvoja.

Avainasemassa asumismuoto  

Hevosen hyvinvoinnin kannalta erityisen suuri merkitys on sen asumismuodolla ja mahdollisuudella toteuttaa lajityypillisiä käyttäytymistarpeita. Käyttäytymistarpeiden toteutuminen on hyvinvoinnin edellytys, ja niiden estyminen vaikuttaa hevosen aivokemiaan ja aiheuttaa stressiä. Hevosen käyttäytymistarpeita ovat liikkuminen, laiduntaminen, lepo, kehonhoito ja lajitoverin seura ja koskettaminen. Tyydyttämättä jäänyt käyttäytymistarve aiheuttaa usein käytösongelmia sekä haitallisia ja vaarallisia tilanteita harrastus- ja kilpailukäytössä.

Hevosen stressi näkyy tyypillisesti joko levottomuutena, reaktiivisuutena tai passiivisuutena. Tämä voi joskus vaikuttaa terveeltä rauhallisuudelta olematta kuitenkaan sitä.

– Liikkumisen tarve patoutuu ja voi purkautua usein ihmiselle vaarallisella tavalla, kuten rauhattomuutena, alhaisena reaktiokynnyksenä ja voimakkaina reaktioina.  Ihmisen hevoselle tarjoama ”liikuttaminen” ei korvaa sen omaehtoista jokapäiväistä liikkumista. Hevosen pitää saada liikkua vapaana kaikissa askellajeissa muiden hevosten kanssa. Lajitoverin seura ja mahdollisuus koskettaa lajitoveria ovat hevosen hyvinvoinnin kannalta välttämättömiä tarpeita, sanoo eläinkouluttaja AT Aino Koivukunnas.   

Tallissa asuvien hevosten elinolosuhteita voitaisiin parantaa esimerkiksi muuttamalla pienet yksilötarhat suuremmiksi ja tarhaamalla hevosia laumassa tai laumoissa. Ongelmilta yleensä vältytään, jos tarha on riittävän suuri. Hevosilla pitää olla tarpeeksi tilaa väistää toista yksilöä. Kaikki hevoset eivät tule toimeen keskenään, joten tarvitaan tilaa ja mahdollisesti kaksi laumaa.

– Paras asumismuoto hevoselle olisi pihatto. Toiseksi paras vaihtoehto on talli ja pitkä tarhaus laumassa suuressa tarhassa. Jos hevonen on yön karsinassa ja päivällä pienessä tarhassa yksin, se on vastaava asia kuin häkittäminen koiralle. Onneksi pihattoratkaisut ovat lisääntymässä ja monilla hevosilla on aktiivipihatoissa hyvät mahdollisuudet toteuttaa lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan, Koivukunnas lisää.  

Välineestä yhteistyökumppaniksi

HESY muistuttaa, että positiivisen vahvistamisen suosiminen ja lajityypillisten tarpeiden täyttäminen muuttaisivat hevosen roolin välineestä yhteistyökumppaniksi. Tämä vastaisi hengeltään paremmin esitystä uudeksi eläinten hyvinvointilaiksi, jonka perusteluissa tunnustetaan eläimen itseisarvo.

– Eläimen arvo on riippumaton sen välineellisestä arvosta ihmiselle. Eläin ei ole hyödyke, vaan tunteva olento, jota on suojeltava sen hyvinvoinnille aiheutuvalta haitalta, Luukkainen summaa.

HESY täyttää tänä vuonna 145 vuotta ja haluaa juhlavuotensa tähden nostaa esiin hevosten aseman nyky-Suomessa. Yhdistyksen juuret ovat hevosissa: HESYn toiminta keskittyi alkuaikoina loppuunajettujen työhevosten auttamiseen. Nykyään yhdistyksen päätehtävä on kodittomien lemmikkieläinten auttaminen ja eläinten arvotuksen lisääminen.      

Lisätietoja:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Pirjo Onza
toiminnanjohtaja
p. 040 646 4061
pirjo.onza@hesy.fi

Erja Veivo
tiedottaja
p. 040 577 4733
erja.veivo@hesy.fi

Aino Koivukunnas
eläinkouluttaja AT
p. 040 709 6452
hevoskoulutus@iloteho.fi

HESY löytöeläinpäivänä: Tuhannet löytöeläimet elävät Suomessa lopetushan alla

By | Ajankohtaista, Tiedotteet

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY

Tiedote 27.2.2019

HESY löytöeläinpäivänä:

Tuhannet löytöeläimet elävät Suomessa lopetushan alla 

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY haluaa nostaa 2. maaliskuuta vietettävän valtakunnallisen löytöeläinpäivän kunniaksi kodittomien eläinten profiilia. Suunnitteilla oleva koirien pakollinen tunnistusmerkintä- ja rekisteröintivelvoite on ulotettava koskemaan kissoja mahdollisimman pian, jotta kissojen hylkääminen saadaan vihdoin aisoihin.   

Suomessa hylätään joka vuosi tuhansittain lemmikkieläimiä. Huonoin tilanne on kissoilla, joita päätyy kuntien löytöeläintaloihin joka vuosi noin 10000 ja joista vain kymmenisen prosenttia haetaan alkuperäisiin koteihinsa. Koiria ja kaneja päätyy tiettävästi mieron tielle vähemmän ja noin 90 prosenttia löytöeläintaloihin viedyistä koirista noudetaan koteihinsa.

HESY haluaa muistuttaa lauantaina 2.3. vietettävän löytöeläinpäivän alla, että eläinsuojeluyhdistysten ja löytöeläintalojen hoidossa on paljon hylättyjä eläimiä, jotka kaipaavat uuteen omaan kotiin. Tarjoamalla kodin hylätylle eläimelle lemmikin hankintaa harkitsevat voivat pelastaa eläinhenkiä.

– Kunnallisissa löytöeläintaloissa eläimiä säilytetään 15 vuorokauden ajan siltä varalta, että omistaja lunastaa lemmikkinsä. Jos omistaja ei nouda eläintä määräaikana kotiinsa eikä sitä saada sen jälkeen sijoitettua uuteen kotiin, voidaan eläin joutua lopettamaan. Lukuisat eläimet elävät Suomessa lopetusuhan alla joka päivä. Lemmikin adoptoiminen on siten merkittävä eläinsuojeluteko: se tarjoaa hylätylle eläimelle mahdollisuuden elämään. Jokaisella eläimellä on oikeus elää koko luonnollinen elinikänsä laadukasta elämää, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Omistajat kyselevät kissoja kuntien löytöeläintaloista valitettavan harvoin, mutta syynä tähän ei yleensä ole tietämättömyys talteenottopaikkojen olemassaolosta. Merkittävimmät syyt kissojen yliedustukseen Suomen talteenottopaikoissa ovat välinpitämätön kissanpito sekä kissan halpa hinta ja matala status. 

– Sekä aikuisista kissoista että pennuista on ylitarjontaa ja kissan saa usein ilmaiseksi tai puoli-ilmaiseksi. Kissa on liian helppo saada. Kun hankintakynnys on matala, kissa voidaan ottaa tutustumatta sen lajitarpeisiin ja varautumatta kissasta koituviin kustannuksiin kuten hoito-, ruoka- ja eläinlääkärikuluihin. Jos ilmaiseksi saatu kissa sairastuu tai se pitäisi leikata, eläintä ei olla välttämättä valmiita viemään eläinlääkärille, koska se maksaa. Uudenhan saa ilmaiseksi. Sama pätee kissan lunastukseen löytöeläintalolta: omaa kissaa ei haeta talteenottopaikasta kotiin, kun uuden saa ilmaiseksi tilalle, Luukkainen täsmentää.

Kissan statusta voidaan nostaa vain tekemällä kissan hankinnasta vaikeampaa ja kalliimpaa. Siksi parhaillaan suunnitteilla oleva koirien pakollinen tunnistusmerkintä- ja rekisteröintivelvoite on ulotettava koskemaan myös kissoja mahdollisimman pian. Tämä asettaisi kissalle myyntihinnan, mikä edistäisi vastuullista kissanpitoa, kun kissaa ei otettaisi hetken mielijohteesta. Kun eläimen hylkäämisestä jäisi rekisteröinnin takia kiinni ja siitä seuraisi rangaistus, myös kissojen heitteillejätöt ja sitä kautta kodittomien kissojen määrät vähenisivät.

Valtakunnallista löytöeläinpäivää vietetään joka vuosi maaliskuun ensimmäisenä lauantaina. HESYn Eläinsuojelukeskuksessa järjestetään löytöeläinpäivänä 2.3. klo 12–15 Avointen ovien päivä -niminen tapahtuma, jonka aikana yleisölle esitellään yhdistyksen toimintaa ja eläimiä. Tapahtumapaikka: Eläinsuojelukeskus, Yhdyskunnantie 11, 00680 Helsinki. Tapahtuman Facebook-sivut.


Löytöeläimiä voi tiedustella oman alueen löytöeläintalolta ja eläinsuojeluyhdistyksiltä. HESYn hoivissa on tällä hetkellä vajaa sata kotia etsivää eläintä. Eläintilat ovat avoinna ma-pe ja su klo 15–18 (Yhdyskunnantie 11, 00680 Helsinki).

Lisätietoja:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Pirjo Onza
toiminnanjohtaja
p. 040 646 4061
pirjo.onza@hesy.fi

Erja Veivo
tiedottaja
p. 040 577 4733
erja.veivo@hesy.fi

HESYn hoiviin 347 eläintä vuonna 2018 – muutos elämäntilanteessa jättää lemmikin omistajineen tyhjän päälle

By | Ajankohtaista, Tiedotteet

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Tiedote 11.2.2019

HESYn hoiviin 347 eläintä vuonna 2018

– muutos elämäntilanteessa jättää lemmikin omistajineen tyhjän päälle

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY otti vuonna 2018 hoitoonsa 347 avun tarpeessa olevaa lemmikkieläintä. Tämä tarkoittaa lähes yhtä eläintä vuorokaudessa. Valtaosa eli 75 prosenttia eläimistä oli kissoja ja yli 60 prosenttia eläinsuojelullisista tai sosiaalisista syistä hoitoon otettuja.

Vuonna 2018 HESY otti hoiviinsa 260 kissaa, 34 koiraa, 23 kania ja 30 muiden lajien edustajaa (diagrammi 1). Näistä eläimistä 88 oli löytöeläimiä, 43 palautuseläimiä ja peräti 216 eläinsuojelusyistä huostaanotettuja tai omistajan elämäntilanteen muutosten takia hoitoon otettuja (diagrammi 2).

Etenkin sosiaalisista syistä suoraan HESYn hoitoon otettujen eläinten määrä oli vuonna 2018 verrattain korkea: 130. Nämä ovat eläimiä, joiden omistajat ovat joutuneet luopumaan lemmikeistään vaikeassa tilanteessa, kuten esimerkiksi vakavan sairauden, laitoshoidon, asunnottomuuden, varattomuuden, vankeustuomion, perheenlisäyksen tai muuten muuttuneen elämäntilanteen tai pitovaikeuksien takia.

– Nämä ihmiset ja eläimet ovat väliinputoajia. Kunnat huolehtivat löytö- ja huostaanotetuista eläimistä, ja tämä hoitovelvoite tulisi ulottaa sosiaalitapauksiin. On kestämätöntä, että eläin uhkaa jäädä kaiken huolenpidon ulkopuolelle tilanteissa, joissa huostaanoton kriteerit eivät täyty mutta eläin on käytännössä omistajansa olosuhteiden takia vaarassa joutua heitteille. Tällaisten rajatapausten hoitaminen ja hoitokulut jäävät nykytilanteessa yleensä eläinsuojeluyhdistysten varaan, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen. 

Yhdistyksen hoitoon tuotujen eläinten lajijakauma oli vuonna 2018 osapuilleen sama kuin vuonna 2017. Pienenä poikkeuksena olivat kissat, joiden osuus eläinten kokonaismäärästä laski yli kymmenellä prosenttiyksiköllä 75 prosenttiin, ja muut eläinlajit, joiden määrä kasvoi vajaasta kahdesta prosentista liki yhdeksään prosenttiin. Muihin eläimiin kuuluvat kaikki muut lajit paitsi kissat, koirat ja kanit, jotka muodostavat eläintilastojen pääkategoriat. Kissamäärän väheneminen nosti myös koirien ja kanien suhteellista osuutta vuonna 2018. 

Muiden eläinlajien määrää kasvattivat pääasiassa huostaanotot ja sosiaalisista syistä tehdyt hoitopäätökset.

– Olemme hoitaneet viime vuonna muun muassa käärmeitä, lintuja, hamstereita, rottia, marsuja ja chinchilloja, joista lähes kaikki otettiin hoitoon omistajan ongelmien takia. On huolestuttavaa, että ihmiset, jotka eivät välttämättä kykene pitämään huolta edes omista asioistaan, ovat vastuussa vaativien eläinlajien säännöllisestä hoidosta. Suunnitteilla oleva sallitut lemmikkieläinlajit määrittelevä positiivilista onkin erittäin tervetullut uudistus. Toivomme, että näkemyksiämme kuullaan tässä asiassa jo seura- ja harrastuseläinten pitoa koskevan asetuksen valmisteluvaiheessa, Luukkainen esittää.

Vuodesta 2007 asti HESY on ottanut hoitoonsa keskimäärin 500 hylättyä tai huonosti hoidettua lemmikkieläintä joka vuosi. Eläinmäärän väheneminen viime vuonna 347 yksilöön selittyy osittain sillä, että yhdistyksen hoitoon tuotiin vähemmän eläimiä maakunnista. Esimerkiksi vuonna 2017 puolet HESYn hoitoon tuoduista eläimistä oli peräisin pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Vuonna 2018 osuus oli noin 39 prosenttia (diagrammi 3).

HESY toimii tällä hetkellä Siuntion löytökissojen virallisena talteenottopaikkana. Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Kirkkonummen löytöeläimet toimitetaan Viikin löytöeläintalolle, jossa niitä säilytetään lakisääteiset 15 vuorokautta. HESYlle tuodaan Viikin löytöeläintalolta sellaisia eläimiä, joiden omistajia ei ole löytynyt määräaikana ja joita ei ole saatu sen jälkeen myytyä eteenpäin. HESY helpottaa myös maakuntien löytöeläinten talteenottopaikkojen ruuhkaa ottamalla vastaan eläimiä jäsenyhdistyksiltään ja niiltä löytöeläintaloilta sekä eläinsuojeluyhdistyksiltä, joiden tilat ovat täynnä.

HESYn hoidossa on tällä hetkellä noin 100 eläintä.

Lisätietoja:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Pirjo Onza
toiminnanjohtaja
p. 040 646 4061
pirjo.onza@hesy.fi

Erja Veivo
tiedottaja
p. 040 577 4733
erja.veivo@hesy.fi




HESY helpottaa maaseudun katastrofaalista kissatilannetta paikallisjärjestöjen kautta

By | Tiedotteet

Maatiloilla ja turkistarhoilla kissa on usein ulkorakennuksissa ja ulkona elävä työeläin, joka pitää hiiret loitolla ja jonka uskotaan saalistavan ruokansa itse

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry.

Tiedote 14.1.2019

HESY helpottaa maaseudun katastrofaalista kissatilannetta paikallisjärjestöjen kautta

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY on valtakunnallinen yhdistys, jonka toiminta ulottuu sen paikallisjärjestöjen kautta eri puolille Suomea. Maaseudulla jäsenyhdistyksiä työllistävät kaikkein eniten ulkona elävät kissapopulaatiot. Ongelman syynä on välinpitämätöntä kissanpitoa ylläpitävä asenneilmasto.

HESYllä on kuusi jäsenyhdistystä, joiden kautta liikkuu vuosittain noin 1700 eläintä. Näistä selkeästi suurin osa on kissoja. HESY tukee paikallisyhdistyksiään vuosittaisilla rahallisilla avustuksilla ja ottamalla mahdollisuuksiensa mukaan vastaan eläimiä ruuhkautuneilta jäsenjärjestöiltä. Näin HESY pyrkii helpottamaan maakunnissa toimivien eläinsuojelujärjestöjen kuormitusta ja auttamaan mahdollisimman monia kodittomia eläimiä.

– Maaseudulla järjestöt toimivat usein äärirajoilla ja tukitoimin niiden kapasiteetti riittää paremmin auttamaan suurta hädänalaisten eläinten määrää. Tavoitteemme on konkreettisen avun lisäksi edistää vastuuntuntoista lemmikinpitoa ja kissojen arvostusta alueilla, joissa eläinten kohtelu on takapajuisinta. Suomeen tarvitaan koko maan kattavaa eläinsuojeluverkostoa. Muuten eläinten asema ei parane ja kissojen heitteillejättö jatkuu, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

HESYn tuorein jäsenyhdistys on Kauhavalla toimiva Kehräämö ry. Etelä-Pohjanmaalla on paljon maataloutta ja siten myös navettakissoja sekä kettutarhakissoja. Vuonna 2018 perustetun järjestön suurimpina haasteina ovat työkissojen huono ja välinpitämätön pito, puolivilliintyneet kissalaumat sekä alueella vallitsevat väärät uskomukset kissan tarpeista.

– Osa alueemme väestöstä pitää kissojen loishäätöä, rokotusta ja leikkauttamista tarpeettomina. Vallalla on myös käsitys, että kissa pärjää ulkona talvipakkasellakin. Maatiloilla ja turkistarhoilla kissa ei useimmiten ole lemmikin asemassa, vaan ulkorakennuksissa ja ulkona elävä työeläin, joka pitää hiiret loitolla ja jonka uskotaan saalistavan ruokansa itse. Luontoon syntyy paljon kissoja, joista ei huolehdi kukaan ja jotka villiintyvät. Tämä johtuu siitä, että kissoja ei leikkauteta, koska operaation luullaan vievän kissan hiirestämishalut, sanoo Kehräämö ry:n puheenjohtaja Elisabeth Pihlajamäki.

Vaikka virheelliset kissakäsitykset elävät maaseudulla sitkeässä, näkyy tunnelin päässä valoa. Etelä-Pohjanmaalla toimii monia eläinsuojeluyhdistyksiä, joista yhä useampi saa ilmoituksia ulkona elävistä kissalaumoista.

– Tämä ei tarkoita sitä, että kissapopulaatioita olisi entistä enemmän, vaan sitä, että yhdistysten harjoittama tiedotus- ja valistustyö tuottaa tulosta. Ihmiset ilmoittavat näkemistään epäkohdista herkemmin, ja useampi kissa saadaan turvaan, Pihlajamäki lisää.

HESYn viisi muuta jäsenjärjestöä ovat Kouvolan seudun eläinsuojeluyhdistys KSEY, Mikkelin eläinsuojeluyhdistys MESY, Päijät-Hämeen eläinsuojeluyhdistys, Tampereella toimiva Kissojen Katastrofiyhdistys KKY ja Tuupovaaran Öllölässä sijaitseva Kissojen alkukoti ja apu ry.

HESYn jäsenyydestä kiinnostuneet eläinsuojeluyhdistykset ja muut järjestöt saavat lisätietoa jäseneksi liittymisestä lähettämällä sähköpostia osoitteeseen: pirjo.onza@hesy.fi. Jäsenliittymislomake löytyy sivuilta hesy.yhdistysavain.fi

HESY on vuonna 1874 perustettu eläinsuojelun uranuurtaja Suomessa. Yhdistyksen päätarkoitus on auttaa kodittomia lemmikkieläimiä. HESY sijoittaa vuosittain noin 500 hylättyä eläintä uusiin, vastuuntuntoisiin koteihin.

Lisätietoja:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry
Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Kehräämö ry
Elisabeth Pihlajamäki
puheenjohtaja
p. 040 678 3334
puheenjohtaja.kehraamory@gmail.com

HESYn joulukeräyksen kokonaistuotto kasvoi lähes 40 000 euroon

By | Tiedotteet

Kuva: Sarri Kukkonen

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY

Tiedote 10.1.2019

HESYn joulukeräyksen kokonaistuotto kasvoi lähes 40 000 euroon

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY järjesti jälleen 10.–24.12.2018 välisenä aikana perinteisen joulutonkkakeräyksen kodittomien eläinten hyväksi. Keräyspisteet olivat Lasipalatsin kulmalla ja Megaeläin Itiksessä, ja niissä saatu tuotto oli tällä kertaa yhteensä 4 224 euroa.

Yhä useampi muistaa kodittomia eläimiä verkkolahjoituksella. HESYn keräystileille kertyi 1.12.–26.12.2018 välisenä aikana 22 967 euroa. Aineettomia, määrättyihin tarkoituksiin korvamerkittyjä lahjoituksia kertyi 11 230 euroa. Suosituin aineeton lahja oli yhden päivän ruokien tarjoaminen kissalle.

Keräyksen ja aineettomien lahjojen kokonaistuotto oli 38 421 euroa. Keräyssumma kasvoi lähes 15 000 eurolla vuodesta 2017. Tuottoa kasvattivat etenkin aineettomat lahjat, jotka tulivat HESYn valikoimaan alkuvuonna 2018.

– Keräyssumma on ilahduttavan suuri ja auttaa merkittävästi hylättyjen lemmikkien hyväksi tekemäämme työtä. Haluamme kiittää kaikkia eläinrakkaita lahjoittajia. Näillä lahjoitusvaroilla kykenemme tarjoamaan lukuisille kodittomille eläimille turvatun tulevaisuuden, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Rahalahjoitusten lisäksi keräyspisteille ja HESYn Eläinsuojelukeskukseen tuotiin valtavia määriä kissan- ja koiranruokaa. Kissanruokaa lahjoitettiin 985 kiloa ja koiranruokaa 433 kiloa. Lisäksi kissoja ja koiria muistettiin namein ja kaneja pelletti-, heinä- ja porkkanalahjoituksin. Eläimiä autettiin myös lahjoittamalla niille monia tarpeellisia eläintarvikkeita kuten makuualusia, ruokakippoja ja leluja.

Eläinten joulutonkkakeräykseen osallistui lukuisia HESYn vapaaehtoisia. Yhdistys esittää suuret kiitokset kaikille vapaaehtoisille tonkkavahdeille. Ilman vapaaehtoisten apua HESY ei kykenisi järjestämään joulukeräystä ja ylipäätään toimimaan nykyisessä mittakaavassaan.

HESYn hoidossa on tällä hetkellä noin sata uutta kotia etsivää eläintä. Yhdistys toivottaa kaikki lemmikin ottamista harkitsevat tervetulleiksi tutustumaan kodittomiin eläimiin Eläinsuojelukeskukseen Itä-Pakilaan ja vierailemaan yhdistyksen verkkosivuilla tutustumassa kodittomiin koiriin. Eläintilat ovat avoinna ma-pe ja su klo 15–18 (Yhdyskunnantie 11, 00680 Helsinki).

Lisätietoja:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Pirjo Onza
toiminnanjohtaja
p. 040 646 4061
pirjo.onza@hesy.fi

Rajat räiskeelle -kansalaisaloitekampanja: Ilotulitteiden käyttö sallittava vain ammattilaisten järjestämissä näytöksissä

By | Ajankohtaista, Tiedotteet

Tiedote 4.1.2019

Uudenvuoden ilotulitus aiheutti yli kymmenen silmävammaa. Kuluttajat käyttivät ilotulitteita myös tahallaan ohjeiden vastaisesti aiheuttaen vaaraa ja vahinkoa, ja ilotulitteet ovat sytyttäneet useita tulipaloja. Ilotulitteiden pauke aiheutti koirien karkailupiikin. Viidentoista eläin-, terveys-, potilas- ja vammaisjärjestön Rajat räiskeelle -kansalaisaloitekampanja ja aloitteen kannatusilmoitusten kerääminen jatkuvat kesäkuun alkuun asti. Jokainen uusi allekirjoitus on tärkeä, sillä kannatusilmoitusten määrä nostaa aloitteen painoarvoa. Kansalaisaloitteen tavoite on vähentää pysyvästi ja merkittävästi ilotulitteista ihmisille, eläimille ja ympäristölle koituvaa vahinkoa rajaamalla luokkien F2 ja F3 tuotteiden käyttö siirtymäajalla ammattilaisten käyttöön.

Silmä- ja muita vammoja yli kymmenelle

Ilotulitteet aiheuttavat joka vuosi lukuisia silmävammoja. Tämänhetkisten tietojen mukaan vuodenvaihteessa 2019 silmävammoja on saanut yli kymmenen henkilöä, joista ainakin yksi oli lapsi. Vammoista ainakin yksi on vakava ja jättänee pysyvän näköhaitan. Osa potilaista sai silmävamman lisäksi kasvo- tai korvavamman. Vammautuneet eivät käyttäneet suojalaseja, vaikka suojalasien käyttö on ilotulitteita ammuttaessa pakollista.

Valtakunnallinen tilasto ilotuliteperäisistä silmävammoista valmistuu tammikuun lopussa, mutta on todennäköistä, että silmävammojen lukumäärä nousee laajasta tiedottamisesta huolimatta viime vuosien tasolle. Vammautuneiden määrä on pysytellyt vuodenvaihteen 2011 jälkeen 11–19 vuosittaisessa uhrissa.

– Valitettavasti tämäkin vuodenvaihde osoittaa, että ilotulitteiden aiheuttamien silmävammojen määrää ei saada nykyisin toimenpitein laskemaan. Ilotulitteiden käyttörajoitusten valvonta on mahdotonta. Ilotulitteiden käytön rajaaminen vain ammattilaisille olisi selkeä viesti siitä, että jokainen ilotulitteista aiheutunut vamma – oli se sitten silmä-, palo-, iho-, käsi- tai kuulovamma – on liikaa, sanoo Suomen Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila.

– Vuonna 2009 säädetty suojalasipakko ja vammoja erityisen paljon aiheuttaneiden tuotteiden vetäminen pois markkinoilta puolittivat silmävammapotilaiden määrän. Enää markkinoilla ei kuitenkaan ole tällaisia ongelmallisia tuoteryhmiä, joiden myynnin kieltämällä silmävammojen määrä saataisiin laskemaan. Ilotulitteiden joukossa on aina arvaamattomiin suuntiin lentäviä tuotteita ja ilotulittajissa sivullisista piittaamattomia yksilöitä, joista tämän vuoden vammatkin pääasiassa aiheutuivat, taustoittaa silmätautien klinikan ylilääkäri, professori Tero Kivelä.

– Tilastot ja oma kokemukseni 19 vuodelta osoittavat, että silmävammojen syntymistä voidaan nykyistä paremmin estää vain rajaamalla ilotulitteiden käyttö ammattilaisten järjestämiin näytöksiin, Kivelä vahvistaa. Hän on tavannut lähes kaikki pääkaupunkiseudulla ilotulitteista vaikeasti vammautuneet silmäpotilaat viimeisen kahden vuosikymmenen aikana.

Väärinkäyttö aiheuttaa vakavia vaaratilanteita

Poliisit eri puolella Suomea saivat vuodenvaihteessa 2019 ilmoituksia ilotulitteiden holtittomasta käytöstä. Kuluttajat ovat käyttäneet ilotulitteita tahallaan väärin ja aiheuttaneet vaaratilanteita. Ilotulitteita on ammuttu parvekkeilta ja kohti ihmisiä, rakennuksia ja autoja. Ilotulitteita on löydetty alaikäisten hallusta, vaikka pyroteknisiä tuotteita saa luovuttaa vain 18 vuotta täyttäneille. Lisäksi ilotulitteet ovat sytyttäneet jälleen useita tulipaloja.

– Ilotulitteet aiheuttavat joka vuosi merkittäviä omaisuusvahinkoja ja tulipaloja, ja tulipaloihin liittyy aina vakava hengenvaara. Erityisen huolestuttavaa on se, että ilotulitteita on päätynyt alaikäisten käsiin, sillä noin kolmasosa ilotulitteista silmävammoja saaneista uhreista on ollut lapsia ja nuoria. Koska kaikki eivät noudata ilotulitteiden käyttöä koskevia ohjeita tai edes lakeja ja ilotuliteperäiset vahingot ovat mittavia, tarvitaan haittojen ehkäisemiseksi tehokkaampia keinoja. Ilotulite on räjähde, joka voi olla kuluttajan käsissä vaarallinen, sanoo kansalaisaloitteen alullepanija, Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY:n puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Ihmisillä ja eläimille oikeus turvalliseen asuinympäristöön

Hengitys- ja sydänsairauksia sairastavat joutuvat nykyisellään varautumaan erikseen uuteenvuoteen, sillä ilotulitteet heikentävät ilmanlaatua, mikä voi pahentaa heidän oireitaan.

– Näille ihmisryhmille vuodenvaihde ei merkitse vain juhlintaa, vaan huolta omasta voinnista. Kansalaisaloitteellamme puolustamme sekä ihmisten että eläinten oikeutta terveelliseen ja turvalliseen asuin- ja liikkumisympäristöön. Kannatusilmoitusten kerääminen jatkuu kesäkuun alkuun asti. Jokainen uusi allekirjoitus on tärkeä, sillä kannatusilmoitusten määrä nostaa aloitteen painoarvoa, sanoo Luukkainen.

Monet eläimet stressaavat ilotulitteita ja voivat paniikissa päästä karkuun taluttimesta, pihasta tai aitauksesta. Myös Etsijäkoiraliitolle uusivuosi on kiireistä aikaa. Yhdistys auttaa kadonneiden eläinten etsinnässä, ja vuodenvaihde näkyy joka vuosi piikkinä eläinten karkaamistilastoissa. Etsijäkoiraliiton päivystyspuhelimeen tuli vuodenvaihteessa 2019 tavanomaista vähemmän yhteydenottoja.
– Uudenvuoden etsintätehtävien määrä on vähentynyt vuosi vuodelta. Syynä on lisääntynyt valistus siitä, miten eläinten karkaamiset ehkäistään. Karkaamistilastoissa ei kuitenkaan näy ilotulitteita pelkäävien eläinten kauhu. Eläimen ilotulitepelkoa voidaan lievittää ainoastaan vähentämällä ammuttavien ilotulitteiden määrää ja lyhentämällä ilotulittamisen kestoa, sanoo Etsijäkoiraliiton puheenjohtaja Ulla Lahtinen.

Useille seura- ja harraste-eläinten omistajille uusivuosi merkitsee erityisjärjestelyjä, joilla he yrittävät varjella ääniherkkiä eläimiään stressiltä.
Lisätietoa kansalaisaloitteesta:

 – Rajat räiskeelle -kansalaisaloitekampanja avattiin 4.12.2018. Kansalaisaloite on jo kerännyt tarvittavat 50 000 äänioikeutetun suomalaisen allekirjoitukset ja sen kannatus on jo ohittanut monet tämän rajan aiemmin ylittäneet aloitteet. Allekirjoituksia oli eilen 61 844 kappaletta ja niiden keräämistä jatketaan 4.6.2019 saakka. Tämän jälkeen kansalaisaloite lähetetään eduskunnan käsiteltäväksi.

– Kansalaisaloitekampanjassa ovat mukana Allergia-, iho- ja astmaliitto, Etsijäkoiraliitto, Helsingin Eläinsuojeluyhdistys HESY, Kuuloliitto, Näkövammaisten liitto, Opaskoirayhdistys, SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto, Suomen Eläinlääkäriliitto, Suomen Eläinoikeusjuristit, Suomen Hippos, Suomen Kennelliitto, Suomen Kissaliitto, Suomen Lääkäriliitto, Suomen Palovammayhdistys ja Suomen Ratsastajainliitto.

– Kansalaisaloitteessa ehdotetaan, että pyrotekniikkadirektiivissä tarkoitettujen luokkiin F2 ja F3 kuuluvien ilotulitteiden eli viihdekäyttöön tarkoitettujen pyroteknisten tuotteiden myyntiä ja käyttöä rajoitetaan siten, että jatkossa vain vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005, kemikaaliturvallisuuslaki) 94 §:ssä tarkoitettu ilotulitusnäytöksen järjestäjä saisi järjestää ilotulitusnäytöksiä ja käyttää edellä mainittuja pyroteknisiä tuotteita. Esityksessä ehdotetaan siis, että F2- ja F3-luokkiin kuuluvien pyroteknisten tuotteiden kuluttajakäyttö kielletään.

– Ehdotuksessa ei puututtaisi F1-luokkaan kuuluvien pyroteknisten tuotteiden kuluttajakäyttöön. Jatkossakin kuluttajat voisivat siis käyttää tuotteita, jotka aiheuttavat erittäin vähäistä vaaraa ja ovat melutasoltaan merkityksettömiä ja jotka on tarkoitettu käytettäväksi rajatulla alueella tai asuinrakennuksessa. Tällaisia tuotteita ovat esimerkiksi tähtisadetikut ja paukkuserpentiinit.

Allekirjoita kansalaisaloite sivuilla kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3573

Kansalaisaloitekampanjan verkkosivut: rajatraiskeelle.fi

Kampanja Facebookissa: facebook.com/rajatraiskeelle

Haastattelut ja lisätiedot:

Hannu Halila, varatoiminnanjohtaja, Suomen Lääkäriliitto,  hannu.halila@laakariliitto.fi, p. 0500 459 955
Tero Kivelä, professori, HUS Silmätautien klinikka, tero.kivela@hus.fi, p. 050 525 2723
Ulla Lahtinen, puheenjohtaja, Etsijäkoiraliitto, ulla.lahtinen@netti.fi, p. 040 737 2075 tai varapuheenjohtaja Päivi Rosqvist, p. 0400 425 666
Hannele Luukkainen, puheenjohtaja, Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry, hannele.luukkainen@clarinet.fi, p. 040 547 7770
Jukka Tahvanainen, toimitusjohtaja, Näkövammaisten liitto ry, jukka.tahvanainen@nkl.fi, p. 040 900 4875
 

HESYn vinkit eläimen ilotulitepelon helpottamiseen – Rajat räiskeelle -kansalaisaloite vaatii rajoituksia ilotulittamiseen

By | Tiedotteet

Hyvin paukkuaran koiran pelkoon voi hakea helpotusta apteekissa myytävistä rauhoittavista valmisteista tai eläinlääkärin vastaanotolta.

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry.

Tiedote 28.12.2018

HESYn vinkit eläimen ilotulitepelon helpottamiseen

– Rajat räiskeelle -kansalaisaloite vaatii rajoituksia ilotulittamiseen

Monet eläimet kokevat ilotulitteiden paukkeen, ujelluksen ja valonvälähdykset uhkaaviksi elementeiksi, jotka voivat ahdistaa niitä useita päiviä. Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY tarjoaa vinkit lemmikkiperheiden vuodenvaihteeseen ja kehottaa kansalaisia allekirjoittamaan viidentoista järjestön ajaman Rajat räiskeelle –kansalaisaloitteen ilotulittamisesta aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. HESY on kansalaisaloitteen alullepanija.

Lemmikin omistajien kannattaa varautua huolella vuodenvaihteeseen. Eläin on ensinnäkin pidettävä ilotulituksen aikana sisätiloissa. Kotioloissa lemmikin paukutteluun liittyvää pelkoa voidaan yrittää helpottaa eri tavoin. Esimerkiksi verhojen vetäminen ikkunoiden eteen ja valojen pitäminen päällä hälventävät ilotulitteiden kirkkaita leimahduksia. Myös musiikin soittaminen vaimentaa pauketta ja voi rauhoittaa eläintä. Eläimelle on lisäksi annettava mahdollisuus vetäytyä piilopaikkaan.

Tärkeintä on, että kotiväki suhtautuu tyynesti paukutteluun ja osoittaa siten kaiken olevan normaalisti.

– Peloissaan olevan ja levottomasti käyttäytyvän kissan tai koiran ympärillä ei kannata hössöttää, sillä omistajan huolestuneisuus lisää lemmikin ahdistuneisuutta. Jos kissa tai koira on erityisen paukkuarka ja panikoi useita päiviä, helpotusta voi hakea esimerkiksi apteekissa myytävistä rauhoittavista valmisteista tai eläinlääkärin vastaanotolta, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

HESY esitti viime vuodenvaihteen alla rajoituksia ilotulitteiden käyttöön. Ehdotuksesta virisi 15 järjestön yhdessä ajama Rajat räiskeelle -kansalaisaloite, jonka tarkoituksena on sallia luokkiin F2 ja F3 kuuluvien ilotulitteiden käyttö vain ammattilaisille. Kansalaisaloitteella tavoitellaan ratkaisua ilotulittamisesta koituvien haittojen vähentämiseksi ja ihmisten tasavertaisuutta.

– Seura- ja harraste-eläinten omistajille uudenvuoden ilotulitus merkitsee usein erityisjärjestelyjä. Ratsastustalleilla on päivystettävä ilotulituksen aikana, sillä hevoset voivat nousta peloissaan takajaloilleen ja loukata itsensä karsinan rakenteisiin. Koirien ja kissojen omistajille monituntinen paukuttelu voi merkitä lemmikin lääkitsemistä rauhoittavilla valmisteilla tai muita kuluja vaativia ratkaisuja, kuten esimerkiksi koiran kanssa yöpymistä hotellissa, jonka läheisyydessä ei saa ampua ilotulitteita. Myös hengitys- ja sydänsairauksia sairastavat joutuvat nykyisellään varautumaan erikseen uuteenvuoteen, sillä ilotulitteet heikentävät ilmanlaatua, mikä voi pahentaa heidän oireitaan, Luukkainen listaa.

– Näille ihmisryhmille vuodenvaihde ei merkitse juhlintaa, vaan huolta omasta tai lemmikin voinnista. Kansalaisaloitteellamme puolustamme sekä ihmisten että eläinten oikeutta terveelliseen ja turvalliseen asuin- ja liikkumisympäristöön, Luukkainen lisää.

Koirat ja kissat

* Koira tulee ulkoiluttaa hyvissä ajoin ennen ilotulituksen alkua ja pitää sisätiloissa ilotulituksen ajan.
* Koiraa ei pidä ottaa mukaan katsomaan ilotulitusta, sillä se voi riistäytyä paniikissa taluttimesta ja karata.
* Kissa on pidettävä uutenavuotena sisätiloissa.
* Eläintä ei pidä jättää yksin kotiin uutenavuotena.
* Koiralle voi tarjota aterian ennen paukuttelua, sillä ilotulitteita pelkäävä koira ei välttämättä pysty huoleltaan syömään.
* Jos kissa on leikille suopea, se saattaa unohtaa pelkonsa leikin tiimellyksessä.
* Anna eläimelle mahdollisuus vetäytyä piilopaikkaan, kuten esimerkiksi sängyn alle, kaappiin tai kylpyhuoneen tai vaatehuoneen kaltaiseen ikkunattomaan tilaan.
* Helpota säikyn eläimen oloa vetämällä verhot ikkunoiden eteen ja pitämällä asunnossa päällä valoja, jotka hälventävät ilotulitteiden kirkkaita leimahduksia.
* Taustalla soiva musiikki tai päällä oleva radio tai televisio peittää paukuttelun ääniä ja voi rauhoittaa eläimen oloa.
* Hyvin paukkuaran koiran tai kissan pelkoon voi hakea helpotusta apteekissa myytävistä rauhoittavista valmisteista tai eläinlääkärin vastaanotolta.
* Ole lemmikillesi hyvä roolimalli! Suhtaudu tyynesti paukutteluun ja osoita siten kaiken olevan normaalisti.
* Uudenvuodenpäivänä kissa- ja koiratalouksien on syytä tarkistaa piha ilotulitteiden jäämien varalta ja noudattaa varovaisuutta lemmikkiä ulkoilutettaessa, sillä rakettien hylsyt ja muut juhlinnan jäljet voivat vahingoittaa eläimiä.

Kanit

* Tarkista aika ajoin lemmikin vointi.
* Tarjoa kanille mahdollisuus piiloutua esimerkiksi heinällä vuorattuun kartonkilaatikkoon.
* Helpota säikyn eläimen oloa vetämällä verhot ikkunoiden eteen, sulkemalla sälekaihtimet ja pitämällä asunnossa päällä valoja, jotka hälventävät ilotulitteiden kirkkaita leimahduksia
* Päällä oleva radio tai televisio peittää paukuttelun ääniä ja voi rauhoittaa eläimen oloa, mutta pidä äänenvoimakkuus normaalin rajoissa.
* Sulje ovet ja ikkunat melun vaimentamiseksi.
* Kanit ovat sosiaalisia eläimiä, joille on tarjottava tuttua seuraa uutenavuotena.
* Tarjoa kanille aktiviteetteja, kuten esimerkiksi uutta heinää, oksia pureskeltavaksi tai yrttikätköjä, jotka on piilotettu wc-paperirullan hylsyyn.

Rajat räiskeelle -kansalaisaloitekampanja avattiin 4.12.2018. Kansalaisaloitteen voi allekirjoittaa sivuilla: www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3573

Kampanjasta saa lisätietoa sivuilta: rajatraiskeelle.fi ja facebook.com/rajatraiskeelle

Kansalaisaloitekampanjassa ovat mukana Allergia-, iho- ja astmaliitto, Etsijäkoiraliitto, Helsingin Eläinsuojeluyhdistys HESY, Kuuloliitto, Näkövammaisten liitto, Opaskoirayhdistys, SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto, Suomen Eläinlääkäriliitto, Suomen Eläinoikeusjuristit, Suomen Hippos, Suomen Kennelliitto, Suomen Kissaliitto, Suomen Lääkäriliitto, Suomen Palovammayhdistys ja Suomen Ratsastajainliitto.

Lisätietoja:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Pirjo Onza
toiminnanjohtaja
p. 040 646 4061
pirjo.onza@hesy.fi

Erja Veivo
tiedottaja
p. 040 577 4733
erja.veivo@hesy.fi