Category

Ajankohtaista

HESYn uuden eläinsuojelukeskuksen nimeksi valittiin HESY-keskus – kuvastaa yhdistyksen keskeisiä arvoja

By | Tiedotteet

Helsingin Eläinsuojeluyhdistys

Tiedote 21.5.2019

 

HESYn uudelle eläinsuojelukeskukselle etsittiin nimeä kilpailun avulla.  Voittajaksi valikoitui HESY-keskus, jonka katsottiin kuvaavan yhdistyksen ydintoimintoja ja keskeisiä arvoja. Nimikilpailu käynnisti varainhankintakampanjan, jonka tavoitteena on kerätä varoja uuden eläinsuojelukeskuksen rakennustöihin.

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry on hankkinut uudet toimitilat Pitäjänmäestä. HESY aloittaa varainkeruun toimitilojen remontointia varten toukokuun aikana. Varainkeruukampanja potkaistiin käyntiin nimikilpailulla, jossa toimitiloille etsittiin sopivaa nimeä 11.-30.4.2019 välisenä aikana.

HESY kutsui kaikki luovuutta puhkuvat eläinten ystävät osallistumaan toimitilojen nimeämiseen. Kisaan oli mahdollista ottaa osaa Facebookissa kisajulkaisun kautta sekä Twitterissä ja Instagramissa aihetunnisteella #hesynimikisa. Nimi-ideoita sai jättää HESYn verkkosivujen kautta osoitteessa hesy.fi/nimikisa. Nimiehdotuksia kerättiin myös Eläinystäväni 2019 –messuilla, jossa HESY edusti omalla osastollaan. HESYn myymälän vierailijat saivat hieroa aivonystyröitä ostosten teon lomassa ja heittää nimien keräyslaatikkoon oman ehdotuksensa.

Nimiehdotuksia kertyikin hyvän saalis, yhteensä 319 kappaletta. Yli puolet ehdotuksista tuli verkkosivujen linkin kautta. Nimikisalaatikkoon jätettiin paperisten korttien muodossa 83 nimiehdotusta ja saapuipa yksi paperinen nimikisakortti postitsekin. Ehdotusten joukossa oli paljon ainutlaatuisia oivalluksia, mutta myös samaa nimeä oli ehdotettu useampaan otteeseen. Suosituin nimi oli ”Tassula”, jota ehdotettiin jopa 18 kertaa.

HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen toivoi nimiehdotusten olevan mieleenpainuvia ja yhdistyksen ydintoimintoja kuvaavia. HESYn hallitus valitsi ehdotuksista parhaan 6.5. pidetyssä kokouksessaan. Nimikilpailun voittajaksi valittiin HESY-keskus, jota ehdotti Sonja Linna Espoosta. Voittajanimeä perusteltiin sillä, että se edustaa HESYn keskeisiä arvoja, joita on asiantuntijuus, yhteisöllisyys ja avoimuus. Nimi kuvastaa hyvin, kuinka uusien tilojen myötä kaikki HESYn toiminnot saadaan keskitettyä saman katon alle.

Uudesta eläinsuojelukeskuksesta löytyvät koulutus- ja tapahtumakäyttöön soveltuvat tilat. HESYn tavoitteena on laajentaa ja rikastaa HESY-keskuksen palveluita vuokraamalla ulkopuolisille eläinten parissa työskenteleville toimijoille näitä tiloja. Nimivalinta tukee myös tätä päämäärää.

 

Varainhankintakampanja käynnistyy

Uusien tilojen remontoiminen laadukkaaksi ja ajantasaiseksi eläinsuojelukeskukseksi vaatii suuria taloudellisia ponnistuksia. Yhteisiin talkoisiin kaivataan lahjoituksia ja apukäsiä. HESYn olemassa olevat varat on täysin sidottu tämänhetkisen toiminnan pyörittämiseen, joten uusien tilojen remontoimiseen on löydyttävä lisärahoitusta.

Nyt käynnistyvän varainkeruukampanjan tavoitteena on kerätä euroja, joilla katetaan rakennustyö sekä materiaali- ja tarvikehankintoja uusiin tiloihin.

Kampanjan myötä HESY uudistaa visuaalista ilmettään nykyaikaisemmaksi. Ennen juhannusta lanseerataan vapaaehtoisvoimin uudet nettisivut, jotka noudattavat kampanjailmeen mukaista selkeämpää linjaa. Uudet nettisivut rakennetaan ennen kaikkea käyttäjäystävällisyyttä silmällä pitäen. Tärkeimmistä asioista ei kuitenkaan tingitä, sillä kotia etsivien eläinten ilmoitukset tulevat edelleen olemaan pääosassa sivustolla.

Tunteisiin vetoava ja puhutteleva kampanja näkyy myös sosiaalisessa mediassa ja muissa HESYn viestintäkanavissa vuoden 2020 loppuun saakka.

 

HESY-keskuksen suunnittelutyöt etenevät vauhdilla

Uutta eläinsuojelukeskusta suunnitellaan jo tarmokkaasti, sillä tavoitteena on viettää avajaisia uusissa tiloissa marraskuun lopussa. HESY juhlii tänä vuonna 145-vuotistaipalettaan ja uuden talon avajaiset pidetään HESYn perustamispäivän 25.11. tienoilla.

Tällä hetkellä projekti etenee sukkelasti suunnittelupöydällä. Suunnitelmat on tarkoitus hioa kesän aikana toteutuskuntoon ja rakennustöiden on kaavailtu alkavan heinä-elokuussa.

HESY remontoi Pitäjänmäellä sijaitsevista tiloista tasokkaan eläinsuojelukeskuksen, jossa eläinten hoito ja pito on mahdollista viedä täysin uudelle tasolle. Merkittävimpänä muutoksena nykyiseen on eläintilojen kapasiteetin kasvattaminen. HESYn tämänhetkisiin eläintiloihin mahtuu noin 120 kissaa, 8 koiraa ja 6 kania sekä joitakin lintua ja eksoottisia eläimiä, kun uusissa tiloissa on mahdollista hoitaa parhaimmillaan lähes 200 kissaa, 17 koiraa ja kymmenkunta kania, lintuja ja eksoottisia eläimiä tarvittaessa. Eläimet voivat HESY-keskuksessa toteuttaa omaa lajityypillistä käyttäytymistään. Koirille on suunnitteilla ulkotarhat, kissat pääsevät toteuttamaan itseään kiipeilypuuhissa ja kanit rouskuttelemaan omaan yrttitarhaan. Toisin kuin nykyisissä tiloissa lähes kaikilla eläimillä on ulkoilumahdollisuus.

Uudet toimitilat tukevat HESYn visiota yhteiskunnasta, jossa eläimiä kohdellaan hyvin, kunnioittavasti ja vastuullisesti.

HESY-keskuksen talkoissa on mukana useita eri alojen asiantuntijoita, jotka toimivat pro bono-perusteisesti, jakaen kokemustaan ja tietotaitoaan kodittomien eläinten hyväksi. Näiden vapaaehtoisten apu on HESYlle korvaamatonta.

Hankkeen toteuttaminen ei kuitenkaan onnistuisi ilman lahjoituksia. Jokainen eläinrakas voi kääriä hihansa ja osallistua talkoisiin lahjoittamalla kodittomille kaltoin kohdelluille eläimille paremmat mahdollisuudet löytää loppuelämän koti.

 

Hylätyt eläimet tarvitsevat katon päänsä päälle! Lahjoita HESY-keskuksen remonttiin:

 

* Keräystilille FI60 2001 1800 1331 94 / Uusi Eläinsuojelukeskus -projektin avustustili, käytä viitenumeroa 1232 tai kirjoita viestitietoihin ”Lahjoitus”.

* MobilePayn kautta numeroon 12353.

 

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry:llä on Poliisihallituksen myöntämä rahankeräyslupa, jonka numero on: RA/2017/1022. Lupa on voimassa 1.1.2018–31.12.2020 koko Suomen alueella lukuun ottamatta Ahvenanmaata.

Lisätietoja:

 

Hannele Luukkainen

puheenjohtaja

040 547 7770

hannele.luukkainen@clarinet.fi

 

Pirjo Onza

toiminnanjohtaja

040 646 4061

pirjo.onza@hesy.fi

 

Miira Ojanen

Uusi Eläinsuojelukeskus -varainhankintakampanjan tuottaja

040 661 8507

Suomeen on perustettava lain edellyttämät karanteenitilat maahan tuotaville lemmikkieläimille

By | Tiedotteet

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Tiedote 2.5.2019

Suomeen on perustettava lain edellyttämät karanteenitilat maahan tuotaville lemmikkieläimille

– Lemmikkejä lopetetaan rajalla byrokratian takia

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY vaatii, että Suomeen on perustettava karanteenitilat niille lemmikkieläimille, joiden tuontivaatimukset eivät ole täyttyneet. Tällä hetkellä nämä lemmikit on joko palautettava lähtömaahan tai lopetettava karanteenitilojen puutteen takia.

HESY vaatii, että Suomeen perustetaan mahdollisimman pian virallisesti hyväksytyt karanteenitilat sellaisille lemmikkieläimille, joiden maahantulo estyy tuontiasiakirjojen epäselvyyksien tai puutteiden takia. Viralliset karanteenitilat mahdollistaisivat lemmikin pitämisen eristyksissä sen ajan, että sen tuontiehdot saadaan kuntoon ja mahdollinen eläintautien leviämisriski todetaan aiheettomaksi.

Suomen lain mukaan lemmikki, joka ei täytä lakisääteisiä tuontivaatimuksia, on joko palautettava lähtömaahansa, lopetettava tai toimitettava aluehallintoviraston hyväksymään karanteeniin. Jälkimmäinen vaihtoehto ei ole kuitenkaan toteutettavissa, koska Suomessa ei ole laissa määriteltyjä karanteenitiloja tai -asemia lemmikkieläimille, joiden maahantuonti estyy.

– On harhaanjohtavaa väittää, että karanteeniin siirtäminen on vaihtoehto tuontieläimelle. Käytännössähän näin ei ole ja karanteenin puutteen takia moni eläin joudutaan lopettamaan, sillä eläimen palautus lähtömaahan on usein vaikeaa tai jopa mahdotonta. Paluumatkalle voi olla hankalaa saada järjestettyä saattajaa tai lähtömaahan eläimen vastaanottajaa. Lisäksi moniin EU:n ulkopuolisiin maihin vaaditaan viisumi, jota voi olla mahdotonta saada muutamassa päivässä. On epäeettistä tapattaa syyttömiä eläimiä sen takia, että Suomessa lain edellytykset eivät täyty eikä eläimille ole järjestetty väliaikaista eristystä, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Tuontivaatimukset ovat etenkin EU:n ulkopuolelta Suomeen tuotaville lemmikkieläimille yksityiskohtaiset ja niiden selvittäminen on vaikeaa. Esimerkiksi täysin terve ja sinänsä tuontikelpoinen lemmikkieläin voidaan lopettaa rajalla vain siksi, että sen omistaja ei ole ymmärtänyt tai osannut hankkia lemmikilleen juuri oikeanlaista terveystodistusta eikä lemmikkiä voida palauttaa lähtömaahan.

EU-alueelle tuotavilla lemmikkieläimillä on oltava komission asetuksessa säädetyn mallin mukainen terveystodistus (kts. liite IV). Asiasta määrätään kaikkia EU-maita sitovalla lemmikkiasetuksella. Lemmikin maahantuonti siis estyy, vaikka sille olisi tehty kaikki maahantuonnin edellyttämät terveystoimenpiteet ja tästä olisi olemassa myös pitävät tositteet, jos terveystositteen mallina on käytetty muuta lomakepohjaa kuin EU-säätelyssä määriteltyä. Ikävä esimerkki tästä on Iranista Suomeen tuotu ja rajalla lopetettu Lusi-kissa, jonka kohtalosta kerrottiin Seura-lehdessä huhtikuussa.

– On kohtuutonta, että lemmikkieläimet menettävät henkensä ja niiden omistajat rakkaan perheenjäsenensä tolkuttoman byrokratian takia. Erityisen heikossa asemassa ovat suomen kieltä taitamattomat tai heikosti taitavat. Esimerkiksi Lusin ulkomaalaistaustaisen omistajan oli työlästä selvittää tuontiehtoja ja hänen oli vaikea saada tilanteessa apua viranomaisilta, Luukkainen summaa.

– Lemmikkieläinten tuontiehdoista tulisikin olla hyvin selkeät ohjeet Ruokaviraston sivuilla ja palvelua olisi annettava myös puhelimitse. Valtion ja valtion virastojen tehtävänä on palvella kansalaisia, eikä tätä tehtävää voi toteuttaa kunnolla tarjoamalla asiakkaille pelkkää sähköistä asiointia, hän lisää.

HESY on huolissaan myös tulliviranomaisten pätevyydestä lemmikkieläimen maahantuontikelpoisuuden tarkastajina. Nykyisellään rajaeläinlääkäri tarkastaa vain kaupallisessa tarkoituksessa EU:n ulkopuolelta maahantuodut lemmikkieläimet ja Tulli vastaa omistajan kanssa saapuvien lemmikkieläinten maahantulotarkastuksista. Yhdistys esittää, että käytäntöä muutetaan ja jatkossa kaikille EU:n ulkopuolelta tuotaville lemmikkieläimille tehdään eläinlääkinnällinen rajatarkastus ja rajaeläinlääkäri päättää epäselvissä tilanteissa eläimelle tehtävistä jatkotoimenpiteistä. Tämä takaisi sen, että lemmikin asiakirjat käy läpi ja kokonaistilanteen arvioi henkilö, joka on eläinten hyvinvoinnin asiantuntija.

– Kun tulliviranomaisilla ei ole mitään eläinlääketieteellistä koulutusta, he saattavat keskittyä tarkastuksessa siihen, että vain maahantuonnin muodollisuudet täyttyvät. Tämän takia lopettavaksi voi joutua lemmikkieläin, jolta puuttuu tietty asiakirja, mutta joka kuitenkin periaatteessa täyttäisi tuontiehdot. Jos meillä olisi karanteenitilat tuontieläimille ja rajatarkastuksen suorittaisi eläinlääkäri, monen eläimen henki voisi pelastua, Luukkainen jatkaa.

Lisätietoja:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
HESYn hallituksen puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Nina Immonen
HESYn hallituksen jäsen
p. 040 506 3883
nina.immonen@live.com

HESY: Tuotantokanit kärsivät pelisääntöjen puutteesta

By | Tiedotteet

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Tiedote 29.4.2019

HESY: Tuotantokanit kärsivät pelisääntöjen puutteesta

 – Yhdistyksen Väärinymmärretty vemmelsääri -kampanja oikoo virheellisiä kanikäsityksiä

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY kampanjoi keväällä kanien puolesta ja esittää, että parhaillaan työstettävään tuotantokaniasetukseen kirjataan eläinten hyvinvoinnin takaamiseksi vaatimukset kasvatuksesta aitauksessa, muista pito-olosuhteista ja sopivasta ravinnosta.

Sen enempää EU:ssa kuin Suomessakaan ei ole erillistä lainsäädäntöä tuotantokanien kohtelulle ja pidolle. Pienikokoisten seura- ja harrastuseläinten eli myös lemmikkikanien suojelua koskeva asetus ei koske tuotantokaneja, vaikka sitä voidaan pitää suuntaa-antavana ohjeistuksena alalle. Tällä hetkellä tuotantokanien pidossa ja hoidossa tulee noudattaa siis eläinsuojelulaissa ja -asetuksessa säädettyjä yleisiä vaatimuksia, jotka ovat hyvin tulkinnanvaraisia.

– Koska laki ei suoranaisesti ota kantaa tuotantokanikasvatukseen, eläimiä saatetaan pitää sopimattomissa olosuhteissa. Vaikka Ruokavirasto on esittänyt linjauksia tuotantokanien pitoon, ne eivät ole sitovia. Toimialalle kaivataankin pikimmiten lajikohtaiset vaatimukset, joilla turvataan eläinten hyvä kohtelu, käsittely ja pito, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Tilanteeseen on tulossa selkeyttä, sillä tuotantokanien suojelua koskeva yksityiskohtainen asetus on parhaillaan työstettävänä maa- ja metsätalousministeriössä. HESYn tavoitteena on saada tuotantokaniasetukseen mukaan useita eläimen hyvinvoinnin takaavia kirjauksia.

– Asetuksen pohjaksi ja kaninkasvatuksen ohjenuoraksi on asetettava kanien hyvinvointi ja tuorein tutkimustieto lajin tarpeista. Esimerkiksi kanin häkkikasvatus ja pitäminen pelkällä metallilanka- tai metalliverkkopohjalla on säädettävä kielletyksi. Varustelemattomassa häkissä kani ei pysty kaivamaan, laiduntamaan eikä ylläpitämään sosiaalisia suhteita lajikavereiden kanssa. Lisäksi metallihäkki voi aiheuttaa kanille jalkavaurioita ja tuntua epämiellyttävältä käpälissä ja kintereissä, Luukkainen lisää.

HESY esittää, että tuotantokanien kasvatus sallitaan vain aitauksissa, joissa yhdelle kanille on varattava tilaa yli neliömetri. Lisäksi kaneilla on oltava vähintään yksi piilopaikka, virikkeitä, mahdollisuus kaivaa ja aitauksessa tulee olla kuivikepohja. Kanien ulkotarhaukselle tulee säätää pakkasraja. Edelleen kanille tulee tarjota korotettu alue hyppimistä ja tähystämistä varten.

– Kanin hyvinvoinnille on tärkeää, että sillä on lajitovereita, oikeanlainen ravinto sekä mahdollisuus loikkia, kaivaa ja piiloutua. Pitopaikan on oltava myös niin korkea, että kani kykenee nousemaan siinä takajaloilleen. Tuotantokaneina käytetään yleensä yli viisikiloisia lajeja, joten tilavaatimukset tulee mitoittaa kanien painoluokan mukaan, sanoo HESYn kanikampanjan asiantuntija, kanikirjailija ja -harrastaja Sari Mäyränpää.

Tuotantokanien pitopaikan tulisi ylipäätään vastata lemmikkikanien pito-olosuhteita, sillä molemmissa käyttötarkoituksissa pidetään samaa eläinlajia, jolla on samat tarpeet.

– On muistettava, että tuotantoeläimen pysyvä pitopaikka on käytännössä sen koko elinympäristö eikä eläimellä ole juurikaan elämää pitopaikan ulkopuolella. Siksi tuotantokanin hyvinvointiin vaikuttaa keskeisimmin sen mahdollisuus lajityypillisten perustarpeidensa tyydyttämiseen sille tarjotussa elintilassa. Kanien kasvattaminen ihmisen ruoaksi tulisi ylipäätään kyseenalaistaa. Kani on monille ensisijaisesti lemmikkieläin, eikä sen liha ole ihmiselle välttämätöntä ravintoa, Luukkainen lisää.

HESYn tavoitteet tuotantokaneja koskevaan lainsäädäntöön:

* Kaneja saa pitää vain aitauksessa. Yhden kanin aitauksen tulee olla suurempi kuin neliömetri. Tätä pienemmässä tilassa kani ei saa tarpeeksi liikuntaa, mikä vaikuttaa epäsuotuisasti sen terveyteen (esim. suolitukokset). 
* Tuotantokanin pitopaikassa tulee olla omat alueet lepäämistä, liikuntaa, syömistä ja vetäytymistä varten. 
* Kaneilla on oltava tarjolla jatkuvasti raikasta vettä heinän ohella. Veden tarjoiluun on käytettävä muita astioita kuin kuulapulloja, sillä tutkimusten mukaan pullot vähentävät kanin vedensaantia.
* Kaneille on tarjottava kaivelumahdollisuus. 
* Ulkona pidettävillä kaneilla tulee olla käytössään hyvä neliseinäinen koppi, tuulensuojaa ja niiden tarhan pitää olla riittävältä osin katettu, jotta kanit pysyvät kuivina.  
* Kanien ulkotarhaukselle tulee säätää pakkasraja, jonka jälkeen kanit on siirrettävä sisätiloihin. Tuotantokaneina pidettävät suurirotuiset lajit, jotka ovat tottuneet ulkoilmaan, kestävät paremmin pakkasta kuin esimerkiksi kääpiörotuihin kuuluvat sisäkanit, jotka eivät pärjää pakkasella ulkotarhassa. 
* Kanin hyvinvointi voi vaarantua lämpötilan noustessa yli +24 asteeseen, jos tarhoja ei ole varjostettu. Siksi tarhojen tulee olla katettuja ja katon tulee olla pysyvää materiaalia. 
* Suuria lämpötilaeroja tulee välttää. Esimerkiksi sisällä asuvia kaneja ei saa siirtää keskellä talvea ulos, vaan kanien täytyy asua ulkona syksystä saakka.
* Aitaus tulee siivota säännöllisesti, jotta kanin hengitysteille haitallista ammoniakkia ei pääse muodostumaan. Myös ilmanvaihdon on oltava toimiva. 
* Kanit on päästettävä säännöllisin väliajoin jaloittelemaan aitauksia suuremmalle alueelle.
* Pitopaikan täytyy olla sellainen, että kanit saa helposti kiinni ja pesät on helppo tarkistaa.
* Kaneilla pitää olla säännöllinen vuorokausirytmi, jota tahdistetaan valolla. Näin niiden hormonitoiminta ei häiriinny.
* Siitokseen tulee käyttää vain hyväluonteisia vanhempia (kanit eivät saa olla vihaisia tai arkoja) ja terveitä yksilöitä (ei hammasvikoja, alttiutta tulehduksille). Yhdellä naaraalla ei saa teettää liikaa poikueita vuodessa. Maksimimäärä on 2–3 poikuetta vuodessa. Emon on oltava vähintään 8–12 kuukauden ikäinen ja nuorempi kuin 3-vuotias.  
* Heinä tai ruoho muodostaa suurimman osan kanin ravintoympyrästä, mutta viileässä elävän tuotantokanin on saatava enemmän proteiinia ja energiaa ravinnostaan kuin sisällä asuvan lemmikkikanin. Kanille ei saa antaa eläinperäistä ravintoa. Kanilla tulee olla tarjolla kovaa, nakerrettavaa syötävää. 
* Teurastuksen tulee tapahtua omalla tilalla eikä stressaavien eläinkuljetusten jälkeen toisella tilalla. Tainnutuksen saa tehdä kanille vain tuttu hoitaja, jolla on koulutus oikeasta teurastustavasta. 
* Monissa Keski- ja Etelä-Euroopan maissa kaneja kasvatetaan varjotaloissa pidettävissä ahtaissa, varustelemattomissa ja verkkopohjaisissa häkeissä. Olosuhteet muistuttavat turkistarhoja tai häkkikanaloita, joissa eläimen lajityypillinen käyttäytyminen estyy lähes täysin. HESYn keskeisimpänä tavoitteena on varmistaa, että häkkikanilat eivät rantaudu Suomeen. 
 

Lisätietoja

– HESYn Väärinymmärretty vemmelsääri -kampanja oikoo kaneihin liitettyjä virheellisiä käsityksiä ja pyrkii ennaltaehkäisemään kanien joutumista kiertoon.
– Kampanja toteutetaan sosiaalisessa mediassa, jossa se näkyy aihetunnisteella #väärinymmärrettyvemmelsääri.
– Ole mukana ja jaa kanikuvia ja -kokemuksiasi edellä mainitulla aihetunnisteella.

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Sari Mäyränpää
kanikirjailija, yrittäjä (Sarin Arkki: eläinaiheiset julkaisut ja lemmikkien lomahoito)
p. 050 532 7459
sarin.arkki@gmail.com

 

 

 

HESYn Väärinymmärretty vemmelsääri -kampanja oikoo virheellisiä kanikäsityksiä: Lemmikkikani on vaativa hoidokki

By | Tiedotteet

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Tiedote 15.4.2019

HESYn Väärinymmärretty vemmelsääri -kampanja oikoo virheellisiä kanikäsityksiä:

Lemmikkikani on vaativa hoidokki

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY kampanjoi keväällä kanien puolesta. Kanit ovat väärinymmärrettyjä lemmikkejä. Kaneja pidetään helppohoitoisina, lapsiperheille soveltuvina ja huokeina eläiminä. Väärät mielikuvat johtavat lemmikin hankkijoita harhaan ja voivat aiheuttaa pitovaikeuksia ja pahimmillaan eläinten hylkäämisiä. Vääristä luuloista kärsii siis eniten itse kani.

Virheellisiä kanikäsityksiä ruokkivat kanin pörröisen rauhallinen olemus ja syvään iskostuneet stereotypiat, jotka vaativat oikaisua. Lemmikkiä hankittaessa on aina syytä tutustua sen lajityypilliseen käyttäytymiseen ja kommunikointitapoihin. Kani ei esimerkiksi ole välttämättä sylilemmikki. Se on luonnossa saaliseläin, joka ei yleensä pidä halailusta ja nostelusta.

Kani viestii kehonkielellään: korvien, nenän ja hännän asennoilla. Jos kania lähestyy osaamatta tulkita, antaako kani tähän luvan, voi tunnustelija saada talttahampaiden jäljet käteensä. Ajoitus on ollut väärä. Kanin on parempi antaa itse lähestyä ihmistä. Tämä on syytä teroittaa etenkin lapsiperheissä jälkikasvun mieleen.

– Aikuisten on opastettava lapsia kanin oikeaan käsittelyyn. Pienet lapset tekevät paljon äkkinäisiä liikkeitä ja päästelevät kimeitä ääniä, jotka muistuttavat petoeläinten saalistustapaa. Jos kani on jatkuvasti pelokas ja ahdistunut, se voi pahoin ja voi alkaa hyökkäillä ja joutua tämän takia kiertoon. HESYlle tarjotaan joka vuosi useita eläimiä pitovaikeuksien ja lasten kyllästymisen takia, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Kanin pito maksaa siinä missä koiran ja kissankin. Kanin ruoka on edullisempaa, mutta kuivike- ja eläinlääkärikuluihin on varattava vuodessa useita satoja euroja. Kanien yleisimpiä terveysongelmia ovat hammas- ja ruoansulatuskanavan sairaudet, jotka edellyttävät aina käyntiä eläinlääkärillä.

Kani ei ole liioin häkissä viihtyvä apaattinen porkkananpopsija. Kanin pääasiallista ravintoa ovat heinä ja ruoho, ja liikuntaa kani tarvitsee yhtä paljon kuin kissakin. Virheellinen ruokinta ja pito aiheuttavat kanille terveyshaittoja.

– Häkissä ei voi toteuttaa itseään, ja toimettomana kani passivoituu. Jos kaltereiden pureminen tai muu mekastus ei auta parantamaan tilannetta, kani saattaa masentua ja alkaa tuijottaa vain eteensä. Kanille on tarjottava ainakin yksi huone jaloittelua varten sen liikunnantarpeen tyydyttämiseksi. Kodin irtaimiston suojaamiseen löytyy paljon vinkkejä ja kaninkin voi opettaa sisäsiistiksi, sanoo HESYn kanikampanjan asiantuntija, kanikirjailija ja -harrastaja Sari Mäyränpää.

Yleisimpiä kanin hyvinvointia heikentäviä virheitä on eristää se yksinäisyyteen. Kani on yhdyskuntaeläin, joka tarvitsee lajikaverin voidakseen hyvin. Koska sosiaalisen kanssakäymisen rajoittaminen heikentää merkittävästi yhdyskuntaeläimen hyvinvointia, HESY esittää, että tulevaan lemmikkieläinasetukseen on kirjattava velvollisuus tarjota sosiaalisille eläinlajeille omanlajista seuraa. Vastaava säädös on tällä hetkellä esimerkiksi ainakin Sveitsin eläinsuojeluasetuksessa, ja samaa suosittaa myös Walesin eläinsuojelulainsäädäntö.

Yleisimmät kaneihin liittyvät väärinkäsitykset ja niiden oikaisut:

Kani on helppohoitoinen ja halpa lemmikki.
Oikaisu: Kaikilla eläimillä on luonne-eroja. Kani viestii täysin eri tavoin kuin kissa tai koira, mikä edellyttää tutustumista kanin kommunikointitapoihin. Vaikka kanin hankintahinta voi olla huokea, hoitokuluihin voi mennä yllättävän paljon rahaa. Sairas kani on aina vietävä eläinlääkäriin. Kanit eivät ole myöskään siisteyden mestareita. Kanien heinä pölyää, kaneista irtoaa runsaasti karvaa karvanlähdön aikaan ja ne tuottavat useita satoja papanoita sekä paljon virtsaa päivässä. Papanalaatikot pitää siivota usein.

Kani viihtyy omassa häkissä.
Kani ei ole häkkieläin! Kani tarvitsee liikuntaa yhtä paljon kuin kissakin, ja sille on tarjottava mahdollisuuksia juosta ja hyppiä. Kania on siis pidettävä vapaana huonetilassa.

Kani sopii lasten lemmikiksi.
Oikaisu: Kanin ja lasten yhteiselo voi olla sujuvaa tai täysi fiasko. Se riippuu kanin luonteesta ja siitä, mikä on aikuisten oma tietämyksen taso kanien oikeasta hoidosta ja kuinka paljon he osaavat/jaksavat opastaa lapsia kanin asianmukaiseen hoitoon. Kaneja käsitellessä pitää olla rauhallinen, välttää kovia ääniä ja otteiden pitää olla tukevat. Tämä harvoin onnistuu hyvin pieniltä lapsilta. Siksi kanit eivät sovellu ihan pienten lasten käsiteltäviksi. Kanit voivat myös purra ja raapia. Kaneilla on terävät kynnet, jotka voivat vahingossa raapaista lasta ikävästi, jos kani hyppää pois tämän sylistä.

Kani viihtyy sylissä.
Oikaisu: On parempi antaa aloite kanille kuin pitää sitä väkisin sylissä. Lue kirjaa lattialla ja pidä herkkuja lähellä, niin kohta saat perheen pitkäkorvista uusia kavereita. Ole myös kärsivällinen, sillä tutustumiseen voi tällä tavoin kulua viikkoja tai kuukausia. Kanissa ei ole mitään vikaa, vaikka se ei viihdykään sylissä!

Kanin pääravinto on porkkana.
Oikaisu: Kani on absoluuttinen kasvissyöjä, joka tarvitsee kovaa purtavaa hampaiden kunnossa pitämiseksi. Parhaiten hampaita kuluttavat heinä ja ruoho, ja ne ovat kanin pääravintoa, jota on oltava jatkuvasti saatavilla. Muuta ruokaa kaneille annetaan rajoitetusti.

Kani on
Pitkäikäinen: Kääpiökanit voivat elää yli 10-vuotiaiksi. Suuremmat rodut ovat hieman lyhytikäisempiä.
Äänekäs: Kani ei yleensä päästä kovia ääniä, mutta se saa meteliä aikaiseksi. Etenkin silloin, kun sinä yrität nukahtaa. Nakertaminen, kaivaminen ja spurttailu – eihän niitä voi tehdä hiljaa!
Tehokas suvunjatkaja: Yksi naaras voi saada jopa 50 poikasta vuodessa. Siksi ja monista muista terveyssyistä sekä urokset että naaraat kannattaa leikkauttaa. Urokset voi kastroida heti kivesten laskeuduttua ja naaraat aikaisintaan noin kuuden kuukauden iässä. Yläikärajaa leikkaamiselle ei ole, jos kani on muutoin terve.

Hyvinvointifaktoja
Leikkauttaminen pelastaa henkiä: Yli 5-vuotiaan leikkaamattoman naaraskanin riski sairastua kohtusyöpään on 80 prosenttia. Myös nisäkasvaimet, valeraskaudet ja kohtutulehdukset ovat yleisiä leikkaamattomilla naaraskaneilla.
Liikajalostuksen ongelmat: Esimerkiksi leijonanharjaksilla, kääpiöluppakorvilla ja hermeliineillä on liian lyhyeksi jalostettu kallo, minkä vuoksi niillä esiintyy hengitysvaivojen lisäksi paljon silmä- ja hammasoireita.
Kanin paras kaveri on toinen kani: Tutkimusten mukaan lajitoverit ovat saaliseläimille tärkeämpiä kuin ruoka. Yksinään pidettävä kani voi stressaantua, vaikka sitä ei näkisi päälle päin. Tämä takia sosiaalisen eläimen tarve saada lajitoverin seuraa tulisi kirjata eläinsuojelulainsäädäntöön.

Lisätietoja:

– HESYn Väärinymmärretty vemmelsääri -kampanja oikoo kaneihin liitettyjä virheellisiä käsityksiä ja pyrkii ennaltaehkäisemään kanien joutumista kiertoon.
– Kampanja toteutetaan sosiaalisessa mediassa, jossa se näkyy aihetunnisteella #väärinymmärrettyvemmelsääri.
– Ole mukana ja jaa kanikuvia ja -kokemuksiasi edellä mainitulla aihetunnisteella.
– Osallistu kirja-arvontaan ja voita Sari Mäyränpään Kanikirja: opas kanien maailmaan. Kirja postitetaan ilmaiseksi voittajalle. Arvontaan voi osallistua HESYn Facebook-sivuilla ja Instagram-tilillä 18.–25.4. Tarkemmat osallistumisohjeet ilmoitetaan myöhemmin edellä mainituilla kanavilla.
– Kampanjan avulla kerätään varoja HESYn Uusi Eläinsuojelukeskus -projektiin, jonka tavoitteena on remontoida yhdistyksen Pitäjämäeltä ostama uusi toimitila eläintenpitoon sopivaksi.
– Osallistu talkoisiin ja tue meitä sopivalla summalla:
lahjoittamalla suoraan keräystilille FI60 2001 1800 1331 94 osoitteessa hesy.fi/lahjoita tai MobilePay:n kautta numeroon 53287
-Helsinkiin tarvitaan iso ja ammattitaitoinen hylättyjä eläimiä uudelleensijoittava eläinsuojelutaho ja eläinsuojelukeskus. Uusiin toimitiloihin rakennetaan kaneille ulkotilat yrttipuutarhoineen.

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry:llä on Poliisihallituksen myöntämä rahankeräyslupa, jonka numero on: RA/2017/1022. Lupa on voimassa 1.1.2018–31.12.2020 koko Suomen alueella lukuun ottamatta Ahvenanmaata. 

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Sari Mäyränpää
kanikirjailija, yrittäjä (Sarin Arkki: eläinaiheiset julkaisut ja lemmikkien lomahoito)
p. 050 532 7459
sarin.arkki@gmail.com

 

HESYn uudelle eläinsuojelukeskukselle etsitään nimeä

By | Tiedotteet


Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Tiedote 11.4.2019

HESYn uudelle eläinsuojelukeskukselle etsitään nimeä

– varainhankintakampanja tilojen remontoimiseksi käynnistyy toukokuussa

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY on ostanut Pitäjänmäestä uudet toimitilat, joille haetaan nimeä 10.–30.4.2019 välillä järjestettävällä nimikilpailulla. Varainkeruu rakennuksen remontoimiseksi huippuluokan eläinsuojelukeskukseksi alkaa toukokuussa.

HESYn uuden eläinsuojelukeskuksen suunnittelutyöt ovat käynnistyneet vauhdikkaasti, mutta itse rakennus on vielä vailla nimeä. Yhdistys kutsuu nyt niminikkarit osallistumaan kaikille avoimeen nimikilpailuun, joka on auki 30.4.2019 asti. Kilpailuun voi osallistua internetissä osoitteessa hesy.fi/nimikisa, Instagramissa aihetunnisteella #hesynimikisa tai yhdistyksen Facebook-sivuilla. Ideoita eläinsuojelukeskuksen nimeksi haetaan myös 13.–14.4. Eläinystäväni-messuilla, joissa HESY on näytteilleasettajana osastolla 1e9.

– Uusi toimipisteemme tulee olemaan nykyaikaisen, tulevaisuuteen kurkottavan eläinsuojelutoiminnan merkkipaalu, ja nimiehdotusten toivotaan olevan mieleenpainuvia ja yhdistyksen ydintoimintoja kuvaavia, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Voittajanimen valitsee HESYn hallitus, ja se julkaistaan muun muassa yhdistyksen internetsivuilla, Facebook-sivuilla ja Instagram-tilillä.

Perusteilla korkeatasoinen eläinsuojelukeskus

Huippuluokan eläinsuojelukeskuksen perustaminen vaatii työtunteja, materiaaleja ja euroja. Hankkeen toteuttamiseksi HESY käynnistää toukokuussa varainhankintakampanjan, jonka tavoitteena on kerätä rahoitus uuden eläinsuojelukeskuksen remonttikulujen kattamiseen. Varainhankintakampanja kestää vuoden 2020 loppuun asti.

Uusissa tiloissa HESY kykenee auttamaan entistä useampaa koditonta lemmikkiä ja tarjoamaan eläimille ensiluokkaiset pito-olosuhteet ja laadukasta hoitoa. Siellä kaikilla eläimillä on mahdollisuus ulkoilla ja toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistä. Koirilla on omat ulkotarhat, kissoilla hyvät kiipeilymahdollisuudet ja kaneilla pääsy yrttitarhaan. Eläinsuojelukeskuksessa on tilat myös valistus- ja opetustoimintaa varten.

– Suomeen tarvitaan ammattitaitoinen käytännön eläinsuojelutyöhön keskittynyt toimija ja korkeatasoinen eläinsuojelukeskus. HESYn nykyiset Itä-Pakilassa sijaitsevat toimitilat eivät vastaa enää tämän päivän tarpeita. Siksi jokainen remonttihankkeelle ohjattu lahjoitus on merkittävä ja mahdollistaa hyvän elämän edellytysten tarjoamisen kaikista puolustuskyvyttömimmille: heitteille jätetyille lemmikeille, Luukkainen kuvailee.

Muuton myötä HESY siirtyy uuteen aikakauteen ja pääsee paremmin tavoittelemaan visiotaan yhteiskunnasta, jossa eläimiä kohdellaan hyvin, kunnioittavasti ja vastuullisesti.

– HESYn keskeisiä arvoja ovat asiantuntijuus, yhteisöllisyys, positiivisuus ja avoimuus. Varainhankintakampanjassa tämä näkyy siten, että olemme saaneet projektiin mukaan paljon eri alojen ammattilaisia, jotka auttavat meitä hymyssä suin ja korvauksetta. He ovat mukana ajaakseen eläimille parempia oloja, summaa Uusi Eläinsuojelukeskus -varainhankintakampanjan tuottaja ja vetäjä Miira Ojanen. Ojanen on itsekin antanut osaamisensa kampanjan toteuttamiseen pro bono -perusteisesti.

Kaikki Suomen eläinystävät tarvitaan nyt mukaan Suomen parhaan eläinsuojelukeskuksen remonttitalkoisiin!

Osallistu talkoisiin tekemällä lahjoitus

* Keräystilille FI60 2001 1800 1331 94 / Uusi Eläinsuojelukeskus -projektin avustustili, käytä viitenumeroa 1232 tai kirjoita viestitietoihin ”Lahjoitus”.
* MobilePayn kautta numeroon 12353.

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry:llä on Poliisihallituksen myöntämä rahankeräyslupa, jonka numero on: RA/2017/1022. Lupa on voimassa 1.1.2018–31.12.2020 koko Suomen alueella lukuun ottamatta Ahvenanmaata. 

Lisätietoja:

Nimikilpailu löytyy osoitteesta hesy.fi/nimikisa ja säännöt ovat luettavissa sivuilta hesy.fi/nimikisa_saannot

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Pirjo Onza
toiminnanjohtaja
p. 040 646 4061
pirjo.onza@hesy.fi

Miira Ojanen
Uusi Eläinsuojelukeskus -varainhankintakampanjan tuottaja
p. 040 661 8507

Karvaiset kaverit hengenpelastajina

By | Ajankohtaista, Blogi
Häpi pelasti perheensä tulipalon alta viime hetkillä. Kuva: Suomen Kissaliitto ry


Suomen Kissaliitto myöntää sankarikissan arvonimen kissoille, jotka ovat pelastaneet ihmishenkiä tai auttaneet ihmistä välttymään vaaratilanteelta tai vaikkapa sairaskohtaukselta. Sankaruus korostaa positiivisella tavalla eläimen kyvykkyyttä ja merkityksellisyyttä ihmiselle.

Ensimmäiset sankarikissat palkittiin vuonna 2014. Sittemmin sankarin arvonimiä on myönnetty kissoille vuosina 2015 ja 2017. Sankarikissan arvonimellä on vuosien saatossa palkittu kissoja, jotka ovat pelastaneet perheitään tulipaloista ja olleet perheenjäsentensä tukena ja turvana esimerkiksi heidän terveytensä heiketessä. Sankarit ovat tällöin vaistonneet ja varoittaneet terveydentilan muutoksista kotiväkeään.

Sankarikissoja moneen lähtöön

Vuonna 2017 Suomen Kissaliitto myönsi sankarikissan arvonimen neljälle kyvykkäälle kehrääjälle. Nämä tuoreimmat sankarit ovat Sofi, Roope, Dalton ja Häpi.

Sofi on cornish rex -rotuinen kissa, kasvattajanimeltään FI*Saca’s Sloane Shopie, joka pelasti sairauskohtauksen saaneen isäntänsä. Sofin omistaja oli ollut jo aiemmin päivällä huonovointinen, mutta hänet lähetettiin sairaalasta kotiin. Kotona isäntä vaipui tajuttomuuteen ja kärsi hengityskatkoksesta. Silloin neuvokas kissaneiti pyrki kaikin tavoin saamaan isäntänsä havahtumaan. Sofi talloi hänen rintakehäänsä, pesi tämän kasvoja ja huusi kovaäänisesti, mikä tuotti tulosta. Isäntä palasi tajuihinsa juuri sen verran, että pystyi soittamaan ambulanssin. Pelottavasta tilanteesta selvittiin Sofin ansiosta sairaalahoidolla.

Roope-kissa Uudestakaupungista korvaa nyt itse saamaansa apua. Uudenkaupungin Sanomien mukaan Roope oli joutunut hylätyksi. Kissan nykyinen omistaja löysi pienen Roope-pennun aikoinaan jätteiden joukosta. Nyt avustajakissaksi asti koulutettu lahjakas Roope toimii kotonaan emäntänsä ja tämän henkilökohtaisen avustajan korvaamattomana apurina.

Emäntä kärsii eri sairauksista, joihin liittyy verensokerin laskua, epileptisiä kohtauksia ja hengityskatkoksia. Roopen kerrotaan tunnistavan nämä oireet. Sankarikissa osaa myös kiinnittää henkilökohtaisen avustajan huomion, kun emäntä tarvitsee apua. Roope on valmiudessa kellon ympäri ja valmiina herättämään avustajan huomatessaan, ettei emännällä ole kaikki hyvin.

Roope valvoo eri sairauksista kärsivän emäntänsä vointia. Kuva: Suomen Kissaliitto ry

Niin ikään Dalton-kissa Vaasasta vainuaa laskeneen verensokerin ja varoittaa asiasta emäntäänsä. Aikainen hälytys auttaa välttämään liian alhaisesta verensokerista aiheutuvat kohtaukset ja insuliinisokin. Dalton huolehtiikin perheensä ja emäntänsä hyvinvoinnista taukoamatta. Havaitessaan emäntänsä verensokerin laskevan Dalton kiinnittää tämän huomion. Tarvittaessa kissa herättää emäntänsä kovaäänisesti naukuen ja hänen päällään tallustaen. Emännän sanoin Dalton on ollut ”hengenpelastaja jo kerta toisensa jälkeen”.

Urhea Happyday eli Häpi-kissa pelasti perheensä tulipalon alta juuri viime hetkillä. Häpin kerrotaan havahtuneen yöllä tulipalon merkkeihin ja savuun. Pakenemisen tai jähmettymisen sijaan tämä karvainen sankari juoksi oitis herättämään nukkuvan emäntänsä, joka ehti ulos hälyttämään palokunnan. Savun keskeltä pelastui myös Häpin kissakaveri Sunnyday eli Sani, joka oli jo tuupertunut tiedottomaksi sängyn alle, mutta elpyi pian emännän vietyä kissan ulos. Tulipalo osoittautui myöhemmin sähkövian aiheuttamaksi. Palohälyttimen paristot olivat loppuneet, mutta onneksi perhettä oli suojelemassa Häpi-kissa.

Arjen sankaruutta

Sankaruus ei tarkoita aina urotekoja hätätilanteissa, vaan myös arjen sankaruutta. Eräs vuoden 2014 sankarikissoista on Mörri, joka pitää dementiaa sairastavan omistajansa kiinni elämässä. Suomen Kissaliitto kuvaa Mörrin merkitystä haltijalleen seuraavasti: ”Mörri ei välttämättä ole pelastanut omistajansa henkeä konkreettisesti, mutta pelastaa hänet elämään joka päivä.”

Moni kissanomistaja allekirjoittaneekin väittämän, että kotitiikerissä on usein sankariainesta. Vaikka monen mielessä elää sitkeästi käsitys, jonka mukaan kissa on välinpitämätön yksineläjänä, tieteellinen näyttö osoittaa muuta. Animal Cognition -lehdessä julkaistujen artikkelien “What’s inside your cat’s head?” ja “Man’s other best friend” mukaan oman ihmisen on todettu olevan tärkeä kanssaeläjä etenkin kotikissalle. Kissojen on todettu seuraavan omistajansa eleitä ja mielialaa ja peilaavan omaa käytöstään näihin. Samoin kissan on todettu kommunikoivan ihmisensä kanssa varsin eri tavalla kuin tuntemattomien kanssa.

Vaikka kissan mielenmaisemaa on tutkittu vasta vähän, tulokset ovat suuntaa-antavia. Testeissä on havaittu, että kissoilla on kyky muistaa havaittuja, mutta välittömästä näköpiiristä pois siirrettyjä kohteita. Lisäksi on todettu, että kissojen pitkäaikaismuisti on hyvä ja tapa kommunikoida verrattain monipuolinen. Kissoilla voidaan tämän lisäksi erottaa eri persoonallisuustyyppejä. Koiraa kuvataan usein ihmisen parhaaksi ystäväksi, mutta kissa on eittämättä ihmisen toinen paras ystävä. Vaikka mielipidepalstojen koiranleuat saattavatkin toisinaan muuta väittää, myös kissa kiintyy ihmiseensä.

Porkkanoilla palkittu sankarikoira

Sankarikoira Lassi pelasti isäntänsä sortuvan katon alta. Lassi on adoptoitu uuteen kotiinsa HESYltä. Kuva: Sinikka Rahikainen

Koirienkin riveistä löytyy sankareita. Suomen Kennelliitto myöntää sankarikoiran arvonimiä vuosittain koirille, jotka ovat toiminnallaan vaikuttaneet yhden tai useamman ihmishengen pelastumiseen. Vuonna 2018 palkittiin 18 sankarikoiraa, joista yksi on HESYltä adoptoitu Lassi. Lassi sai ansaitun sankarikoiran arvonimen pelastettuaan isäntänsä uhkaavasta tilanteesta sortuvan katon alta. Muu perhe – mukaan lukien muut koirasisarukset – oli jo nukkumassa, kun Lassi alkoi poikkeuksellisella tavalla herätellä emäntäänsä kesken unien. Emäntä havahtui ja meni katsomaan, onko jokin hätänä. Tällöin hän huomasi, että olohuoneen katto oli sortumaisillaan ja vaarassa tippua sohvalle nukahtaneen isännän päälle hetkenä minä hyvänsä. Lassin ansioista tilanteesta selvittiin säikähdyksellä. Sankarikoiran 2018 arvonimen lisäksi Lassi pääsi paistattelemaan julkisuudessa. Yle teki neuvokkaasta koirasta jutun ja palkitsi perhettään rakastavan hännänheiluttajan tämän lempiherkuilla: korillisella porkkanoita.

Teksti: Eeva-Mari Virtanen

Lähteet:

Suomen Kissaliitto: kissaliitto.fi
Galvan, Moriah; Vonk, Jennifer: Man’s other best friend: domestic cats (F. silvestris catus) and their discrimination of human emotion cues. Animal Cognition, 2016. Vol 19, ss.193–205.
Vitale (Shreve), Kristyn R.; Udell, Monique A. R.: What’s inside your cat’s head? A review of cat (Felis silvestris catus) cognition research past, present and future. Animal Cognition, 2015. Vol 18, ss. 1195–1206.

 

 

Hallitus tiedottaa, maaliskuu 2019

By | Tiedotteet

Vuosi 2019 on HESYn 145-vuotisjuhlavuosi. Tavoitteena on saada Uusi Eläinsuojelukeskus valmiiksi niin, että 145-vuotisjuhlia voidaan viettää marraskuun lopussa näissä uusissa toimitiloissa. Juhlavuoden kunniaksi on tekeillä historiikki, joka julkaistaan loppuvuodesta. Tänä vuonna on myös 110. kerta, kun Suomessa vietetään eläinten päivää 4.10. Yhdistyksen varapuheenjohtajana vuosina 1901–1915 ja puheenjohtajana vuosina 1916–1926 toiminut Constance Ullner aloitti eläinten päivän vieton Suomessa 1909.

Hallitus on kokoustanut maaliskuun alkuun mennessä viisi kertaa. Hallitus on kokouksissaan käsitellyt muun muassa yhdistyksen talouteen liittyviä kysymyksiä ja suunnitellut kuluvan vuoden tapahtumia. Ensimmäinen oli Avoimien ovien päivä -niminen tapahtuma, joka järjestettiin 2.3. Tapahtumassa vieraili talon täydeltä ihmisiä. Avoimien ovien päivä -tapahtumia on järjestetty nyt parin vuoden ajan kahdesti vuodessa eläinten päivän sekä löytöeläinpäivän tienoilla. Näiden tilaisuuksien yhteydessä on järjestetty buffetti, jonka tuotto on käytetty yhdistyksen hoivissa olevien eläinten hoitoon. Eläinsuojelupuodin myynti on näinä tapahtumapäivinä moninkertainen normaalipäiviin verrattuna. Kiitos kaikille mukana olleille ja erityisesti aktiivisille vapaaehtoisille leipureille ja innokkaille ostaville asiakkaille, jotka mahdollistavat tapahtumien onnistumisen.

Hallitus on myös päivittänyt yhdistyksen sääntöjä, ja asiaa käsitellään yhdistyksen vuosikokouksessa. Säännöt ovat nyt Patentti- ja rekisterihallituksella (PRH) tarkastettavana, ja ne päivitetään yhdistyksen sivuille nähtäväksi viikkoa ennen vuosikokousta. Vuosikokous pidetään 13.4. kello 12. Kutsu vuosikokoukseen toimitetaan sääntöjen mukaan. Lisäksi kokousaineisto julkaistaan yhdistyksen internetsivuilla ennen vuosikokousta.

Helsingin kaupungin ympäristölautakunta on myöntänyt HESYlle 14000 euron avustuksen vuodelle 2019.

Uusi eläinsuojelukeskus -projektin suunnitteluryhmä on kokoontunut useasti ja suunnitellut yhdessä arkkitehdin kanssa uusien tilojen piirustukset. Rakennustoimiin päästäneen kevään kuluessa. Arkkitehtitoimisto Stefan Ahlman tekee suunnittelun HESYlle veloituksetta.

Henkilöstölle on pidetty työpaja, jossa on suunniteltu työn organisointia ja toimintojen järjestämistä uusissa toimitiloissa. Henkilöstölle järjestetään edelleen työpajoja ennen kuin toiminnot siirretään uusiin tiloihin.

Tilojen hankinta ja rakentaminen eläinsuojelukäyttöön kuluttavat yhdistyksen varallisuutta merkittävästi, ja siksi hallitus on perustanut työryhmän varainhankintakampanjaa varten. Kampanjan projektituottajana toimii Miira Ojanen veloituksetta. Kampanja alkaa 12.4. nimikilpailulla, ja kampanja-aika on 12.4.2019–31.12.2020.

Yhdistys ottaa ilolla vastaan kaiken rakennushankkeeseen liittyvän avun, jota yritykset ja yksityishenkilöt voivat antaa. Jos yrityksesi haluaa tukea hanketta, olkaa yhteydessä toiminnanjohtaja Pirjo Onzaan pirjo.onza@hesy.fi

HALLITUS

Hevosen hyvinvointi on koko hevosalan etu

By | Tiedotteet
Aktiivipihatto Balanssissa hevoset voivat liikkua vapaasti sisä- ja ulkotilojen välillä. Kuva: Tiina Hursti

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Tiedote 11.3.2019

Hevosen hyvinvointi on koko hevosalan etu

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY haluaa parannuksia hevosten kohteluun ja pito-olosuhteisiin.

Hevosala kasvaa Suomessa. Hevosia on nykyisin Suomessa noin 75 000 ja määrän otaksutaan kasvavan 90 000 hevoseen vuoteen 2030 mennessä. Hevostalleja Suomessa on arviolta 16 000. Hevosalaa kasvattaa eniten harrastajamäärien lisääntyminen.

HESY kantaa huolta hevosten hyvinvoinnista nousujohteisen trendin jatkuessa. Hevosen omistaminen merkitsee suurta vastuuta. Omistajan on huolehdittava ison eläimen hyvinvointitarpeista ja ylläpitokustannuksista, jotka ovat korkeat. Hevosen pitäminen edellyttää sen käyttäytymisen tuntemista, oikeita käsittelytaitoja ja aikaa. Erityisen suuri merkitys tässä on talleilla, joista monet lapset ja nuoret saavat mallin ratsastukseen sekä hevosen pitoon ja kohteluun.

HESY on tyytyväinen siihen, että hevosalalla on nähtävissä merkkejä asennemuutoksesta. Hevosten kovakätinen koulutus on väistymässä, ja hevosalan toimijat ja harrastajat suosivat yhä enemmän eläinten koulutuksessa positiiviseen vahvistamiseen pohjautuvia menetelmiä.  

– Tämä on oikea suunta. Oleellista on, että hevosten kouluttajat ja ratsastajat ovat perehtyneet oppimisteoriaan ja hevosen käyttäytymiseen. Oppimisen tulee pohjautua motivoimiseen ja palkitsemiseen. Hevosta ei saa hallita kurittamalla, komentamalla ja pakottamalla. Esimerkiksi raipan ja kannusten käyttö pakottamis- ja rankaisukeinoina eli muina kuin merkinantovälineinä ei ole hyväksyttävää. Hevosen hyvinvoinnin takaaminen on sekä hevosen että koko hevosalan etu, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.   

HESY toivoo, että ihmisillä olisi rohkeutta puuttua arkisissa tilanteissa havaitsemaansa hevosen epäasialliseen koulutukseen ja käsittelyyn. Asennemuutos edellyttää, että koko toimiala eli muun muassa ratsastustallin pitäjät, opettajat ja asiakkaat sekä kilpailutuomarit, seurat, valmentajat ja alaa seuraava yleisö noudattavat hevosen hyvää kohtelua vaalivia arvoja.

Avainasemassa asumismuoto  

Hevosen hyvinvoinnin kannalta erityisen suuri merkitys on sen asumismuodolla ja mahdollisuudella toteuttaa lajityypillisiä käyttäytymistarpeita. Käyttäytymistarpeiden toteutuminen on hyvinvoinnin edellytys, ja niiden estyminen vaikuttaa hevosen aivokemiaan ja aiheuttaa stressiä. Hevosen käyttäytymistarpeita ovat liikkuminen, laiduntaminen, lepo, kehonhoito ja lajitoverin seura ja koskettaminen. Tyydyttämättä jäänyt käyttäytymistarve aiheuttaa usein käytösongelmia sekä haitallisia ja vaarallisia tilanteita harrastus- ja kilpailukäytössä.

Hevosen stressi näkyy tyypillisesti joko levottomuutena, reaktiivisuutena tai passiivisuutena. Tämä voi joskus vaikuttaa terveeltä rauhallisuudelta olematta kuitenkaan sitä.

– Liikkumisen tarve patoutuu ja voi purkautua usein ihmiselle vaarallisella tavalla, kuten rauhattomuutena, alhaisena reaktiokynnyksenä ja voimakkaina reaktioina.  Ihmisen hevoselle tarjoama ”liikuttaminen” ei korvaa sen omaehtoista jokapäiväistä liikkumista. Hevosen pitää saada liikkua vapaana kaikissa askellajeissa muiden hevosten kanssa. Lajitoverin seura ja mahdollisuus koskettaa lajitoveria ovat hevosen hyvinvoinnin kannalta välttämättömiä tarpeita, sanoo eläinkouluttaja AT Aino Koivukunnas.   

Tallissa asuvien hevosten elinolosuhteita voitaisiin parantaa esimerkiksi muuttamalla pienet yksilötarhat suuremmiksi ja tarhaamalla hevosia laumassa tai laumoissa. Ongelmilta yleensä vältytään, jos tarha on riittävän suuri. Hevosilla pitää olla tarpeeksi tilaa väistää toista yksilöä. Kaikki hevoset eivät tule toimeen keskenään, joten tarvitaan tilaa ja mahdollisesti kaksi laumaa.

– Paras asumismuoto hevoselle olisi pihatto. Toiseksi paras vaihtoehto on talli ja pitkä tarhaus laumassa suuressa tarhassa. Jos hevonen on yön karsinassa ja päivällä pienessä tarhassa yksin, se on vastaava asia kuin häkittäminen koiralle. Onneksi pihattoratkaisut ovat lisääntymässä ja monilla hevosilla on aktiivipihatoissa hyvät mahdollisuudet toteuttaa lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan, Koivukunnas lisää.  

Välineestä yhteistyökumppaniksi

HESY muistuttaa, että positiivisen vahvistamisen suosiminen ja lajityypillisten tarpeiden täyttäminen muuttaisivat hevosen roolin välineestä yhteistyökumppaniksi. Tämä vastaisi hengeltään paremmin esitystä uudeksi eläinten hyvinvointilaiksi, jonka perusteluissa tunnustetaan eläimen itseisarvo.

– Eläimen arvo on riippumaton sen välineellisestä arvosta ihmiselle. Eläin ei ole hyödyke, vaan tunteva olento, jota on suojeltava sen hyvinvoinnille aiheutuvalta haitalta, Luukkainen summaa.

HESY täyttää tänä vuonna 145 vuotta ja haluaa juhlavuotensa tähden nostaa esiin hevosten aseman nyky-Suomessa. Yhdistyksen juuret ovat hevosissa: HESYn toiminta keskittyi alkuaikoina loppuunajettujen työhevosten auttamiseen. Nykyään yhdistyksen päätehtävä on kodittomien lemmikkieläinten auttaminen ja eläinten arvotuksen lisääminen.      

Lisätietoja:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Pirjo Onza
toiminnanjohtaja
p. 040 646 4061
pirjo.onza@hesy.fi

Erja Veivo
tiedottaja
p. 040 577 4733
erja.veivo@hesy.fi

Aino Koivukunnas
eläinkouluttaja AT
p. 040 709 6452
hevoskoulutus@iloteho.fi

HESY löytöeläinpäivänä: Tuhannet löytöeläimet elävät Suomessa lopetushan alla

By | Ajankohtaista, Tiedotteet

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY

Tiedote 27.2.2019

HESY löytöeläinpäivänä:

Tuhannet löytöeläimet elävät Suomessa lopetushan alla 

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY haluaa nostaa 2. maaliskuuta vietettävän valtakunnallisen löytöeläinpäivän kunniaksi kodittomien eläinten profiilia. Suunnitteilla oleva koirien pakollinen tunnistusmerkintä- ja rekisteröintivelvoite on ulotettava koskemaan kissoja mahdollisimman pian, jotta kissojen hylkääminen saadaan vihdoin aisoihin.   

Suomessa hylätään joka vuosi tuhansittain lemmikkieläimiä. Huonoin tilanne on kissoilla, joita päätyy kuntien löytöeläintaloihin joka vuosi noin 10000 ja joista vain kymmenisen prosenttia haetaan alkuperäisiin koteihinsa. Koiria ja kaneja päätyy tiettävästi mieron tielle vähemmän ja noin 90 prosenttia löytöeläintaloihin viedyistä koirista noudetaan koteihinsa.

HESY haluaa muistuttaa lauantaina 2.3. vietettävän löytöeläinpäivän alla, että eläinsuojeluyhdistysten ja löytöeläintalojen hoidossa on paljon hylättyjä eläimiä, jotka kaipaavat uuteen omaan kotiin. Tarjoamalla kodin hylätylle eläimelle lemmikin hankintaa harkitsevat voivat pelastaa eläinhenkiä.

– Kunnallisissa löytöeläintaloissa eläimiä säilytetään 15 vuorokauden ajan siltä varalta, että omistaja lunastaa lemmikkinsä. Jos omistaja ei nouda eläintä määräaikana kotiinsa eikä sitä saada sen jälkeen sijoitettua uuteen kotiin, voidaan eläin joutua lopettamaan. Lukuisat eläimet elävät Suomessa lopetusuhan alla joka päivä. Lemmikin adoptoiminen on siten merkittävä eläinsuojeluteko: se tarjoaa hylätylle eläimelle mahdollisuuden elämään. Jokaisella eläimellä on oikeus elää koko luonnollinen elinikänsä laadukasta elämää, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Omistajat kyselevät kissoja kuntien löytöeläintaloista valitettavan harvoin, mutta syynä tähän ei yleensä ole tietämättömyys talteenottopaikkojen olemassaolosta. Merkittävimmät syyt kissojen yliedustukseen Suomen talteenottopaikoissa ovat välinpitämätön kissanpito sekä kissan halpa hinta ja matala status. 

– Sekä aikuisista kissoista että pennuista on ylitarjontaa ja kissan saa usein ilmaiseksi tai puoli-ilmaiseksi. Kissa on liian helppo saada. Kun hankintakynnys on matala, kissa voidaan ottaa tutustumatta sen lajitarpeisiin ja varautumatta kissasta koituviin kustannuksiin kuten hoito-, ruoka- ja eläinlääkärikuluihin. Jos ilmaiseksi saatu kissa sairastuu tai se pitäisi leikata, eläintä ei olla välttämättä valmiita viemään eläinlääkärille, koska se maksaa. Uudenhan saa ilmaiseksi. Sama pätee kissan lunastukseen löytöeläintalolta: omaa kissaa ei haeta talteenottopaikasta kotiin, kun uuden saa ilmaiseksi tilalle, Luukkainen täsmentää.

Kissan statusta voidaan nostaa vain tekemällä kissan hankinnasta vaikeampaa ja kalliimpaa. Siksi parhaillaan suunnitteilla oleva koirien pakollinen tunnistusmerkintä- ja rekisteröintivelvoite on ulotettava koskemaan myös kissoja mahdollisimman pian. Tämä asettaisi kissalle myyntihinnan, mikä edistäisi vastuullista kissanpitoa, kun kissaa ei otettaisi hetken mielijohteesta. Kun eläimen hylkäämisestä jäisi rekisteröinnin takia kiinni ja siitä seuraisi rangaistus, myös kissojen heitteillejätöt ja sitä kautta kodittomien kissojen määrät vähenisivät.

Valtakunnallista löytöeläinpäivää vietetään joka vuosi maaliskuun ensimmäisenä lauantaina. HESYn Eläinsuojelukeskuksessa järjestetään löytöeläinpäivänä 2.3. klo 12–15 Avointen ovien päivä -niminen tapahtuma, jonka aikana yleisölle esitellään yhdistyksen toimintaa ja eläimiä. Tapahtumapaikka: Eläinsuojelukeskus, Yhdyskunnantie 11, 00680 Helsinki. Tapahtuman Facebook-sivut.


Löytöeläimiä voi tiedustella oman alueen löytöeläintalolta ja eläinsuojeluyhdistyksiltä. HESYn hoivissa on tällä hetkellä vajaa sata kotia etsivää eläintä. Eläintilat ovat avoinna ma-pe ja su klo 15–18 (Yhdyskunnantie 11, 00680 Helsinki).

Lisätietoja:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Pirjo Onza
toiminnanjohtaja
p. 040 646 4061
pirjo.onza@hesy.fi

Erja Veivo
tiedottaja
p. 040 577 4733
erja.veivo@hesy.fi

HESYn hoiviin 347 eläintä vuonna 2018 – muutos elämäntilanteessa jättää lemmikin omistajineen tyhjän päälle

By | Ajankohtaista, Tiedotteet

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Tiedote 11.2.2019

HESYn hoiviin 347 eläintä vuonna 2018

– muutos elämäntilanteessa jättää lemmikin omistajineen tyhjän päälle

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY otti vuonna 2018 hoitoonsa 347 avun tarpeessa olevaa lemmikkieläintä. Tämä tarkoittaa lähes yhtä eläintä vuorokaudessa. Valtaosa eli 75 prosenttia eläimistä oli kissoja ja yli 60 prosenttia eläinsuojelullisista tai sosiaalisista syistä hoitoon otettuja.

Vuonna 2018 HESY otti hoiviinsa 260 kissaa, 34 koiraa, 23 kania ja 30 muiden lajien edustajaa (diagrammi 1). Näistä eläimistä 88 oli löytöeläimiä, 43 palautuseläimiä ja peräti 216 eläinsuojelusyistä huostaanotettuja tai omistajan elämäntilanteen muutosten takia hoitoon otettuja (diagrammi 2).

Etenkin sosiaalisista syistä suoraan HESYn hoitoon otettujen eläinten määrä oli vuonna 2018 verrattain korkea: 130. Nämä ovat eläimiä, joiden omistajat ovat joutuneet luopumaan lemmikeistään vaikeassa tilanteessa, kuten esimerkiksi vakavan sairauden, laitoshoidon, asunnottomuuden, varattomuuden, vankeustuomion, perheenlisäyksen tai muuten muuttuneen elämäntilanteen tai pitovaikeuksien takia.

– Nämä ihmiset ja eläimet ovat väliinputoajia. Kunnat huolehtivat löytö- ja huostaanotetuista eläimistä, ja tämä hoitovelvoite tulisi ulottaa sosiaalitapauksiin. On kestämätöntä, että eläin uhkaa jäädä kaiken huolenpidon ulkopuolelle tilanteissa, joissa huostaanoton kriteerit eivät täyty mutta eläin on käytännössä omistajansa olosuhteiden takia vaarassa joutua heitteille. Tällaisten rajatapausten hoitaminen ja hoitokulut jäävät nykytilanteessa yleensä eläinsuojeluyhdistysten varaan, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen. 

Yhdistyksen hoitoon tuotujen eläinten lajijakauma oli vuonna 2018 osapuilleen sama kuin vuonna 2017. Pienenä poikkeuksena olivat kissat, joiden osuus eläinten kokonaismäärästä laski yli kymmenellä prosenttiyksiköllä 75 prosenttiin, ja muut eläinlajit, joiden määrä kasvoi vajaasta kahdesta prosentista liki yhdeksään prosenttiin. Muihin eläimiin kuuluvat kaikki muut lajit paitsi kissat, koirat ja kanit, jotka muodostavat eläintilastojen pääkategoriat. Kissamäärän väheneminen nosti myös koirien ja kanien suhteellista osuutta vuonna 2018. 

Muiden eläinlajien määrää kasvattivat pääasiassa huostaanotot ja sosiaalisista syistä tehdyt hoitopäätökset.

– Olemme hoitaneet viime vuonna muun muassa käärmeitä, lintuja, hamstereita, rottia, marsuja ja chinchilloja, joista lähes kaikki otettiin hoitoon omistajan ongelmien takia. On huolestuttavaa, että ihmiset, jotka eivät välttämättä kykene pitämään huolta edes omista asioistaan, ovat vastuussa vaativien eläinlajien säännöllisestä hoidosta. Suunnitteilla oleva sallitut lemmikkieläinlajit määrittelevä positiivilista onkin erittäin tervetullut uudistus. Toivomme, että näkemyksiämme kuullaan tässä asiassa jo seura- ja harrastuseläinten pitoa koskevan asetuksen valmisteluvaiheessa, Luukkainen esittää.

Vuodesta 2007 asti HESY on ottanut hoitoonsa keskimäärin 500 hylättyä tai huonosti hoidettua lemmikkieläintä joka vuosi. Eläinmäärän väheneminen viime vuonna 347 yksilöön selittyy osittain sillä, että yhdistyksen hoitoon tuotiin vähemmän eläimiä maakunnista. Esimerkiksi vuonna 2017 puolet HESYn hoitoon tuoduista eläimistä oli peräisin pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Vuonna 2018 osuus oli noin 39 prosenttia (diagrammi 3).

HESY toimii tällä hetkellä Siuntion löytökissojen virallisena talteenottopaikkana. Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Kirkkonummen löytöeläimet toimitetaan Viikin löytöeläintalolle, jossa niitä säilytetään lakisääteiset 15 vuorokautta. HESYlle tuodaan Viikin löytöeläintalolta sellaisia eläimiä, joiden omistajia ei ole löytynyt määräaikana ja joita ei ole saatu sen jälkeen myytyä eteenpäin. HESY helpottaa myös maakuntien löytöeläinten talteenottopaikkojen ruuhkaa ottamalla vastaan eläimiä jäsenyhdistyksiltään ja niiltä löytöeläintaloilta sekä eläinsuojeluyhdistyksiltä, joiden tilat ovat täynnä.

HESYn hoidossa on tällä hetkellä noin 100 eläintä.

Lisätietoja:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Pirjo Onza
toiminnanjohtaja
p. 040 646 4061
pirjo.onza@hesy.fi

Erja Veivo
tiedottaja
p. 040 577 4733
erja.veivo@hesy.fi