Category

Ajankohtaista

YT-neuvottelut päättyneet

By | Tiedotteet

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry                                                                                            6.9.2019

HESYN YT-NEUVOTTELUT PÄÄTTYNEET

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry valmistautuu muuttamaan uuteen HESY-keskukseen ja on yhteistoimintamenettelyssä sopinut tarpeellisia muutoksia työn järjestelyihin liittyen. Torstaina 5.9. päättyneiden neuvotteluiden pohjalta on tehty seuraavia päätöksiä:

  • Ammattitaitoisen ja korkeatasoisen hoidon varmistamiseksi yhdistys palkkaa jatkossa ainoastaan eläintenhoitajan tai klinikkaeläinhoitajan tutkinnon suorittaneita eläintenhoitajia. Pätevyysvaatimus kohdistetaan myös nykyiseen henkilökuntaan.
  • Eläintilojen ja myymälän aukioloaikoihin on tiedossa muutoksia, joiden odotetaan entistä paremmin palvelevan asiakkaitamme. Tarkemmista aukioloajoista on keskusteltu yhteistoimintaneuvottelun yhteydessä henkilökunnan kanssa ja ne julkistetaan uuteen taloon siirryttäessä.
  • Eläinten laadukas hoito ja uuden loppuelämän kodin löytyminen turvataan entistäkin paremmin uusien työjärjestelyiden kautta, joilla mm. pidennetään eläinten päivittäistä hoitoaikaa ja keskitetään kaikki uusien kotien hankintaan liittyvät asiat erityiselle eläinkoordinaattorille
  • HESY-keskuksesta tehdään monitoimitalo, jossa eläinten hoidon lisäksi tarjotaan eläinystäville erilaisia palveluja, koulutuksia ja yleisötilaisuuksia sekä itse tuotettuna että yhteistyökumppaneiden palveluna

Yhteistoimintaneuvottelujen yhteydessä päätettiin myös neljästä irtisanomisesta tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Irtisanottaville eläintenhoitajille annetaan kuitenkin mahdollisuus pätevöityä 6kk takaisinottovelvollisuusaikana, jolloin työsuhteen jatkoa voidaan tarkastella uudelleen.

HESY-talossa remontti on täydessä vauhdissa ja projekti etenee aikataulun mukaisesti, joten siirtyminen uusiin tiloihin pitäisi olla mahdollista marraskuun alussa.

HESY ry:n hallitus

 

Lisätietoja:

hallituksen jäsen Kirsi Sharma

puh. 040 5115767

sharma@kolumbus.fi

Eläinystävällisiä vaihtoehtoja venetsialaisten viettoon

By | Tiedotteet

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY

Tiedote 26.8.2019

 

Eläinystävällisiä vaihtoehtoja venetsialaisten viettoon

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY toivoo, että veneily- ja mökkeilykauden päätösjuhlaa eli venetsialaisia juhlistettaisiin Suomessa ilotulitteiden sijaan esimerkiksi lasernäytöksin. Monet lemmikki-, tuotanto- ja luonnonvaraiset eläimet pelkäävät ilotulitteiden pauketta, ja raketit roskaavat ympäristöä aiheuttaen eläimille loukkaantumisriskin.

Venetsialaisten vietto on yleistynyt Suomessa. Venetsialaisia on pidetty veden, tulen ja valon juhlana, jonka perinteisiin kuuluvat muun muassa kokkojen poltto ja ilotulitukset. Pelastuslaitokset voivat sallia venetsialaisten aikaan ilotulitteiden käytön paikkakunnan asukkaille ilman erillistä lupaa, mikäli alueella ei ole metsäpalovaroitusta.

Ilotulituksille on turvallisia vaihtoehtoja. HESY toivoo, että kesäkauden päättäjäisiä juhlistettaisiin ilotulitteiden sijaan muilla valonlähteillä, kuten laseresityksillä, lyhdyillä, nuotiolla ja kokoilla. Tähän ratkaisuun päädyttiin esimerkiksi viime vuonna Kokkolassa, jossa venetsialaisia juhlittiin lasershow´lla.

Monet eläimet pelkäävät ilotulitteita ja voivat kärsiä useita päiviä niiden aiheuttamasta stressistä.

– Ilotulitteista lähtevä pauke, ujellus ja valonvälähdykset voivat ajaa monet eläimet paniikkiin ja vaaratilanteisiin. Esimerkiksi hädissään oleva koira voi riistäytyä taluttimesta ja paeta pitkiä matkoja. Pakokauhun vallassa koira voi eksyä, loukata itsensä, jäädä auton alle tai aiheuttaa vaaraa liikenteelle. Myös saaliseläimiin lukeutuvat hevoset reagoivat yleensä voimakkaasti ympäristön ärsykkeisiin. Isoina eläiminä ne ovat paniikkiin joutuessaan vakava hengenvaara ihmisille ja muille eläimille, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Ilotulitteita säikkyvät kissat saattavat piiloutua maastoon tai talon rakenteisiin, ja kesäasukkaiden voi olla vaikea löytää lemmikkejään, kun kaupunkiin paluun aika koittaa. Ilotulitteet stressaavat myös monia tuotantoeläimiä, jotka voivat vauhkoontuneina vahingoittaa itsensä pitopaikan rakenteisiin tai päästä karkuun laitumelta kohtalokkain seurauksin. Sikaloissa, navetoissa, kanaloissa ja lampoloissa eläimille aiheutuu lisäkärsimystä siitä, että ne harvoin voivat toteuttaa lajinmukaista pelkokäyttäytymistään esimerkiksi piiloutumalla. Lisäksi ilotulitteiden jäännöksiä voi joutua rehun joukkoon ikävin seurauksin.

Mökkipaikkakunnilla ilotulituksista kärsivät etenkin luonnoneläimet, jotka rakettien pauke ajaa liikkeelle.

– Suurikokoiset luonnoneläimet, kuten kauriit ja hirvet, voivat ajautua paetessaan ajoväylille ja aiheuttaa läheltä piti -tilanteita ja kuolonkolareita. Linnut voivat puolestaan lentää paniikissa ikkunoita, puita, rakennuksia, mainostauluja ja muita esteitä päin ja loukata itsensä. Ilotulitteet saattavat häiritä myös joidenkin myöhäisten pesijöiden rauhaa. Esimerkiksi tukkasotkalla voi olla vielä elokuussa pesässään lentokyvyttömät poikaset, Luukkainen lisää.

Ilotulitteet aiheuttavat eläimille kärsimystä myös juhlinnan jälkeen, kun maastoon jää rakettien hylsyjä, sirpaleita ja muita jäännöksiä. Rakettien rippeet voivat vahingoittaa niin luonnoneläimiä, ulkona lenkitettäviä ja ulkoilevia lemmikkejä kuin laiduntavia eläimiä. Ilotulitteet aiheuttavat haittaa eläinten lisäksi myös ihmisille ja ympäristölle. HESYn alkuun panemassa Rajat räiskeelle -kansalaisaloitteessa esitetäänkin, että yksityisihmisten ilotulitteiden käyttöä tulisi rajoittaa ja ilotulitenäytöksiä saisivat jatkossa järjestää vain kunta, valtio, yritykset ja järjestöt ammattilaisten avustamina. Kansalaisaloite keräsi yli 65 000 allekirjoitusta ja se toimitetaan eduskunnalle syksyllä 2019.

Lisätietoja:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Pirjo Onza
toiminnanjohtaja
p. 040 646 4061
pirjo.onza@hesy.fi

Yhteistoimintaneuvottelut

By | Ajankohtaista, Tiedotteet

Helsingin Eläinsuojeluyhdistys HESY ry:n hallitus on kokouksessaan 14.8.018 päättänyt käynnistää yhdistyksessä yhteistoimintaneuvottelut torstaina 22.8.2019.

 

Uuteen eläinsuojelukeskukseen siirryttäessä on odotettavissa olennaisia muutoksia työtehtävissä, työmenetelmissä sekä töiden ja työtilojen järjestelyissä. Näin ollen neuvottelut koskevat koko yhdistyksen henkilökuntaa ja neuvotteluissa edetään Yhteistoimintalain 4, 6 ja 8 lukujen mukaisesti mahdollisin henkilöstövaikutuksin tuotannollisista ja taloudellisista syistä.

 

Hallitus

 

Tiedustelut:

Kirsi Sharma

hallituksen jäsen

p. 040 5115767

e-mail: sharma@kolumbus.fi

Kuuma sää koettelee lemmikkejä – HESY listasi vinkit helteistä selviytymiseen

By | Tiedotteet

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry.

Tiedote 20.6.2019

 

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry muistuttaa, että helteinen kesä voi tuottaa tukalia hetkiä nelijalkaisille ystävillemme. HESY listasi kymmenen vinkkiä helteistä selviytymiseen.

Koirat eivät pysty hikoilemaan samalla tavalla kuin ihmiset, mikä hankaloittaa niiden lämmönsäätelyä paahteisella säällä. Helle on vaaraksi myös kissoille ja muille eläimille, jos ne joutuvat kuumiin suljettuihin tiloihin, joista ei ole poispääsyä.  Lemmikin omaan arvostelukykyyn ei kannata luottaa sokeasti, sillä monet eläimet hakeutuvat auringonpaahteeseen vaikkei se viisasta olisikaan. Omistajalla on vastuu huolehtia, että eläimellä on hyvät oltavat myös helteillä.

 

Salakavala lämpöhalvaus

Koirat ovat alttiita lämpöhalvauksille, mutta myös kissat ja muut lemmikit voivat saada lämpöhalvauksen, jos niiden ruumiinlämpötila kohoaa liian korkeaksi. Lämpöhalvauksen osalta riskiryhmään kuuluvat kaikista nuorimmat ja vanhimmat eläinyksilöt. Koirista etenkin lyhytkuonoiset rodut voivat saada lämpöhalvauksen helposti. Myös sairaat ja ylipainoset lemmikit ovat erityisessä vaarassa.

Lämpöhalvauksen oireita ovat raskas läähätys, oksentelu, uupumus, hoipertelu ja nopea sydämen syke. Lämpöhalvauksen saanut lemmikki on siirrettävä välittömästi varjoisaan sisätilaan. Eläimen päälle tulee laittaa kylmiä ja märkiä pyyhkeitä kaulan alueelle, nivusiin, kainaloihin ja vatsan alle. Tassut, vatsanalus ja korvalehdet valellaan viileällä vedellä. Ensiavun jälkeen lemmikki tulisi viedä eläinlääkärille tarkastettavaksi. Pelkästä läähättämisestä ei kuitenkaan kannata vielä huolestua, sillä läähättäminen on esimerkiksi koiran luonnollinen tapa laskea ruumiinlämpötilaa.

 

Yleisin syypää lämpöhalvaukseen on kuuma auto

Yleisin tilanne, joka altistaa lemmikin lämpöhalvaukselle, on eläimen jättäminen kuumaan autoon. Kesällä lemmikkiä ei saa jättää hetkeksikään valvomatta pysäköityyn autoon. Edes varjoon parkkeerattu auto tai käynnissä oleva ilmastoitu auto eivät pelasta lämpöhalvaukselta. Eläimen jättäminen kuumaan autoon on eläinsuojelurikos.

Myös muut liikennevälineet kuten bussit ja junat aiheuttavat riskitilanteita, etenkin jos lemmikki on kuljetuskopassa sijoitettuna aurinkoiselle paikalle. Muita lämpöhalvauksen aiheuttajia ovat rehkiminen kuumassa säässä tai eläimen jättäminen suoraan auringonpaisteeseen ilman vettä ja mahdollisuutta siirtyä varjoon. Mökkisauna lemmikin kanssa voi olla hauska idea, mutta voi johtaa lämpöhalvaukseen.

 

 

Kesä tuo koirille iho-ongelmia

Koira saattaa polttaa kirsunsa kovassa porotuksessa. Myös karvattomat ja hennolla vaalealla karvapeitteellä varustetut koirat ovat alttiita palamiselle. Toistuva palaminen on kivulias ja kiusallinen vaiva. Koiran paljasta ihoa voi suojata rasvaamalla sitä lasten aurinkorasvalla, jossa on korkea suojakerroin.

Vesipedoille voi tarjota kesäisin virkistäviä uimamahdollisuuksia, mutta koira tulisi huuhdella hyvin uinnin jälkeen, jotta mahdolliset levät ja muut liat saadaan pois turkista. Koira kannattaa kuivata perusteellisesti pyyhkeellä, sillä märäksi jäänyt turkki altistaa hot spot -tulehdukselle.

Koiran tassut palavat herkästi kuumalla asfaltilla, joten suosi hiekka- ja metsäteitä. Palamista voi ennaltaehkäistä rasvaamalla tassuja tassuvoiteilla tai -vahoilla, jotka muodostavat suojaavan pinnan.

 

HESYN 10 PARASTA VINKKIÄ HELTEISTÄ SELVIYTYMISEEN

  1. Pidä puhdasta ja raikasta vettä aina lemmikin saatavilla. Juomaveden voi pitää viileänä kulhoon laitetuilla jääpaloilla.
  2. Älä jätä lemmikkiä valvomatta autoon tai kytkettynä suoraan auringonpaahteeseen.
  3. Turkin leikkaus saattaa helpottaa joitakin koirarotuja, mutta on hyvä muistaa, että turkki myös suojaa auringolta sekä hyönteisiltä.
  4. Jätä pitkät ja rankat lenkit vilpoisemmille päiville. Nauttikaa mieluummin yhteisestä köllöttelyhetkestä puiden varjossa.
  5. Lenkkeile varhain aamulla tai myöhään illalla. Pidä vesipullo mukana lenkillä ja tarjoile eläimelle säännöllisesti vettä.
  6. Älä luota lemmikin omaan arvostelukykyyn. Vie eläin tarvittaessa pois auringonpaahteesta, vaikka se sinne itse hakeutuisikin.
  7. Viilennä karvakorvan oloa märillä pyyhkeillä tai pyyhkeeseen käärityllä kylmäpakkauksella. Älä laita kylmäpakkausta kuitenkaan suoraan sellaisenaan eläimen iholle. Eläinkaupoista löytyy myös erilaisia kylmiä alustoja ja viilennysliivejä ja -huiveja. Voit myös järjestää koiralle pienen kahluualtaan omalle pihalle.
  8. Rasvaa koiran vähäkarvaisia ja kaljuja kohtia lapsille tarkoitetulla aurinkorasvalla, jossa on korkea suojakerroin.
  9. Tarjoa vesipedoille uimamahdollisuuksia, mutta muista hyvä pyyhekuivaus hot spot -ihotulehduksen välttämiseksi.
  10. Kuuma asfaltti voi polttaa pahasti tassuja. Suojaa käpälät rasva- tai vahakerroksella ja vältä lenkkeilyä asfaltilla.

 

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

 

Hannele Luukkainen

puheenjohtaja

040 547 7770

hannele.luukkainen@clarinet.fi

 

Emma-Julia Kola

tiedottaja

040 577 4733

emma-julia.kola@hesy.fi

Kansalaisaloite ilotulitteiden käytön rajaamiseksi luovutettiin eilen Väestörekisterikeskukselle – aloitteessa reilut 65 700 allekirjoitusta

By | Tiedotteet

Viisitoista eläin-, terveys-, potilas- ja vammaisjärjestöä keräsi puolen vuoden aikana yhteensä reilut 65 700 allekirjoitusta kansalaisaloitteeseen ilotulitteiden käytön rajoittamiseksi Suomessa. Kansalaisaloitteen tavoitteena on vähentää pysyvästi ja merkittävästi ilotulitteista ihmisille, eläimille ja ympäristölle koituvaa vahinkoa rajaamalla luokkien F2 ja F3 tuotteiden käyttö siirtymäajalla ammattilaisten käyttöön.

 Rajat räiskeelle -kansalaisaloitekampanja avattiin 4.12.2018, ja se keräsi jo ensimmäisen kuukauden aikana vaaditut 50 000 allekirjoitusta. Vaikka allekirjoitusten tavoitemäärä saavutettiin pikavauhtia, kaikki allekirjoitukset ovat merkittäviä, sillä ne nostavat aloitteen painoarvoa.

– Aloite saavutti vaaditun allekirjoittajien määrän hyvin nopeasti. Tähän vaikuttivat monet syyt, kuten eläinten hyvinvointi sekä ihmisten terveyteen liittyvät seikat, jotka puoltavat ilotulitteiden yksityiskäytön kieltämistä. Viihteen ei tule mennä eläinten hyvinvoinnin tai ihmisten terveyden edelle, kommentoi SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton toiminnanjohtaja, eläinlääkäri Kati Pulli.

Aloite luovutettiin tarkastettavaksi Väestörekisterikeskukselle, joka vahvistaa päätöksellään kannatusilmoitusten lopullisen lukumäärä ja kelpoisuuden. Tällä hetkellä kannatusilmoituksia on kerätty 65 713, mutta hyväksyttyjen kannatusilmoitusten määrä tarkentuu laskennan jälkeen. Aloite on kuitenkin ylittänyt kirkkaasti vaaditut 50 000 allekirjoitusta, ja se etenee eduskunnan käsittelyyn, kun Väestörekisterikeskus on hyväksynyt aloitteen.

Väestörekisterikeskuksen kehityspäällikkö Pauli Pekkanen vastaanotti Rajat Räiskeelle -aloitteen ja totesi, että vain harva vireille pantu kansalaisaloite etenee eduskunnan käsittelyyn. Kansalaisaloite.fi-palvelussa on tämänhetkisten tietojen mukaan yhteensä 1 005 aloitetta, joista 829 on päättyneitä aloitteita. Kaikista aloitteista eduskunnan käsittelyyn on edennyt vain 24 aloitetta.

– Olemme helpottaneet eduskunnan käsittelytyötä laatimalla aloitteen suoraan lakitekstimuotoiseksi, minkä pitäisi nopeuttaa aloitteen käsittelyä. Kiitokset aloitteen perusteellisesta työstämisestä kuuluvat mukana olleille eläinoikeusjuristeille, kertoo Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry:n puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

–  Odotukset aloitteen läpi menemiseksi ovat korkealla, ja keskustelu aloitteen ympärillä tulee olemaan kiinnostavaa, sanoo Pulli.

Seuraava vaihe kansalaisaloitteen tiimoilta on tavata syksyn aikana eri puolueiden kansanedustajia. Tavoitteena on saada kansanedustajat tietoisiksi ilotulitteiden kuluttajakäytön haitoista.

Kansalaisaloite antaa jokaiselle äänioikeutetulle suomalaiselle helpon väylän vaikuttaa ja puuttua epäkohtiin, joita nykyisessä lainsäädännössä ilmenee. Ilman kansalaisten aktiivisuutta ja kiinnostusta korjata nykytilannetta ei Rajat räiskeelle -kampanjakaan olisi saavuttanut vaadittuja kannatusilmoitusmääriä.

–  Valtavat kiitokset kaikille allekirjoittajille. Ilman teidän tukeanne aloite ei olisi nyt menossa eteenpäin, kiittelee Luukkainen.

Kansalaisaloitteen luovutuksesta eduskunnalle järjestetään syksyllä tiedotustilaisuus, jossa kuullaan eri eduskuntaryhmien edustajia, jotka puoltavat aloitetta sekä asiantuntijoiden puheenvuoroja. Tiedotustilaisuuden päivämäärä tarkentuu kesän aikana.

 

Valokuvia aloitteen luovutuksesta:

https://www.dropbox.com/sh/ih1flrjnunv73vv/AAAeqKcuPi3FJGKse9oFTowAa?dl=0

Kuvat median vapaassa käytössä aiheeseen liittyvässä uutisoinnissa.

Kuvaaja mainittava.

 

Luovutuksessa olivat mukana:

Hannele Luukkainen, puheenjohtaja, HESY ry

Emma-Julia Kola, tiedottaja, HESY ry

Jari Pekola, hallituksen jäsen, Opaskoirayhdistys

Kati Pulli, toiminnanjohtaja, SEY ry

Annukka Seppävuori, viestinnän asiantuntija, SEY ry

Susanna Pirilä, hallituksen jäsen, Suomen eläinoikeusjuristit ry

Erika Keppola, yhteiskuntasuhteiden koordinaattori, Suomen Kennelliitto – Finska Kennelklubben ry.

Minna Peltonen, tallitoiminnan kehittäjä, Suomen Ratsastajainliitto ry

Kuvaaja Nette Kurki

 

Lisätietoa kansalaisaloitteesta:

– Rajat räiskeelle -kansalaisaloitekampanja avattiin 4.12.2018, ja allekirjoituksia kerättiin 4.6.2019 saakka. Aloitteen sulkeutuessa se oli kerännyt 65 713 äänioikeutetun suomalaisen allekirjoitukset.

– Kansalaisaloitekampanjassa ovat mukana Allergia-, iho- ja astmaliitto, Etsijäkoiraliitto, Helsingin Eläinsuojeluyhdistys HESY, Kuuloliitto, Näkövammaisten liitto, Opaskoirayhdistys, SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto, Suomen Eläinlääkäriliitto, Suomen Eläinoikeusjuristit, Suomen Hippos, Suomen Kennelliitto, Suomen Kissaliitto, Suomen Lääkäriliitto, Suomen Palovammayhdistys ja Suomen Ratsastajainliitto.

– Kansalaisaloitteessa ehdotetaan, että pyrotekniikkadirektiivissä tarkoitettujen luokkiin F2 ja F3 kuuluvien ilotulitteiden eli viihdekäyttöön tarkoitettujen pyroteknisten tuotteiden myyntiä ja käyttöä rajoitetaan siten, että jatkossa vain vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005, kemikaaliturvallisuuslaki) 94 §:ssä tarkoitettu ilotulitusnäytöksen järjestäjä saisi järjestää ilotulitusnäytöksiä ja käyttää edellä mainittuja pyroteknisiä tuotteita. Esityksessä ehdotetaan siis, että F2- ja F3-luokkiin kuuluvien pyroteknisten tuotteiden kuluttajakäyttö kielletään.

– Ehdotuksessa ei puututtaisi F1-luokkaan kuuluvien pyroteknisten tuotteiden kuluttajakäyttöön. Jatkossakin kuluttajat voisivat siis käyttää tuotteita, jotka aiheuttavat erittäin vähäistä vaaraa ja ovat melutasoltaan merkityksettömiä ja jotka on tarkoitettu käytettäväksi rajatulla alueella tai asuinrakennuksessa. Tällaisia tuotteita ovat esimerkiksi tähtisadetikut ja paukkuserpentiinit.

 

Kansalaisaloite kokonaisuudessaan: kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3573

Kansalaisaloitekampanjan verkkosivut: rajatraiskeelle.fi

Kampanja Facebookissa: facebook.com/rajatraiskeelle

 

Haastattelupyynnöt:

Hannele Luukkainen, puheenjohtaja, Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry, hannele.luukkainen@clarinet.fi, p. 040 547 7770

Kati Pulli, toiminnanjohtaja, Suomen Eläinsuojeluyhdistys SEY ry, kati.pulli@sey.fi, p. 050 371 2740

Minna Peltonen, tallitoiminnan kehittäjä, Suomen Ratsastajainliitto ry, minna.peltonen@ratsastus.fi, p. 0400 231 662

Mika Tolvanen, puheenjohtaja, Opaskoirayhdistys, mikatolvanen@kolumbus.fi, p. 050 432 8431

Eläinosteopaatti lähestyy kehon ongelmia kokonaisvaltaisesti

By | Ajankohtaista, Blogi

Erilaiset kehon kiputilat, toiminnalliset ongelmat ja lihasjumit voivat vaivata muuten terveeltä vaikuttavaa lemmikkiä. Eläinosteopaatti lähestyy lemmikin kehon ongelmia kokonaisvaltaisesti kartoittaen ongelmien syitä ja arvioiden jatkohoidon tarvetta.

ANNA KIVINEN on koulutettu ja Valviran hyväksymä eläinosteopaatti, joka on pätevöitynyt eläinten hoitoon useilla kursseilla Suomessa ja Englannissa. Hän on koko ikänsä elänyt koirien kanssa. Nytkin hänen kotonaan temmeltää kaksi koiraa ja kissa, jotka ovat kaikki rescue-eläimiä. Hylätyt eläimet ovat lähellä Kivisen sydäntä. Hän on käynyt HESYn Eläinsuojelukeskuksessa antamassa osteopatiahoitoja sellaisille kissoille, jotka sitä mahdollisesti kaipaavat. Lisäksi hän on aikoinaan toiminut Animalian toiminnanjohtajana.

Ammatilleen omistautunut Kivinen järjestää erilaisia koulutuksia sekä koiranomistajille että koira-alan ammattilaisille. Koulutuksissa on käsitelty koiran anatomiaa ja kehoa. Ammattilaisille, kuten esimerkiksi koirahierojille, Kivinen on pitänyt palpaation eli käsintunnustelun kehittämiskoulutuksia.

– Näitä koulutuksia on säännöllisesti vuoden aikana, mutta järjestän niitä myös tilauksesta esimerkiksi rotujärjestöille ja muille ryhmille. Olisikin hauskaa järjestää ensimmäinen Kissa pintaa syvemmältä -koulutus. Kissaosteopatiaa käsittelevä sivustokin on juuri valmistunut, Kivinen sanoo innostuneesti.

 

Manuaalista terapiaa keholle

Eläinosteopaatti hoitaa yleensä eläimen elimistön kipu- tai häiriötiloja. Kivisen hoidettavina ovat koirat ja kissat. Hän kertoo osteopaatin lähestyvän lemmikin kehon ongelmia kokonaisvaltaisesti. Osteopaatti pyrkii siis ymmärtämään, mitä kaikkea kehossa on meneillään ja mistä mahdolliset ongelmat johtuvat.

– Osteopatia on manuaalista terapiaa. Työvälineenämme ovat kädet ja hyvin herkkä palpaatio. Hoidamme eri kudoksia: lihaksia, luita, niveliä, faskioita eli kalvoja, kehon nesteitä sekä hermoja. Osteopaatti pyrkii auttamaan kehoa löytämään tasapainon ja terveyden. Olennaista ei ole se, että tehdään mahdollisimman paljon ja isoliikkeistä, vaan että tehdään juuri sen verran ja sen tyyppistä hoitoa, jota keho tarvitsee parantuakseen, Kivinen selventää.

Yleensä osteopatiaa käytetään esimerkiksi liikuntaelinten tai rangan alueen toiminnallisten ongelmien hoitoon, lihasjumien vapauttamiseen, kipujen vähentämiseen ja vanhenevilla eläimillä elinvoiman ylläpitoon. Osteopatian avulla saadaan lisätietoa eläimen kehosta ja sen mahdollisista jännitteistä tai kipukohdista.

 

Apua liikkumisongelmiin

Kivisen tyypillisin potilas on koira, jolla on jäykkyyttä takapäässä, hyppyongelmia sekä vaikeuksia nousta ylös ja kulkea portaissa. Eläimen hoito aloitetaan aina tilanteen kartoituksella.

– Ensin katson koiran liikkeitä ja arvioin, missä kohdassa kehoa on ehkä ongelmia ja mistä ne voisivat johtua. Sitten haastattelen omistajaa muun muassa koiran historiasta ja liikkumisesta.  Tutkin ja hoidan eläimen yleensä lattialla. Pienemmät eläimet hoidan pöydällä. Käyn läpi eläimen koko kehon ja tutkin sen liikkeitä, jännitteitä ja kudoksen laatua. Myös kehon lämpötilaerot ja nesteiden liike voivat antaa paljonkin tietoa samoin kuin eläimen reaktiot kosketteluun.

Tutkittuaan potilaan Kivinen aloittaa hoidon osteopaattisilla tekniikoilla, joita on laaja kirjo.

– Itse käytän eniten niin sanottuja kraniaalisia tekniikoita, jotka ovat hyvin hellävaraisia, vähäeleisiä ja kuitenkin tehokkaita. Hoidan tarvittaessa myös sisäelimiä. Manipulaatiota eli voimakkaampia ja nopeita impulsseja käytän harvoin ja harkiten, koska kokemukseni mukaan eläimet vastaanottavat yleensä parhaiten pehmeämpiä tekniikoita.

Hoidon päätteeksi Kivinen kertoo omistajalle löydöksistään ja käsityksensä ongelmien syystä sekä arvion jatkohoidon tarpeesta. Tarvittaessa hän saattaa lähettää eläimen jatkohoitoon muille ammattilaisille, joihin lukeutuvat esimerkiksi eläinlääkärit ja eläinhierojat.

 

Helpotusta kipuun ja apua kuntoutukseen

Osteopatialla voidaan helpottaa lemmikin kipua, mutta hoidon teho riippuu kivun syystä. Jos kivun aiheuttajana on toiminnallinen ongelma, johon voidaan pureutua osteopatialla, kipuongelma on sillä ratkaistu. Osteopatiasta voi olla apua myös etenevien sairauksien, kuten vaikkapa nivelrikon, hoidossa, sillä sen avulla kyetään vapauttamaan muiden kuin nivelrikkoisten alueiden liikkeitä. Näin nivelrikkoisille alueille ei muodostu tarpeetonta rasitusta.

Osteopatia voi myös vapauttaa aineenvaihduntaa ja sitä kautta helpottaa esimerkiksi tulehdusprosesseja ja lisätä kehon liikkuvuutta. Osteopatian avulla voidaan helpottaa hermokipujakin. – Kipu on yleensä varsin monisyinen ongelma, johon liittyy sekä fyysisiä, psyykkisiä että ympäristöön liittyviä tekijöitä, Kivinen lisää. Osteopatiaa voidaan käyttää niin ikään eläinten kuntouttamisessa. Ensimmäiseksi on varmistettava, että eläimen keho toimii optimaalisesti nykytilanteessa.

– Jos esimerkiksi eläimen polvi on leikattu, on tärkeää varmistaa, että muut nivelet liikkuvat hyvin eikä kehoon ole päässyt syntymään suhteetonta lihasepätasapainoa. Näin kuntoutus harjoitteiden avulla pääsee paremmin käyntiin ja etenee niin hyvin kuin mahdollista.

Eläinosteopaattien koulutuksissa on eroja. Kivinen on ainoana suomalaisena käynyt Englannissa terapeuttisen kuntoutuksen kurssin osana laajempaa eläin osteopatiakoulututusta. Tämän ansiosta hänellä on valmiudet tarjota koirille kuntouttavia hoitokokonaisuuksia.

 

Kissa piilottelee kipuaan

Koirille ja kissoille annettavat osteopatiahoidot ovat toimintaperiaatteiltaan samanlaisia. Anatomiakin on molemmilla lajeilla kohtalaisen samanlainen, mutta kissojen vaivat ovat yleensä monimutkaisempia ja vaativat usein enemmän salapoliisityötä.

– Kissat eivät ehkä ilmaise ongelmiaan niin selkeästi kuin koirat. Ne voivat ilmaista kipuaan peitellysti. Kissat voivat oireilla vetäytymällä, käyttäytymällä aggressiivisesti tai olemalla haluttomia liikkumaan, ja me pyrimme ymmärtämään käytöksen syitä.

– Kuntoutettavilla kissoilla voi olla taustallaan traumaattisia kokemuksia, kuten esimerkiksi putoaminen korkealta tai joutuminen koiran riepoteltavaksi. Toisaalta kissan keho on joustava, joten ne ehkä pystyvät hieman helpommin käsittelemään itse kehossaan syntyneitä ongelmia. Uskon kuitenkin, että moni kissa hyötyisi osteopatiasta. Toivottavasti tieto tästä leviäisi myös kissanomistajien keskuudessa, Kivinen esittää.

 

Omistaja aavistaa lemmikin hädän

Kivinen on kuullut monet kerrat vastaanotolleen tulleelta eläimen omistajalta, että lemmikistä ei ole löytynyt eläinlääkärissä mitään vikaa. Omistajalla on kuitenkin ollut sellainen tunne, että eläin ei ole täysin kunnossa. Tällöin yleensä joku osteopatialla hoidettava toiminnallinen ongelma on löytynyt ja sen käsittely on helpottanut eläimen oloa. Siksi Kivinen uskoo siihen, että omistaja yleensä tietää, jos lemmikillä ei ole kaikki kunnossa.

– Selkeitä merkkejä osteopatian tarpeesta ovat kipuilu, ontuminen, jäykkyys, hyppyongelma, rappusissa kulkemiseen liittyvät vaikeudet, yllättävät käytösongelmat, toispuolisuus, lihasjännitykset, muutokset liikkeissä ja kuumat alueet kehossa. Yleensäkin suosittelen aina tuomaan lemmikin tarkastukseen trauman jälkeen esimerkiksi sellaisessa tilanteessa, jossa eläin on kaatunut, pudonnut tai törmännyt johonkin.

Aina lemmikin omistaja ei voi olla varma siitä, onko eläimellä jokin ongelma. Tilanne on silti hyvä tarkastaa, jotta lemmikin hyvinvoinnista saadaan varmuus. Yleensä osteopaatilta saa lisätietoa eläimen terveydentilasta – ja toisaalta sekin tieto, että ongelmia ei ole, voi olla omistajalle helpotus.

– Itse kukin voi kotikonstein arvioida eläimen liikkeitä esimerkiksi houkuttelemalla namin avulla lemmikkiä kääntämään päätään sivuille sekä ylös ja alas. Koko kehon ympyrä- tai kahdeksikkoliikkeellä voi sekä arvioida liikettä että venyttää eläimen kylkiä. Silmämääräisesti voi arvioida sitä, seisooko eläin tasaisesti kaikilla raajoillaan.

 

TEKSTI | Kati Wikström

KUVAT | Stina Roth

Artikkeli on julkaistu aiemmin HESYn jäsenlehdessä.

HESYn uuden eläinsuojelukeskuksen nimeksi valittiin HESY-keskus – kuvastaa yhdistyksen keskeisiä arvoja

By | Tiedotteet

Helsingin Eläinsuojeluyhdistys

Tiedote 21.5.2019

 

HESYn uudelle eläinsuojelukeskukselle etsittiin nimeä kilpailun avulla.  Voittajaksi valikoitui HESY-keskus, jonka katsottiin kuvaavan yhdistyksen ydintoimintoja ja keskeisiä arvoja. Nimikilpailu käynnisti varainhankintakampanjan, jonka tavoitteena on kerätä varoja uuden eläinsuojelukeskuksen rakennustöihin.

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry on hankkinut uudet toimitilat Pitäjänmäestä. HESY aloittaa varainkeruun toimitilojen remontointia varten toukokuun aikana. Varainkeruukampanja potkaistiin käyntiin nimikilpailulla, jossa toimitiloille etsittiin sopivaa nimeä 11.-30.4.2019 välisenä aikana.

HESY kutsui kaikki luovuutta puhkuvat eläinten ystävät osallistumaan toimitilojen nimeämiseen. Kisaan oli mahdollista ottaa osaa Facebookissa kisajulkaisun kautta sekä Twitterissä ja Instagramissa aihetunnisteella #hesynimikisa. Nimi-ideoita sai jättää HESYn verkkosivujen kautta osoitteessa hesy.fi/nimikisa. Nimiehdotuksia kerättiin myös Eläinystäväni 2019 –messuilla, jossa HESY edusti omalla osastollaan. HESYn myymälän vierailijat saivat hieroa aivonystyröitä ostosten teon lomassa ja heittää nimien keräyslaatikkoon oman ehdotuksensa.

Nimiehdotuksia kertyikin hyvän saalis, yhteensä 319 kappaletta. Yli puolet ehdotuksista tuli verkkosivujen linkin kautta. Nimikisalaatikkoon jätettiin paperisten korttien muodossa 83 nimiehdotusta ja saapuipa yksi paperinen nimikisakortti postitsekin. Ehdotusten joukossa oli paljon ainutlaatuisia oivalluksia, mutta myös samaa nimeä oli ehdotettu useampaan otteeseen. Suosituin nimi oli ”Tassula”, jota ehdotettiin jopa 18 kertaa.

HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen toivoi nimiehdotusten olevan mieleenpainuvia ja yhdistyksen ydintoimintoja kuvaavia. HESYn hallitus valitsi ehdotuksista parhaan 6.5. pidetyssä kokouksessaan. Nimikilpailun voittajaksi valittiin HESY-keskus, jota ehdotti Sonja Linna Espoosta. Voittajanimeä perusteltiin sillä, että se edustaa HESYn keskeisiä arvoja, joita on asiantuntijuus, yhteisöllisyys ja avoimuus. Nimi kuvastaa hyvin, kuinka uusien tilojen myötä kaikki HESYn toiminnot saadaan keskitettyä saman katon alle.

Uudesta eläinsuojelukeskuksesta löytyvät koulutus- ja tapahtumakäyttöön soveltuvat tilat. HESYn tavoitteena on laajentaa ja rikastaa HESY-keskuksen palveluita vuokraamalla ulkopuolisille eläinten parissa työskenteleville toimijoille näitä tiloja. Nimivalinta tukee myös tätä päämäärää.

 

Varainhankintakampanja käynnistyy

Uusien tilojen remontoiminen laadukkaaksi ja ajantasaiseksi eläinsuojelukeskukseksi vaatii suuria taloudellisia ponnistuksia. Yhteisiin talkoisiin kaivataan lahjoituksia ja apukäsiä. HESYn olemassa olevat varat on täysin sidottu tämänhetkisen toiminnan pyörittämiseen, joten uusien tilojen remontoimiseen on löydyttävä lisärahoitusta.

Nyt käynnistyvän varainkeruukampanjan tavoitteena on kerätä euroja, joilla katetaan rakennustyö sekä materiaali- ja tarvikehankintoja uusiin tiloihin.

Kampanjan myötä HESY uudistaa visuaalista ilmettään nykyaikaisemmaksi. Ennen juhannusta lanseerataan vapaaehtoisvoimin uudet nettisivut, jotka noudattavat kampanjailmeen mukaista selkeämpää linjaa. Uudet nettisivut rakennetaan ennen kaikkea käyttäjäystävällisyyttä silmällä pitäen. Tärkeimmistä asioista ei kuitenkaan tingitä, sillä kotia etsivien eläinten ilmoitukset tulevat edelleen olemaan pääosassa sivustolla.

Tunteisiin vetoava ja puhutteleva kampanja näkyy myös sosiaalisessa mediassa ja muissa HESYn viestintäkanavissa vuoden 2020 loppuun saakka.

 

HESY-keskuksen suunnittelutyöt etenevät vauhdilla

Uutta eläinsuojelukeskusta suunnitellaan jo tarmokkaasti, sillä tavoitteena on viettää avajaisia uusissa tiloissa marraskuun lopussa. HESY juhlii tänä vuonna 145-vuotistaipalettaan ja uuden talon avajaiset pidetään HESYn perustamispäivän 25.11. tienoilla.

Tällä hetkellä projekti etenee sukkelasti suunnittelupöydällä. Suunnitelmat on tarkoitus hioa kesän aikana toteutuskuntoon ja rakennustöiden on kaavailtu alkavan heinä-elokuussa.

HESY remontoi Pitäjänmäellä sijaitsevista tiloista tasokkaan eläinsuojelukeskuksen, jossa eläinten hoito ja pito on mahdollista viedä täysin uudelle tasolle. Merkittävimpänä muutoksena nykyiseen on eläintilojen kapasiteetin kasvattaminen. HESYn tämänhetkisiin eläintiloihin mahtuu noin 120 kissaa, 8 koiraa ja 6 kania sekä joitakin lintua ja eksoottisia eläimiä, kun uusissa tiloissa on mahdollista hoitaa parhaimmillaan lähes 200 kissaa, 17 koiraa ja kymmenkunta kania, lintuja ja eksoottisia eläimiä tarvittaessa. Eläimet voivat HESY-keskuksessa toteuttaa omaa lajityypillistä käyttäytymistään. Koirille on suunnitteilla ulkotarhat, kissat pääsevät toteuttamaan itseään kiipeilypuuhissa ja kanit rouskuttelemaan omaan yrttitarhaan. Toisin kuin nykyisissä tiloissa lähes kaikilla eläimillä on ulkoilumahdollisuus.

Uudet toimitilat tukevat HESYn visiota yhteiskunnasta, jossa eläimiä kohdellaan hyvin, kunnioittavasti ja vastuullisesti.

HESY-keskuksen talkoissa on mukana useita eri alojen asiantuntijoita, jotka toimivat pro bono-perusteisesti, jakaen kokemustaan ja tietotaitoaan kodittomien eläinten hyväksi. Näiden vapaaehtoisten apu on HESYlle korvaamatonta.

Hankkeen toteuttaminen ei kuitenkaan onnistuisi ilman lahjoituksia. Jokainen eläinrakas voi kääriä hihansa ja osallistua talkoisiin lahjoittamalla kodittomille kaltoin kohdelluille eläimille paremmat mahdollisuudet löytää loppuelämän koti.

 

Hylätyt eläimet tarvitsevat katon päänsä päälle! Lahjoita HESY-keskuksen remonttiin:

 

* Keräystilille FI60 2001 1800 1331 94 / Uusi Eläinsuojelukeskus -projektin avustustili, käytä viitenumeroa 1232 tai kirjoita viestitietoihin ”Lahjoitus”.

* MobilePayn kautta numeroon 12353.

 

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry:llä on Poliisihallituksen myöntämä rahankeräyslupa, jonka numero on: RA/2017/1022. Lupa on voimassa 1.1.2018–31.12.2020 koko Suomen alueella lukuun ottamatta Ahvenanmaata.

Lisätietoja:

 

Hannele Luukkainen

puheenjohtaja

040 547 7770

hannele.luukkainen@clarinet.fi

 

Pirjo Onza

toiminnanjohtaja

040 646 4061

pirjo.onza@hesy.fi

 

Miira Ojanen

Uusi Eläinsuojelukeskus -varainhankintakampanjan tuottaja

040 661 8507

Suomeen on perustettava lain edellyttämät karanteenitilat maahan tuotaville lemmikkieläimille

By | Tiedotteet

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Tiedote 2.5.2019

Suomeen on perustettava lain edellyttämät karanteenitilat maahan tuotaville lemmikkieläimille

– Lemmikkejä lopetetaan rajalla byrokratian takia

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY vaatii, että Suomeen on perustettava karanteenitilat niille lemmikkieläimille, joiden tuontivaatimukset eivät ole täyttyneet. Tällä hetkellä nämä lemmikit on joko palautettava lähtömaahan tai lopetettava karanteenitilojen puutteen takia.

HESY vaatii, että Suomeen perustetaan mahdollisimman pian virallisesti hyväksytyt karanteenitilat sellaisille lemmikkieläimille, joiden maahantulo estyy tuontiasiakirjojen epäselvyyksien tai puutteiden takia. Viralliset karanteenitilat mahdollistaisivat lemmikin pitämisen eristyksissä sen ajan, että sen tuontiehdot saadaan kuntoon ja mahdollinen eläintautien leviämisriski todetaan aiheettomaksi.

Suomen lain mukaan lemmikki, joka ei täytä lakisääteisiä tuontivaatimuksia, on joko palautettava lähtömaahansa, lopetettava tai toimitettava aluehallintoviraston hyväksymään karanteeniin. Jälkimmäinen vaihtoehto ei ole kuitenkaan toteutettavissa, koska Suomessa ei ole laissa määriteltyjä karanteenitiloja tai -asemia lemmikkieläimille, joiden maahantuonti estyy.

– On harhaanjohtavaa väittää, että karanteeniin siirtäminen on vaihtoehto tuontieläimelle. Käytännössähän näin ei ole ja karanteenin puutteen takia moni eläin joudutaan lopettamaan, sillä eläimen palautus lähtömaahan on usein vaikeaa tai jopa mahdotonta. Paluumatkalle voi olla hankalaa saada järjestettyä saattajaa tai lähtömaahan eläimen vastaanottajaa. Lisäksi moniin EU:n ulkopuolisiin maihin vaaditaan viisumi, jota voi olla mahdotonta saada muutamassa päivässä. On epäeettistä tapattaa syyttömiä eläimiä sen takia, että Suomessa lain edellytykset eivät täyty eikä eläimille ole järjestetty väliaikaista eristystä, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Tuontivaatimukset ovat etenkin EU:n ulkopuolelta Suomeen tuotaville lemmikkieläimille yksityiskohtaiset ja niiden selvittäminen on vaikeaa. Esimerkiksi täysin terve ja sinänsä tuontikelpoinen lemmikkieläin voidaan lopettaa rajalla vain siksi, että sen omistaja ei ole ymmärtänyt tai osannut hankkia lemmikilleen juuri oikeanlaista terveystodistusta eikä lemmikkiä voida palauttaa lähtömaahan.

EU-alueelle tuotavilla lemmikkieläimillä on oltava komission asetuksessa säädetyn mallin mukainen terveystodistus (kts. liite IV). Asiasta määrätään kaikkia EU-maita sitovalla lemmikkiasetuksella. Lemmikin maahantuonti siis estyy, vaikka sille olisi tehty kaikki maahantuonnin edellyttämät terveystoimenpiteet ja tästä olisi olemassa myös pitävät tositteet, jos terveystositteen mallina on käytetty muuta lomakepohjaa kuin EU-säätelyssä määriteltyä. Ikävä esimerkki tästä on Iranista Suomeen tuotu ja rajalla lopetettu Lusi-kissa, jonka kohtalosta kerrottiin Seura-lehdessä huhtikuussa.

– On kohtuutonta, että lemmikkieläimet menettävät henkensä ja niiden omistajat rakkaan perheenjäsenensä tolkuttoman byrokratian takia. Erityisen heikossa asemassa ovat suomen kieltä taitamattomat tai heikosti taitavat. Esimerkiksi Lusin ulkomaalaistaustaisen omistajan oli työlästä selvittää tuontiehtoja ja hänen oli vaikea saada tilanteessa apua viranomaisilta, Luukkainen summaa.

– Lemmikkieläinten tuontiehdoista tulisikin olla hyvin selkeät ohjeet Ruokaviraston sivuilla ja palvelua olisi annettava myös puhelimitse. Valtion ja valtion virastojen tehtävänä on palvella kansalaisia, eikä tätä tehtävää voi toteuttaa kunnolla tarjoamalla asiakkaille pelkkää sähköistä asiointia, hän lisää.

HESY on huolissaan myös tulliviranomaisten pätevyydestä lemmikkieläimen maahantuontikelpoisuuden tarkastajina. Nykyisellään rajaeläinlääkäri tarkastaa vain kaupallisessa tarkoituksessa EU:n ulkopuolelta maahantuodut lemmikkieläimet ja Tulli vastaa omistajan kanssa saapuvien lemmikkieläinten maahantulotarkastuksista. Yhdistys esittää, että käytäntöä muutetaan ja jatkossa kaikille EU:n ulkopuolelta tuotaville lemmikkieläimille tehdään eläinlääkinnällinen rajatarkastus ja rajaeläinlääkäri päättää epäselvissä tilanteissa eläimelle tehtävistä jatkotoimenpiteistä. Tämä takaisi sen, että lemmikin asiakirjat käy läpi ja kokonaistilanteen arvioi henkilö, joka on eläinten hyvinvoinnin asiantuntija.

– Kun tulliviranomaisilla ei ole mitään eläinlääketieteellistä koulutusta, he saattavat keskittyä tarkastuksessa siihen, että vain maahantuonnin muodollisuudet täyttyvät. Tämän takia lopettavaksi voi joutua lemmikkieläin, jolta puuttuu tietty asiakirja, mutta joka kuitenkin periaatteessa täyttäisi tuontiehdot. Jos meillä olisi karanteenitilat tuontieläimille ja rajatarkastuksen suorittaisi eläinlääkäri, monen eläimen henki voisi pelastua, Luukkainen jatkaa.

Lisätietoja:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
HESYn hallituksen puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Nina Immonen
HESYn hallituksen jäsen
p. 040 506 3883
nina.immonen@live.com

HESY: Tuotantokanit kärsivät pelisääntöjen puutteesta

By | Tiedotteet

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Tiedote 29.4.2019

HESY: Tuotantokanit kärsivät pelisääntöjen puutteesta

 – Yhdistyksen Väärinymmärretty vemmelsääri -kampanja oikoo virheellisiä kanikäsityksiä

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY kampanjoi keväällä kanien puolesta ja esittää, että parhaillaan työstettävään tuotantokaniasetukseen kirjataan eläinten hyvinvoinnin takaamiseksi vaatimukset kasvatuksesta aitauksessa, muista pito-olosuhteista ja sopivasta ravinnosta.

Sen enempää EU:ssa kuin Suomessakaan ei ole erillistä lainsäädäntöä tuotantokanien kohtelulle ja pidolle. Pienikokoisten seura- ja harrastuseläinten eli myös lemmikkikanien suojelua koskeva asetus ei koske tuotantokaneja, vaikka sitä voidaan pitää suuntaa-antavana ohjeistuksena alalle. Tällä hetkellä tuotantokanien pidossa ja hoidossa tulee noudattaa siis eläinsuojelulaissa ja -asetuksessa säädettyjä yleisiä vaatimuksia, jotka ovat hyvin tulkinnanvaraisia.

– Koska laki ei suoranaisesti ota kantaa tuotantokanikasvatukseen, eläimiä saatetaan pitää sopimattomissa olosuhteissa. Vaikka Ruokavirasto on esittänyt linjauksia tuotantokanien pitoon, ne eivät ole sitovia. Toimialalle kaivataankin pikimmiten lajikohtaiset vaatimukset, joilla turvataan eläinten hyvä kohtelu, käsittely ja pito, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Tilanteeseen on tulossa selkeyttä, sillä tuotantokanien suojelua koskeva yksityiskohtainen asetus on parhaillaan työstettävänä maa- ja metsätalousministeriössä. HESYn tavoitteena on saada tuotantokaniasetukseen mukaan useita eläimen hyvinvoinnin takaavia kirjauksia.

– Asetuksen pohjaksi ja kaninkasvatuksen ohjenuoraksi on asetettava kanien hyvinvointi ja tuorein tutkimustieto lajin tarpeista. Esimerkiksi kanin häkkikasvatus ja pitäminen pelkällä metallilanka- tai metalliverkkopohjalla on säädettävä kielletyksi. Varustelemattomassa häkissä kani ei pysty kaivamaan, laiduntamaan eikä ylläpitämään sosiaalisia suhteita lajikavereiden kanssa. Lisäksi metallihäkki voi aiheuttaa kanille jalkavaurioita ja tuntua epämiellyttävältä käpälissä ja kintereissä, Luukkainen lisää.

HESY esittää, että tuotantokanien kasvatus sallitaan vain aitauksissa, joissa yhdelle kanille on varattava tilaa yli neliömetri. Lisäksi kaneilla on oltava vähintään yksi piilopaikka, virikkeitä, mahdollisuus kaivaa ja aitauksessa tulee olla kuivikepohja. Kanien ulkotarhaukselle tulee säätää pakkasraja. Edelleen kanille tulee tarjota korotettu alue hyppimistä ja tähystämistä varten.

– Kanin hyvinvoinnille on tärkeää, että sillä on lajitovereita, oikeanlainen ravinto sekä mahdollisuus loikkia, kaivaa ja piiloutua. Pitopaikan on oltava myös niin korkea, että kani kykenee nousemaan siinä takajaloilleen. Tuotantokaneina käytetään yleensä yli viisikiloisia lajeja, joten tilavaatimukset tulee mitoittaa kanien painoluokan mukaan, sanoo HESYn kanikampanjan asiantuntija, kanikirjailija ja -harrastaja Sari Mäyränpää.

Tuotantokanien pitopaikan tulisi ylipäätään vastata lemmikkikanien pito-olosuhteita, sillä molemmissa käyttötarkoituksissa pidetään samaa eläinlajia, jolla on samat tarpeet.

– On muistettava, että tuotantoeläimen pysyvä pitopaikka on käytännössä sen koko elinympäristö eikä eläimellä ole juurikaan elämää pitopaikan ulkopuolella. Siksi tuotantokanin hyvinvointiin vaikuttaa keskeisimmin sen mahdollisuus lajityypillisten perustarpeidensa tyydyttämiseen sille tarjotussa elintilassa. Kanien kasvattaminen ihmisen ruoaksi tulisi ylipäätään kyseenalaistaa. Kani on monille ensisijaisesti lemmikkieläin, eikä sen liha ole ihmiselle välttämätöntä ravintoa, Luukkainen lisää.

HESYn tavoitteet tuotantokaneja koskevaan lainsäädäntöön:

* Kaneja saa pitää vain aitauksessa. Yhden kanin aitauksen tulee olla suurempi kuin neliömetri. Tätä pienemmässä tilassa kani ei saa tarpeeksi liikuntaa, mikä vaikuttaa epäsuotuisasti sen terveyteen (esim. suolitukokset). 
* Tuotantokanin pitopaikassa tulee olla omat alueet lepäämistä, liikuntaa, syömistä ja vetäytymistä varten. 
* Kaneilla on oltava tarjolla jatkuvasti raikasta vettä heinän ohella. Veden tarjoiluun on käytettävä muita astioita kuin kuulapulloja, sillä tutkimusten mukaan pullot vähentävät kanin vedensaantia.
* Kaneille on tarjottava kaivelumahdollisuus. 
* Ulkona pidettävillä kaneilla tulee olla käytössään hyvä neliseinäinen koppi, tuulensuojaa ja niiden tarhan pitää olla riittävältä osin katettu, jotta kanit pysyvät kuivina.  
* Kanien ulkotarhaukselle tulee säätää pakkasraja, jonka jälkeen kanit on siirrettävä sisätiloihin. Tuotantokaneina pidettävät suurirotuiset lajit, jotka ovat tottuneet ulkoilmaan, kestävät paremmin pakkasta kuin esimerkiksi kääpiörotuihin kuuluvat sisäkanit, jotka eivät pärjää pakkasella ulkotarhassa. 
* Kanin hyvinvointi voi vaarantua lämpötilan noustessa yli +24 asteeseen, jos tarhoja ei ole varjostettu. Siksi tarhojen tulee olla katettuja ja katon tulee olla pysyvää materiaalia. 
* Suuria lämpötilaeroja tulee välttää. Esimerkiksi sisällä asuvia kaneja ei saa siirtää keskellä talvea ulos, vaan kanien täytyy asua ulkona syksystä saakka.
* Aitaus tulee siivota säännöllisesti, jotta kanin hengitysteille haitallista ammoniakkia ei pääse muodostumaan. Myös ilmanvaihdon on oltava toimiva. 
* Kanit on päästettävä säännöllisin väliajoin jaloittelemaan aitauksia suuremmalle alueelle.
* Pitopaikan täytyy olla sellainen, että kanit saa helposti kiinni ja pesät on helppo tarkistaa.
* Kaneilla pitää olla säännöllinen vuorokausirytmi, jota tahdistetaan valolla. Näin niiden hormonitoiminta ei häiriinny.
* Siitokseen tulee käyttää vain hyväluonteisia vanhempia (kanit eivät saa olla vihaisia tai arkoja) ja terveitä yksilöitä (ei hammasvikoja, alttiutta tulehduksille). Yhdellä naaraalla ei saa teettää liikaa poikueita vuodessa. Maksimimäärä on 2–3 poikuetta vuodessa. Emon on oltava vähintään 8–12 kuukauden ikäinen ja nuorempi kuin 3-vuotias.  
* Heinä tai ruoho muodostaa suurimman osan kanin ravintoympyrästä, mutta viileässä elävän tuotantokanin on saatava enemmän proteiinia ja energiaa ravinnostaan kuin sisällä asuvan lemmikkikanin. Kanille ei saa antaa eläinperäistä ravintoa. Kanilla tulee olla tarjolla kovaa, nakerrettavaa syötävää. 
* Teurastuksen tulee tapahtua omalla tilalla eikä stressaavien eläinkuljetusten jälkeen toisella tilalla. Tainnutuksen saa tehdä kanille vain tuttu hoitaja, jolla on koulutus oikeasta teurastustavasta. 
* Monissa Keski- ja Etelä-Euroopan maissa kaneja kasvatetaan varjotaloissa pidettävissä ahtaissa, varustelemattomissa ja verkkopohjaisissa häkeissä. Olosuhteet muistuttavat turkistarhoja tai häkkikanaloita, joissa eläimen lajityypillinen käyttäytyminen estyy lähes täysin. HESYn keskeisimpänä tavoitteena on varmistaa, että häkkikanilat eivät rantaudu Suomeen. 
 

Lisätietoja

– HESYn Väärinymmärretty vemmelsääri -kampanja oikoo kaneihin liitettyjä virheellisiä käsityksiä ja pyrkii ennaltaehkäisemään kanien joutumista kiertoon.
– Kampanja toteutetaan sosiaalisessa mediassa, jossa se näkyy aihetunnisteella #väärinymmärrettyvemmelsääri.
– Ole mukana ja jaa kanikuvia ja -kokemuksiasi edellä mainitulla aihetunnisteella.

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Sari Mäyränpää
kanikirjailija, yrittäjä (Sarin Arkki: eläinaiheiset julkaisut ja lemmikkien lomahoito)
p. 050 532 7459
sarin.arkki@gmail.com

 

 

 

HESYn Väärinymmärretty vemmelsääri -kampanja oikoo virheellisiä kanikäsityksiä: Lemmikkikani on vaativa hoidokki

By | Tiedotteet

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Tiedote 15.4.2019

HESYn Väärinymmärretty vemmelsääri -kampanja oikoo virheellisiä kanikäsityksiä:

Lemmikkikani on vaativa hoidokki

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY kampanjoi keväällä kanien puolesta. Kanit ovat väärinymmärrettyjä lemmikkejä. Kaneja pidetään helppohoitoisina, lapsiperheille soveltuvina ja huokeina eläiminä. Väärät mielikuvat johtavat lemmikin hankkijoita harhaan ja voivat aiheuttaa pitovaikeuksia ja pahimmillaan eläinten hylkäämisiä. Vääristä luuloista kärsii siis eniten itse kani.

Virheellisiä kanikäsityksiä ruokkivat kanin pörröisen rauhallinen olemus ja syvään iskostuneet stereotypiat, jotka vaativat oikaisua. Lemmikkiä hankittaessa on aina syytä tutustua sen lajityypilliseen käyttäytymiseen ja kommunikointitapoihin. Kani ei esimerkiksi ole välttämättä sylilemmikki. Se on luonnossa saaliseläin, joka ei yleensä pidä halailusta ja nostelusta.

Kani viestii kehonkielellään: korvien, nenän ja hännän asennoilla. Jos kania lähestyy osaamatta tulkita, antaako kani tähän luvan, voi tunnustelija saada talttahampaiden jäljet käteensä. Ajoitus on ollut väärä. Kanin on parempi antaa itse lähestyä ihmistä. Tämä on syytä teroittaa etenkin lapsiperheissä jälkikasvun mieleen.

– Aikuisten on opastettava lapsia kanin oikeaan käsittelyyn. Pienet lapset tekevät paljon äkkinäisiä liikkeitä ja päästelevät kimeitä ääniä, jotka muistuttavat petoeläinten saalistustapaa. Jos kani on jatkuvasti pelokas ja ahdistunut, se voi pahoin ja voi alkaa hyökkäillä ja joutua tämän takia kiertoon. HESYlle tarjotaan joka vuosi useita eläimiä pitovaikeuksien ja lasten kyllästymisen takia, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Kanin pito maksaa siinä missä koiran ja kissankin. Kanin ruoka on edullisempaa, mutta kuivike- ja eläinlääkärikuluihin on varattava vuodessa useita satoja euroja. Kanien yleisimpiä terveysongelmia ovat hammas- ja ruoansulatuskanavan sairaudet, jotka edellyttävät aina käyntiä eläinlääkärillä.

Kani ei ole liioin häkissä viihtyvä apaattinen porkkananpopsija. Kanin pääasiallista ravintoa ovat heinä ja ruoho, ja liikuntaa kani tarvitsee yhtä paljon kuin kissakin. Virheellinen ruokinta ja pito aiheuttavat kanille terveyshaittoja.

– Häkissä ei voi toteuttaa itseään, ja toimettomana kani passivoituu. Jos kaltereiden pureminen tai muu mekastus ei auta parantamaan tilannetta, kani saattaa masentua ja alkaa tuijottaa vain eteensä. Kanille on tarjottava ainakin yksi huone jaloittelua varten sen liikunnantarpeen tyydyttämiseksi. Kodin irtaimiston suojaamiseen löytyy paljon vinkkejä ja kaninkin voi opettaa sisäsiistiksi, sanoo HESYn kanikampanjan asiantuntija, kanikirjailija ja -harrastaja Sari Mäyränpää.

Yleisimpiä kanin hyvinvointia heikentäviä virheitä on eristää se yksinäisyyteen. Kani on yhdyskuntaeläin, joka tarvitsee lajikaverin voidakseen hyvin. Koska sosiaalisen kanssakäymisen rajoittaminen heikentää merkittävästi yhdyskuntaeläimen hyvinvointia, HESY esittää, että tulevaan lemmikkieläinasetukseen on kirjattava velvollisuus tarjota sosiaalisille eläinlajeille omanlajista seuraa. Vastaava säädös on tällä hetkellä esimerkiksi ainakin Sveitsin eläinsuojeluasetuksessa, ja samaa suosittaa myös Walesin eläinsuojelulainsäädäntö.

Yleisimmät kaneihin liittyvät väärinkäsitykset ja niiden oikaisut:

Kani on helppohoitoinen ja halpa lemmikki.
Oikaisu: Kaikilla eläimillä on luonne-eroja. Kani viestii täysin eri tavoin kuin kissa tai koira, mikä edellyttää tutustumista kanin kommunikointitapoihin. Vaikka kanin hankintahinta voi olla huokea, hoitokuluihin voi mennä yllättävän paljon rahaa. Sairas kani on aina vietävä eläinlääkäriin. Kanit eivät ole myöskään siisteyden mestareita. Kanien heinä pölyää, kaneista irtoaa runsaasti karvaa karvanlähdön aikaan ja ne tuottavat useita satoja papanoita sekä paljon virtsaa päivässä. Papanalaatikot pitää siivota usein.

Kani viihtyy omassa häkissä.
Kani ei ole häkkieläin! Kani tarvitsee liikuntaa yhtä paljon kuin kissakin, ja sille on tarjottava mahdollisuuksia juosta ja hyppiä. Kania on siis pidettävä vapaana huonetilassa.

Kani sopii lasten lemmikiksi.
Oikaisu: Kanin ja lasten yhteiselo voi olla sujuvaa tai täysi fiasko. Se riippuu kanin luonteesta ja siitä, mikä on aikuisten oma tietämyksen taso kanien oikeasta hoidosta ja kuinka paljon he osaavat/jaksavat opastaa lapsia kanin asianmukaiseen hoitoon. Kaneja käsitellessä pitää olla rauhallinen, välttää kovia ääniä ja otteiden pitää olla tukevat. Tämä harvoin onnistuu hyvin pieniltä lapsilta. Siksi kanit eivät sovellu ihan pienten lasten käsiteltäviksi. Kanit voivat myös purra ja raapia. Kaneilla on terävät kynnet, jotka voivat vahingossa raapaista lasta ikävästi, jos kani hyppää pois tämän sylistä.

Kani viihtyy sylissä.
Oikaisu: On parempi antaa aloite kanille kuin pitää sitä väkisin sylissä. Lue kirjaa lattialla ja pidä herkkuja lähellä, niin kohta saat perheen pitkäkorvista uusia kavereita. Ole myös kärsivällinen, sillä tutustumiseen voi tällä tavoin kulua viikkoja tai kuukausia. Kanissa ei ole mitään vikaa, vaikka se ei viihdykään sylissä!

Kanin pääravinto on porkkana.
Oikaisu: Kani on absoluuttinen kasvissyöjä, joka tarvitsee kovaa purtavaa hampaiden kunnossa pitämiseksi. Parhaiten hampaita kuluttavat heinä ja ruoho, ja ne ovat kanin pääravintoa, jota on oltava jatkuvasti saatavilla. Muuta ruokaa kaneille annetaan rajoitetusti.

Kani on
Pitkäikäinen: Kääpiökanit voivat elää yli 10-vuotiaiksi. Suuremmat rodut ovat hieman lyhytikäisempiä.
Äänekäs: Kani ei yleensä päästä kovia ääniä, mutta se saa meteliä aikaiseksi. Etenkin silloin, kun sinä yrität nukahtaa. Nakertaminen, kaivaminen ja spurttailu – eihän niitä voi tehdä hiljaa!
Tehokas suvunjatkaja: Yksi naaras voi saada jopa 50 poikasta vuodessa. Siksi ja monista muista terveyssyistä sekä urokset että naaraat kannattaa leikkauttaa. Urokset voi kastroida heti kivesten laskeuduttua ja naaraat aikaisintaan noin kuuden kuukauden iässä. Yläikärajaa leikkaamiselle ei ole, jos kani on muutoin terve.

Hyvinvointifaktoja
Leikkauttaminen pelastaa henkiä: Yli 5-vuotiaan leikkaamattoman naaraskanin riski sairastua kohtusyöpään on 80 prosenttia. Myös nisäkasvaimet, valeraskaudet ja kohtutulehdukset ovat yleisiä leikkaamattomilla naaraskaneilla.
Liikajalostuksen ongelmat: Esimerkiksi leijonanharjaksilla, kääpiöluppakorvilla ja hermeliineillä on liian lyhyeksi jalostettu kallo, minkä vuoksi niillä esiintyy hengitysvaivojen lisäksi paljon silmä- ja hammasoireita.
Kanin paras kaveri on toinen kani: Tutkimusten mukaan lajitoverit ovat saaliseläimille tärkeämpiä kuin ruoka. Yksinään pidettävä kani voi stressaantua, vaikka sitä ei näkisi päälle päin. Tämä takia sosiaalisen eläimen tarve saada lajitoverin seuraa tulisi kirjata eläinsuojelulainsäädäntöön.

Lisätietoja:

– HESYn Väärinymmärretty vemmelsääri -kampanja oikoo kaneihin liitettyjä virheellisiä käsityksiä ja pyrkii ennaltaehkäisemään kanien joutumista kiertoon.
– Kampanja toteutetaan sosiaalisessa mediassa, jossa se näkyy aihetunnisteella #väärinymmärrettyvemmelsääri.
– Ole mukana ja jaa kanikuvia ja -kokemuksiasi edellä mainitulla aihetunnisteella.
– Osallistu kirja-arvontaan ja voita Sari Mäyränpään Kanikirja: opas kanien maailmaan. Kirja postitetaan ilmaiseksi voittajalle. Arvontaan voi osallistua HESYn Facebook-sivuilla ja Instagram-tilillä 18.–25.4. Tarkemmat osallistumisohjeet ilmoitetaan myöhemmin edellä mainituilla kanavilla.
– Kampanjan avulla kerätään varoja HESYn Uusi Eläinsuojelukeskus -projektiin, jonka tavoitteena on remontoida yhdistyksen Pitäjämäeltä ostama uusi toimitila eläintenpitoon sopivaksi.
– Osallistu talkoisiin ja tue meitä sopivalla summalla:
lahjoittamalla suoraan keräystilille FI60 2001 1800 1331 94 osoitteessa hesy.fi/lahjoita tai MobilePay:n kautta numeroon 53287
-Helsinkiin tarvitaan iso ja ammattitaitoinen hylättyjä eläimiä uudelleensijoittava eläinsuojelutaho ja eläinsuojelukeskus. Uusiin toimitiloihin rakennetaan kaneille ulkotilat yrttipuutarhoineen.

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry:llä on Poliisihallituksen myöntämä rahankeräyslupa, jonka numero on: RA/2017/1022. Lupa on voimassa 1.1.2018–31.12.2020 koko Suomen alueella lukuun ottamatta Ahvenanmaata. 

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Sari Mäyränpää
kanikirjailija, yrittäjä (Sarin Arkki: eläinaiheiset julkaisut ja lemmikkien lomahoito)
p. 050 532 7459
sarin.arkki@gmail.com