All Posts By

Mari Aro

YT-neuvottelut päättyneet

By | Tiedotteet

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry                                                                                            6.9.2019

HESYN YT-NEUVOTTELUT PÄÄTTYNEET

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry valmistautuu muuttamaan uuteen HESY-keskukseen ja on yhteistoimintamenettelyssä sopinut tarpeellisia muutoksia työn järjestelyihin liittyen. Torstaina 5.9. päättyneiden neuvotteluiden pohjalta on tehty seuraavia päätöksiä:

  • Ammattitaitoisen ja korkeatasoisen hoidon varmistamiseksi yhdistys palkkaa jatkossa ainoastaan eläintenhoitajan tai klinikkaeläinhoitajan tutkinnon suorittaneita eläintenhoitajia. Pätevyysvaatimus kohdistetaan myös nykyiseen henkilökuntaan.
  • Eläintilojen ja myymälän aukioloaikoihin on tiedossa muutoksia, joiden odotetaan entistä paremmin palvelevan asiakkaitamme. Tarkemmista aukioloajoista on keskusteltu yhteistoimintaneuvottelun yhteydessä henkilökunnan kanssa ja ne julkistetaan uuteen taloon siirryttäessä.
  • Eläinten laadukas hoito ja uuden loppuelämän kodin löytyminen turvataan entistäkin paremmin uusien työjärjestelyiden kautta, joilla mm. pidennetään eläinten päivittäistä hoitoaikaa ja keskitetään kaikki uusien kotien hankintaan liittyvät asiat erityiselle eläinkoordinaattorille
  • HESY-keskuksesta tehdään monitoimitalo, jossa eläinten hoidon lisäksi tarjotaan eläinystäville erilaisia palveluja, koulutuksia ja yleisötilaisuuksia sekä itse tuotettuna että yhteistyökumppaneiden palveluna

Yhteistoimintaneuvottelujen yhteydessä päätettiin myös neljästä irtisanomisesta tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Irtisanottaville eläintenhoitajille annetaan kuitenkin mahdollisuus pätevöityä 6kk takaisinottovelvollisuusaikana, jolloin työsuhteen jatkoa voidaan tarkastella uudelleen.

HESY-talossa remontti on täydessä vauhdissa ja projekti etenee aikataulun mukaisesti, joten siirtyminen uusiin tiloihin pitäisi olla mahdollista marraskuun alussa.

HESY ry:n hallitus

 

Lisätietoja:

hallituksen jäsen Kirsi Sharma

puh. 040 5115767

sharma@kolumbus.fi

Eläinystävällisiä vaihtoehtoja venetsialaisten viettoon

By | Tiedotteet

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY

Tiedote 26.8.2019

 

Eläinystävällisiä vaihtoehtoja venetsialaisten viettoon

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY toivoo, että veneily- ja mökkeilykauden päätösjuhlaa eli venetsialaisia juhlistettaisiin Suomessa ilotulitteiden sijaan esimerkiksi lasernäytöksin. Monet lemmikki-, tuotanto- ja luonnonvaraiset eläimet pelkäävät ilotulitteiden pauketta, ja raketit roskaavat ympäristöä aiheuttaen eläimille loukkaantumisriskin.

Venetsialaisten vietto on yleistynyt Suomessa. Venetsialaisia on pidetty veden, tulen ja valon juhlana, jonka perinteisiin kuuluvat muun muassa kokkojen poltto ja ilotulitukset. Pelastuslaitokset voivat sallia venetsialaisten aikaan ilotulitteiden käytön paikkakunnan asukkaille ilman erillistä lupaa, mikäli alueella ei ole metsäpalovaroitusta.

Ilotulituksille on turvallisia vaihtoehtoja. HESY toivoo, että kesäkauden päättäjäisiä juhlistettaisiin ilotulitteiden sijaan muilla valonlähteillä, kuten laseresityksillä, lyhdyillä, nuotiolla ja kokoilla. Tähän ratkaisuun päädyttiin esimerkiksi viime vuonna Kokkolassa, jossa venetsialaisia juhlittiin lasershow´lla.

Monet eläimet pelkäävät ilotulitteita ja voivat kärsiä useita päiviä niiden aiheuttamasta stressistä.

– Ilotulitteista lähtevä pauke, ujellus ja valonvälähdykset voivat ajaa monet eläimet paniikkiin ja vaaratilanteisiin. Esimerkiksi hädissään oleva koira voi riistäytyä taluttimesta ja paeta pitkiä matkoja. Pakokauhun vallassa koira voi eksyä, loukata itsensä, jäädä auton alle tai aiheuttaa vaaraa liikenteelle. Myös saaliseläimiin lukeutuvat hevoset reagoivat yleensä voimakkaasti ympäristön ärsykkeisiin. Isoina eläiminä ne ovat paniikkiin joutuessaan vakava hengenvaara ihmisille ja muille eläimille, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Ilotulitteita säikkyvät kissat saattavat piiloutua maastoon tai talon rakenteisiin, ja kesäasukkaiden voi olla vaikea löytää lemmikkejään, kun kaupunkiin paluun aika koittaa. Ilotulitteet stressaavat myös monia tuotantoeläimiä, jotka voivat vauhkoontuneina vahingoittaa itsensä pitopaikan rakenteisiin tai päästä karkuun laitumelta kohtalokkain seurauksin. Sikaloissa, navetoissa, kanaloissa ja lampoloissa eläimille aiheutuu lisäkärsimystä siitä, että ne harvoin voivat toteuttaa lajinmukaista pelkokäyttäytymistään esimerkiksi piiloutumalla. Lisäksi ilotulitteiden jäännöksiä voi joutua rehun joukkoon ikävin seurauksin.

Mökkipaikkakunnilla ilotulituksista kärsivät etenkin luonnoneläimet, jotka rakettien pauke ajaa liikkeelle.

– Suurikokoiset luonnoneläimet, kuten kauriit ja hirvet, voivat ajautua paetessaan ajoväylille ja aiheuttaa läheltä piti -tilanteita ja kuolonkolareita. Linnut voivat puolestaan lentää paniikissa ikkunoita, puita, rakennuksia, mainostauluja ja muita esteitä päin ja loukata itsensä. Ilotulitteet saattavat häiritä myös joidenkin myöhäisten pesijöiden rauhaa. Esimerkiksi tukkasotkalla voi olla vielä elokuussa pesässään lentokyvyttömät poikaset, Luukkainen lisää.

Ilotulitteet aiheuttavat eläimille kärsimystä myös juhlinnan jälkeen, kun maastoon jää rakettien hylsyjä, sirpaleita ja muita jäännöksiä. Rakettien rippeet voivat vahingoittaa niin luonnoneläimiä, ulkona lenkitettäviä ja ulkoilevia lemmikkejä kuin laiduntavia eläimiä. Ilotulitteet aiheuttavat haittaa eläinten lisäksi myös ihmisille ja ympäristölle. HESYn alkuun panemassa Rajat räiskeelle -kansalaisaloitteessa esitetäänkin, että yksityisihmisten ilotulitteiden käyttöä tulisi rajoittaa ja ilotulitenäytöksiä saisivat jatkossa järjestää vain kunta, valtio, yritykset ja järjestöt ammattilaisten avustamina. Kansalaisaloite keräsi yli 65 000 allekirjoitusta ja se toimitetaan eduskunnalle syksyllä 2019.

Lisätietoja:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Pirjo Onza
toiminnanjohtaja
p. 040 646 4061
pirjo.onza@hesy.fi

Yhteistoimintaneuvottelut

By | Ajankohtaista, Tiedotteet

Helsingin Eläinsuojeluyhdistys HESY ry:n hallitus on kokouksessaan 14.8.018 päättänyt käynnistää yhdistyksessä yhteistoimintaneuvottelut torstaina 22.8.2019.

 

Uuteen eläinsuojelukeskukseen siirryttäessä on odotettavissa olennaisia muutoksia työtehtävissä, työmenetelmissä sekä töiden ja työtilojen järjestelyissä. Näin ollen neuvottelut koskevat koko yhdistyksen henkilökuntaa ja neuvotteluissa edetään Yhteistoimintalain 4, 6 ja 8 lukujen mukaisesti mahdollisin henkilöstövaikutuksin tuotannollisista ja taloudellisista syistä.

 

Hallitus

 

Tiedustelut:

Kirsi Sharma

hallituksen jäsen

p. 040 5115767

e-mail: sharma@kolumbus.fi

Kissan parodontiitti

By | Blogi

Mikä se on?

Parodontiitti on hampaiden kiinnityskudosten tulehdustila. Se alkaa yleensä ientulehduksesta ja voi hoitamattomana levitä leukaluuhun saakka. Parodontiitti on kivulias vaiva, ja se on yleisin syy kissojen hampaiden irtoamiselle tai poistamistarpeelle. Joidenkin arvioiden mukaan jopa 85% yli 4-vuotiaista kissoista kärsii jonkinasteisesta tulehdustilasta suussaan.

Miten se ilmenee?

Parodontiitti voi ilmetä pahanhajuisena hengityksenä, ienten punoituksena, kuolaamisena, puremisvaikeuksina (mikä voi näkyä sotkuisina syömätapoina) tai vaisuna ruokahaluna. Kissa saattaa myös hangata tassulla suutaan. Kissat ovat kuitenkin taitavia peittämään kipunsa ja usein hammasvaivat havaitaankin eläinlääkärin tarkastuksessa.

Miten sitä hoidetaan?

Hoito riippuu tulehdustilan vakavuudesta. Jos kissa kärsii vasta ientulehduksesta eikä tauti ole vielä päässyt jäytämään kudoksia, eläinlääkärin tekemä perusteellinen hampaiden ja ientaskujen puhdistus saattaa riittää. Jos tauti on jo heikentänyt hampaan kiinnityskudoksia, muutoksia ei saada enää peruutettua, vaan tarvitaan juurihoito tai hampaanpoisto. Hoitotoimenpiteet tehdään nukutuksessa.

Voiko sen estää?

Suun tulehdusten syntymekanismi on kissoilla aivan sama kuin ihmisilläkin: ientaskuihin muodostuu hammaskiveä ja plakkia, jotka tulehduttavat ikenen. Sieltä tulehdus voi levitä edelleen muihin leuan kudoksiin. Tulehduksia voi estää tutulla tavalla: hampaita harjaamalla. Kissoille valmistetaan erityisesti niille suunniteltuja hammasharjoja sekä hyvänmakuisia hammastahnoja. Kissan hampaat tulisi harjata ainakin kolme kertaa viikossa. Aikaa yhteen harjauskertaan kuluu pari minuuttia. Aikuisenkin kissan saa opetettua hampaidenhoitohetken sietämiseen, kunhan varaa projektiin aikaa, kärsivällisyyttä ja kissalle maistuvan hammastahnamerkin. Opetusvinkkejä – ja kokonaisia koulutusohjelmiakin – löytyy netistä.

Myös ruokavalio on tärkeä osa kissan suun terveyden ylläpitoa. Kissalle kannattaa tarjota useamman kerran viikossa kokolihaa ja rustoja (ei luita!) järsittäväksi. Saatavilla on myös erityisesti hampaiden hoitoon kehitettyjä teollisia ruokia.

Kuinka vakava tauti on?

Parodontiitti aiheuttaa kissalle kipuja ja voi johtaa hampaiden menetykseen. Kissoille ei tehdä tekohampaita, joten kissan omasta purukalustosta kannattaa pitää huolta! Tulehtuneen suun bakteerit voivat myös päätyä verenkierron mukana tulehduttamaan sisäelimiä, joten paikalliselta vaikuttavalla tulehduksella voi olla hyvinkin laajat vaikutukset. Ihmisillä parodontiitti korreloi lyhyemmän eliniän kanssa, ja tutkimusten valossa vaikuttaisi siltä, että näin on myös koirilla, kissoilla ja muilla eläimillä.

TL;DR

Parodontiitti on kivulias, ientulehduksesta alkava hampaiden kiinnityskudosten tulehdus, joka voi johtaa kissan hampaiden irtoamiseen. Parodontiitti on kissoilla yleinen vaiva, mutta helposti ehkäistävissä hampaiden harjauksella ja oikealla ruokavaliolla. Parodontiitin hoitotoimenpiteet vaativat nukutuksen ja ne hoitaa eläinlääkäri.

Lahjoituksilla hankitaan terveyttä ja hyvinvointia

By | Blogi

Facebookin käyttäjien on ollut viime vuoden heinäkuusta lähtien mahdollista järjestää keräys HESYn eläinten hyväksi vaikkapa syntymäpäivänsä kunniaksi. Mahdollisuuteen on tartuttu innokkaasti. Synttärisankarit ja heidän anteliaat ystävänsä ovat tähän päivään mennessä keränneet HESYn kodittomille kulkureille jo toistakymmentä tuhatta euroa.

Facebook-keräysten tuotoilla on saatu hankittua aimo kasat eläintenruokaa ja kissanhiekkaa, mutta niillä on myös katettu usean eläimen erikoislääkärikuluja. Monet HESYn hoiviin päätyvät eläimet tulevat kotiinlähtökuntoon perushoidolla, johon kuuluvat rokotus, madotus, leikkaus, tunnistusmerkintä, hyvä ravinto ja hellä hoiva. Toisinaan vastaan tulee kuitenkin kimurantimpia tapauksia, joissa tarvitaan erityishoitoa ja ulkopuolisten asiantuntijoiden apua.

Hurtsaa haukottaa.

Hurtsa-kolli on arvonsa tunteva, tyyni herra, jonka silmät oireilivat: oli rähmimistä, punoitusta, turvotusta. Aluksi oireet vaikuttivat tavanomaisilta tulehdusoireilta, mutta tulehduslääkitys ei niihin purrut. Sitten oireet alkoivat vaikuttaa allergisilta, sillä Hurtsan silmiä alkoivat ärsyttää myös kissanhiekka ja päivänvalo. Sen elinolot piti muuttaa kokonaan silmien rauhoittumisen toivossa. Hurtsa kävi silmäsairauksiin erikoistuneen eläinlääkärin pakeilla ja sai hoitosuunnitelman lääkityksineen ja elinolosuosituksineen. Tarkkaa diagnoosia Hurtsan vaivalle ei löytynyt, mutta silmät ovat pysyneet ylläpitohoidolla kunnossa, ja Hurtsa viettää nyt kissanpäiviä omassa kodissa.

Paloma

Suloinen Paloma-neitonen luovutettiin HESYlle, koska omistajat katsoivat sen ”osoittavan mieltään” pissailemalla vääriin paikkoihin. HESYllä lähdettiin oitis selvittämään kissan terveydentilaa (useinhan pissaongelmien taustalla on sairaus) ja kävi ilmi, että Paloma kärsi virtsakivistä. Eikä edes tavanomaisista virtsakivistä, vaan oksalaattikivistä, joita ei saada hoidettua liuotushoidolla vaan jotka on pakko poistaa kirurgisesti. Jos Paloma ei olisi päässyt leikkaukseen, kivuliaat virtsakivet olisivat voineet ajan myötä aiheuttaa kuolemaan johtavan tukoksen. Nyt, leikkauksen jälkeen, Paloma voi mainiosti, on täysin oireeton ja on löytänyt uuden kodin.

Mietteliäs Matti.

Matti-katti kärsi yskästä. Oireiden mukainen viruslääkitys ei auttanut. Seuraavaksi koitettiin antibioottia bakteeriperäisen tulehduksen varalta, mutta silläkään ei ollut vaikutusta. Matti vietiin keuhkoröntgeniin, jotta saataisiin selville, mitä sen keuhkoissa ja hengitysteissä oikein tapahtuu. Matilla diagnosoitiin astma. Nyt Matilla on oikeat lääkkeet ja oma koti, ja se on lähes oireeton.

Hans lähikuvassa.

Viime talven aikana HESYn hoidossa on ollut harvinaisen paljon kaneja. Kanien sterilointeja ja kastrointeja ei voida tehdä HESYn eläinlääkäritiloissa, mutta leikkauksilla on lemmikkikaneille kiistattomia terveyshyötyjä – ja yllätyspoikueiden estäminen on tärkeää! HESYn kanit lähetetään leikattavaksi asiantuntevalle eläinlääkäriasemalle. Viime kuukausien aikana on leikkautettu 11 kania ja sekä leikkaukset että toipumiset ovat sujuneet hienosti. Näistä pupusista moni etsii vielä rakastavaa loppuelämän kotia, käy tutustumassa!

HESYn eläimet ja ihmiset haluavat kiittää lämpimästi kaikkia lahjoittajia! Yhdessä pystymme auttamaan kodittomia kulkureita uuden, paremman elämän alkuun.

Muutos tuli, ruokahalu meni

By | Blogi

Kuva: Oana Badiu

Kissat ovat tapojensa orjia. Ne rakastavat rutiineja ja vihaavat muutoksia. Kaikenlaisia muutoksia. Myös muutokset parempaan (kuten muutto löytöeläinkodista omaan kotiin) saavat kissan henkisen tasapainon hetkeksi pois tolaltaan. Itsevarmat ja rohkeat kissat tokenevat nopeasti, mutta arat mirrit voivat omaksua hyvinkin merkillisiltä näyttäviä tapoja hallitakseen muutoksen aiheuttamaa stressiä. Ihmisille hermoja raastavin lienee vääriin paikkoihin pissaaminen (= kissa merkitsee tilaa omalla hajullaan rauhoittaakseen itseään), mutta kissalle vaarallisin on ruuasta kieltäytyminen. Kyse voi olla stressin aiheuttamasta ruokahalun puutteesta, tai sitten kissa ei syystä tai toisesta uskalla rentoutua ympäristössään siinä määrin, että paneutuisi atrialle.

Onko sinullekin kerrottu, että ”ei eläin itseään nälkään tapa” ja ”kyllä se syö jos sillä on nälkä”? Älä usko näihin kansanviisauksiin! Syömättömyydestä voi tulla kissalle uusi ”normaali”, jota ylläpitämällä se pitää elämänsä mukavassa muuttumattomuuden tilassa. Paastoaminen on kissoille hyvin vaarallista. Kun kissat eivät syö eivätkä näin saa proteiinia, ne kuluttavat energiantarpeen kattamiseksi rasvavarantojaan. Ennen kuin rasva muuttuu energiaksi, sen prosessoi maksa. Lihansyöjä-kissan maksa ei ole kovinkaan hyvä muuttamaan rasvaa energiaksi ja tarvitsisi tähän prosessiin avuksi proteiinia – jota nälässä kuijottava kissa ei mistään saa. Poltettavat rasvasolut kertyvät kissan maksaan aiheuttaen rasvamaksan. Tila voi alkaa kehittyä jo parin kolmen päivän syömättömyyden jälkeen ja on jatkuessaan hengenvaarallinen. Syömättömyys voi olla kissalle kuolemaksi jo kauan ennen kuin sen rasvavarannot loppuvat.

Jos kissasi ei suostu syömään, on ensisijaisen tärkeää keksiä keino saada sen sisälle ravintoa: tämä ei ole tilanne, jossa taivastellaan kissan nirsoutta tai mietitään kaloreita. Koita tarjota kissalle sen lempiruokia ja erikoisherkkuja. Voimakkaasti tuoksuva ruoka viehättää kissoja enemmän kuin hajuton, ja lämmin ruoka tuoksuu voimakkaammin kuin kylmä. Ruokaa kannattaa siis lämmittää hieman ennen tarjoamista. Laita herkut tarjolle mahdollisimman rauhalliseen paikkaan, jossa kissa tykkää oleskella. Älä jää vahtimaan syökö kissa, vaan anna sen olla yksikseen. Syömättömyys voi laueta, jos kissa lankeaa natustelemaan yhdenkin katkaravun.

Jos herkuilla maanittelu ei auta, kissa tulee ehdottomasti kiikuttaa eläinlääkärille. Kissalle voidaan määrätä ruokahalua herättelevää lääkettä, ja eläinlääkäri voi myös tarpeen tullen opettaa miten kissaa syötetään ruiskulla. Samalla tutkitaan, johtuuko syömättömyys stressistä vai onko taustalla jokin sairaus. Syömättömyys voi olla myös sairauden oire! Monet kissojen sairaudetkin nimittäin laukeavat stressin johdosta.

Kun syömättömyyden tapa on saatu katkaistua (tai sen syy, toivottavasti, hoidettua), voitte palata normaaliin päiväjärjestykseen, jossa kissasi luultavasti nyrpistää nenää eläinlääkärin suosittelemalle täysravinnolle, mutta rakastaa markettien märkämuonaa. Kaikki on taas hyvin!

TL;DR

Jos kissasi ei suostu syömään mitään noin kahteen päivään, vie se ehdottomasti eläinlääkärille. Syömättömyys rasittaa kissan maksaa aivan eri tavalla kuin monien muiden eläinten: se johtaa rasvamaksan kehittymiseen ja voi olla hengenvaarallista. Ruokahaluttomuuden syy tulee aina selvittää.

Kissan koronavirus

By | Blogi

Mikä se on?

Kissojen koronavirukset (FCoV) ovat hyvin yleisiä ja sukua esimerkiksi ihmisten flunssaviruksille. Lähes kissa kuin kissa altistuu jollekin koronaviruskannalle elämänsä aikana. Koronaviruskantoja on monenlaisia ja oireet vaihtelevat olemattomista epämukaviin. Mutatoituessaan koronavirus voi kuitenkin johtaa kissan kuolemaan.

Miten se tarttuu?

FCoV tarttuu kissasta toiseen ulosteiden välityksellä. Ulosteessa ja hiekkalaatikoissa virus elää jopa 7 viikkoa, mutta muuten se elää ympäristössä korkeintaan muutamia päiviä. Epäsuora tartunta esimerkiksi ihmisen kautta on mahdollinen, mutta varsin epätodennäköinen. Yleensä kissat saavat virustartunnan suorassa kontaktissa esimerkiksi jaetun hiekkalaatikon tai hiekkalaatikosta kulkeutuneen hiekan välityksellä.

Miten se ilmenee?

Valtaosa tartunnan saaneista kissoista ei saa mitään oireita. Toisinaan oireina voi olla lievää, itsestään paranevaa oksentelua tai ripulia heti tartunnan jälkeen. Tartunnan jälkeen kissa erittää virusta ulosteeseen yleensä muutaman kuukauden ajan – jotkut tosin voivat jäädä koronaviruksen kantajiksi ja erittää virusta loppuelämänsä.

Joskus koronavirus mutatoituu kissan elimistössä ja aiheuttaa sille FIP:in, kissojen tarttuvan vatsakalvontulehduksen (feline infectious peritonitis). Alkuoireina ovat kuumeilu, väsymys ja ruokahaluttomuus, jotka sopivat monien muidenkin tautien oirekuvaan. FIP on monimuotoinen ja vatsakalvontulehdus on vain yksi sen mahdollisista oireista. Tauti voi aiheuttaa nestekertymiä kissan ruumiinonteloihin (märkä FIP) tai peruuttamattomia vaurioita kissan elimiin (kuiva FIP), eikä parantavaa hoitoa ole. Käytännössä FIP johtaa aina kissan kuolemaan. FIP:iin sairastuvat yleensä alle 2-vuotiaat kissat ja se on onneksi suhteellisen harvinainen: vain 5 -10% koronaviruksen saaneista kissoista kehittää FIP:iin johtavan virusmutaation. Nykytiedon valossa näyttää myös siltä, että mutatoituneet virukset eivät tartu kissasta toiseen, joten FIP ei ole tarttuva – tauti on siis kaikkinensa hieman harhaanjohtavasti nimetty.

Miten sitä hoidetaan?

Hoidot helpottavat kissan oireita, mutta itse virukseen ei ole hoitoa. Valtaosa koronaviruksen saaneista kissoista ei tarvitse tukihoitoja eikä omistaja edes huomaa tartuntaa. Harvinaisissa FIP-tapauksissa hoidoilla voidaan jossain määrin hidastaa taudin etenemistä, mutta parantavaa hoitoa ei valitettavasti vielä ole.

Voiko sen estää?

Toimivaa rokotetta koronavirusta vastaan ei ole onnistuttu vielä kehittämään. Hyvä hiekkalaatikkohygienia on avainasemassa viruksen rajoittamisessa, ja useimmat desinfiointiaineet (kuten apteekista saatava Virkon S) tehoavat koronaviruksiin. Kissan riski sairastua FIP:iin riippuu tarttuneesta viruskannasta, tartuntojen kokonaismäärästä, kissan immuunijärjestelmän toimivuudesta (eli sen geeneistä) ja stressitasosta.

Kuinka vakava tauti on?

Yleensä koronavirus on aika harmiton eikä välttämättä aiheuta kissalle minkäänlaisia oireita. Ainoastaan sen harvinainen, FIP:iä aiheuttava mutatoitunut muoto on vakava ja johtaa valitettavasti aina kuolemaan.

TL;DR

Koronavirukset ovat hyvin yleisiä. Altistunut kissa ei välttämättä saa mitään oireita, mutta joskus virus voi jostain syystä mutatoitua vaaralliseksi kissojen vatsakalvontulehdusta (FIP) aiheuttavaksi virukseksi. Mutatoitunut virus ei tartu kissasta toiseen. Stressin epäillään osaltaan toimivan mutaation laukaisijana, joten mitä tasaisempaa ja rauhallisempaa kissan elo on, sitä terveempänä se pysyy. Kissan hyvä yleiskunto edistää myös terveyttä, joten normaali, hyvä kissanpito – hyvä ravinto, terveydenhuolto ja huolellinen hygienia – on paras tapa ehkäistä tätäkin sairautta.

Kissan kalikivirus

By | Blogi

Mikä se on?

Kissojen kalikivirus (FCV) on yleinen, erilaisia hengitysteiden infektioita aiheuttava virus. Kissojen kalikiviruskantoja on monenlaisia ja oireet voivat vaihdella olemattomista hyvinkin vakaviin.

Miten se tarttuu?

FCV tarttuu kissasta toiseen kissan nenän, suun ja silmän eritteiden kautta sekä ihmisen vaatteiden tai käsien välityksellä. Virus voi elää kissan elimistön ulkopuolella jopa useita viikkoja. Epäsuora kontakti on siksi yhtä tärkeä tartuntatapa kuin suorakin. Viruksella ei myöskään ole passiivista muotoa (kuten vaikkapa herpesviruksella), vaan viruksen saanut kissa on aina aktiivinen kantaja ja levittää virusta joko ajoittain tai jatkuvasti.

Miten se ilmenee?

Yleisimmin kalikivirus aiheuttaa suun haavaumia, nuhaisuutta, aivastelua ja kuumeilua. Kissa voi suun haavaumista johtuen kuolata. Jotkut viruksen muodot aiheuttavat myös niveloireita, jolloin kissa liikkuu jäykästi tai ontuu.

Miten sitä hoidetaan?

Itse virustartuntaan ei ole hoitoa, vaan hoidot lievittävät tartunnan aiheuttamia oireita. Kissa voi tarvita esimerkiksi silmätippoja, särkylääkettä tai nestehoitoa. Viruksen rikkomaan kudokseen pesiytyy helposti bakteereja, joten usein kissa saa myös antibioottia. Suun haavaumat voivat tehdä syömisestä kivuliasta, joten omistajan tulee huolehtia, että kissalla on pehmeää naposteltavaa. Kissa tulee pitää lämpimässä, vedottomassa ja rauhallisessa paikassa.

Voiko sen estää?

Kalikiviruksia vastaan on rokotteita, jotka pyrkivät suojaamaan kissan mahdollisimman monelta viruskannalta. Kaikkia kantoja ehkäisevää yhtä rokotetta ei kuitenkaan ole. Rokote on tehokkain, kun se annetaan ennen tartuntaa. Rokotuksen saanut kissa myös sairastuu lievemmin kuin rokottamaton kissa.

Kuinka vakava tauti on?

Tavallisimmin oireet ovat kissalle epämukavia, mutta eivät vakavia, ja etenkin aikuisten kissojen toipuminen on tukihoitojen avulla nopeaa. On kuitenkin olemassa myös muutamia hyvin vaarallisia kalikikantoja, jotka aiheuttavat jopa kuolemaan johtavan ankaran keuhkokuumeen. Useimmiten vakavimman muodon uhriksi joutuvat pienet pentukissat.

TL;DR

Kalikivirus aiheuttaa aktivoituessaan kissalle flunssaoireita ja suun alueen haavaumia. Aikuinen kissa toipuu sairausepisodista yleensä oikein hyvin. Stressi toimii usein infektion laukaisijana, joten mitä tasaisempaa ja rauhallisempaa kissan elo on, sitä terveempänä se pysyy.

Kaliki tarttuu kissasta toiseen hyvin herkästi, joten kalikikissa kannattaa ottaa vain toisen kalikikissan seuraksi. Kissan kalikivirukset eivät tartu ihmiseen, joten voit huoletta hellitellä FCV-positiivista lemmikkiäsi!

Kissan herpes

By | Blogi

Mikä se on?

Kissan herpesvirus-1 (FHV-1) on yleisin kissojen silmätulehdusoireiden syy, ja se aiheuttaa myös ylempien hengitysteiden tulehduksia. Valtaosa kissoista altistuu virukselle elämänsä aikana. Suurin osa infektoituneista kissoista selviää yhdellä ärhäkällä tulehduksella, jonka jälkeen virus jää piileväksi ja kissa on oireeton. Noin 30%:lla infektoituneista kissoista viruksen aiheuttamista episodeista tulee toistuvia.

Miten se tarttuu?

FHV-1 tarttuu kissasta toiseen kissan nenän, suun ja silmän eritteiden kautta sekä ihmisen vaatteiden tai käsien välityksellä. Virus voi elää kissan elimistön ulkopuolella noin 48 tuntia.

Miten se ilmenee?

Kissa on nuhainen ja sen silmät tulehtuvat ja/tai haavautuvat. Ensi-infektion oireet ovat rajumpia, mahdolliset myöhemmät infektiot lievempiä: ne voivat ilmetä vaikkapa vain muutaman viikon jatkuvana aivasteluna.

Miten sitä hoidetaan?

Itse virustartuntaan ei ole hoitoa, vaan hoidot lievittävät tartunnan aiheuttamia oireita. Oireita hoidetaan antiviraalisilla lääkkeillä, jotka estävät viruksen lisääntymistä, sekä lysiinillä ja erilaisilla tulehduslääkityksillä. Kissan silmät ja nenä puhdistetaan useita kertoja päivässä keittosuolaliuoksella. Toisinaan tarvitaan myös eläinlääkärin määräämiä silmätippoja. Potilaalle tulee myös tarjota runsaasti hellyyttä ja huolenpitoa. Hoito helpottaa kissan oireita yleensä nopeasti.

Voiko sen estää?

Kissan herpesvirusta vastaan on olemassa rokotteita, mutta ne eivät estä viruksen tarttumista tai kissan sairastumista. Ne voivat kuitenkin lieventää taudin oireita – etenkin ensimmäisen infektion vakavuutta. Huolellinen hygienia voi estää viruksen leviämistä, sillä viruksen saa tuhottua useilla tavallisilla desinfiointiaineilla.

Kuinka vakava tauti on?

Kissanpennuille infektio voi olla hengenvaarallinen. Pienen pennun vastustuskyky ei vielä kestä viruksen ensihyökkäystä ja yli 2/3 sairastuneista pennuista menehtyy. Aikuiset kissat sitä vastoin toipuvat tulehduksista yleensä hyvin eikä vakavia seurauksia synny.

TL;DR

Kissan herpesvirus on aikuisella kissalla vähän samanlainen riesa kuin herpes ihmisilläkin: hyvin yleinen ja aiheuttaa yleensä oireita, joista selviää huolellisella lääkityksellä. Toisilla virus on aktiivisempi, toisilla rauhallisempi, joillakin oireita ei ilmene lainkaan. Stressi toimii usein infektion laukaisijana, joten mitä tasaisempaa ja rauhallisempaa kissan elo on, sitä terveempänä se pysyy.

Ja ei, kissan herpesvirus ei tartu ihmiseen! Herpesvirukset ovat lajikohtaisia. Voit siis huoletta halailla FHV-1-positiivista kissaasi.

HESY lahjoitti sorsille kauraa

By | Blogi
Teksti ja kuvat: Kirsi Ilves

Vesialueiden jäättömän ajan pidetessä yhä useampi vesilintu jää talvehtimaan Suomeen. Kun maa jäätyy ja pakkaset alkavat paukkua, maahamme jääneet vesilinnutkin kaipaavat usein ruoka-apua.

Kaisa ja Rasmus kantoivat 25 kilon kaurasäkit sutjakasti autoon.

Sateisena marraskuun viimeisenä päivänä HESYn kaurajengi lähti Haltialan tilalta hakemaan 100 kiloa kauraa Kirsti Sahlmanille. Hän on saanut HESYltä lahjoituksena kauraa sorsien talviruokintaan jo vuodesta 2010. Sahlman havahtui aikoinaan lintujen vaikeaan tilanteeseen eläkkeelle jäätyään, kun kovana pakkastalvena linnut olivat todellisessa pulassa.

– Sorsia on noin kolmesataa, ja niillä on aina nälkä. Meitä lintujensyöttäjiä on vähän ja meistäkin toiset syöttävät mieluummin joutsenia kuin sorsia.

Nyt Sahlmanilla on sydänvaivoja, joten lintujen syöttäminen onnistuu vain kodin lähialueilla.

Kirsti Sahlman on iloinen, että pystyy tänäkin talvena ruokkimaan lintuja.

– Ruokinnasta kiinnostuneita ei ole pahemmin näkynyt ja Helsingissä lintujen syöttäminen on monessa paikassa kielletty. Minä syötänkin lintuja vain sallituilla alueilla. Myös ihmisten suhtautuminen lintujen syöttämiseen on kahtiajakoista: toiset ymmärtävät ja toiset pelkäävät, että syöttäminen lisää jyrsijäongelmia.

HESYn lahjoitus riittää kevättalvelle, jonka jälkeen Sahlman pyrkii syöttämään sorsia omasta pussistaan.

HESYn kaurajengi = Kaisa Pohjakoski ja Rasmus Alanen.