All Posts By

erja.veivo

22. 9. klo 10–15 Rokotus- ja mikrosirutuspäivä TÄYNNÄ

By | Tapahtumat | No Comments

HUOM! Rokotus- ja mikrosirutuspäivä on täynnä, eikä tarjolla ole enää vapaita aikoja.
HESY järjestää rokotus- ja mikrosirutuspäivän koirille ja kissoille. Jos lemmikkisi on aikaisemmin rokotettu, otathan rokotuskortin mukaan. Rokotuksen yhteydessä tehdään lemmikille terveystarkastus; vain terveet eläimet rokotetaan.

Mikrosirutuksen hintaan sisältyy rekisteröiminen Turvasiru-palveluun, näin lemmikkisi löytää takaisin kotiin!

Otamme rajoitetun määrän osallistujia ja ajat jaetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Varaa aikasi: anette.kare@hesy.fi. Varatessasi ajan saat paluuviestinä maksutiedot. Etukäteismaksu suoritetaan HESYn tilille. Maksun maksamalla varmistat paikkasi!

Eläinlääkärinä toimii Johanna Sulonen ja mikrosiruttajana Turvasiru Tutuksi -kiertueen Kisu!

Hinnat

  • Koira: Rokotus 4 + rabiesrokotus 34 €
  • Kissa: Rokotus 3 + rabiesrokotus 33 €
  • Pelkkä kolmois-, nelos- tai rabiesrokotus 29 €
  • Mikrosirutus rokotuksen yhteydessä 6,50 €
  • Pelkkä mikrosirutus 10 €

Tapahtumapaikka: HESYn Eläinsuojelukeskus, Yhdyskunnantie 11, 00680 Helsinki.

HESY muistuttaa: Omistajalla on velvollisuus etsiä lemmikille uusi koti

By | Tiedotteet | No Comments

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY

Tiedote 11.9.2018

HESY muistuttaa: Omistajalla on velvollisuus etsiä lemmikille uusi koti


Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY muistuttaa, että eläimen omistajalla on vastuu lemmikistään. Hän on siten velvollinen etsimään lemmikilleen uuden kodin, jos ei itse voi sitä pitää.

HESYlle tulee viikoittain lukuisia kyselyjä ihmisiltä, jotka haluavat luopua lemmikeistään ja tuoda ne yhdistyksen hoitoon. Eläinsuojeluyhdistykset eivät kuitenkaan pysty ottamaan automaattisesti vastaan yksityisten ihmisten eläimiä, sillä niiden kaikki voimavarat menevät ensisijaisesti löytö- ja huostaanotettujen eläinten auttamiseen.

– Jos eläinsuojeluyhdistykset ottaisivat vastaan kaikki niille tarjotut lemmikit, kaikista heikoimmassa asemassa olevat eläimet uhkaisivat jäädä vaille turvaa. Vastuu eläimestä on aina sen omalla omistajalla, jonka on itse etsittävä lemmikilleen uusi koti. Turvallisinta on hakea eläimelle uutta kotia tuttavien, työkavereiden ja sukulaisten keskuudesta. Myös eläinkauppojen, internetin ja lehtien ilmoitustaulut ja -palstat ovat hyviä keinoja tavoittaa eläimen hankintaa harkitsevat, kunhan varmistaa kotiehdokkaita haastattelemalla, että lemmikki pääsee vastuuntuntoisten ihmisten pariin, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Lemmikin uudelleensijoittamiselle on monia väyliä. Esimerkiksi rotuyhdistykset auttavat yleensä rotukoirien ja -kissojen omistajia uuden kodin etsinnässä. Myös rekisteröityjen eläinten kasvattajat voivat auttaa uudelleensijoituksissa. Monille eläinlajeille on omat järjestönsä, joiden apuun voi turvautua kodin etsinnässä. HESYkin voi auttaa lemmikin uudelleensijoituksessa laittamalla eläimen ilmoituksen yhdistyksen asiakastiloihin. HESY ei kuitenkaan toimi näissä tapauksissa muulla tavalla välittäjänä, ja esimerkiksi kotiehdokkaan turvallisuuden arvioiminen on lemmikin omistajan vastuulla.

– Eläimen luovutuksen yhteydessä kannattaa aina tarkastaa ottajan henkilötiedot ja laatia hänen kanssaan luovutussopimus. On suositeltavaa myös viedä eläin eläinlääkärin terveystarkastukseen ennen kuin sitä tarjotaan uuteen kotiin ja varmistaa, että eläimen rokotukset ovat voimassa ja hampaat kunnossa. Eläin kannattaa myös leikkauttaa. Nämä toimenpiteet edesauttavat lemmikin uudelleensijoittumista, Luukkainen neuvoo.

Väyliä lemmikin uudelleensijoittamiseen
*
Kodinvaihtajat ry on perustettu auttamaan uutta kotia etsivien lemmikki- ja kotieläinten uudelleensijoituksessa.
* Rotuyhdistykset ja kasvattajat voivat auttaa rotukoirien ja -kissojen omistajia uuden kodin etsinnässä
* Monille eläinlajeille on omat järjestönsä, joiden apuun voi turvautua kodin etsinnässä, esim. HeKorinki auttaa herppien uudelleensijoittamisessa.
* Apula-sivustolle voi laittaa maksutta oman ilmoituksen kotia etsivästä eläimestä. Sivustolla julkaistaan myös Annetaan koti -ilmoituksia.
* Facebookissa vastaava aktiivinen eläimen hankintaa harkitsevien ryhmä on ”Kotia kiireellisesti etsivät eläimet”.

Monet eläinsuojeluyhdistykset auttavat uuden kodin etsinnässä esim. ilmoittelemalla kotia etsivistä eläimistä ilmoitustauluillaan. Eläimestä on aina suositeltavaa tehdä värikuvallinen ilmoitus, jossa kerrotaan sen terveydentilasta ja luonteesta yms. mahdollisimman paljon. HESYn ilmoitustaululle tarkoitetut eläinilmoitukset voi lähettää sähköpostiosoitteeseen: hesy[a]hesy.fi

HESY voi ottaa yksityisten ihmisten eläimiä hoitoonsa vain eläinsuojelullisista syistä. Näihin syihin lukeutuvat tilanteet, joissa eläimen omistajan elämä on ajautunut kriisiin eikä hän kykene enää huolehtimaan lemmikkistään esimerkiksi mielenterveys- tai päihdeongelmien, asunnottomuuden, vankilatuomion tai pitkäaikaisen sairaala- tai laitoshoidon takia. Otamme harkinnan mukaan vastaan myös eläimiä, joiden omistajat ovat kuolleet.

Lisätietoja:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi
Pirjo Onza
toiminnanjohtaja
p. 040 646 4061
pirjo.onza@hesy.fi

Erja Veivo
tiedottaja
p. 040 577 4733
erja.veivo@hesy.fi

 

 

 

Hallituksen tiedote

By | Tiedotteet | No Comments

Tiedote 31.8.2018

Helsingin Eläinsuojeluyhdistys Ry:n hallitus on kokouksessaan 30.8.2018 käsitellyt tuoreeltaan samana päivänä päättyneissä yhteistoimintaneuvotteluissa esiin nostettuja asioita.

Yhdistyksen Helsingin Hakaniemessä sijaitseva HESY-tori avattiin elokuussa 2017 ja sen toiminta on lähes avaamisestaan saakka osoittautunut tappiolliseksi. HESY-torin tilannetta on käsitelty säännöllisesti sekä esimiehistä koostuvassa johtoryhmässä että hallituksen kokouksissa. Yhteisistä markkinointiponnisteluista huolimatta myymälän toimintaa ei ole saatu voitolliseksi. Helsingin Eläinsuojeluyhdistys ei voi hukata eläinsuojelutyöhön lahjoitettuja varoja tappiolliseen toimintaan. Kaiken muun kuin eläinsuojelutoiminnan tulee tuottaa varoja itse eläinsuojelutyöhön. Yhdistyksen hallituksen tärkeimpänä tehtävänä on kaikilla toimillaan turvata eläinsuojelutyön edellytykset vuosiksi eteenpäin. Näin ollen hallitus on henkilökuntaa kuultuaan päättänyt lakkauttaa HESY-torin toiminnan 31.12.2018 ja irtisanoa kaksi myymälän työntekijää tuotannollisista ja taloudellisista syistä 1.9.2018.

Koiratalon henkilökunta on nyt käydyissä neuvotteluissa ilmaissut halunsa jatkaa työskentelyä nykyisissä tiloissa, vaikka talon huono kunto on jo aiemmin aistinvaraisesti todettu. Yhdistyksen hallitus on päättänyt toteuttaa talossa sisäilmakartoituksen ja työpaikkaselvityksen saadakseen tutkittua ja luotettavaa tietoa talon kunnosta päätöksentekonsa pohjaksi. Koiratalon toimintaa jatketaan toistaiseksi nykyisissä tiloissa. Koirataloa ja sen henkilökuntaa koskevia päätöksiä tehdään sen jälkeen, kun tulokset tilatuista tutkimuksista on saatu. Huolimatta siitä, että koiratalon tilakysymys on avoin, Helsingin Eläinsuojeluyhdistys jatkaa koiriin liittyvää eläinsuojelutoimintaa keskeytyksettä – toimintatiloista riippumatta.

Helsingin Eläinsuojeluyhdistys ry on tehnyt ehdollisen tarjouksen Helsingissä sijaitsevasta kiinteistöstä uudeksi eläinsuojelukeskukseksi. Yhdistyksen tarkoituksena on kiinteistökaupalla saattaa päätökseen hallituksen, työntekijöiden ja jäsenistön pitkäaikainen haave uusista ja paremmista eläinsuojelutiloista, joissa koko yhdistyksen toiminta voidaan keskittää saman katon alle. Uudessa eläinsuojelukeskuksessa olisi aiempaa paremmat mahdollisuudet auttaa ja hoitaa Helsingin seudulla eläinsuojelun tarpeessa olevia eläimiä. Kiinteistön käyttötarkoitusta koskeva lupaprosessi on vielä kaupungin päätöksentekoelimissä kesken. Toteutuakseen hanke vaatii vielä Helsingin kaupungin hyväksynnän, siksi tehty ostotarjous kiinteistöstä on ehdollinen.

Lisätietoja:

Pirjo Onza
toiminnanjohtaja
puh. 040 6464 061
pirjo.onza@hesy.fi

Kirsi Sharma
hallituksen jäsen
puh. 040 511 5767
sharma@kolumbus.fi

Valonäytökset eläinystävällinen vaihtoehto venetsialaisten viettoon

By | Tiedotteet | No Comments

Ilotulitusta säikähtänyt koira voi riistäytyä taluttimesta ja paeta pitkiä matkoja.

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY

Tiedote 21.8.2018

Valonäytökset eläinystävällinen vaihtoehto venetsialaisten viettoon

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY toivoo, että veneily- ja mökkeilykauden päätösjuhlaa eli venetsialaisia juhlistettaisiin Suomessa ilotulitteiden sijaan lasernäytöksin. Monet lemmikki-, tuotanto- ja luonnonvaraiset eläimet pelkäävät ilotulitteiden pauketta, ja raketit roskaavat ympäristöä aiheuttaen eläimille loukkaantumisriskin.

Venetsialaisten vietto on yleistynyt Suomessa. Venetsialaisia on pidetty veden, tulen ja valon juhlana, jonka perinteisiin kuuluvat muun muassa kokkojen poltto ja ilotulittaminen. Pelastuslaitokset voivat sallia venetsialaisten aikaan ilotulitteiden käytön paikkakunnan asukkaille ilman erillistä lupaa, mikäli alueella ei ole metsäpalovaroitusta.

HESY toivoo, että kesäkauden päättäjäisiä juhlistettaisiin ilotulitteiden sijaan muilla valonlähteillä, kuten laseresityksillä, lyhdyillä, nuotiolla ja kokoilla. Tähän ratkaisuun on päädytty esimerkiksi Kokkolassa, jossa venetsialaisia juhlitaan lasershow´lla.

Monet eläimet pelkäävät ilotulitteita ja voivat kärsiä useita päiviä niiden aiheuttamasta stressistä.

– Ilotulitteista lähtevä pauke, ujellus ja valonvälähdykset voivat ajaa monet eläimet paniikkiin ja vaaratilanteisiin. Esimerkiksi hädissään oleva koira voi riistäytyä taluttimesta ja paeta pitkiä matkoja. Pakokauhun vallassa koira voi eksyä, loukata itsensä ja aiheuttaa vaaraa liikenteelle. Myös saaliseläimiin lukeutuvat hevoset reagoivat yleensä voimakkaasti ympäristön ärsykkeisiin. Isoina eläiminä ne muodostavat paniikkiin joutuessaan vakavan hengenvaaran ihmisille ja muille eläimille, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Ilotulitteita säikkyvät kissat saattavat piiloutua maastoon tai talon rakenteisiin, ja kesäasukkaiden voi olla vaikea löytää lemmikkejään, kun kaupunkiin paluun aika koittaa. Ilotulitteet stressaavat myös monia tuotantoeläimiä, jotka voivat vauhkoontuneina vahingoittaa itsensä pitopaikan rakenteisiin tai päästä karkuun laitumelta kohtalokkain seurauksin. Sikaloissa, navetoissa, kanaloissa ja lampoloissa eläimille aiheutuu lisäkärsimystä siitä, että ne harvoin voivat toteuttaa lajinmukaista pelkokäyttäytymistään esimerkiksi piiloutumalla. Lisäksi ilotulitteiden jäännöksiä voi joutua rehun joukkoon ikävin seurauksin.

Mökkipaikkakunnilla ilotulituksista kärsivät etenkin luonnoneläimet, jotka rakettien pauke ajaa liikkeelle.

– Suurikokoiset luonnoneläimet, kuten kauriit ja hirvet, voivat ajautua paetessaan ajoväylille ja aiheuttaa läheltä piti -tilanteita ja kuolonkolareita. Linnut voivat puolestaan lentää paniikissa ikkunoita, puita, rakennuksia, mainostauluja ja muita esteitä päin ja loukata itsensä. Ilotulitteet saattavat häiritä myös joidenkin myöhäisten pesijöiden rauhaa. Esimerkiksi tukkasotkalla voi olla vielä elokuussa pesässään lentokyvyttömät poikaset, Luukkainen lisää.

Ilotulitteet aiheuttavat eläimille kärsimystä myös juhlinnan jälkeen, kun maastoon jää rakettien hylsyjä, sirpaleita ja muita jäännöksiä. Rakettien rippeet voivat vahingoittaa niin luonnoneläimiä, ulkona lenkitettäviä ja ulkoilevia lemmikkejä kuin laiduntavia eläimiä. Ilotulitteet aiheuttavat haittaa eläinten lisäksi myös ihmisille ja ympäristölle. HESY onkin esittänyt, että yksityisihmisten ilotulitteiden käyttöä tulisi rajoittaa ja ilotulitenäytöksiä saisivat jatkossa järjestää vain kunta, valtio, yritykset ja järjestöt ammattilaisten avustamina. Ilotulituksille on turvallisia vaihtoehtoja. Mallia voitaisiin ottaa länsinaapurista. Ruotsissa useat kunnat järjestivät viime vuodenvaihteessa ilotulitusnäytöksen sijaan lasershow´n.

Lisätietoja:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Pirjo Onza
toiminnanjohtaja
p. 040 646 4061
pirjo.onza@hesy.fi

 

Onko lemmikilläsi turha mikrosiru?

By | Tiedotteet | No Comments

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry.

Tiedote 13.8.2018

Onko lemmikilläsi turha mikrosiru?

– Suomeen tarvitaan keskitetty lemmikkirekisteri

Mikrosirulukijalla saa helposti selville sirutetun kissan tiedot.

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESYn mielestä Suomen nykyiset lemmikkien tunnistusmerkintäkäytännöt eivät ole toimivia. Tällä hetkellä lemmikkinsä tunnistusmerkitsevällä ei ole velvollisuutta ilmoittaa eläimen tietoja mihinkään rekisteriin ja liian monet eri rekisterit mitätöivät koko tunnistamisjärjestelmän idean.

Suomessa on lukuisia toisistaan erillisiä eläintietokantoja, joihin tunnistusmerkityn lemmikin tiedot voi kirjata. Suomen Kennelliitolla on koirille ja Suomen Kissaliitolla kissoille omat rekisterinsä, joihin voi tallentaa myös maatiaiskissan ja monirotuisen koiran tiedot. Lisäksi tunnistusmerkittyjen eläinten tietokantoja ylläpitävät ainakin Turvasiru-verkkopalvelu, Siruhaku.fi-verkkopalveluun potilastietonsa tallentavat eläinlääkäriasemat sekä vapaaehtoisvoimin toimiva mikrosiru.com. Omat rekisterinsä on yleensä myös kodittomia eläimiä auttavilla eläinsuojeluyhdistyksillä.

Näin monen erillisen rekisterin olemassaolo vaikeuttaa löytöeläimen omistajan jäljittämistä: viranomaisten ja löytöeläintalojen on mahdotonta tietää, mistä rekisteristä heidän kannattaa etsiä tunnistusmerkityn eläimen omistajan tietoja. Tunnistusmerkittykään löytöeläin ei siis välttämä palaudu alkuperäiseen kotiinsa.

– Mikrosirusta ei ole mitään hyötyä, jos eläimen tietoja ei ole missään rekisterissä tai eläimen tietojen etsintä useasta eri rekisteristä osoittautuu hankalaksi tai jopa mahdottomaksi, kun nykyisten eläintietokantojen ylläpitäjistä ja lukumäärästä ei ole mitään tietoa. Tunniste kyllä huomataan, mutta eläimen omistajaa ei välttämättä löydetä. Tunnistusmerkinnän yhteydessä olisikin aina painotettava, että omistajan on syytä rekisteröidä lemmikkinsä tiedot johonkin tunnettuun eläintietokantaan ja ne on pidettävä ajan tasalla, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Jos talteenottopaikkaan päätyneen mikrosirutetun ja rekisteröidyn löytöeläimen omistajan jäljittäminen on hidasta, eläin voi joutua 15 vuorokauden lakisääteisen säilytysajan jälkeen lopetettavaksi tai myydyksi uudelle omistajalle.

– Tämä on ahdistavaa omistajille ja kohtalokasta lemmikeille. Tulevassa eläinsuojelulaissa löytöeläimen säilytysaika uhkaa vielä lyhentyä kymmeneen vuorokauteen, Luukkainen lisää.

Sirutus- ja rekisteröintipakko ratkaisisi monta ongelmaa

HESY on moneen otteeseen esittänyt vaatimuksen, että Suomeen on perustettava kaikki kunnat kattava, keskitetty lemmikkieläinrekisteri. Tähän tietokantaan tallennettaisiin kaikkien tunnistusmerkittyjen eläinten tiedot. Lisäksi maakohtainen rekisteri olisi hyvä yhdistää johonkin EU-maat kattavaan lemmikkirekisteriin, kuten esimerkiksi Europetnet-tietokantaan.

Tällä hetkellä lemmikkien tunnistusmerkitseminen ja rekisteröinti on Suomessa vapaaehtoista, mutta maa- ja metsätalousministeriö selvittää parhaillaan virallisen koira- ja kissarekisterin perustamista. HESY on hyvillään siitä, että ministeriö selvittää rekisterin tarvetta, ja muistuttaa, että keskusrekisteri edistäisi löytöeläinten asemaa.

Ruotsissa koirien pakollinen tunnistusmerkitseminen ja rekisteröiminen keskusrekisteriin on edesauttanut merkittävästi löytökoirien palautumista alkuperäisiin koteihinsa. Länsinaapurissa peräti 90 prosenttia talteenottopaikkoihin päätyvistä koirista palaa omistajilleen 24 tunnin sisällä.

– Pakollisen tunnistusmerkinnän ja rekisteröinnin avulla kyettäisiin hillitsemään myös eläinten salakuljetuksia ja pentutehtailua, edistämään vastuullista eläimenpitoa ja ennaltaehkäisemään eläinvarkauksia. Lisäksi kuluttajansuoja ja kansanterveydellisten uhkien ehkäiseminen paranisivat nykyisten sääntelemättömien lemmikkimarkkinoiden aikana, sanoo Luukkainen.
Koirien tunnistusmerkitseminen ja rekisteröinti on määrätty pakolliseksi jo lähes kaikissa EU-maissa: 28 jäsenvaltiosta säädös on voimassa 24 maassa. Koirien tunnistusmerkintä- ja rekisteröintivelvoitetta ei ole Suomessa, Puolassa, Tšekin tasavallassa eikä Saksassa lukuun ottamatta muutamia alueita/osavaltioita. Kissojen tunnistusmerkintä- ja rekisteröintivelvoite laahaa vielä kehityksestä jäljessä ja on tiettävästi pakollista tällä hetkellä vain kolmessa EU-maassa: Belgiassa, Kreikassa ja Ranskassa.

Lisätietoja:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Pirjo Onza
toiminnanjohtaja
p. 040 646 4061
pirjo.onza@hesy.fi

Erja Veivo
tiedottaja
p. 040 577 4733
erja.veivo@hesy.fi

HESY käynnistää yhteistoimintaneuvottelut uusi eläinsuojelukeskus -hankkeen edetessä

By | Tiedotteet | No Comments

Tiedote 7.8.2018

Helsingin Eläinsuojeluyhdistys HESY ry

HESY KÄYNNISTÄÄ YHTEISTOIMINTANEUVOTTELUT UUSI ELÄINSUOJELUKESKUS -HANKKEEN EDETESSÄ

Helsingin Eläinsuojeluyhdistys HESY ry on päättänyt käynnistää yhdistyksessä yhteistoimintaneuvottelut tuotannollisista ja taloudellisista syistä mahdollisine henkilöstövaikutuksineen, jotka koskevat HESY-torin ja Koiratalon toimitiloja ja henkilökuntaa.

HESY-torin toiminta Hakaniemessä on ollut yhdistykselle tappiollista alusta alkaen. Asiaa on käsitelty säännöllisesti johtoryhmän kokouksissa, mutta tilanteeseen ei ole löydetty toimivaa ratkaisua, vaan HESY-tori aiheuttaa yhdistykselle jatkuvasti tappiota yli 3000 €/kk. Yhdistys harkitsee toiminnan lopettamista nykyisessä toimipaikassa 31.12.2018.

Espoossa sijaitseva Koiratalo on huonokuntoinen. Se muodostaa vakavan terveydellisen riskin sekä työntekijöille että hoidettaville eläimille, mikä on todettu jo edellisen yhteistoimintaneuvottelun yhteydessä tammikuussa 2018. Lisäksi Koiratalon tontin myynnistä saatavat varat tarvitaan uuden eläinsuojelukeskuksen hankintaan ja remontointiin. Yhdistys harkitsee Koiratalon sulkemista ja myyntiä heti, kun koirille on löydetty sopivat korvaavat hoitopaikat. Yhdistys ottaa mieluusti vastaan ehdotuksia koirille soveltuvista hoitotiloista Etelä-Suomen alueella.

Yhdistys jatkaa toimintaansa normaalisti Itä-Pakilassa sijaitsevassa Eläinsuojelukeskuksessa, jossa hoidetaan koiria lukuun ottamatta kaikki muut yhdistyksen huostassa olevat eläimet. Eläintilat ovat avoinna yleisölle maanantaista perjantaihin sekä sunnuntaisin kello 15–18, ja myymälässä voi asioida maanantaista perjantaihin kello 10–18 sekä sunnuntaisin kello 15–18. Myös Itä-Pakilan kiinteistö on remontin tarpeessa, eikä muun asustuksen keskellä sijaitsevassa talossa voida hoitaa koiria, joten yhdistys on jo pitkään etsinyt uusia toimitiloja Helsingistä.

Hallitus ilmoittaa samalla talohankkeen etenemisestä. Yhdistys on tehnyt tarjouksen rakennuksesta uudeksi eläinsuojelukeskukseksi, jossa voidaan jatkossa hoitaa kaikki yhdistyksen hoitoon tuodut eläimet sekä mm. jatkaa kirpputoritoimintaa. Tarjous on ehdollinen, sillä toteutuakseen hanke vaatii Helsingin kaupungin hyväksynnän. Hankkeen lupaprosessi on parhaillaan työn alla. Hallitus toivoo, että hankkeessa päästään etenemään ja uusi eläinsuojelukeskus saadaan käyttöön mahdollisimman pian.

Lisätietoja:

toiminnanjohtaja
Pirjo Onza
puh. 040 6464 061
pirjo.onza@hesy.fi

 

 

Säästä saksiniekka kärsimyksiltä: Äyriäiset pitäisi tainnuttaa ennen keittämistä

By | Tiedotteet | No Comments

Sveitsin lainsäädäntö kieltää  elävien äyriäisten säilyttämisen ja kuljettamisen jäässä tai jäisessä vedessä.

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY

Tiedote 17.7.2018

Säästä saksiniekka kärsimyksiltä: Äyriäiset pitäisi tainnuttaa ennen keittämistä

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY esittää, että ravut, hummerit ja muut kymmenjalkaiset äyriäiset on tainnutettava ennen keittämistä ja äyriäisiä on ennen niiden lopettamista säilytettävä luonnonmukaisissa olosuhteissa.

Äyriäiset on perinteisesti keitetty elävinä, sillä kuolleet ravut ja hummerit pilaantuvat nopeasti. Lukuisat tutkimukset (kts. lähteet) osoittavat äyriäisten tuntevan kipua, joten saksiniekalle keittäminen elävältä on tuskallinen kuolema. Kuolema voi myös pitkittyä kohtuuttomasti, jos keitinvesi esimerkiksi jäähtyy liian monen ravun samanaikaisesta keittämisestä.

Sveitsissä on astunut tänä vuonna voimaan laki, joka edellyttää äyriäisten tainnuttamista sähköllä tai mekaanisesti ennen niiden keittämistä. HESY vaatii Suomeen vastaavaa lainsäädäntöä. Yhdistys on esittänyt lausunnossaan eläinten hyvinvointilaiksi, että luonnoksessa esitetyn määräyksen eläinten tainnuttamisesta ennen teurastamista tulee koskea myös äyriäisiä.

– Meidän on osoitettava kuuluvamme eläinsuojelun eturintamaan ja alettava kohdella äyriäisiä eläinsuojelulain hengen mukaisesti. Kasvattamojen, laitosten ja ravintoloiden tulee ottaa käyttöön humaania äyriäisten tainnuttamiseen kehiteltyä tekniikkaa, jota on jo saatavilla. Esimerkiksi Crustastun-laite tainnuttaa äyriäisen alle puolessa sekunnissa, minkä jälkeen laite lopettaa äyriäisen kymmenessä sekunnissa, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Ravintoloissa äyriäiset voidaan tappaa myös mekaanisesti halkaisemalla tai pistämällä ja tuhoamalla niiden hermosto. Tämä vaatii tekijältä aina kunnollista ammattitaitoa, jota kotikokeilla ei yleensä ole. Äyriäisellä ei ole aivojen tapaista keskushermostoa, jonka tuhoaminen aiheuttaa välittömän kuoleman, vaan eri puolilla kehoa olevia hermosolmukkeita ja -keskuksia, joita voi olla hankala paikantaa ja tuhota. Koska äyriäisten lopettaminen vaatii harjaantumista, niitä ei saisi HESYn mielestä myydä elävinä tavallisille kuluttajille.

– Jo nyt voimassa olevan eläinsuojelulainsäädännön mukaan äyriäiset on lopetettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti. Ongelmana on, että rapujen lopettamista ei valvota millään tavalla ja eläviä eläimiä saatetaan tappaa hyvinkin kyseenalaisilla tavoilla suomalaiskodeissa. Siksi ravut ja muut äyriäiset tulee myydä kuluttajille valmiiksi lopetettuina ja valmistettuina tai pakasteina, Luukkainen jatkaa.

Sveitsin lainsäädäntö kieltää myös elävien äyriäisten säilyttämisen ja kuljettamisen jäässä tai jäisessä vedessä ja määrää, että vesieläimiä on pidettävä luonnollisissa olosuhteissa. HESY on esittänyt saman vaatimuksen jo vuodesta 2010 lähtien, kun yhdistys käynnisti Säästä saksiniekka kärsimyksiltä -tiedostuskampanjan. Äyriäisten taitamaton tappaminen ja pito ovat ison mittaluokan eläinsuojelullinen ongelma, sillä Suomessa käytetään ravintona vuosittain miljoonia rapuja, hummereita, katkarapuja ja muita selkärangattomia eläimiä.
Ravut eivät ole ihmiselle välttämätöntä ravintoa. Äyriäisten pito- ja lopetustavoista huolestunut voi siis hyvin jättää saksiniekan ja muut selkärangattomat myös syömättä.

– Yhdessä ravussa on hyvin vähän varsinaista syötävää lihaa. Rapujen syöminen onkin suomalaisille lähinnä loppukesän ja alkusyksyn rituaali, joka on syytä kyseenalaistaa. Rapu ei ole elintarvike, vaan elävä, tuntemiskykyinen eläin, Luukkainen summaa.

Ravustuskausi alkaa Suomessa 21.7.

Lisätietoja:

CNN. 2018: Switzerland bans boiling lobsters alive

Crustastun. Tutkimuksissa monien yleisesti käytettyjen lopetusmenetelmien on todettu aiheuttavan äyriäisille kärsimystä. Ainoa poikkeus vaikuttaa olevan ravintoloiden ja äyriäisten tuottajien käyttöön kehitelty Crustastun-laite. Sen avulla äyriäinen voidaan tainnuttaa ennen keittämistä tai tappaa nopeasti.

Pascal Fosset et al. 2014. Anxiety-like behavior in crayfish is controlled by serotonin. Science.

Tamar Stelling. 2014. Rethinking invertebrate pain. New Scientist.

Barry Magee, Robert W. Elwood. 2013. Shock avoidance by discrimination learning in the shore crab (Carcinus maenas) is consistent with a key criterion for pain. Journal of Experimental Biology.

Robert W. Elwood, Mirjam Appel. 2009. Pain experience in hermit crabs? Animal Behaviour.

Yhdysvaltalaisen eläinsuojeluyhdistyksen HSUS:n (The Humane Society of the United States) raportti äyriäisten kokemasta kivusta eri teurastustapojen aikana.

Eviran ohjeita elävien rapujen säilyttämiseen ja kohteluun.

Äyriäistä ei saa tappaa mm.
∙ repimällä tajuissaan olevaa eläintä kahtia tai pilkkomalla paloihin
∙ irrottamalla tajuissaan olevalta eläimeltä raajoja, kudosta tai lihaa
∙ mikroaaltouunissa
∙ syömällä tai tarjoilemalla ruoaksi elävää äyriäistä
Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770

hannele.luukkainen@clarinet.fi

Pirjo Onza
toiminnanjohtaja
p. 040 646 4061
pirjo.onza@hesy.fi

 

 

Sveitsin lainsäädäntö kieltää myös elävien äyriäisten säilyttämisen ja kuljettamisen jäässä tai jäisessä vedessä.

Palomieskalenteri 2019 kampanjoi kissojen puolesta

By | Tiedotteet | No Comments

Juhana Vallaksella on itselläänkin löytökissa Randy. Kuvassa oleva HESYn kissa on jo saanut kodin. Palomieskalenterin kampanjakuva: Kristi Vilmunen, KVPhoto.

Tiedote 2.7.2018

Palomieskalenteri 2019 kampanjoi kissojen puolesta

Palomieskalenteri 2019 ryhtyi eläinsuojelun sanansaattajaksi ja otti muutaman kampanjakuvan Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESYn hoidossa olevista hylätyistä kissoista palomiesten kanssa. Keväällä julkaistut kissakuvat tavoittivat Palomieskalenterin Facebook-sivujen kautta yli 47 000 ihmistä.

Palomieskalenterin erikoiskampanjan kohteena ovat jo toista kertaa hädänalaiset lemmikit. Tänä vuonna teemana on kesäkissailmiö. Viime vuonna Palomieskalenteri 2018 auttoi rescue-koiria julkaisemalla kuvia ulkomailta Suomeen tuoduista katukoirista, joista useimmille löytyi tempauksen ansiosta koti. Kampanjan tarkoituksena on edesauttaa hylättyjen lemmikkien uudelleensijoittumista. Loppukesästä Palomieskalenteri 2019 julkaisee Facebook-tilillään julisteen, joka kehottaa ihmisiä ottamaan vastuun lemmikeistään lomakauden jälkeenkin.

HESY on ilahtunut valistuskampanjasta ja toivoo sen tepsivän lemmikkikuumeilijoihin.

– Olemme kesän aikana levittäneet viestiä kissan ottamiseen liittyvästä lemmikin eliniän mittaisesta sitoutumisesta. Kissojen vastuuton pito on Suomessa laaja ongelma, jota on yritetty ratkoa vuosikymmeniä tuloksetta. Siksi kaikki päänavaukset, jotka kehottavat lemmikin harkittuun hankintaan, ovat tervetulleita. Kiitämme Palomieskalenterin 2019 malleja ja tiimiä erinomaisesta kampanjasta, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Palomieskalenterin avulla tehdään hyväntekeväisyystyötä, sillä joka vuosi sen koko myyntituotto tilitetään verojen ja pakollisten kulujen jälkeen valitulle yleishyödylliselle taholle. Palomieskalenteri julkaistiin ensimmäisen kerran vuodelle 2017 ja kalenterin tuotto ohjattiin Hope ry:lle. Vuoden 2018 kalenterin tuotto lahjoitetaan syksyllä Pelastakaa Lapset ry:lle. Vuoden 2019 lahjoituskohde on vielä avoinna.
Juhana Vallas opiskelee Helsingin pelastuskoulussa ja on mukana ensi vuoden kalenterissa ensimmäistä kertaa. Hänellä on itsellään 6-vuotias löytökissa Randy, ja Vallas onkin sitä mieltä, että aikuisen kissan ottamisessa on monia etuja.

– Eläinsuojista saa usein sisäsiistin, rokotetun ja madotetun lemmikin, joten käytännönläheinen ihminen säästää aikaa ja rahaa hankkimalla aikuisen eläimen pennun sijaan. Olisi tärkeää saada ihmiset ymmärtämään, miten yleistä kissojen heitteillejättö Suomessa on ja kuinka suuri merkitys uuteen kotiin pääsemisellä on yksittäisen eläimen kannalta, Vallas summaa.

Eläimen mittainen sitoumus -kampanja
HESYn Eläimen mittainen sitoumus -kampanja muistuttaa, että lemmikkiin tulee sitoutua sen koko eliniän ajaksi. Kissan kohdalla sitoutuminen voi tarkoittaa jopa 20 vuotta. Voit tulostaa tämän linkin kautta itsellesi julisteen ja jakaa tärkeää viestiämme viemällä sen vaikka lähikauppasi ilmoitustaululle. Voit myös jakaa linkin takaa löytyviä sosiaaliseen mediaan tarkoitettuja bannereita ja edistää siten eettisiä eläinsuhteita.

Lisätietoja:

Hannele Luukkainen
Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry:n puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Kati Kottila-Etuaro
Palomieskalenterin tuottaja, Hali ry:n puheenjohtaja
p. 040 756 8158
kati.kottila@gmail.com

 

 

Suomessa hylätään noin 20 000 kissaa vuodessa

By | Blogi, Blogi | No Comments

Kissa ei pärjää Suomen luonnossa.

Kissojen hylkääminen on yhä edelleen iso ongelma maassamme. Useat ihmiset eivät ole valmiita maksamaan kissasta mitään ja laiminlyövät sen terveyden ja hoidon. Kun kissaan kyllästytään, se saatetaan jättää heitteille. 

Suuri osa hylätyistä kissoista päätyy löytöeläinkoteihin, mutta osa kuolee luontoon tai lopetetaan ei-toivottuina. Vuodesta toiseen löytöeläinten talteenottopaikat ovat syksyllä täynnä hylättyjä kissoja. Suurin osa niistä on jätetty heitteille syystä tai toisesta. Kissoista osa on sairastunut: eläimestä on haluttu päästä eroon, koska sen hoidosta ei ole oltu valmiita maksamaan. Tämä on todella surullista. On vaikea ymmärtää, että omistaja voi luopua kissasta vain sen sairauden takia. Sairaalle kissalle on sitten taas huomattavasti vaikeampi löytää uutta kotia.

Kissanomistajan on syytä varautua lemmikin pidosta syntyviin kuluihin. Matolääkityksestä ja oikeanlaisesta ruoasta syntyy rahanmenoa. Sadan euron arvoista sterilointia tai kastrointia ei voi jättää tekemättä. Jos kissanomistajalla ei ole varaa leikkauttaa lemmikkiään, on se parempi jättää hankkimatta. Edellä mainitut menot ovat vasta alkusoittoa. Monenlaisia yllättäviä kuluja nimittäin tullee vastaan kissan elämän aikana.

Eläinlääkärikäynnit ovat kalliita. Kissa on vietävä esimerkiksi suun tarkastukseen ja hammaskiven poistoon kerran vuodessa. Käynnin yhteydessä voi myös ilmetä, että hammas pitääkin poistaa, mikä nostaa kuluja entisestään. Tällaisissa yhteyksissä kissa saatetaan jättää oman onnensa nojaan: koska kissa on saatu usein ilmaiseksi, sen hoitokuluihin ei olla valmiita panostamaan.

Myös iäkkäitä kotikissoja hylätään. Ihmisten välinpitämättömyydellä ei ole mitään rajoja. Kissat kiintyvät kotiväkeensä ja tottuvat asumaan tutussa ympäristössä. Hylätyksi tuleminen aiheuttaa kissalle valtavan suurta stressiä. Eläin on ihmisen tavoin tunteva olento. Kissa saattaa alkaa ikävöidä omistajaansa ja muuttua apaattiseksi. Äärimmäisessä tilanteessa kissa lakkaa syömästä. Jokainen kissa reagoi hylätyksi tulemiseen eri tavalla.

Kadonnutta kissaa ei välttämättä etsitä: ei haluta eikä viitsitä. Vain joka kymmenes talteenottopaikkaan päätynyt löytökissa haetaan takaisin omaan kotiinsa.

Vapaana ulkona kulkevaan kissaan ei välttämättä kiinnitetä huomiota, vaikka kissa ei pärjää Suomen luonnossa. Talvipakkanen aiheuttaa paleltumisia ja koituu monen kissan kuolemaksi. Suomen lain mukaan kissan hylkääminen on rikos.

Kissoja hylätään eniten kesällä. Pieni ja pörröinen kissanpentu on suloinen, mutta siitä on pidettävä huolta myös kesän jälkeen. Kissanpentu ei ole kesälelu, jonka voi hylätä loman jälkeen. Kissasta on pidettävä huolta sen koko eliniän ajan. Kissa voi elää jopa 20-vuotiaaksi, joten kissaa hankittaessa on syytä pohtia hyvin tarkkaan, onko siihen valmis sitoutumaan niin pitkäksi ajaksi.

Mietithän siis ensin tarkoin, että oletko valmis huolehtimaan kissaystävästä koko sen eliniän ajan, niin hyvinä kuin huonoina aikoina. Jos otat, et hylkää! Luethan vielä tämän: https://www.hesy.fi/kissa-ei-ole-kertakayttoesine/

Teksti: Heidi Dahlman

Kissa kaipaa aivopähkinöitä

By | Blogi | No Comments

Kierähdys maassa, uljas loikka renkaan läpi, ketterä pujottelu omistajan jalkojen välistä –kissan norja vartalo on kuin luotu temppujen tekemiseen. Temppuiluista nauttii myös kissan mieli: aktivointi pitää virkeänä ja tyytyväisenä. Aktivoinnin suurin palkinto on kuitenkin se, että koulunpenkillä omistajan ja kissan suhde lujittuu.

Yhä useammat kissat asuvat tänä päivänä lemmikkeinä sisätiloissa, missä niillä on turvallista ja lämmintä, mutta vähemmän virikkeitä kuin ulkona. Virikkeettömässä ympäristössä kissa ei kykene purkamaan energiaansa ja tylsistyy. Kissa, jonka elintila on rajoitettu huoneistoneliöihin ja jolla ei ole liikuntaa tarjoavia aktiviteetteja, voi alkaa myös lihoa, mikä vaarantaa sen terveyden.

Kurjalta kuulostaa sisäkissan tulevaisuus, vaan ei hätää. Jokainen kissanomistaja voi nimittäin ryhtyä taistelemaan lemmikkinsä apaattisuutta ja fyysistä repsahtamista vastaan aktivoimalla eli opettamalla sille erilaisia temppuja.

– Kissat, joita aktivoidaan, ovat virkeitä, seurallisia ja kiinnostuneita ympäristöstään. Aktivoinnilla voidaan päästä eroon myös kissan häiriökäyttäytymisestä. Jotkut erittäin aktiiviset kissat eivät osaa hallita vaistojaan, vaan voivat alkaa raapia sohvia, kiivetä verhoissa, repiä tapetteja. Aktivoimalla kissan toimintoja voidaan ohjata pois ei-toivotuista toiminnoista kohti toivottuja asioita. Kouluttamalla kissa voidaan ohjata raapimaan esimerkiksi vain raapimapuita, Kissan aktivointi -kirjan ja uudemman Suuri Kissatemppukirjan kirjoittanut, kokenut kissankouluttaja Elina Väyrynen kertoo.

Kissa, jota aktivoidaan, on harmoninen ja tyytyväinen: sen ei tarvitse etsiä itselleen ympäristöstä viihdykettä. Hyvillään on varmasti myös kissanomistaja, jonka hermot säästyvät, kun koti ei ole joka päivä kuin myrskyn jäljiltä. Aktivoimalla kissa voidaan totuttaa myös erilaisiin arkielämän toimintoihin, kuten harjaamiseen, kynsien leikkaamiseen, matkustamiseen, hampaiden pesuun, valjaissa kävelemiseen ja turkin pesemiseen.

Keskittymisharjoituksilla, kuten kosketuskeppiin koskemisella, voidaan puolestaan lisätä aran kissan itsevarmuutta. Harjoitukset vievät kissan huomion pois sitä jännittävistä asioista.

– Jos kissa esimerkiksi pelkää vieraita ihmisiä, voi omistaja vähitellen auttaa kissa rentoutumaan näissä pelottavissa tilanteissa. Aluksi kissan kanssa harjoitellaan helppoja koulutustehtäviä kissalle turvallisen matkaan päässä vieraasta henkilöstä. Nämä harjoitukset vievät kissan huomiota pois pelottavasta asiasta ja toisaalta viestittävät sille, että mukavia asioita voi tapahtua myös vieraan läsnä ollessa.

Metodina huomion ohjaaminen

Kissan koulutus on vaativampaa omistajalle kuin kissalle. Perusajatus on, että kissa toimii omien viettiensä ja tapojensa mukaisesti ja kouluttaja yrittää palkitsemalla ohjata kissan toimintoja haluttuun suuntaan.

– Jotta kissaa voidaan kouluttaa, tulee ensiksi löytää asia, joka motivoi juuri kyseistä kissaa. Kun tehokas motivaattori on löytynyt, käytetään sitä palkkiona vahvistamaan toivottua käytöstä. Kissalta ei siis koulutustilanteen aikaansaamiseksi vaadita kuin ripaus uteliaisuutta ja kiinnostus palkkiota kohtaan. Palkkiona voi olla esimerkiksi ruokaa, silitys tai leikkiä, Väyrynen selventää.

Kouluttajalta temppujen opettaminen vaatii kärsivällisyyttä, keskittymiskykyä, nopeutta, hyvää huomiokykyä, suunnittelutaitoa sekä oman toiminnan ja kissan toiminnan arviointikykyä. Kissan huomio pyritään kiinnittämään joko houkuttelemalla sitä aktiivisesti esimerkiksi makupalalla tai suuntaamalla toimintaa vapaasti (sheiping) ilman näkyvää houkutinta. Jälkimmäisessä tavassa odotetaan, että kissa toimii, ja kissaa palkitaan toiminnan ollessa oikean suuntaista. Kissa siis oppii yrityksen, erehdyksen ja onnistumisten kautta. Väyrynen käyttää koulutusmetodinaan yleensä kissan käytöksen vapaata suuntaamista.

– Suosittelen toiminnan vapaata suuntaamista, sillä se opettaa tempun kissalle perusteellisemmin. ideana on, että kouluttaja odottaa kissan tekevän jonkin liikkeen, joka on osa haluttua toimintaa, ja palkitsee vasta sitten kissaa. Toiminnan vapaa suuntaaminen vie usein enemmän aikaa kuin tempun opettaminen esimerkiksi namupalalla houkuttelemalla, mutta kissa oppii etenkin pitkät toimintaketjut tällä menettelytavalla paremmin.

Vaatimustaso kissan kykyjen mukaiseksi

Jotta kissa oppisi uusia asioita, on sen oltava terve ja voitavat luottaa ympäristöönsä ja kouluttajiinsa. Kissan ylipaino ei ole este temppujen oppimiselle, mutta se on otettava huomioon kissalta vaadittavissa asioissa. Väyrynen muistuttaa, että temppuja opetettaessa on ylipäätään aina toimittava ja edettävä kissan ehdoilla: on pohdittava, millaisesta tempusta juuri tämä kissa olisi kiinnostunut.

– Jos koulutus ei etene, on vika yleensä ajoituksessa, kriteereissä, vahvistetiheydessä, motivaatiossa tai kissan terveydessä. Yksi yleisimmistä kompastuskivistä on liian korkea kriteeri. Kissan tulisi saada toiminnastaan riittävän usein positiivista palautetta. Jos temppu on kuitenkin kissalle liian vaikea, se ei saa positiivista palautetta, jolloin vahvistustiheys heikkenee. Tällöin vaatimustasoa kannattaa laskea.

Kissa kannattaa kouluttaa aluksi aina samassa suljetussa tilassa, jonka se on todennut turvalliseksi. Ympärillä tulisi olla mahdollisimman vähän häiriötä, sillä liiallinen virikkeiden määrä saattaa häiritä kissan keskittymistä. Vasta kissan opittua tempun kunnolla voidaan opetustilaan tuoda yksi kerrallaan myös häiriöitä, kuten ääniä, liikkeitä ja uusia ihmisiä.

– Kun ulkoisia häiriötekijöitä lisätään tässä koulutusvaiheessa, voi olla, että kissa tarvitsee kertausta, sillä sen keskittyminen herpaantuu helposti ulkoisten muutosten vuoksi. Kouluttajan kannattaakin olla kärsivällinen ja palkita kissaa yrittämisestä, vaikka temppu ei täysin onnistuisikaan. Suurin kissan koulutuksen haaste on juuri opitun asian toistaminen rauhallisen koulutustilan ulkopuolella: ulkona, kylässä tai suuremmassa koulutustilassa.

Kissalle voidaan opettaa lukemattomia erilaisia temppuja vauhdikkaasta agilitysta keskittymistä vaativaan värierotteluun. Kissat ovat erittäin älykkäitä ja oppivat nopeasti myös eri temppujen sovelluksia, mutta on hyvä muistaa, että pienen kokonsa vuoksi niitä ei esimerkiksi tule laittaa kantamaan liian raskaita esineitä.

– Sen sijaan korkeat hypyt ja uskomattomat vartalon asennot ovat kissan erityisalaa. Hyvä kouluttaja käyttääkin kekseliäisyyttään ja kehittelee lemmikilleen mitä uskomattomimpia temppusovelluksia.

Kissan ehdoilla

Aktivointi ei stressaa kissaa. Stressaantuneen tai sairaan kissan kouluttaminen ei yleensä edes onnistu. Kouluttamisen perusajatuksena sitä paisti on, että siinä edetään kissan omien edellytysten mukaan, sen omat lähtökohdat huomioiden.

– Mikäli kouluttaja vaatii kissalta liian vaikeita asioita liian nopealla tahdilla, kissa kyllästyy koulutukseen. Koska koulutuksen lähtökohtana on kissan omaehtoinen halua toimia, poistuu kissa todennäköisesti paikalta ennen kuin se ehtii stressaantua tilanteesta:

Aktivointi ei siis kuormita kissaa, vaan pikemminkin vahvistaa kissan itsetuntoa. Kissa nauttii onnistuessaan. Kissan kouluttaminen myös syventää ja lujittaan omistajan ja kissan välejä.

– Kissan näkökulmasta omistajasta tulee koulutuksen myöstä mielenkiintoisempi. Omistajan toimia kannattaa seurata, koska ruoan ja silitysten lisäksi omistaja tarjoaa kissalle myös aktiivista yhteistä aikaa. Omistaja puolestaan oppii kissaa kouluttaessaan tulkitsemaan paremmin tämän viestejä: Ahaa, tuollainen hännän heilautus tarkoittaa, että kissa pohtii, ja nyt se iloitsee! Myös kissa oppii tietämään, mitä omistaja toivoo siltä.

Teksti: Erja Veivo
Kuvat: Kirjasta Kissan aktivointi, kuvaaja Jan Nyström