All Posts By

erja.veivo

24.11. klo 13 HESYn Eläinsuojelun Topelius -palkinnonjakotilaisuus

By | Tapahtumat | No Comments

Eläinsuojelun Topelius -palkinto on Topeliuksen allekirjoittaman alkuperäisen kunniakirjan jäljennös.

HESYn myöntämä Eläinsuojelun Topelius -palkinto jaetaan 24.11. klo 13 ravintola La Torrefazionen talviterassilla, Lasipalatsin sisäpihalla (Mannerheimintie 22-24). Muusikko Markus Liukkonen esittää palkinnonjaon yhteydessä Topeliuksen rakastetuimmat joululaulut: Sylvian joululaulun ja Varpunen jouluaamuna. Eläinsuojelun Topelius -palkinto jaetaan kansainvälisten joulumarkkinoiden avajaisissa ja on osa niiden ohjelmaa.

1.12. klo 11 HESYn ja Kuono ry:n joulumyyjäiset Maunula-talolla

By | Tapahtumat | No Comments

HESY ry:n ja Kuono ry:n yhteiset joulumyyjäiset järjestetään Maunula-talolla lauantaina 1.12. klo 11 alkaen. Myyntipöydistä löydät ihania käsityöaarteita pukin kontiin ja omaksi iloksi! Buffetista voit ostaa herkullisia leivonnaisia höyryävän kahvikupposen kera. Onnenpyörässä ja arpajaisissa pääset koittamaan, miten onni potkaisee! Kaikki tapahtuman tuotot käytetään kodittomien eläinten hyväksi. Tervetuloa viihtymään!

Osoite: Metsäpurontie 4, 00630 Helsinki.

HESY: Koira-ajokortti ehkäisisi koirahyökkäyksiä ja edistäisi vastuullista koiranpitoa

By | Tiedotteet | No Comments

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY

Tiedote 31.10.2018

HESY: Koira-ajokortti ehkäisisi koirahyökkäyksiä ja edistäisi vastuullista koiranpitoa

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY esittää koira-ajokortin käyttöönottoa vähintään 20–25-kiloisille koirille. Koiranomistajille säädetty pätevöitymistesti ehkäisisi koirahyökkäyksiä ja edistäisi vastuullista koiranpitoa.

Koirahyökkäysten määrä on kasvanut Suomessa voimakkaasti. Poliisin tilastojen mukaan vuonna 2015 koirahyökkäyksiä oli 519 ja vuonna 2017 määrä oli jo 788. Tämän vuoden lokakuun puoliväliin mennessä koirahyökkäyksiä on sattunut 731 kertaa. Koirat ovat hyökänneet joko ihmisten tai toisten koirien kimppuun. Surullisimmissa tapauksissa uhrina ollut toinen koira on menehtynyt vammoihinsa.

Isohkojen, vähintään 2025-kiloisten koirien omistajille säädetty pakollinen pätevöitymistesti kartuttaisi koiranhallintataitoja ja kykyä lukea koiran elekieltä. Samalla se ohjeistaisi oikeaan koiranpitoon ja olisi koiranomistajan tukena, kun hän opettaa lemmikkiään ihmisyhteiskunnan tavoille.

– Koira-ajokortin tarkoitus olisi korostaa omistajan vastuuta ja varmistua, että omistaja hallitsee koiransa. Useimmiten koirien aiheuttamien välikohtausten syynä on se, että omistaja ei tunne koiransa ja sen edustaman rodun tai rotusekoituksen taipumuksia eikä osaa käsitellä sitä oikein, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Koira-ajokortista on olemassa hyviä kokemuksia esimerkiksi Itävallan Wienistä, jossa se on pakollinen tietyn rotuisille koirille. Kolmen vuoden vertailuajankohtana kyseisten koirien purematapaukset vähentyivät 63 prosentilla. Koira-ajokortti on käytössä myös Saksassa tietyillä alueilla. Sveitsissä on ollut voimassa pakollinen testi koiranomistajille vuoden 2016 loppuun asti, ja säädös on yhä voimassa Zürichin piirikunnassa yli 16-kiloisille koirille.

Koiranomistajan pätevöitymistesti voitaisiin järjestää Suomessa näiden mallimaiden mukaan. Testi voisi olla maksullinen ja koostua teoria- ja käytännön osuuksista. Testien käytännön toteutuksesta voisivat vastata valikoidut koirankouluttajat, jotka ovat sitoutuneet noudattamaan positiiviseen vahvistamiseen pohjautuvia metodeja. Testi tehtäisiin niin selkokieliseksi, että myös iäkkäämmät, lukihäiriöiset ja erityisryhmiin kuuluvat, mutta koiranomistajiksi täysin soveltuvat voisivat sen läpäistä. Testin laiminlyöminen voitaisiin määrätä rangaistavaksi.

HESY ei kannata koira-ajokortin rajaamista tiettyihin rotuihin, sillä eläimen käytösongelmien syy ei ole rotu tai roturisteytys. Osaamattomalla ja pakottavalla kasvatuksella mistä tahansa koirasta tulee hermoraunio ja itseään puolustava purija. Koiran paino on siksi relevantimpi peruste koirahallintaitoja puntaroitaessa.

– On hälyttävää, että koirahyökkäykset ovat lähes tuplaantuneet muutamassa vuodessa. Koirahyökkäykset vaarantavat ulkopuolisten ihmisten ja koirien turvallisuuden, mutta voivat olla kohtalokkaita myös hyökänneelle koiralle. Koira voidaan määrätä oikeudessa lopettavaksi. Ääritilanteessa poliisi voi lopettaa ihmiselle vaarallisen koiran välittömästi. Koira voi joutua siis maksamaan omistajansa vastuuttomuudesta omalla hengellään. Ongelma on todellinen, sillä Suomessa on tällä hetkellä noin 700 000 koiraa, Luukkainen lisää.

Wienissä voimassa olevan koira-ajokortin monivalintakysymykset. 

Zürichissä voimassa olevan yli 16-kiloisille pakollisen koira-ajokortin esimerkkilistaus siitä, mitkä rodut (Typ I) lukeutuvat isokokoisiin koiriin.

Lisätietoja:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Erja Veivo
tiedottaja
p. 040 577 4733
erja.veivo@hesy.fi

Hallitus tiedottaa 30.10.2018

By | Tiedotteet | No Comments

Hallitus tiedottaa

30.10.2018

HESY käynnisti loppukesästä yhteistoimintaneuvottelut, jotka koskivat myös koirataloa. Hallitus oli todennut koiratalon olevan huonossa kunnossa ja sen oli ryhdyttävä asian suhteen toimenpiteisiin.

Neuvotteluissa koiratalon henkilökunta ilmoitti haluavansa työskennellä tiloissa, joissa oli aiemmin aistinvaraisesti tehty havaintoja siitä, että talo on terveysriski. Hallitus päätti ryhtyä selvittämään tarkemmin henkilöstön mahdollisuutta työskennellä talossa. Hallitus teetti talon kunnosta ensin työterveyshuollolla työpaikkaselvityksen, jossa todettiin, että talon sisäilma on tunkkainen ja talossa on maakellarin hajua. Tämän jälkeen Raksystems Oy:n rakennusterveysasiantuntija teki talossa kartoituksen, jossa selvitettiin sisäilman vaikutuksia rakennuksen olosuhteisiin ja kartoitettiin mahdollisia sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä.

Tutkimuksessa todettiin, että rakennuksen kellarikerroksessa on selkeä mikrobiperäinen haju. Pintakosteuskartoituksessa havaittiin, että koiratalon maanvastaisissa seinissä, kantavissa väliseinissä sekä lattiarakenteissa oli selkeästi ylimääräistä kosteutta. Maanvastaiset ulkoseinät olivat pääosin märkiä noin maanpinnan korkeudelle asti. Kellarikäytävän muovimaton alla oli voimakas poikkeava haju sekä näkyvä mikrobikasvusto. Tutkimuksen mukaan ilma kulkee kellaritiloista yläpuolisiin tiloihin eli henkilökunnan käyttämiin tiloihin. Mikrobiperäinen haju oli havaittavissa myös talon ullakolla. Tutkimuksessa havaittiin, että ilma pyrkii virtaamaan myös ullakolta kohti työskentelytiloja. Ilmavirtauksen mukana työskentelytiloihin voi kulkeutua kosteusvaurioperäisiä epäpuhtauksia.

Kartoituksen perusteella toimistokerroksessa oleskeleva todennäköisesti altistuu kosteusvaurioperäisille epäpuhtauksille. HESY ei voi työnantajana edellyttää henkilökunnalta työskentelyä tiloissa, jotka nyt tehtyjen selvitysten perusteella mahdollisesti vaarantavat henkilökunnan terveyden. Tutkimuksen tuloksista on tiedotettu henkilökuntaa välittömästi raportin valmistuttua ja tarvittaviin toimenpiteisiin on ryhdytty heti. Koirat siirretään välittömästi väistötiloihin. HESY jatkaa edelleen koirien vastaanottamista väistötiloissa, joissa koirille on varattu nykytilanteen mukaisesti kahdeksan paikkaa. Tavoitteena on, että koirapaikkojen määrää lisätään tulevaisuudessa, jotta HESY pystyy auttamaan useampia kodittomia koiria.

Hallitus

Lisätietoja:
Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry
Pirjo Onza
toiminnanjohtaja
pirjo.onza@hesy.fi
p.  040 6464061

 

HESYn lausunto eduskunnalle eläinten hyvinvointilaista: “Lakiesitys aiheuttaa eläimille hyvinvointivajetta, koska ne eivät pysty tyydyttämään käytöstarpeitaan”

By | Lausunnot | No Comments

24.10.2018

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry:n lausunto eduskunnalle eläinten hyvinvointilaista (HE 154/2018 vp)
Hannele Luukkainen, HESYn puheenjohtaja, veteraanikansanedustaja

Arvoisat kansanedustajat,

Eläinten hyvinvointilakia ei tarvita niitä varten, jotka hoitavat eläimensä hyvin. Laki tarvitaan niitä varten, jotka eivät näin tee. Siksi lain tulee olla selkeä ja tiukka. Lakiesityksen puutteista suurin on sen sisäinen ristiriitaisuus perusteluiden ja pykälien välillä. Koska eläinsuojeluvalvonta ja tuomioistuinten päätökset perustuvat pykäliin, ei riitä, että eläinten hyvinvointivaatimukset esitellään perusteluissa. Ne on kirjattava pykälätasolle siten, että eläimen kohtelua koskevat vaatimukset ja sallitut ja kielletyt pitotavat eivät ole ristiriidassa perustelujen kanssa.

Hallituksen esitykseen eläinten hyvinvoinnista on kirjattu myös muutamia tärkeitä parannuksia, jotka olemme luetelleet maa- ja metsätalousministeriölle antamassamme lausunnossa. Näihin kuuluvat mm. rituaaliteurastuksen ja eläimeen sekaantumisen kieltäminen.

Miten eläinten hyvinvointi toteutuu lakiesityksessä?
Lakiesityksessä on iso ristiriita perusteluiden ja pykälien välillä, koska pykälät poikkeusääntöineen on laadittu eläinten käyttötarkoituksen mukaan, perustelut sitä vastoin lajityypillisten tarpeiden mukaan. Tästä syntyy suuri hyvinvointivaje, koska eläimet eivät pysty tyydyttämään normaaleja käytöstarpeitaan.

Lakiesityksen 8:nnen pykälän 1 momentissa sanotaan, että ”tuotantoeläimenä voidaan pitää vain sellaisia eläimiä, joiden pito voidaan saatavilla olevan tieteellisen tiedon ja käytännön kokemuksen perusteella järjestää niin, että eläimillä on mahdollisuus toteuttaa liikkumiseen, lepoon, kehon huoltoon, ravinnon etsintään ja muuhun vastaavaan toimintaan sekä sosiaalisiin suhteisiin liittyviä olennaisia käyttäytymistarpeitaan”. Nämä määräykset eivät kuitenkaan toteudu kaikkien eläinten kohdalla, sillä eläinten pidolle on laadittu kahdet eri mitoitukset niiden käyttötarkoituksen mukaan.
Esimerkki 1. Turkistarhalla ketun häkin koko on vain 0,8 m2. Eläintarhoissa ketuilla, supikoirilla ja naaleilla on oltava ulkotarha, jonka pinta-ala on vähintään 600 m². Minkillä on voimakas tarve uida, ketulla kaivaa luolia ja supikoiralla vetäytyä talvihorrokseen. Turkistarhaolosuhteissa näiden olennaisten käyttäytymistarpeiden toteuttaminen estyy, kun taas eläintarhassa nämä tarpeet on voitava tyydyttää.
Esimerkki 2. Maitonautaa saadaan jatkossakin pitää päästään parteen kytkettynä, kun taas lihanautojen jatkuva kytkettynä pitäminen kielletään siirtymäajalla.
Esimerkki 3. Emakoiden pitäminen sallitaan porsitushäkissä, jossa estetään eläimen kääntyminen, liikkuminen ja lajityypillinen käyttäytyminen täysin.

Suomi voisi ottaa mallia muista maista
Eläimen liikkumisen ja käytöstarpeiden lähes täydellinen estäminen on kiellettyä yhä useammassa Euroopan maassa. Esimerkiksi Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa uusien parsinavetoiden rakentaminen on jo kielletty ja Norjassa ja Tanskassa ne kielletään siirtymäajan jälkeen kokonaan. Porsitushäkit on kielletty ainakin Itävallassa, Norjassa, Ruotsissa ja Sveitsissä.

Turkistarhaus on kokonaan kielletty muun muassa Alankomaissa, Belgiassa, Bosnia-Herzegovinassa, Isossa-Britanniassa, Itävallassa, Kroatiassa, Luxemburgissa, Makedoniassa, Serbiassa, Sloveniassa, Sveitsissä (laki estää turkistarhauksen, vaikka täyskieltoa ei ole) ja Tsekissä. Norjan hallitusohjelmaan on kirjattu, että turkistarhaus loppuu maassa vuoteen 2025 mennessä. Saksassa turkistarhaukselle on määrätty hyvinvointivaatimuksia, ja ala muuttuu tiukennusten vuoksi kannattamattomaksi siirtymäajalla. Turkistarhaus on kielletty osittain Espanjassa (minkin kasvatus kielletty), Ruotsissa (kettujen ja chichillojen turkistarhaus loppunut lain tiukennuksien vuoksi) ja Tanskassa (kettujen turkistarhaus kielletty).

Ruotsissa kissojen ja koirien pitäminen kotona häkissä on kiellettyä[i]. Häkin käytölle esimerkiksi näyttelyissä sekä metsästyksen ja kokeiden yhteydessä on tarkat määräykset. Sairasta koiraa tai kissaa saa pitää häkissä vain Ruotsin maatalousvirastolta haetulla poikkeusluvalla. Lisäksi aikuisia koiria on ulkoilutettava päiväaikaan joka kuudes tunti ja kissojen ja koirien vointi on tarkastettava vähintään kahdesti päivässä. Näin varmistetaan, ettei eläintä jätetä ylipitkiksi ajoiksi yksin kotiin.

Sveitsissä kytkettyinä (esim. juoksulangassa) pidetyille koirille on tarjottava päivittäin mahdollisuus vapaaseen liikkumiseen viiden tunnin ajan. Sveitsin eläinsuojelulaki ottaa huomioon myös eläinlajien sosiaalisuuden: esimerkiksi koirille on tarjottava päivittäin sosiaalisia kontakteja ihmisten ja mahdollisuuksien mukaan muiden koirien kanssa eikä sosiaalisia eläinlajeja saa pitää yksittäin. Itävallassa koiraa ei saa pitää kytkettynä ketjuun tai muuten kytkettynä edes tilapäisesti.

Vesi
Jatkuvan ja sulan veden saanti on eläimen hyvinvoinnille tärkeä perusedellytys ja fysiologinen tarve. Siksi pykälästä 21 on poistettava poikkeukset, jolloin ei edellytetä, että eläimellä on tarjolla jatkuvasti vettä sen pysyvässä pitopaikassa. Veden tulee olla riittävän lämmintä, sillä jotkut eläimet saattavat vähentää lähellä jäätymispistettä olevan veden juontia. Mikäli sulaa vettä ei ole mahdollista pitää jatkuvasti tarjolla eläimelle sen pitomuodon takia, tulee pitomuodosta luopua.

Eläinlajilistat 
Lakiesityksen 8:nnen pykälän liitteessä 1 luetellaan ne eläinlajit, joita voidaan pitää tuotantoeläiminä. Listaus sisältää luonnonvaraisia eläimiä, kuten esimerkiksi villisian, minkin, soopelin, ketun ja supikoiran, jotka eivät ole kesyihin kotieläimiin verrattavissa olevia tuotantoeläimiä. Nämä eläinlajit on poistettava tuotantoeläinten luettelosta.

Mitkään eläimet eivät kuulu sirkukseen. Sirkuselämällä ja kiertävien eläinnäyttelyiden olosuhteilla, kuten jatkuvilla kuljetuksilla ja tiheään vaihtuvilla tilapäisillä pitopaikoilla, on negatiivisia vaikutuksia niin kesy- kuin villieläimiin. Näin ollen kaikkien eläinten käyttö sirkuksissa tulee yksiselitteisesti kieltää ja tämä tulee kirjata pykälään 8.

Kivuliaat toimenpiteet ja kivunlievitys
Lakiesityksestä tulee poistaa poikkeukset, jotka sallivat kipua aiheuttavat toimenpiteet vailla riittävää kivunlievitystä. Tällainen toimenpide on esimerkiksi porsaiden kastraatio, jossa kivunlievityksenä käytetään pelkästään tulehduskipulääkettä. Porsaat kastroidaan karjunhajun muodostumisen ehkäisemiseksi ja toimenpiteelle on olemassa vaihtoehtoja.

                      Esimerkki: Monissa EU-maissa – kuten Alankomaissa, Espanjassa, Irlannissa, Isossa-Britanniassa ja Portugalissa – kasvatetaan jo kastroimattomia sikoja. Suomenkin on pyrittävät totuttamaan kuluttajat kastroimattoman porsaan lihaan. Muita kivuttomia vaihtoehtoja kastraatiolle ovat porsaiden immunokastraatio ja teurastaminen ennen sukukypsyyttä, jolloin karjunhajua muodostuu vähemmän.

Koska kivuliaiden toimenpiteiden kivun asteen ja hetkellisyyden eli keston arvioiminen on subjektiivista ja vaikeasti mitattavaa, ehdotamme, että kivunlievityksen tulee olla pakollista kaikissa kivuliaiksi arvioiduissa toimenpiteissä.

Löytöeläinten talteenottoajan lyhentäminen
Löytöeläinten talteenottoajan lyhentäminen 15 vuorokaudesta 10:een on kohtalokasta lemmikkien omistajille ja eläimille. Määräystä perustellaan sillä, että talteenottopaikoille määrätään velvoite tiedottaa löytöeläimestä internetsivuillaan ja tarkastaa, onko löytöeläimellä tunnistusmerkintä. Omistaja voidaan tavoittaa näin lyhyessä ajassa vain, jos eläin on tunnistusmerkitty ja merkitty valtakunnalliseen rekisteriin.
                      Esimerkki: Ruotsissa koirien tunnistusmerkintä ja rekisteröinti on pakollista ja tämän seurauksena 90 prosenttia talteenottopaikkoihin päätyvistä koirista palautuu nykyään omistajilleen 24 tunnin sisällä.

Suomen koirista noin 80 % on jo nyt tunnistusmerkitty ja rekisteröity. Lisäksi lakiesityksen pykälän 26 perusteluissa mainitaan, että koirien tunnistusmerkintä ja rekisteröinti säädetään pakolliseksi eläinten tunnistamislainsäädännössä. Perusteluissa ei kuitenkaan mainita, että säädös ulotettaisiin kissoihin. Kissojen tunnistusmerkintä on Suomessa hyvin harvinaista. Löytöeläinhoitoloihin viedyistä eläimistä yli puolet on kissoja ja niistä vain kymmenisen prosenttia palautuu omistajilleen.

Siksi katsomme, että löytöeläinten hoitoajan lyhentäminen 10 vuorokauteen asettaa eläimet ja niiden omistajat eriarvoiseen asemaan ja vähentää yleisesti eläinten arvostusta. Löytöeläinten hoitoaikaa ei tule lyhentää minkään eläimen kohdalla nykyisestä 15 vuorokaudesta ennen kuin säädös pakollisesta tunnistusmerkinnästä koskee ainakin koiria, kissoja ja kaneja.

Kissojen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti
Kissojen tunnistusmerkinnälle on maassamme huutava tarve. Se on tehokas keino puuttua vastuuttomaan kissanpitoon, joka on Suomessa vakava eläinsuojeluongelma. Tilastokeskuksen mukaan maassamme oli vuonna 2016 kaikkiaan noin 600 000 kissaa. Lukumäärän arvioinnin tekee vaikeaksi kissojen rekisteröimättömyys: kissojen omistamisesta ei ole olemassa kattavaa seurantaa.

Valitettavan moni kissa jää Suomessa heitteille. Kyselytutkimusten[ii] perusteella yksistään löytöeläintaloille päätyvien kissojen lukumäärä on noin 10 000 vuosittain. Määrä on arvio, koska nykylaki ei velvoita talteenottopaikkoja tilastoimaan eläimiään. SEY Suomen eläinsuojeluyhdistysten liiton mukaan Suomessa hylätään peräti noin 20 000 kissaa joka vuosi. On todennäköistä, että kodittomien kissojen määrä on Suomessa huomattavasti kyselytutkimuksissa ja arvioissa esitettyjä määriä suurempi. Ulkona elävät ja ulos kuolevat kissat jäävät kaikkien tilastojen ulkopuolelle.

Kissojen pakollinen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti ovat aivan keskeisiä keinoja ratkaista tämä vuosikymmeniä jatkunut ongelma. Tunnistusmerkintä- ja rekisteröintipakko on edullinen ja toimiva työkalu ehkäisemään eläinten heitteillejättöjä, varastamisia, salakuljetusta ja pentutehtailua. Lisäksi eläimen palautuminen talteenottopaikasta omistajalleen nopeutuisi, mikä vähentäisi löytöeläintoiminnasta aiheutuvia kustannuksia.

Koirien tunnistusmerkitseminen ja rekisteröinti on määrätty pakolliseksi jo lähes kaikissa EU-maissa, ja on tervetullutta, että se säädetään pakolliseksi Suomessakin.
                      Esimerkki: EU:n 28 jäsenvaltiosta koirien pakollinen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti on voimassa tällä hetkellä 24 maassa. Kissojen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti on säädetty pakolliseksi tiettävästi vain kolmessa EU-maassa: Belgiassa, Kreikassa ja Ranskassa. Virossa kissojen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti ovat pakollisia ainakin tietyillä alueilla kuten Tallinnassa. Suomi voisi siis olla kehityksen keulalla ja määrätä kissoille pakollisen tunnistusmerkinnän ja rekisteröinnin.

Äyriäisten tainnuttaminen ennen lopettamista
Lakiesityksen teurastuspykälän mukaan eläin on tainnutettava ennen verenlaskua, mutta säädös koskee vain ihmisravinnoksi tarkoitetun muun kuin luonnonvaraisen eläimen lopetusta. Koska lukuisat tutkimukset osoittavat äyriäisten tuntevan kipua, pykälä tulee muotoilla uudelleen ja ulottaa koskemaan kymmenjalkaisia äyriäisiä.
Esimerkki: Sveitsin lainsäädäntö edellyttää äyriäisten tainnuttamista ennen niiden lopettamista.

Lopuksi
Tällaisenaan laki eläinten hyvinvoinnista on jo voimaan tullessaan vanhentunut. Laki pitäisi säätää tulevaisuuden odotuksia ja tarpeita varten ei menneisyyden varaan, koska se on voimassa useita vuosikymmeniä. Suomella on nyt ainutlaatuinen tilaisuus nousta eläinsuojelussa kärkimaiden (Itävalta, Ruotsi, Sveitsi) joukkoon, mikäli eduskunta ottaa huomioon lausunnossamme esitetyt muutostarpeet.

Lisätietoja:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

[i]Statens jordbruksverks föreskrifter och allmänna råd om hållande av hund och katt;  https://www.jordbruksverket.se/download/18.26424bf71212ecc74b080001024/1370040518362/2008-005.pdf

[ii]Terhi Jääskeläinen. 2015. Selvitys koirien ja kissojen pakollisesta tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä. Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus (s. 1–3).

 

Hellekesä tuskin suosi kanikantaa – metsästystä perustellaan harhaanjohtavin tiedoin

By | Blogi, Blogi | No Comments

Hufvudstadsbladet julkaisi syyskuun lopussa kaupunkikaneja käsittelevän jutun Citykaninerna är tillbaka – Torra sommaren perfekt för dem. HESYn edustaja laati siihen vastineen, joka julkaistiin Insändare-palstalla. Kirjoittaja on varttunut biotieteilijä, joka seuraa tiiviisti kaneja koskevaa uutisointia. Vastine on luettavsissa alta.


Hufvudstadsbladet julkaisi citykaneja koskevan jutun, jossa oli haastateltu metsästäjä Hannu Luotoa. Artikkelissa oli paljon harhaanjohtavia väitteitä ja suoranaisia asiavirheitä.

Ensinnäkin RHDV2-viruskannan aiheuttama kanien verenvuototauti -epidemia puhkesi vasta huhtikuussa 2016 – ei kautena 2015–2016. Kuolleita villikaniineja löytyi ensin Käpylästä ja sen jälkeen ympäri pääkaupunkiseutua, jopa Tikkurilassa saakka. Evira on kerännyt havaintoja ja julkaissut ne verkkosivuillaan.

RHD-virus on erittäin kestävä, ja se säilyy maastossa pitkään. Näin ollen tautia esiintyy jatkossakin, laumaimmuniteetista huolimatta.

Luodon mukaan citykaneja voi olla nyt noin 3000 kappaletta. Luku on tuulesta temmattu, muistellaanpa aikaisempia lausuntoja. Helsingin kaupungin ”kanivirkamies” Antti J. Rautiainen arvioi maaliskuussa 2009, että villikaneja oli tuolloin jo noin 10 000, metsästyksestä huolimatta.

Sitten ääni muuttui kellossa. Tuli neljä peräkkäistä runsaslumista talvea, ja pyydystettyjen kanien määrä romahti 3900 yksilöstä (metsästyskauden 2009 tilastopiikki) 1100-1200 yksilöön vuosina 2010-2013. Niinpä Rautiainen sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa 22.9.2012, että ”villikanien lukumäärästä ei ole arvioita, sillä kanien laskemista pidetään mahdottomana”. Mies oli jo aiemmin ilmoittanut, että kanien kokonaismäärää on hankala arvioida, koska maa-alueiden hallinta Helsingissä on pirstoutunut (Helsingin Uutiset 12.6.2010).

Kanisaaliin määrä korreloi erittäin hyvin Ilmatieteen laitoksen säätilastojen kanssa. Leudot ja vähälumiset talvet kasvattavat kanikantaa, sillä ne parantavat poikasten selviytymistä ensimmäisestä elinvuodestaan seuraavaan lisääntymiskauteen saakka. Suurin osa syksyllä pyydystetyistä kaneista olisi kuollut aivan luontaisesti. Sitä paitsi, kun kanikantaa harvennetaan, jäljelle jääneille yksilöille jää enemmän ravintoa ja suojapaikkoja.

Kaninmetsästäjät kuitenkin väittävät, että nimenomaan metsästys on pienentänyt citykanikantaa tuntuvasti. Tässä lienee kyse siitä, ettei haluta kaninmetsästykseen käytettävien määrärahojen tippuvan. Helsingin kaupunki käytti kanintorjuntaan 1,2 miljoonaa euroa vuosina 2009–2012. Istutusten suojaukseen kului ainoastaan 55 000 euroa, suurin osa summasta meni metsästyskuluihin.

Seura-lehti haastatteli Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Heikki Hentosta tammikuussa 2016. Hän oli sitä mieltä, että miltei ainoa keino estää kanien aiheuttamia vahinkoja on suojata istutukset siten, että kanit eivät pääse niitä jyrsimään. Henttonen toteaa myös, että uuden lajin kanta kasvaa ensin voimakkaasti ja asettuu sitten ympäristön määrittelemälle tasolle.

Oliko hellekesä erityisen suotuisa kaneille? Tuskinpa. Niin linnut, siilit kuin oravatkin kärsivät kuumuudesta ja kuivuudesta, suuri osa hoidetuista nurmikoista paloi ruskeaksi.

Anja Lampio
HESYn kaniasiantuntija, dosentti

20.10. klo 22 Palomieskalenterin 2019 julkaisubileet Helsingissä Apollossa

By | Tapahtumat | No Comments

HESYn jäsenet pääsevät ilmaiseksi palomieskalenterin 2019 julkaisubileisiin! Julkkarit järjestetään la 20.10.2018 klo 22 Helsingissä Apollo Live -klubilla.

Jäsenyyden todistat esittämällä ovella yhdistyksen jäsenlehden (numero 1 tai 2/2018) takakannessa olevan osoitelapun, joka löytyy yhdistyksen logon vierestä ylälaidasta. Jos et raaski repiä takakantta irti, voit ottaa mukaan koko lehden.

Palomieskalenteriin on päässyt mukaan myös kuvia, joissa palomiehet poseeraavat HESYn kissojen kanssa. Kalentereita myydään paikan päällä.

Osoite: (Kauppakeskus Forum) Mannerheimintie 16, 00100 Helsinki

Facebook-event: https://www.facebook.com/events/2142593349292614/

Eläinten päivää vietetään tänään 109:ttä kertaa

By | Tiedotteet | No Comments

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry.

Tiedote 4.10.2018

Eläinten päivää vietetään tänään 109:ttä kertaa

– HESYn voimanainen toi kansainvälisen eläinten päivän perinteen Suomeen

Suomessa vietettiin eläinten päivää ensimmäisen kerran syksyllä vuonna 1909 ja sitä vietetään edelleen joka vuosi 4.10. Ajatuksen kansainvälisen eläinten päivän vietosta toi maahamme eläinsuojelun vahva vaikuttaja Constance Ullner, joka toimi Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESYn puheenjohtajana vuosina 1916–1926 ja varapuheenjohtajana vuosina 1901–1915.

– Ullner oli kosmopoliitti, joka matkusteli eläinsuojeluasioissa ahkerasti kotimaassa ja ulkomailla. Hän edusti HESYä vuonna 1900 pidetyssä kansainvälisessä eläinsuojelukongressissa Pariisissa ja toi sieltä maahamme tuliaisena tämän teemapäivän. Siitä lähtien eläinten omaa juhlapäivää on vietetty ympäri Suomen ja sen suosio on kasvanut vuosi vuodelta, taustoittaa HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

HESY toivoo, että jokainen suomalainen muistaisi tänään eläinystäviämme: niin lemmikkejä, tuotantoeläimiä kuin luonnoneläimiä.

– HESY on juhlinut eläinten päivää jo yli sadan vuoden ajan, ja siitä on muodostunut yhdistyksellemme jokavuotinen traditio. Tavoitteenamme on, että jokainen päivä on eläinten päivä: eläimiä tulee hoitaa hyvin vuoden jokaisena päivänä. Eläinten yhteiskunnallinen asema ei parane ilman asennemuutosta, Luukkainen lisää.

Lisätietoja erilaisista tavoista, joilla eläimiä voi auttaa, saa vierailemalla esim. 6.10. HESYn Avoimien ovien päivä -tapahtumassa.

Taustaa eläinten päivästä:
Eläinten päivää alettiin viettää Suomessa Constance Ullnerin (1856–1926) aloitteesta. Päivämääräksi vakiintui 4.10. eläinten suojelupyhimyksen Fransiskus Assisilaisen päivän mukaan. Nykyään kansainvälistä eläinten päivää juhlitaan järjestämällä tapahtumia useissa maailman maissa. Naturewatch Foundation -hyväntekeväisyysjärjestön arvioiden mukaan merkkipäivää vietetään nykyään noin sadassa maassa tuhannen eri tapahtuman merkeissä.

HESYn Avoimet ovet
HESY juhlistaa eläinten päivää järjestämälle 6.10. klo 12–15 Avointen ovien päivä -tapahtuman. Tilaisuudessa esitellään monipuolisesti yhdistyksen toimintaa. Eläintilat ovat avoinna yleisölle. Paikalla on HESYn kautta kodin saaneita koiria ja tietysti mainioita mirrejä sekä sympaattisia kaneja. Kahviosta vierailijat voivat ostaa herkullisia kotileivonnaisia kahvin, teen tai mehun kera. Lämpimästi tervetuloa! Tapahtumapaikka: Eläinsuojelukeskus, Yhdyskunnantie 11, 00680 Helsinki.

Lisätietoja:
Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Pirjo Onza
toiminnanjohtaja
p. 040 646 4061
pirjo.onza@hesy.fi

Erja Veivo
tiedottaja
p. 040 577 4733
erja.veivo@hesy.fi

 

 

Koira oppii parhaiten palkitsemalla

By | Blogi | No Comments

Koira oppii parhaiten, kun ihminen vahvistaa sen toivotunlaista käytöstä ja jättää ei-toivotun vahvistamatta. Esimerkiksi BAT 2.0 -menetelmässä remmirähjääjää ohjataan pääsemään eroon ohitustilanteisiin liittyvästä stressistä ja rettelöinnistä kontrolloidussa ja turvallisessa harjoitustilanteessa.

Saavun koira- ja kissakoulu Heiluvan Hännän tiloihin Pitäjänmäkeen hieman myöhässä. Nose Work eli nenätyöskentelytunti on jo alkanut, ja istuudun bordercollie Saarnin ja parsonrussellinterrieri Kookoksen viereen. Parivaljakko kuuluu Miira Hellstenille, joka on Heiluvan Hännän perustaja ja eläintenkouluttajan ammattitutkinnon suorittanut päätoiminen eläintenkouluttaja.

Tänään hän ei kuitenkaan pidä tuntia, vaan harjoittelee omien koiriensa kanssa toisen kouluttajan vetämällä tunnilla. Parivuotias Kookos ei malttaisi odottaa omaa vuoroaan, hieman vanhempi Saarni on tyynempi. Suoritusten jälkeen koirille satelee herkkuja ja kehuja. Usein palkinto tulee leikin muodossa: Hellsten ottaa esiin tekoturkiksesta tehdyn takinkauluksen, ja varsinkin Saarni säteilee onnea saadessaan antaa kaulukselle kyytiä.

Yhteiskuntatieteilijästä koirankouluttajaksi

Hellsten kertoo, että päätyi alalle noin kymmenen vuotta sitten opiskeltuaan ensin yhteiskuntatieteiden maisteriksi. Ennen alanvaihtoa hän oli tehnyt varsinaisen työnsä ohessa paljon vapaaehtoistyötä löytöeläinten parissa. Koirankoulutus tuli kuvioihin oman haastavan löytökoiran myötä. Koira oli pelkoaggressiivinen ja kävi pariin otteeseen toisen koiran kimppuun.

Hellstenin silloiselta kotipaikkakunnalta, Jyväskylästä, ei löytynyt koulutusapua, joten Hellstenin oli opeteltava itse. Kokemus ajoi opiskelemaan koirankouluttajaksi. Hellsten toimii tätä nykyä myös Kulkurit ry:ssä, jossa hän kouluttaa aktiiveja ja järjestää tukitapahtumia ja keräyksiä. Tällä hetkellä hänellä on kolme omaa koiraa: aiemmin mainitut Saarni ja Kookos sekä romanialainen löytökoira Eeben. Hellsten ei ole keskittynyt mihinkään tiettyyn koirarotuun tai -tyyppiin, ja hän on tarkoituksella itse omistanut koiria, jotka ovat taustaltaan ja luonteeltaan hyvin erilaisia. Tästä on ollut hyötyä myös työssä, sillä erilaiset yksilöt ovat opettaneet Hellstenille eri asioita.

Koira oppii kuten ihminenkin

Miten koira oppii parhaiten? Hellsten painottaa, että eläinten käyttäytymistiede, johon myös eläinten oppiminen kuuluu, on oikea tutkimusala ja että tutkimustieto lisääntyy jatkuvasti. Esimerkiksi suomalainen, tätä nykyä Bristolissa asuva ja työskentelevä Helena Telkänranta on tehnyt eläinten kognitioon liittyvää tutkimustyötä Helsingin yliopistolla. Paitsi tutkija Telkänranta on myös tietokirjailija, ja Hellsten suosittelee lämpimästi hänen kahta viimeisintä teostaan: Millaista on olla eläin sekä Eläin ja ihminen – Mikä meitä yhdistää?.

Kaikkien eläinten oppimisessa on samankaltaisuuksia, ja samat oppimisteoriat pätevät sekä ihmisiin että koiriin. Ihminenkin oppii paremmin motivoinnin, palkitsemisen ja kehumisen kuin kieltojen kautta. Miten koiraa sitten kannattaa motivoida ja palkita? Hellsten kehottaa miettimään, millainen eläin koira on ja mitä se elämässään ja eri tilanteissa haluaa.

– Mutta kukaanhan meistä ei elä ilman ruokaa, hän naurahtaa.

Ruokaa kannattaa hyödyntää paljon. Hellstenin omat koirat saavat ruokansa suurelta osin palkkioiden tai virikkeistämisen muodossa eli esimerkiksi etsien ruokaa Kong-leluista, virikepelloista tai -alustoista tai pureskelemalla luita.

– Eläimet tutkitusti puuhailevat paljon mieluummin ruokansa eteen kuin syövät tavallisesta ruokakupista, Hellsten kertoo ja suosittelee luopumaan tavanomaisista ruokakupeista ja siirtymään ruoan avulla virikkeistämiseen.

Herkuilla palkitseminen saattaa olla kaikkein helpoin tapa palkita koiraa. Lisähyötyä saa vaihtelusta. Tänäänkin Hellstenillä oli mukana harjoituksissa viittä eri koiranruokalajiketta.

– Hyviä palkintoja ovat myös lelu ja varsinkin yhteinen leikkihetki. Monet koirat eivät niinkään innostu pelkästä lelusta vaan haluavat nimenomaan leikkiä yhdessä omistajansa kanssa. Eri yksilöillä on myös omat mieltymyksensä, jotka olisi hyvä oppia tuntemaan. Esimerkiksi Kookos nauttii siitä, että saa pitkään pureskella palloa suussaan, Hellsten jatkaa.

Palkkiona voi käyttää myös esimerkiksi niskahierontaa, kehuja tai koiralle mieluisan toiminnan toteuttamista. Palkkio voi siis olla vaikkapa se, että koira pääsee katsekontaktin ja lupasanan jälkeen ovesta ulos. Vastaavasti hihnassa vetämättä kulkevaa koiraa voi palkita siten, että talutushihna pidetään löysällä ja koiran annetaan haistella lenkin aikana vaikkapa toisten koirien hajuja tai muita mielenkiintoisia tuoksuja maasta.

BAT 2.0:ssa mennään koiran ehdoilla

Hellsten on tuonut Suomeen Grisha Stewartin kehittämän BAT 2.0 -menetelmän.

– Remmirähinä ja erilaiset arastelut ovat katukuvassa yleisesti näkyvä ongelma, Hellsten kertoo.

Hän pyytää miettimään hetken, mitä me oikein teemme koiralle, kun laitamme sen lyhyeen hihnaan ja pakotamme sen kulkemaan pitkin ihmisen määrittelemää reittiä suoraan kohti muita ihmisiä ja koiria ja ohittamaan ne aivan vierestä. Tämä on nimittäin hyvin kaukana koiran luontaisesta käytöksestä.

– Koirat haluavat olla kohteliaita. Vapaina ne kiertävät, kaartavat ja väistelevät toisiaan. Ne eivät lähtökohtaisesti haluaisi kulkea suoraviivaisesti kohti toista koiraa.Ihminen siis aiheuttaa suuren osan remmirähinätilanteista. Me ajamme koiran sille epämiellyttävään tilanteeseen emmekä huomaan tämän tekemiä pieniä rauhoittavia stressieleitä, kuten esimerkiksi kirsun lipaisua, pään tai koko kehon kääntämistä poispäin, tilan hakemista sivummalta tai maan haistelua heti ärsykkeen näkemisen jälkeen. Kun emme huomaa näitä signaaleja ajoissa, koiralle ei jää muuta mahdollisuutta kuin reagoida isommin eli rähjätä.

Heiluvan Hännän perustaja ja eläintenkouluttaja Miira Hellsten painottaa, että koiranomistajien tulisi opetella lukemaan lemmikkinsä elekieltä.

 

Hellsten kuitenkin painottaa, että räyhäämisen syynä voi olla myös esimerkiksi kipu, jota voi olla vaikea tunnistaa ja joka olisikin ensin suljettava pois.

BAT 2.0 eli Behavior Adjustment Training 2.0 -menetelmässä koiraa siedätetään ärsykkeisiin kontrolloidussa tilanteessa ensin niin kaukaa, että koira ei stressaannu ja oppii käyttämään pieniäkin rauhoittavia eleitä ja huomaa niiden toimivan. Pitkän hihnan käyttö harjoitellaan turvalliseksi, jolloin koira saa enemmän liikkumatilaa ja mahdollisuuden väistää ja tutustua ensin rauhassa ja etäämpää ärsykkeisiin, kuten toisiin koiriin tai pelottaviin ihmisiin. Koiralle annetaan mahdollisuus päästä aina kauemmas tilanteesta, jossa sitä jännittää. Vaiheittain koira saa enemmän luottamusta, menee lähemmäs tutustumaan ärsykkeisiin ja saa niistä positiivisia kokemuksia. Lopulta koira oppii, että inhottavasta tilanteesta voi selvitä muutoinkin kuin räyhäämällä.

Hellsten vertaa pelokkaan koiran tilannetta siihen, että minua lähestyisi pimeällä kujalla epäilyttävän näköinen hahmo.

– Kumpi olisi mielestäsi vähemmän ahdistavaa: se, että joku vetää sinut väkisin hahmon ohitse ja syöttää sinulle samalla suklaata vai se, että saat arvioida tilanteen ja itse päättää, miten lähestyt hahmoa tai jopa paeta, jos haluat? Eri eläinten peloissa on paljon samaa. Tunne siitä, että pystyy itse kontrolloimaan tilaansa, on todella tärkeä meille kaikille ja toimii itsessään myös palkintona BAT 2.0:ssa.

Rangaistukset aiheuttavat masennusta ja vaaratilanteita

Hellsten kertoo, että vanhakantaisissa rankaisuun eli kivun, uhan tai pelon tuottamiseen perustuvissa koulutusmenetelmissä suuri ongelma on se, ettei eläimelle opeteta vaihtoehtoista, kannattavaa tapaa toimia eikä toisenlaista, positiivista tunnetilaa ärsykettä kohtaan. Sama pätee yksioikoiseen kieltämiseen. Tämän lisäksi rankaisuun perustuvat menetelmät voivat aiheuttaa koiralle masennusta ja jopa vahvistaa ongelmakäyttäytymistä. Koiran ja ihmisen välinen luottamussuhde kärsii.

Rankaisuun perustuvissa menetelmissä piilee vaaroja. Esimerkiksi kuristuspannan käytöstä voi seurata se, että koira vahingossa yhdistää kuristavan tunteen siihen täysin liittymättömään asiaan, jonka sattuu samaan aikaan havaitsemaan. Koira saattaa esimerkiksi nähdä lapsen kadulla juuri silloin, kun siihen sattuu. Yhtäkkiä koira pelkää lapsia ja alkaa suhtautua niihin aggressiivisesti.

– Melkoista venäläistä rulettia, Hellsten toteaa.

Kuristus- ja piikkipannat voivat myös vahingoittaa vakavasti koiraa. Eläinten käyttäytymistieteissä tehdyt tutkimukset tukevat käsitystä, että palkitsemiseen perustuva kouluttaminen johtaa paitsi onnellisempaan koiraan myös parempiin oppimistuloksiin. Tämän on tiedostanut esimerkiksi Euroopan laajuisesti Rajavartiolaitos, joka on viime vuosien aikana muuttanut koulutusmenetelmänsä täysin palkitsemiseen perustuviin.

Koira ei synny yhteiskuntakelpoisena

Mitä virheitä tavalliset koiranomistajat tekevät koiraa kouluttaessaan? Hellsten kertoo, ettei koiraan eläimenä usein perehdytä tarpeeksi. Jo ennen kuin ottaa koiran, tulisi miettiä, millainen eläin se on ja millainen koira omaan kotiin sopii. Ihmisten tulisi ymmärtää, että koiralla on koiramaisia tarpeita, esimerkiksi tarpeita liikuntaan ja metsässä liikkumiseen. Koiraa ei myöskään pitäisi jättää noin vain yksin. Yksinolokin vaatii opettelua.

– Kun kerran otamme koiran osaksi ihmisten yhteiskuntaa, meidän tulisi vaivautua opettamaan sille, miten ihmisen rakentamassa yhteiskunnassa kannattaa toimia. Tätä taitoa ei nimittäin ole kirjoitettu koiran perimään. Koiran kouluttamiseen tulisi varata riittävästi aikaa ja etenemisen tulisi tapahtua hiljalleen pienissä erissä, tilanteita ennakoiden, Hellsten summaa.

Hyvä koiran ja ihmisen välinen suhde on ennen kaikkea luottamussuhde. Luottamussuhde lähtee siitä, että ihminen ja koira ymmärtävät toinen toistaan.

– Jotta tämä voisi toteutua, tulisi ihmisen opetella lukemaan koiran elekieltä. Omalta osaltaanhan koira yrittää jatkuvasti lukea ihmistä. Luottamuksen pitää olla molemminpuolista, eikä eläimellä saisi olla koskaan huono olla ihmisen lähellä, Hellsten kiteyttää.

Teksti ja kuvat: Iikki Donner
Juttu on julkaistu alun perin HESYn kevään jäsenlehdessä 1/2017.

Koira on valittava omistajan osaamistason perusteella

By | Tiedotteet | No Comments

Koira pitää aina valita oman osaamistason mukaan. Koiran aggressiivisuuden syynä onkin usein taitamaton käsittely, ei rotu tai roturisteytys.

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY

Tiedote 25.9.2018

Koira on valittava omistajan osaamistason perusteella

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY peräänkuuluttaa vastuullista koiran hankintaa ja -pitoa. Yhdistys on huolissaan siitä, että koiria otetaan perehtymättä kunnolla niiden tarpeisiin, rodulle tai rotusekoitukselle tyypillisiin ominaisuuksiin ja omiin kykyihin selviytyä kyseisen koiran kanssa. Omistajien osaamattomuus lisää usein turhaa koiravihaa.

Ihmisten ja toisten koirien kimppuun hyökänneet koirat ovat olleet tämän vuoden aikana tiuhaan esillä lehtien otsikoissa ja internetissä käydyissä keskusteluissa. HESY on huolissaan joidenkin koiranomistajien kyvyttömyydestä lukea ja hallita lemmikkejään ja siitä, että tämän seurauksena etenkin isokokoiset ja vahvat koirat voivat vaarantaa turvallisuuden yleisillä paikoilla.

Järjestyslain mukaan alueen asukkailla on oikeus turvalliseen liikkumiseen. Koiranomistajan on kyettävä hallitsemaan koiransa kaikissa tilanteissa, myös sen ollessa hihnassa. HESY muistuttaakin, että koira pitää aina valita oman osaamistason mukaan.

– Koiran ottamiseen on syytä valmistautua kunnolla. On tutustuttava rodun tai rotusekoituksen taipumuksiin ja käytökseen ja pohdittava koiran hankintaa tältä pohjalta. Koiraa ei pidä koskaan valita pelkän ulkonäön, ensivaikutelman tai rotuun liitettyjen mielikuvien perusteella. Keskeisinä valintakriteereinä tulee olla koiran käyttötarkoitus ja ne elinolosuhteet, joihin koira otetaan. Koiran pitäminen sille sopimattomassa ympäristössä synnyttää yhteentörmäyksiä, joista on turha syyttää koiraa, summaa HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Tyypillisimpiä väärän koiravalinnan seurauksia ovat käytösongelmat ja pitovaikeudet, joista kärsivät niin koira kuin sen omistajakin. Esimerkiksi porokoira on jalostettu paimentamaan haukkumalla, eikä se sovellu välttämättä kerrostaloasuntoon. Sama pätee nallekarhumaiseen laumanvartijakoiraan, jolla on voimakas taipumus vartioida. Niin sanottuihin taistelukoiriin lukeutuvilla roduilla ja rotusekoituksilla on puolestaan yleensä alhainen ärsytyskynnys ja peräänantamaton luonne, eikä niitä voi viedä välttämättä koirapuistoihin. Oikein kohdeltuina nämä koirat ovat kuitenkin usein muuten hyväluontoisia.

– Koiran aggressiivisuuden syynä on usein taitamaton käsittely, ei rotu tai roturisteytys. Myös alistavat koulutusmenetelmät, pelko ja reviirin puolustaminen voivat lisätä koiran hyökkäysalttiutta. Jos koiralla havaitaan käytöshaasteita, niiden kitkemiseksi on tehtävä töitä. Koira on koulutettava yhteiskuntakelpoiseksi hyödyntämällä eläinlähtöisiä, positiiviseen vahvistamiseen pohjautuvia menetelmiä. Jos omat resurssit eivät tähän riitä, on turvauduttava koiraystävällisiä ja palkitsemiseen pohjautuvia metodeja käyttävien eläinkouluttajien apuun. Peräänkuulutan tässä koiranomistajan vastuuta: hän on vastuussa paitsi oman lemmikkinsä hyvinvoinnista ja kasvatuksesta myös muiden eläinten ja ihmisten turvallisuudesta, Luukkainen lisää.

Lisätietoja:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Pirjo Onza
toiminnanjohtaja
p. 040 646 4061
pirjo.onza@hesy.fi

Erja Veivo
tiedottaja
p. 040 577 4733
erja.veivo@hesy.fi