All Posts By

Emma-Julia Kola

HESYn uuden eläinsuojelukeskuksen nimeksi valittiin HESY-keskus – kuvastaa yhdistyksen keskeisiä arvoja

By | Tiedotteet

Helsingin Eläinsuojeluyhdistys

Tiedote 21.5.2019

 

HESYn uudelle eläinsuojelukeskukselle etsittiin nimeä kilpailun avulla.  Voittajaksi valikoitui HESY-keskus, jonka katsottiin kuvaavan yhdistyksen ydintoimintoja ja keskeisiä arvoja. Nimikilpailu käynnisti varainhankintakampanjan, jonka tavoitteena on kerätä varoja uuden eläinsuojelukeskuksen rakennustöihin.

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry on hankkinut uudet toimitilat Pitäjänmäestä. HESY aloittaa varainkeruun toimitilojen remontointia varten toukokuun aikana. Varainkeruukampanja potkaistiin käyntiin nimikilpailulla, jossa toimitiloille etsittiin sopivaa nimeä 11.-30.4.2019 välisenä aikana.

HESY kutsui kaikki luovuutta puhkuvat eläinten ystävät osallistumaan toimitilojen nimeämiseen. Kisaan oli mahdollista ottaa osaa Facebookissa kisajulkaisun kautta sekä Twitterissä ja Instagramissa aihetunnisteella #hesynimikisa. Nimi-ideoita sai jättää HESYn verkkosivujen kautta osoitteessa hesy.fi/nimikisa. Nimiehdotuksia kerättiin myös Eläinystäväni 2019 –messuilla, jossa HESY edusti omalla osastollaan. HESYn myymälän vierailijat saivat hieroa aivonystyröitä ostosten teon lomassa ja heittää nimien keräyslaatikkoon oman ehdotuksensa.

Nimiehdotuksia kertyikin hyvän saalis, yhteensä 319 kappaletta. Yli puolet ehdotuksista tuli verkkosivujen linkin kautta. Nimikisalaatikkoon jätettiin paperisten korttien muodossa 83 nimiehdotusta ja saapuipa yksi paperinen nimikisakortti postitsekin. Ehdotusten joukossa oli paljon ainutlaatuisia oivalluksia, mutta myös samaa nimeä oli ehdotettu useampaan otteeseen. Suosituin nimi oli ”Tassula”, jota ehdotettiin jopa 18 kertaa.

HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen toivoi nimiehdotusten olevan mieleenpainuvia ja yhdistyksen ydintoimintoja kuvaavia. HESYn hallitus valitsi ehdotuksista parhaan 6.5. pidetyssä kokouksessaan. Nimikilpailun voittajaksi valittiin HESY-keskus, jota ehdotti Sonja Linna Espoosta. Voittajanimeä perusteltiin sillä, että se edustaa HESYn keskeisiä arvoja, joita on asiantuntijuus, yhteisöllisyys ja avoimuus. Nimi kuvastaa hyvin, kuinka uusien tilojen myötä kaikki HESYn toiminnot saadaan keskitettyä saman katon alle.

Uudesta eläinsuojelukeskuksesta löytyvät koulutus- ja tapahtumakäyttöön soveltuvat tilat. HESYn tavoitteena on laajentaa ja rikastaa HESY-keskuksen palveluita vuokraamalla ulkopuolisille eläinten parissa työskenteleville toimijoille näitä tiloja. Nimivalinta tukee myös tätä päämäärää.

 

Varainhankintakampanja käynnistyy

Uusien tilojen remontoiminen laadukkaaksi ja ajantasaiseksi eläinsuojelukeskukseksi vaatii suuria taloudellisia ponnistuksia. Yhteisiin talkoisiin kaivataan lahjoituksia ja apukäsiä. HESYn olemassa olevat varat on täysin sidottu tämänhetkisen toiminnan pyörittämiseen, joten uusien tilojen remontoimiseen on löydyttävä lisärahoitusta.

Nyt käynnistyvän varainkeruukampanjan tavoitteena on kerätä euroja, joilla katetaan rakennustyö sekä materiaali- ja tarvikehankintoja uusiin tiloihin.

Kampanjan myötä HESY uudistaa visuaalista ilmettään nykyaikaisemmaksi. Ennen juhannusta lanseerataan vapaaehtoisvoimin uudet nettisivut, jotka noudattavat kampanjailmeen mukaista selkeämpää linjaa. Uudet nettisivut rakennetaan ennen kaikkea käyttäjäystävällisyyttä silmällä pitäen. Tärkeimmistä asioista ei kuitenkaan tingitä, sillä kotia etsivien eläinten ilmoitukset tulevat edelleen olemaan pääosassa sivustolla.

Tunteisiin vetoava ja puhutteleva kampanja näkyy myös sosiaalisessa mediassa ja muissa HESYn viestintäkanavissa vuoden 2020 loppuun saakka.

 

HESY-keskuksen suunnittelutyöt etenevät vauhdilla

Uutta eläinsuojelukeskusta suunnitellaan jo tarmokkaasti, sillä tavoitteena on viettää avajaisia uusissa tiloissa marraskuun lopussa. HESY juhlii tänä vuonna 145-vuotistaipalettaan ja uuden talon avajaiset pidetään HESYn perustamispäivän 25.11. tienoilla.

Tällä hetkellä projekti etenee sukkelasti suunnittelupöydällä. Suunnitelmat on tarkoitus hioa kesän aikana toteutuskuntoon ja rakennustöiden on kaavailtu alkavan heinä-elokuussa.

HESY remontoi Pitäjänmäellä sijaitsevista tiloista tasokkaan eläinsuojelukeskuksen, jossa eläinten hoito ja pito on mahdollista viedä täysin uudelle tasolle. Merkittävimpänä muutoksena nykyiseen on eläintilojen kapasiteetin kasvattaminen. HESYn tämänhetkisiin eläintiloihin mahtuu noin 120 kissaa, 8 koiraa ja 6 kania sekä joitakin lintua ja eksoottisia eläimiä, kun uusissa tiloissa on mahdollista hoitaa parhaimmillaan lähes 200 kissaa, 17 koiraa ja kymmenkunta kania, lintuja ja eksoottisia eläimiä tarvittaessa. Eläimet voivat HESY-keskuksessa toteuttaa omaa lajityypillistä käyttäytymistään. Koirille on suunnitteilla ulkotarhat, kissat pääsevät toteuttamaan itseään kiipeilypuuhissa ja kanit rouskuttelemaan omaan yrttitarhaan. Toisin kuin nykyisissä tiloissa lähes kaikilla eläimillä on ulkoilumahdollisuus.

Uudet toimitilat tukevat HESYn visiota yhteiskunnasta, jossa eläimiä kohdellaan hyvin, kunnioittavasti ja vastuullisesti.

HESY-keskuksen talkoissa on mukana useita eri alojen asiantuntijoita, jotka toimivat pro bono-perusteisesti, jakaen kokemustaan ja tietotaitoaan kodittomien eläinten hyväksi. Näiden vapaaehtoisten apu on HESYlle korvaamatonta.

Hankkeen toteuttaminen ei kuitenkaan onnistuisi ilman lahjoituksia. Jokainen eläinrakas voi kääriä hihansa ja osallistua talkoisiin lahjoittamalla kodittomille kaltoin kohdelluille eläimille paremmat mahdollisuudet löytää loppuelämän koti.

 

Hylätyt eläimet tarvitsevat katon päänsä päälle! Lahjoita HESY-keskuksen remonttiin:

 

* Keräystilille FI60 2001 1800 1331 94 / Uusi Eläinsuojelukeskus -projektin avustustili, käytä viitenumeroa 1232 tai kirjoita viestitietoihin ”Lahjoitus”.

* MobilePayn kautta numeroon 12353.

 

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry:llä on Poliisihallituksen myöntämä rahankeräyslupa, jonka numero on: RA/2017/1022. Lupa on voimassa 1.1.2018–31.12.2020 koko Suomen alueella lukuun ottamatta Ahvenanmaata.

Lisätietoja:

 

Hannele Luukkainen

puheenjohtaja

040 547 7770

hannele.luukkainen@clarinet.fi

 

Pirjo Onza

toiminnanjohtaja

040 646 4061

pirjo.onza@hesy.fi

 

Miira Ojanen

Uusi Eläinsuojelukeskus -varainhankintakampanjan tuottaja

040 661 8507

Kun lemmikkieläin sairastuu miten arki jatkuu?

By | Blogi

Jokaisen lemmikkieläimen ottajan on varauduttava siihen, että jossakin vaiheessa edessä on tilanne, kun lemmikki sairastuu.

Jotkut lemmikit sairastuvat jo nuorina, mutta yleensä viimeistään vanhuus tuo mukanaan myös erilaisia kremppoja. Jos sairaudet ovat alussa oireettomia, lemmikin omistaja ei tule välttämättä edes ajatelleeksi, että hänen lemmikkinsä voisi olla sairas. Sairauksista suurin osa paljastuu viimeistään siinä vaiheessa, kun lemmikki viedään tutkittavaksi eläinlääkäriin.

Sairaus tai sairaudet yllättävät usein eläimen omistajan, joka saattaa pohtia sitä, miksi juuri hänen lemmikkinsä on sairas ja mitkä ovat hoitomahdollisuudet. Tässä vaiheessa on hyvä keskustella eläinlääkärin kanssa elinajan odotteesta ja elämänlaadusta. Kannattaa muistaa, että lääkityksen avulla sairauksista osa pysyy hallinnassa. Ruokavaliollakin voidaan hidastaa sairauksien etenemistä ja saada jopa vuosia lisäaikaa. Myös leikkaukset ovat yksi hoitovaihtoehto.

Varaudu haasteisiin

Arki voi olla sairastuneen lemmikin kanssa haastavaa. Jos lemmikille määrätään uusi ruokavalio ja perheessä on muitakin eläimiä, sairaan eläimen ruokkiminen pitää hoitaa siten, etteivät muut pääse sen aterioihin käsiksi. Jos sairautta hoidetaan lääkkein, saattaa lääkitseminen osoittautua hankalaksi. Etenkin pillerin antaminen kissalle voi olla vaikeaa. On myös tärkeätä muistaa, että lääkitys on annettava eläimelle joka päivä samaan aikaan – joskus jopa aamuin illoin. Omat aikataulut pitää sovittaa sairaan lemmikin hoidon mukaisiksi: lääkityksestä ei voi luistaa.

Lemmikkieläimen vointia on seurattava. On varmistettava, että eläin syö, juo ja tekee tarpeensa, eli perusasioiden on oltava kunnossa. Jos esimerkiksi kissa on syömättä yhdenkin vuorokauden, sen maksa alkaa vaurioitua. Juominenkin on tärkeätä, ettei eläimen elimistö pääse kuivumaan. Lemmikin suoliston toimintaa on hyvä seurata ja ylös kannattaa kirjata niin löysä ja kova uloste kuin ripulointi ja ummetuskin. Myös lemmikin painoa, turkin kuntoa ja juomisen määrää on seurattava, sillä niissä tapahtuvat muutokset ovat ensimmäisiä merkkejä sairaudesta.

Salakavala munuaisten vajaatoiminta

Sain omakohtaista kokemusta lemmikin sairastumisesta, kun ensimmäisellä kissallani Almalla todettiin munuaisten vajaatoimintaa. Sitä ei voida parantaa, mutta sairauden etenemistä kyetään hidastamaan oikealla ruokavaliolla. Munuaisten vajaatoiminnan oireita ovat ruokahaluttomuus, väsymys, pahanhajuinen hengitys, suun haavaumat, lisääntynyt juominen ja virtsaaminen sekä laihtuminen. Sairaus todetaan verikokeilla ja virtsatutkimuksilla. Siksi yli 7-vuotiaat kissat olisi vietävä kerran vuodessa terveystarkastukseen. Mitä aikaisemmin sairaus todetaan, sitä enemmän lemmikkieläimelle voidaan luvata elinaikaa.

Munuaisten vajaatoimintaa on haastavaa hoitaa. Pitää seurata, että lemmikkieläin syö eikä ala paastota. Sairauteen kuuluu laihtuminen, joten lemmikille on usein annettava lisäravintona energiageeliä, jota voi ostaa apteekista. Salakavala sairaus saattaa piillä pitkään: kissa vaikuttaa päällisin puolin terveeltä ja syö täysin normaalisti. Vasta munuaisten petettyä kissan kunto romahtaa ja sairaus aktivoituu.

Pahasti oireileva kilpirauhasen liikatoiminta

Seuraavan kerran törmäsin lemmikin sairauteen, kun vein toisen kissani Nellin verikokeisiin. Se oli muuttunut aggressiiviseksi ja alkanut käydä nuorimman kissani kimppuun ja maukua öisin eteisessä. Verikokeista selvisi, että Nellillä oli kilpirauhasen liikatoiminta.

Kissa oireili pahasti. Oli karvanlähtöä, laihtumista, jatkuvaa nälkää ja janoa, vilkastunutta aineenvaihduntaa, hermostuneisuutta ja vilkkautta, kehon lämpötilan vaihtelua ja mouruamista sekä maukumista. Kilpirauhasen liikatoimintaa hoidetaan lääkityksellä, joka ei paranna sairautta mutta pitää oireet kurissa.

Aamuin ja illoin annettavan lääkkeen saamisessa suu kautta perille oli omat haasteensa. Vuoden lääkitsemisen jälkeen tilanne onneksi helpottui, kun Nellille määrättiin kerran päivässä annettava lääkitys. Kissa on vaikea saada nielemään pillereitä, joten ruiskutin tabletit Nellin suuhun veden sekaan murskattuina.

Lääkkeen tehoa seurattiin alussa kuuden kuukauden välein otettavilla verikokeilla. Sitten siirryimme vuosittaiseen terveystarkastukseen ja laajojen verenkuvien ottamiseen. Lääkityksen avulla kilpirauhasen liikatoiminta saatiin hallintaan ja oireet kuriin. Lääkettä piti antaa Nellille joka päivä samaan kellonaikaan, mikä edellytti täsmällistä päivärytmiä.

Suun terveydenhuolto tärkeää

Iän myötä Nellillä alkoi olla yhä enemmän vaivoja. Kun Nelli oli 17-vuotiaana röntgenkuvauksessa, eläinlääkäri havaitsi kissavanhuksella alkuvaiheessa olevan hammassyöpymän, jota hoidettiin poistamalla yksi hammas leikkauksessa ja putsaamalla purukalusto hammaskivestä. Jälkihoidosta piti huolen tulehduskipulääke.

Lemmikin suun terveydestä kannattaa pitää huolta. Hampaat on syytä tarkastuttaa eläinlääkärillä säännöllisesti vuosittaisen terveystarkastuksen yhteydessä. Kissan normaaliin syömiseen ja suun toimintaan on hyvä kiinnittää huomiota. Välillä kannattaa itsekin kurkata lemmikin suuhun ja varmistaa, ettei hengitys haise pahalle.

Hammassyöpymähavainnon jälkeen tarkkailin, että Nelli söi normaalisti ja ettei syöminen tuottanut kipua. Kurkkasin sen suuhun säännöllisesti, vaikka kaveri ei siitä alkuun tykännytkään. Kerran sainkin kynsistä kunnolla käteeni.

Nelli ikääntyi ja menetti hampaita, aloin tarjota sille helposti purtavaa monipuolista ravintoa. Pehmeää ja pieneksi pilkottua lihaa sen oli helpompi syödä. Ruokakaupoissakin on tarjolla hyvä valikoima monipuolisia ja maukkaita senioriruokia, jotka kelpasivat nirsolle Nellille.

Monet lemmikin omistajat kauhistelevat aivan turhaan hampaiden poistoa. Esimerkiksi kissa ja koira pärjäävät ihan hyvin ilman purukalustoa ja voivat paremmin, kun kipeät hampaat eivät ole niiden kiusana.

Nivelrikko vaivaa seniorimirrejä

Nivelrikko on yleinen mutta vaikeasti havaittava ikäkissojen sairaus. Nivelrikon oireet ovat lievähköjä ja vaikeasti tunnistettavia. Eläimen liikkuminen voi olla jäykkää, ja kissa saattaa olla haluton hyppäämään. Kankeus ja väsymys tupataan yleensä laittaa vanhuuden piikkiin. Nellillä nivelrikko todettiin sen ollessa 16-vuotistarkastuksessa eläinlääkärillä.

Nivelrikkoisen kissan painoa on tarkkailtava, sillä ylipaino rasittaa niveliä ja pahentaa oireita. Nelli oli normaalipainoinen, joten sen painoa ei onneksi tarvinnut alkaa pudottaa. Sairautta hoidettiin tulehduskipulääkkeillä ja omega3-rasvahappovalmisteilla.

Koska Nellin takajalkojen lihaksisto oli surkastunut ja lonkat arat, seurasin sen liikkumista päivittäin. Lelut eivät enää jaksaneet kiinnostaa nivelvaivaista, mutta välillä kissavanhus riehaantui juoksemaan rallia pitkin asuntoa. Kissan kunto vaihteli päivittäin. Toisinaan Nelli kävi vain syömässä ja meni takaisin nukkumaan. Se tykkäsi makoilla iltaisin nojatuolissa ja oleilla ihmisten lähellä. Nelliä sai silitellä ja harjata. Joskus se puri harjaa, jos kampaussessio kesti liian kauan. Kesäisin Nelli viihtyi parvekkeella, jossa se bongaili lintuja.

Eläimen ehdoilla elämän ehtoopuolella

Vielä viimeisimpinä vuosinaan Nelli hyppäsi joka yö nukkumaan viereeni. Iltatoimenaan kissamummo halusi aina pestä perheen nuorimman kissan, jolle se oli kuin emo. Punnitsin Nellin säännöllisesti ja vein sen kerran vuodessa eläinlääkäriin senioritarkastukseen ja verikokeisiin.

Nelli oli hyvin kranttu ruoan suhteen; mikä tahansa ei nirsoilijalle kelvannut. Jos se sai yhtenä päivänä hyytelöä, seuraavana päivänä se ei kelvannut. Toisinaan minun oli käytävä vielä illalla kaupassa ruokaostoksilla, kun rouva ei suostunut syömään mitään tarjolla olevaa vaan vaati esimerkiksi moussea!

Nellillä oli vanhoilla päivillään useita sairauksia, mikä edellytti minulta valppautta. Seurasin, että lääkkeet tehosivat, ettei kissalla ollut kipuja ja ettei mitään poikkeavaa ilmaantunut. Halusin tarjota Nellille pitkän, hyvän ja nautinnontäyteisen elämän. Maaliskuussa 2016 nivelrikko vei voiton ja äityi niin pahaksi, että Nelli lähti kissojen taivaaseen Alma-kissan luokse.

TEKSTI | Heidi Dahlman

Juttu on julkaistu HESYn jäsenlehden numerossa 2/2017.

Suomeen on perustettava lain edellyttämät karanteenitilat maahan tuotaville lemmikkieläimille

By | Tiedotteet

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Tiedote 2.5.2019

Suomeen on perustettava lain edellyttämät karanteenitilat maahan tuotaville lemmikkieläimille

– Lemmikkejä lopetetaan rajalla byrokratian takia

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY vaatii, että Suomeen on perustettava karanteenitilat niille lemmikkieläimille, joiden tuontivaatimukset eivät ole täyttyneet. Tällä hetkellä nämä lemmikit on joko palautettava lähtömaahan tai lopetettava karanteenitilojen puutteen takia.

HESY vaatii, että Suomeen perustetaan mahdollisimman pian virallisesti hyväksytyt karanteenitilat sellaisille lemmikkieläimille, joiden maahantulo estyy tuontiasiakirjojen epäselvyyksien tai puutteiden takia. Viralliset karanteenitilat mahdollistaisivat lemmikin pitämisen eristyksissä sen ajan, että sen tuontiehdot saadaan kuntoon ja mahdollinen eläintautien leviämisriski todetaan aiheettomaksi.

Suomen lain mukaan lemmikki, joka ei täytä lakisääteisiä tuontivaatimuksia, on joko palautettava lähtömaahansa, lopetettava tai toimitettava aluehallintoviraston hyväksymään karanteeniin. Jälkimmäinen vaihtoehto ei ole kuitenkaan toteutettavissa, koska Suomessa ei ole laissa määriteltyjä karanteenitiloja tai -asemia lemmikkieläimille, joiden maahantuonti estyy.

– On harhaanjohtavaa väittää, että karanteeniin siirtäminen on vaihtoehto tuontieläimelle. Käytännössähän näin ei ole ja karanteenin puutteen takia moni eläin joudutaan lopettamaan, sillä eläimen palautus lähtömaahan on usein vaikeaa tai jopa mahdotonta. Paluumatkalle voi olla hankalaa saada järjestettyä saattajaa tai lähtömaahan eläimen vastaanottajaa. Lisäksi moniin EU:n ulkopuolisiin maihin vaaditaan viisumi, jota voi olla mahdotonta saada muutamassa päivässä. On epäeettistä tapattaa syyttömiä eläimiä sen takia, että Suomessa lain edellytykset eivät täyty eikä eläimille ole järjestetty väliaikaista eristystä, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Tuontivaatimukset ovat etenkin EU:n ulkopuolelta Suomeen tuotaville lemmikkieläimille yksityiskohtaiset ja niiden selvittäminen on vaikeaa. Esimerkiksi täysin terve ja sinänsä tuontikelpoinen lemmikkieläin voidaan lopettaa rajalla vain siksi, että sen omistaja ei ole ymmärtänyt tai osannut hankkia lemmikilleen juuri oikeanlaista terveystodistusta eikä lemmikkiä voida palauttaa lähtömaahan.

EU-alueelle tuotavilla lemmikkieläimillä on oltava komission asetuksessa säädetyn mallin mukainen terveystodistus (kts. liite IV). Asiasta määrätään kaikkia EU-maita sitovalla lemmikkiasetuksella. Lemmikin maahantuonti siis estyy, vaikka sille olisi tehty kaikki maahantuonnin edellyttämät terveystoimenpiteet ja tästä olisi olemassa myös pitävät tositteet, jos terveystositteen mallina on käytetty muuta lomakepohjaa kuin EU-säätelyssä määriteltyä. Ikävä esimerkki tästä on Iranista Suomeen tuotu ja rajalla lopetettu Lusi-kissa, jonka kohtalosta kerrottiin Seura-lehdessä huhtikuussa.

– On kohtuutonta, että lemmikkieläimet menettävät henkensä ja niiden omistajat rakkaan perheenjäsenensä tolkuttoman byrokratian takia. Erityisen heikossa asemassa ovat suomen kieltä taitamattomat tai heikosti taitavat. Esimerkiksi Lusin ulkomaalaistaustaisen omistajan oli työlästä selvittää tuontiehtoja ja hänen oli vaikea saada tilanteessa apua viranomaisilta, Luukkainen summaa.

– Lemmikkieläinten tuontiehdoista tulisikin olla hyvin selkeät ohjeet Ruokaviraston sivuilla ja palvelua olisi annettava myös puhelimitse. Valtion ja valtion virastojen tehtävänä on palvella kansalaisia, eikä tätä tehtävää voi toteuttaa kunnolla tarjoamalla asiakkaille pelkkää sähköistä asiointia, hän lisää.

HESY on huolissaan myös tulliviranomaisten pätevyydestä lemmikkieläimen maahantuontikelpoisuuden tarkastajina. Nykyisellään rajaeläinlääkäri tarkastaa vain kaupallisessa tarkoituksessa EU:n ulkopuolelta maahantuodut lemmikkieläimet ja Tulli vastaa omistajan kanssa saapuvien lemmikkieläinten maahantulotarkastuksista. Yhdistys esittää, että käytäntöä muutetaan ja jatkossa kaikille EU:n ulkopuolelta tuotaville lemmikkieläimille tehdään eläinlääkinnällinen rajatarkastus ja rajaeläinlääkäri päättää epäselvissä tilanteissa eläimelle tehtävistä jatkotoimenpiteistä. Tämä takaisi sen, että lemmikin asiakirjat käy läpi ja kokonaistilanteen arvioi henkilö, joka on eläinten hyvinvoinnin asiantuntija.

– Kun tulliviranomaisilla ei ole mitään eläinlääketieteellistä koulutusta, he saattavat keskittyä tarkastuksessa siihen, että vain maahantuonnin muodollisuudet täyttyvät. Tämän takia lopettavaksi voi joutua lemmikkieläin, jolta puuttuu tietty asiakirja, mutta joka kuitenkin periaatteessa täyttäisi tuontiehdot. Jos meillä olisi karanteenitilat tuontieläimille ja rajatarkastuksen suorittaisi eläinlääkäri, monen eläimen henki voisi pelastua, Luukkainen jatkaa.

Lisätietoja:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
HESYn hallituksen puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Nina Immonen
HESYn hallituksen jäsen
p. 040 506 3883
nina.immonen@live.com