All Posts By

Emma-Julia Kola

Kuuma sää koettelee lemmikkejä – HESY listasi vinkit helteistä selviytymiseen

By | Tiedotteet

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry.

Tiedote 20.6.2019

 

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry muistuttaa, että helteinen kesä voi tuottaa tukalia hetkiä nelijalkaisille ystävillemme. HESY listasi kymmenen vinkkiä helteistä selviytymiseen.

Koirat eivät pysty hikoilemaan samalla tavalla kuin ihmiset, mikä hankaloittaa niiden lämmönsäätelyä paahteisella säällä. Helle on vaaraksi myös kissoille ja muille eläimille, jos ne joutuvat kuumiin suljettuihin tiloihin, joista ei ole poispääsyä.  Lemmikin omaan arvostelukykyyn ei kannata luottaa sokeasti, sillä monet eläimet hakeutuvat auringonpaahteeseen vaikkei se viisasta olisikaan. Omistajalla on vastuu huolehtia, että eläimellä on hyvät oltavat myös helteillä.

 

Salakavala lämpöhalvaus

Koirat ovat alttiita lämpöhalvauksille, mutta myös kissat ja muut lemmikit voivat saada lämpöhalvauksen, jos niiden ruumiinlämpötila kohoaa liian korkeaksi. Lämpöhalvauksen osalta riskiryhmään kuuluvat kaikista nuorimmat ja vanhimmat eläinyksilöt. Koirista etenkin lyhytkuonoiset rodut voivat saada lämpöhalvauksen helposti. Myös sairaat ja ylipainoset lemmikit ovat erityisessä vaarassa.

Lämpöhalvauksen oireita ovat raskas läähätys, oksentelu, uupumus, hoipertelu ja nopea sydämen syke. Lämpöhalvauksen saanut lemmikki on siirrettävä välittömästi varjoisaan sisätilaan. Eläimen päälle tulee laittaa kylmiä ja märkiä pyyhkeitä kaulan alueelle, nivusiin, kainaloihin ja vatsan alle. Tassut, vatsanalus ja korvalehdet valellaan viileällä vedellä. Ensiavun jälkeen lemmikki tulisi viedä eläinlääkärille tarkastettavaksi. Pelkästä läähättämisestä ei kuitenkaan kannata vielä huolestua, sillä läähättäminen on esimerkiksi koiran luonnollinen tapa laskea ruumiinlämpötilaa.

 

Yleisin syypää lämpöhalvaukseen on kuuma auto

Yleisin tilanne, joka altistaa lemmikin lämpöhalvaukselle, on eläimen jättäminen kuumaan autoon. Kesällä lemmikkiä ei saa jättää hetkeksikään valvomatta pysäköityyn autoon. Edes varjoon parkkeerattu auto tai käynnissä oleva ilmastoitu auto eivät pelasta lämpöhalvaukselta. Eläimen jättäminen kuumaan autoon on eläinsuojelurikos.

Myös muut liikennevälineet kuten bussit ja junat aiheuttavat riskitilanteita, etenkin jos lemmikki on kuljetuskopassa sijoitettuna aurinkoiselle paikalle. Muita lämpöhalvauksen aiheuttajia ovat rehkiminen kuumassa säässä tai eläimen jättäminen suoraan auringonpaisteeseen ilman vettä ja mahdollisuutta siirtyä varjoon. Mökkisauna lemmikin kanssa voi olla hauska idea, mutta voi johtaa lämpöhalvaukseen.

 

 

Kesä tuo koirille iho-ongelmia

Koira saattaa polttaa kirsunsa kovassa porotuksessa. Myös karvattomat ja hennolla vaalealla karvapeitteellä varustetut koirat ovat alttiita palamiselle. Toistuva palaminen on kivulias ja kiusallinen vaiva. Koiran paljasta ihoa voi suojata rasvaamalla sitä lasten aurinkorasvalla, jossa on korkea suojakerroin.

Vesipedoille voi tarjota kesäisin virkistäviä uimamahdollisuuksia, mutta koira tulisi huuhdella hyvin uinnin jälkeen, jotta mahdolliset levät ja muut liat saadaan pois turkista. Koira kannattaa kuivata perusteellisesti pyyhkeellä, sillä märäksi jäänyt turkki altistaa hot spot -tulehdukselle.

Koiran tassut palavat herkästi kuumalla asfaltilla, joten suosi hiekka- ja metsäteitä. Palamista voi ennaltaehkäistä rasvaamalla tassuja tassuvoiteilla tai -vahoilla, jotka muodostavat suojaavan pinnan.

 

HESYN 10 PARASTA VINKKIÄ HELTEISTÄ SELVIYTYMISEEN

  1. Pidä puhdasta ja raikasta vettä aina lemmikin saatavilla. Juomaveden voi pitää viileänä kulhoon laitetuilla jääpaloilla.
  2. Älä jätä lemmikkiä valvomatta autoon tai kytkettynä suoraan auringonpaahteeseen.
  3. Turkin leikkaus saattaa helpottaa joitakin koirarotuja, mutta on hyvä muistaa, että turkki myös suojaa auringolta sekä hyönteisiltä.
  4. Jätä pitkät ja rankat lenkit vilpoisemmille päiville. Nauttikaa mieluummin yhteisestä köllöttelyhetkestä puiden varjossa.
  5. Lenkkeile varhain aamulla tai myöhään illalla. Pidä vesipullo mukana lenkillä ja tarjoile eläimelle säännöllisesti vettä.
  6. Älä luota lemmikin omaan arvostelukykyyn. Vie eläin tarvittaessa pois auringonpaahteesta, vaikka se sinne itse hakeutuisikin.
  7. Viilennä karvakorvan oloa märillä pyyhkeillä tai pyyhkeeseen käärityllä kylmäpakkauksella. Älä laita kylmäpakkausta kuitenkaan suoraan sellaisenaan eläimen iholle. Eläinkaupoista löytyy myös erilaisia kylmiä alustoja ja viilennysliivejä ja -huiveja. Voit myös järjestää koiralle pienen kahluualtaan omalle pihalle.
  8. Rasvaa koiran vähäkarvaisia ja kaljuja kohtia lapsille tarkoitetulla aurinkorasvalla, jossa on korkea suojakerroin.
  9. Tarjoa vesipedoille uimamahdollisuuksia, mutta muista hyvä pyyhekuivaus hot spot -ihotulehduksen välttämiseksi.
  10. Kuuma asfaltti voi polttaa pahasti tassuja. Suojaa käpälät rasva- tai vahakerroksella ja vältä lenkkeilyä asfaltilla.

 

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

 

Hannele Luukkainen

puheenjohtaja

040 547 7770

hannele.luukkainen@clarinet.fi

 

Emma-Julia Kola

tiedottaja

040 577 4733

emma-julia.kola@hesy.fi

Kansalaisaloite ilotulitteiden käytön rajaamiseksi luovutettiin eilen Väestörekisterikeskukselle – aloitteessa reilut 65 700 allekirjoitusta

By | Tiedotteet

Viisitoista eläin-, terveys-, potilas- ja vammaisjärjestöä keräsi puolen vuoden aikana yhteensä reilut 65 700 allekirjoitusta kansalaisaloitteeseen ilotulitteiden käytön rajoittamiseksi Suomessa. Kansalaisaloitteen tavoitteena on vähentää pysyvästi ja merkittävästi ilotulitteista ihmisille, eläimille ja ympäristölle koituvaa vahinkoa rajaamalla luokkien F2 ja F3 tuotteiden käyttö siirtymäajalla ammattilaisten käyttöön.

 Rajat räiskeelle -kansalaisaloitekampanja avattiin 4.12.2018, ja se keräsi jo ensimmäisen kuukauden aikana vaaditut 50 000 allekirjoitusta. Vaikka allekirjoitusten tavoitemäärä saavutettiin pikavauhtia, kaikki allekirjoitukset ovat merkittäviä, sillä ne nostavat aloitteen painoarvoa.

– Aloite saavutti vaaditun allekirjoittajien määrän hyvin nopeasti. Tähän vaikuttivat monet syyt, kuten eläinten hyvinvointi sekä ihmisten terveyteen liittyvät seikat, jotka puoltavat ilotulitteiden yksityiskäytön kieltämistä. Viihteen ei tule mennä eläinten hyvinvoinnin tai ihmisten terveyden edelle, kommentoi SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton toiminnanjohtaja, eläinlääkäri Kati Pulli.

Aloite luovutettiin tarkastettavaksi Väestörekisterikeskukselle, joka vahvistaa päätöksellään kannatusilmoitusten lopullisen lukumäärä ja kelpoisuuden. Tällä hetkellä kannatusilmoituksia on kerätty 65 713, mutta hyväksyttyjen kannatusilmoitusten määrä tarkentuu laskennan jälkeen. Aloite on kuitenkin ylittänyt kirkkaasti vaaditut 50 000 allekirjoitusta, ja se etenee eduskunnan käsittelyyn, kun Väestörekisterikeskus on hyväksynyt aloitteen.

Väestörekisterikeskuksen kehityspäällikkö Pauli Pekkanen vastaanotti Rajat Räiskeelle -aloitteen ja totesi, että vain harva vireille pantu kansalaisaloite etenee eduskunnan käsittelyyn. Kansalaisaloite.fi-palvelussa on tämänhetkisten tietojen mukaan yhteensä 1 005 aloitetta, joista 829 on päättyneitä aloitteita. Kaikista aloitteista eduskunnan käsittelyyn on edennyt vain 24 aloitetta.

– Olemme helpottaneet eduskunnan käsittelytyötä laatimalla aloitteen suoraan lakitekstimuotoiseksi, minkä pitäisi nopeuttaa aloitteen käsittelyä. Kiitokset aloitteen perusteellisesta työstämisestä kuuluvat mukana olleille eläinoikeusjuristeille, kertoo Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry:n puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

–  Odotukset aloitteen läpi menemiseksi ovat korkealla, ja keskustelu aloitteen ympärillä tulee olemaan kiinnostavaa, sanoo Pulli.

Seuraava vaihe kansalaisaloitteen tiimoilta on tavata syksyn aikana eri puolueiden kansanedustajia. Tavoitteena on saada kansanedustajat tietoisiksi ilotulitteiden kuluttajakäytön haitoista.

Kansalaisaloite antaa jokaiselle äänioikeutetulle suomalaiselle helpon väylän vaikuttaa ja puuttua epäkohtiin, joita nykyisessä lainsäädännössä ilmenee. Ilman kansalaisten aktiivisuutta ja kiinnostusta korjata nykytilannetta ei Rajat räiskeelle -kampanjakaan olisi saavuttanut vaadittuja kannatusilmoitusmääriä.

–  Valtavat kiitokset kaikille allekirjoittajille. Ilman teidän tukeanne aloite ei olisi nyt menossa eteenpäin, kiittelee Luukkainen.

Kansalaisaloitteen luovutuksesta eduskunnalle järjestetään syksyllä tiedotustilaisuus, jossa kuullaan eri eduskuntaryhmien edustajia, jotka puoltavat aloitetta sekä asiantuntijoiden puheenvuoroja. Tiedotustilaisuuden päivämäärä tarkentuu kesän aikana.

 

Valokuvia aloitteen luovutuksesta:

https://www.dropbox.com/sh/ih1flrjnunv73vv/AAAeqKcuPi3FJGKse9oFTowAa?dl=0

Kuvat median vapaassa käytössä aiheeseen liittyvässä uutisoinnissa.

Kuvaaja mainittava.

 

Luovutuksessa olivat mukana:

Hannele Luukkainen, puheenjohtaja, HESY ry

Emma-Julia Kola, tiedottaja, HESY ry

Jari Pekola, hallituksen jäsen, Opaskoirayhdistys

Kati Pulli, toiminnanjohtaja, SEY ry

Annukka Seppävuori, viestinnän asiantuntija, SEY ry

Susanna Pirilä, hallituksen jäsen, Suomen eläinoikeusjuristit ry

Erika Keppola, yhteiskuntasuhteiden koordinaattori, Suomen Kennelliitto – Finska Kennelklubben ry.

Minna Peltonen, tallitoiminnan kehittäjä, Suomen Ratsastajainliitto ry

Kuvaaja Nette Kurki

 

Lisätietoa kansalaisaloitteesta:

– Rajat räiskeelle -kansalaisaloitekampanja avattiin 4.12.2018, ja allekirjoituksia kerättiin 4.6.2019 saakka. Aloitteen sulkeutuessa se oli kerännyt 65 713 äänioikeutetun suomalaisen allekirjoitukset.

– Kansalaisaloitekampanjassa ovat mukana Allergia-, iho- ja astmaliitto, Etsijäkoiraliitto, Helsingin Eläinsuojeluyhdistys HESY, Kuuloliitto, Näkövammaisten liitto, Opaskoirayhdistys, SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto, Suomen Eläinlääkäriliitto, Suomen Eläinoikeusjuristit, Suomen Hippos, Suomen Kennelliitto, Suomen Kissaliitto, Suomen Lääkäriliitto, Suomen Palovammayhdistys ja Suomen Ratsastajainliitto.

– Kansalaisaloitteessa ehdotetaan, että pyrotekniikkadirektiivissä tarkoitettujen luokkiin F2 ja F3 kuuluvien ilotulitteiden eli viihdekäyttöön tarkoitettujen pyroteknisten tuotteiden myyntiä ja käyttöä rajoitetaan siten, että jatkossa vain vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005, kemikaaliturvallisuuslaki) 94 §:ssä tarkoitettu ilotulitusnäytöksen järjestäjä saisi järjestää ilotulitusnäytöksiä ja käyttää edellä mainittuja pyroteknisiä tuotteita. Esityksessä ehdotetaan siis, että F2- ja F3-luokkiin kuuluvien pyroteknisten tuotteiden kuluttajakäyttö kielletään.

– Ehdotuksessa ei puututtaisi F1-luokkaan kuuluvien pyroteknisten tuotteiden kuluttajakäyttöön. Jatkossakin kuluttajat voisivat siis käyttää tuotteita, jotka aiheuttavat erittäin vähäistä vaaraa ja ovat melutasoltaan merkityksettömiä ja jotka on tarkoitettu käytettäväksi rajatulla alueella tai asuinrakennuksessa. Tällaisia tuotteita ovat esimerkiksi tähtisadetikut ja paukkuserpentiinit.

 

Kansalaisaloite kokonaisuudessaan: kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3573

Kansalaisaloitekampanjan verkkosivut: rajatraiskeelle.fi

Kampanja Facebookissa: facebook.com/rajatraiskeelle

 

Haastattelupyynnöt:

Hannele Luukkainen, puheenjohtaja, Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry, hannele.luukkainen@clarinet.fi, p. 040 547 7770

Kati Pulli, toiminnanjohtaja, Suomen Eläinsuojeluyhdistys SEY ry, kati.pulli@sey.fi, p. 050 371 2740

Minna Peltonen, tallitoiminnan kehittäjä, Suomen Ratsastajainliitto ry, minna.peltonen@ratsastus.fi, p. 0400 231 662

Mika Tolvanen, puheenjohtaja, Opaskoirayhdistys, mikatolvanen@kolumbus.fi, p. 050 432 8431

Tutkija kansantajuistaa eläinten mielen toimintoja

By | Blogi, Blogi

Miten eläimet aistivat ja kokevat maailman? Tähän kysymykseen vastaa evoluutiobiologi ja tiedetoimittaja Helena Telkänrannan kirja Millaista on olla eläin? Teoksessa käydään kattavasti läpi tuoretta tutkimusta eläinten mielen toiminnasta eli kognitiosta.

Oman lemmikin touhuja seuratessa moni on voinut päätellä, että eläimetkin kokevat tunteita ja mielihyvää, ovat sosiaalisessa vuorovaikutuksessa keskenään ja osaavat ratkaista ongelmia älykkäästi. Tutkimusmaailmassa tosin muun muassa lääketieteen, filosofian ja psykologian alan jotkut edustajat ajattelevat niin, että tunteiden näkeminen eläimillä on vain eläinten inhimillistämistä eli pyrkimystä aiheettomasti nähdä eläimissä meille tuttuja malleja.

Eläinten kognitiota on kuitenkin viime vuosikymmeninä tutkittu enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Samalla tutkimustulokset ovat paljastaneet, että olemme tienneet eläinten mielen toiminnasta varsin vähän. Nykytiedon valossa eläimet eivät olekaan vaistojensa automaattisesti ohjaamia olentoja, vaan erittäin monipuolisia toimijoita.

Kirjalle löytyi tilaus

Tutkimustietoa eläinten kokemusmaailmasta on julkaistu valtavasti kansainvälisissä tieteellisissä lehdissä, mutta se ei ole vielä tavoittanut suurta yleisöä tai tullut osaksi biologian oppikirjoja. Telkänranta ei halunnut, että uudet löydöt jäisivät vain tieteellisiä julkaisuja seuraavien lukijoiden tietoon, ja näin syntyi idea aihetta käsittelevästä kirjasta.

– Mediassa on ollut jonkin verran yksittäisiä tiedonmurusia eläinten kognitiosta. Olen itsekin kirjoittanut aiheesta artikkeleita Tiede-lehteen vuosien ajan, mutta yksittäisissä lehtijutuissa ei ole mahdollisuutta käsitellä kuin näiden laajojen ja mielenkiintoisten kokonaisuuksien osasia. Halusin siis olla sillanrakentajana tiedeyhteisön ja yhteiskunnan välillä. Tarkoituksenani oli saada tutkimustieto helppolukuisessa, yleistajuisessa muodossa suomalaisen yleisön ulottuville, Telkänranta kertoo.

Helena Telkänranta on omistanut akateemisen uransa eläinten käyttäytymisen ja kognition tutkimukselle, ja hän on kirjoittanut aiheesta kirjoja aikaisemminkin. Hänen kiinnostuksensa eläintieteeseen syntyi jo varhain.

– Eläimet ovat kiinnostaneet minua lapsesta lähtien. Erityisen paljon olen pohtinut sitä, millaisia eläinten omat tuntemukset ja kokemukset mahtavat olla. Lapsena minulla oli tilaisuus lukea joidenkin erinomaisten tutkijoiden, kuten Jane Goodallin, kirjoittamia kirjoja. Silloin minulle valkeni myös se, että tiede tarjoaa meille keinoja, joiden avulla saamme vähitellen yhä enemmän selvää eläinten käyttäytymisestä ja kokemusmaailmasta, Telkänranta muistelee.

Kokemisen jäljillä laboratorioissa

Telkänrannan kirjassa Millaista on olla eläin? kerrotaan eri puolilla maailmaa toimivista tutkijoista, jotka selvittävät eläinten kokemusmaailman arvoitusta. Heidän käyttämiään koejärjestelyjä ja niiden tuloksia kuvaillaan ymmärrettävästi mutta perinpohjaisesti, kuten oikeaoppisen populaaritieteen kirjan kuuluukin.

Aivotutkimuksen menetelmien käsittely on kirjassa keskeisessä roolissa. Samoja menetelmiä käytetään myös ihmismielen toiminnan tutkimiseen, ja niiden avulla olemme saaneet paljon tietoa eläinten ja ihmisten kokemusmaailman samankaltaisuuksista. Aivotutkimus on paljastanut muun muassa sen, että varikset tuntevat pelkoa samalla aivoalueella kuin ihmiset. Helsingin yliopistossa toteutettu tutkimus taas osoitti, että kun koira näkee tietokoneen näytöltä vieraiden ja tuttujen koirien ja ihmisten kasvoja, sen aivoaalloissa tapahtuu samanlaisia muutoksia kuin ihmisillä silloin, kun he katsovat kasvokuvia.

Kirjassa esitellään myös yksi vähemmän tekninen tutkimus, joka todisti, että kalat kykenevät tuntemaan kipua. Akvaariossa elävän kirjolohen huuleen suihkutettiin kirvelevää etikkahappoa, minkä jälkeen kala pyrki helpottamaan oloaan hankaamalla huultaan akvaarion reunaa vasten. Jos kirjolohelle annettiin kuitenkin myös kipua lievittävää morfiinia, se ei reagoinut etikkahappoon mitenkään.

Monta tapaa nähdä maailma

Eri eläinlajit kokevat ympäristönsä eri tavalla monestakin syystä, kuten muun muassa siksi, että niillä on erilaiset aistit. Kirjassa kerrotaan esimerkiksi linnuista, jotka näkevät ultraviolettivaloa, sekä magneettiaistista, joka on usealla eläinlajilla. Myös saman lajin eri eläinyksilöillä on erilainen kokemusmaailma, koska kukin yksilö on omakohtaisesti oppinut erilaisia asioita. Monet eläimet ovat esimerkiksi oppineet käyttämään apuvälineitä. Kirjassa kerrotaan haikarasta, joka osasi pyydystää kaloja asettamalla leivänpalasyötin veteen.

Puhuvia papukaijoja tutkimalla on saatu selville, että ne kokevat mielihyvän tunteen samanlaisena oli sen syynä sitten hyvä ruoka tai rapsutuksien saaminen. Papukaija pystyi kertomaan tutkijalle itse, mitä asioita se haluaa ja pitää hyvänä, kun sille oli ensin opetettu oikeat sanat.

Eläinten sosiaalinen elämä saa kirjassa oman lukunsa. Eläimille on monella tavalla tärkeää seurustella ja koskettaa toisiaan. Tämä tarve kumpuaa eläinten geeniperimästä. Tutkimuksissa on havaittu, että esimerkiksi hevoset ovat hyvin motivoituneita pääsemään toistensa seuraan. On myös havaittu, että eläimet voivat kokea myötätuntoa toisiaan kohtaan ja jopa toisen lajin edustajia kohtaan.

Kiitosta on satanut

Millaista on olla eläin? onnistuu tieteen kansantajuistamisessa. Teoksen lukeminen on erinomainen tapa päästä perille eläinten kognitiosta. Kirja on sujuvalukuinen, ja sen pariin palaa mielellään uudelleen. Opus onkin saanut erittäin positiivisen vastaanoton.

– Mediahuomiota on ollut paljon, ja kaikki näkemäni jutut ovat olleet myönteisiä. Tietokirjallisuutta edistävä Lauri Jäntin säätiö valitsi kirjan vuoden 2015 parhaaksi suomenkieliseksi tietokirjaksi. Kirja oli myös yksi kuudesta Tieto-Finlandia-ehdokkaasta. Nyt reilu puoli vuotta kirjan ilmestymisen jälkeen saan edelleen useita haastattelu- ja yleisöluentopyyntöjä viikossa – välillä useamman päivässä, kertoo Telkänranta.

Kirja on sai jatkoa syksyllä 2016 eläinten kognitiota käsittelevällä kirjalla nimeltä Eläin ja ihminen. Kirja keskittyy siihen, mitkä yleisesti ihmisen erityisominaisuuksina pidetyt piirteet esiintyvät myös eläimillä ja mitkä niistä ovat todellisia ihmisen ja eläinten välisiä eroja. Kirja tarkastelee myös sitä, miten ihmiset ja eräät eläimet ovat vaikuttaneet toistensa evoluutioon.

Millaista on olla eläin? osoittaa, miten huonosti olemme ymmärtäneet eläimiä. Monien eläinten kyvyt ovatkin paljastuneet erittäin monipuolisiksi, ja muun muassa nisäkkäiden perustunteet – kuten ilo, suru ja pelko – ovat samankaltaisia kuin ihmisillä. Vanhalle uskomukselle, jonka mukaan muiden nisäkkäiden tunteet olisivat vähemmän voimakkaita kuin ihmisten, ei ole löytynyt tutkimuksissa mitään tukea.

Telkänranta toivoo, että hänen kirjastaan olisi pitkällä tähtäimellä apua lemmikki- ja tuotantoeläinten elämässä esiintyvien ongelmien ratkaisemisessa.

– Toivon, että lukijat oppivat ymmärtämään eläimiä paremmin ja että kirja tarjoaa asiatietoa myös yhteiskunnalliseen keskusteluun, Telkänranta kertoo.

 

 

TEKSTI | Olli Makkonen

KUVAT | Ramesh Belagere, Stina Roth

 

Artikkeli on julkaistu HESYn jäsenlehden numerossa 01/2016.

Eläinosteopaatti lähestyy kehon ongelmia kokonaisvaltaisesti

By | Ajankohtaista, Blogi

Erilaiset kehon kiputilat, toiminnalliset ongelmat ja lihasjumit voivat vaivata muuten terveeltä vaikuttavaa lemmikkiä. Eläinosteopaatti lähestyy lemmikin kehon ongelmia kokonaisvaltaisesti kartoittaen ongelmien syitä ja arvioiden jatkohoidon tarvetta.

ANNA KIVINEN on koulutettu ja Valviran hyväksymä eläinosteopaatti, joka on pätevöitynyt eläinten hoitoon useilla kursseilla Suomessa ja Englannissa. Hän on koko ikänsä elänyt koirien kanssa. Nytkin hänen kotonaan temmeltää kaksi koiraa ja kissa, jotka ovat kaikki rescue-eläimiä. Hylätyt eläimet ovat lähellä Kivisen sydäntä. Hän on käynyt HESYn Eläinsuojelukeskuksessa antamassa osteopatiahoitoja sellaisille kissoille, jotka sitä mahdollisesti kaipaavat. Lisäksi hän on aikoinaan toiminut Animalian toiminnanjohtajana.

Ammatilleen omistautunut Kivinen järjestää erilaisia koulutuksia sekä koiranomistajille että koira-alan ammattilaisille. Koulutuksissa on käsitelty koiran anatomiaa ja kehoa. Ammattilaisille, kuten esimerkiksi koirahierojille, Kivinen on pitänyt palpaation eli käsintunnustelun kehittämiskoulutuksia.

– Näitä koulutuksia on säännöllisesti vuoden aikana, mutta järjestän niitä myös tilauksesta esimerkiksi rotujärjestöille ja muille ryhmille. Olisikin hauskaa järjestää ensimmäinen Kissa pintaa syvemmältä -koulutus. Kissaosteopatiaa käsittelevä sivustokin on juuri valmistunut, Kivinen sanoo innostuneesti.

 

Manuaalista terapiaa keholle

Eläinosteopaatti hoitaa yleensä eläimen elimistön kipu- tai häiriötiloja. Kivisen hoidettavina ovat koirat ja kissat. Hän kertoo osteopaatin lähestyvän lemmikin kehon ongelmia kokonaisvaltaisesti. Osteopaatti pyrkii siis ymmärtämään, mitä kaikkea kehossa on meneillään ja mistä mahdolliset ongelmat johtuvat.

– Osteopatia on manuaalista terapiaa. Työvälineenämme ovat kädet ja hyvin herkkä palpaatio. Hoidamme eri kudoksia: lihaksia, luita, niveliä, faskioita eli kalvoja, kehon nesteitä sekä hermoja. Osteopaatti pyrkii auttamaan kehoa löytämään tasapainon ja terveyden. Olennaista ei ole se, että tehdään mahdollisimman paljon ja isoliikkeistä, vaan että tehdään juuri sen verran ja sen tyyppistä hoitoa, jota keho tarvitsee parantuakseen, Kivinen selventää.

Yleensä osteopatiaa käytetään esimerkiksi liikuntaelinten tai rangan alueen toiminnallisten ongelmien hoitoon, lihasjumien vapauttamiseen, kipujen vähentämiseen ja vanhenevilla eläimillä elinvoiman ylläpitoon. Osteopatian avulla saadaan lisätietoa eläimen kehosta ja sen mahdollisista jännitteistä tai kipukohdista.

 

Apua liikkumisongelmiin

Kivisen tyypillisin potilas on koira, jolla on jäykkyyttä takapäässä, hyppyongelmia sekä vaikeuksia nousta ylös ja kulkea portaissa. Eläimen hoito aloitetaan aina tilanteen kartoituksella.

– Ensin katson koiran liikkeitä ja arvioin, missä kohdassa kehoa on ehkä ongelmia ja mistä ne voisivat johtua. Sitten haastattelen omistajaa muun muassa koiran historiasta ja liikkumisesta.  Tutkin ja hoidan eläimen yleensä lattialla. Pienemmät eläimet hoidan pöydällä. Käyn läpi eläimen koko kehon ja tutkin sen liikkeitä, jännitteitä ja kudoksen laatua. Myös kehon lämpötilaerot ja nesteiden liike voivat antaa paljonkin tietoa samoin kuin eläimen reaktiot kosketteluun.

Tutkittuaan potilaan Kivinen aloittaa hoidon osteopaattisilla tekniikoilla, joita on laaja kirjo.

– Itse käytän eniten niin sanottuja kraniaalisia tekniikoita, jotka ovat hyvin hellävaraisia, vähäeleisiä ja kuitenkin tehokkaita. Hoidan tarvittaessa myös sisäelimiä. Manipulaatiota eli voimakkaampia ja nopeita impulsseja käytän harvoin ja harkiten, koska kokemukseni mukaan eläimet vastaanottavat yleensä parhaiten pehmeämpiä tekniikoita.

Hoidon päätteeksi Kivinen kertoo omistajalle löydöksistään ja käsityksensä ongelmien syystä sekä arvion jatkohoidon tarpeesta. Tarvittaessa hän saattaa lähettää eläimen jatkohoitoon muille ammattilaisille, joihin lukeutuvat esimerkiksi eläinlääkärit ja eläinhierojat.

 

Helpotusta kipuun ja apua kuntoutukseen

Osteopatialla voidaan helpottaa lemmikin kipua, mutta hoidon teho riippuu kivun syystä. Jos kivun aiheuttajana on toiminnallinen ongelma, johon voidaan pureutua osteopatialla, kipuongelma on sillä ratkaistu. Osteopatiasta voi olla apua myös etenevien sairauksien, kuten vaikkapa nivelrikon, hoidossa, sillä sen avulla kyetään vapauttamaan muiden kuin nivelrikkoisten alueiden liikkeitä. Näin nivelrikkoisille alueille ei muodostu tarpeetonta rasitusta.

Osteopatia voi myös vapauttaa aineenvaihduntaa ja sitä kautta helpottaa esimerkiksi tulehdusprosesseja ja lisätä kehon liikkuvuutta. Osteopatian avulla voidaan helpottaa hermokipujakin. – Kipu on yleensä varsin monisyinen ongelma, johon liittyy sekä fyysisiä, psyykkisiä että ympäristöön liittyviä tekijöitä, Kivinen lisää. Osteopatiaa voidaan käyttää niin ikään eläinten kuntouttamisessa. Ensimmäiseksi on varmistettava, että eläimen keho toimii optimaalisesti nykytilanteessa.

– Jos esimerkiksi eläimen polvi on leikattu, on tärkeää varmistaa, että muut nivelet liikkuvat hyvin eikä kehoon ole päässyt syntymään suhteetonta lihasepätasapainoa. Näin kuntoutus harjoitteiden avulla pääsee paremmin käyntiin ja etenee niin hyvin kuin mahdollista.

Eläinosteopaattien koulutuksissa on eroja. Kivinen on ainoana suomalaisena käynyt Englannissa terapeuttisen kuntoutuksen kurssin osana laajempaa eläin osteopatiakoulututusta. Tämän ansiosta hänellä on valmiudet tarjota koirille kuntouttavia hoitokokonaisuuksia.

 

Kissa piilottelee kipuaan

Koirille ja kissoille annettavat osteopatiahoidot ovat toimintaperiaatteiltaan samanlaisia. Anatomiakin on molemmilla lajeilla kohtalaisen samanlainen, mutta kissojen vaivat ovat yleensä monimutkaisempia ja vaativat usein enemmän salapoliisityötä.

– Kissat eivät ehkä ilmaise ongelmiaan niin selkeästi kuin koirat. Ne voivat ilmaista kipuaan peitellysti. Kissat voivat oireilla vetäytymällä, käyttäytymällä aggressiivisesti tai olemalla haluttomia liikkumaan, ja me pyrimme ymmärtämään käytöksen syitä.

– Kuntoutettavilla kissoilla voi olla taustallaan traumaattisia kokemuksia, kuten esimerkiksi putoaminen korkealta tai joutuminen koiran riepoteltavaksi. Toisaalta kissan keho on joustava, joten ne ehkä pystyvät hieman helpommin käsittelemään itse kehossaan syntyneitä ongelmia. Uskon kuitenkin, että moni kissa hyötyisi osteopatiasta. Toivottavasti tieto tästä leviäisi myös kissanomistajien keskuudessa, Kivinen esittää.

 

Omistaja aavistaa lemmikin hädän

Kivinen on kuullut monet kerrat vastaanotolleen tulleelta eläimen omistajalta, että lemmikistä ei ole löytynyt eläinlääkärissä mitään vikaa. Omistajalla on kuitenkin ollut sellainen tunne, että eläin ei ole täysin kunnossa. Tällöin yleensä joku osteopatialla hoidettava toiminnallinen ongelma on löytynyt ja sen käsittely on helpottanut eläimen oloa. Siksi Kivinen uskoo siihen, että omistaja yleensä tietää, jos lemmikillä ei ole kaikki kunnossa.

– Selkeitä merkkejä osteopatian tarpeesta ovat kipuilu, ontuminen, jäykkyys, hyppyongelma, rappusissa kulkemiseen liittyvät vaikeudet, yllättävät käytösongelmat, toispuolisuus, lihasjännitykset, muutokset liikkeissä ja kuumat alueet kehossa. Yleensäkin suosittelen aina tuomaan lemmikin tarkastukseen trauman jälkeen esimerkiksi sellaisessa tilanteessa, jossa eläin on kaatunut, pudonnut tai törmännyt johonkin.

Aina lemmikin omistaja ei voi olla varma siitä, onko eläimellä jokin ongelma. Tilanne on silti hyvä tarkastaa, jotta lemmikin hyvinvoinnista saadaan varmuus. Yleensä osteopaatilta saa lisätietoa eläimen terveydentilasta – ja toisaalta sekin tieto, että ongelmia ei ole, voi olla omistajalle helpotus.

– Itse kukin voi kotikonstein arvioida eläimen liikkeitä esimerkiksi houkuttelemalla namin avulla lemmikkiä kääntämään päätään sivuille sekä ylös ja alas. Koko kehon ympyrä- tai kahdeksikkoliikkeellä voi sekä arvioida liikettä että venyttää eläimen kylkiä. Silmämääräisesti voi arvioida sitä, seisooko eläin tasaisesti kaikilla raajoillaan.

 

TEKSTI | Kati Wikström

KUVAT | Stina Roth

Artikkeli on julkaistu aiemmin HESYn jäsenlehdessä.

HESYn uuden eläinsuojelukeskuksen nimeksi valittiin HESY-keskus – kuvastaa yhdistyksen keskeisiä arvoja

By | Tiedotteet

Helsingin Eläinsuojeluyhdistys

Tiedote 21.5.2019

 

HESYn uudelle eläinsuojelukeskukselle etsittiin nimeä kilpailun avulla.  Voittajaksi valikoitui HESY-keskus, jonka katsottiin kuvaavan yhdistyksen ydintoimintoja ja keskeisiä arvoja. Nimikilpailu käynnisti varainhankintakampanjan, jonka tavoitteena on kerätä varoja uuden eläinsuojelukeskuksen rakennustöihin.

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry on hankkinut uudet toimitilat Pitäjänmäestä. HESY aloittaa varainkeruun toimitilojen remontointia varten toukokuun aikana. Varainkeruukampanja potkaistiin käyntiin nimikilpailulla, jossa toimitiloille etsittiin sopivaa nimeä 11.-30.4.2019 välisenä aikana.

HESY kutsui kaikki luovuutta puhkuvat eläinten ystävät osallistumaan toimitilojen nimeämiseen. Kisaan oli mahdollista ottaa osaa Facebookissa kisajulkaisun kautta sekä Twitterissä ja Instagramissa aihetunnisteella #hesynimikisa. Nimi-ideoita sai jättää HESYn verkkosivujen kautta osoitteessa hesy.fi/nimikisa. Nimiehdotuksia kerättiin myös Eläinystäväni 2019 –messuilla, jossa HESY edusti omalla osastollaan. HESYn myymälän vierailijat saivat hieroa aivonystyröitä ostosten teon lomassa ja heittää nimien keräyslaatikkoon oman ehdotuksensa.

Nimiehdotuksia kertyikin hyvän saalis, yhteensä 319 kappaletta. Yli puolet ehdotuksista tuli verkkosivujen linkin kautta. Nimikisalaatikkoon jätettiin paperisten korttien muodossa 83 nimiehdotusta ja saapuipa yksi paperinen nimikisakortti postitsekin. Ehdotusten joukossa oli paljon ainutlaatuisia oivalluksia, mutta myös samaa nimeä oli ehdotettu useampaan otteeseen. Suosituin nimi oli ”Tassula”, jota ehdotettiin jopa 18 kertaa.

HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen toivoi nimiehdotusten olevan mieleenpainuvia ja yhdistyksen ydintoimintoja kuvaavia. HESYn hallitus valitsi ehdotuksista parhaan 6.5. pidetyssä kokouksessaan. Nimikilpailun voittajaksi valittiin HESY-keskus, jota ehdotti Sonja Linna Espoosta. Voittajanimeä perusteltiin sillä, että se edustaa HESYn keskeisiä arvoja, joita on asiantuntijuus, yhteisöllisyys ja avoimuus. Nimi kuvastaa hyvin, kuinka uusien tilojen myötä kaikki HESYn toiminnot saadaan keskitettyä saman katon alle.

Uudesta eläinsuojelukeskuksesta löytyvät koulutus- ja tapahtumakäyttöön soveltuvat tilat. HESYn tavoitteena on laajentaa ja rikastaa HESY-keskuksen palveluita vuokraamalla ulkopuolisille eläinten parissa työskenteleville toimijoille näitä tiloja. Nimivalinta tukee myös tätä päämäärää.

 

Varainhankintakampanja käynnistyy

Uusien tilojen remontoiminen laadukkaaksi ja ajantasaiseksi eläinsuojelukeskukseksi vaatii suuria taloudellisia ponnistuksia. Yhteisiin talkoisiin kaivataan lahjoituksia ja apukäsiä. HESYn olemassa olevat varat on täysin sidottu tämänhetkisen toiminnan pyörittämiseen, joten uusien tilojen remontoimiseen on löydyttävä lisärahoitusta.

Nyt käynnistyvän varainkeruukampanjan tavoitteena on kerätä euroja, joilla katetaan rakennustyö sekä materiaali- ja tarvikehankintoja uusiin tiloihin.

Kampanjan myötä HESY uudistaa visuaalista ilmettään nykyaikaisemmaksi. Ennen juhannusta lanseerataan vapaaehtoisvoimin uudet nettisivut, jotka noudattavat kampanjailmeen mukaista selkeämpää linjaa. Uudet nettisivut rakennetaan ennen kaikkea käyttäjäystävällisyyttä silmällä pitäen. Tärkeimmistä asioista ei kuitenkaan tingitä, sillä kotia etsivien eläinten ilmoitukset tulevat edelleen olemaan pääosassa sivustolla.

Tunteisiin vetoava ja puhutteleva kampanja näkyy myös sosiaalisessa mediassa ja muissa HESYn viestintäkanavissa vuoden 2020 loppuun saakka.

 

HESY-keskuksen suunnittelutyöt etenevät vauhdilla

Uutta eläinsuojelukeskusta suunnitellaan jo tarmokkaasti, sillä tavoitteena on viettää avajaisia uusissa tiloissa marraskuun lopussa. HESY juhlii tänä vuonna 145-vuotistaipalettaan ja uuden talon avajaiset pidetään HESYn perustamispäivän 25.11. tienoilla.

Tällä hetkellä projekti etenee sukkelasti suunnittelupöydällä. Suunnitelmat on tarkoitus hioa kesän aikana toteutuskuntoon ja rakennustöiden on kaavailtu alkavan heinä-elokuussa.

HESY remontoi Pitäjänmäellä sijaitsevista tiloista tasokkaan eläinsuojelukeskuksen, jossa eläinten hoito ja pito on mahdollista viedä täysin uudelle tasolle. Merkittävimpänä muutoksena nykyiseen on eläintilojen kapasiteetin kasvattaminen. HESYn tämänhetkisiin eläintiloihin mahtuu noin 120 kissaa, 8 koiraa ja 6 kania sekä joitakin lintua ja eksoottisia eläimiä, kun uusissa tiloissa on mahdollista hoitaa parhaimmillaan lähes 200 kissaa, 17 koiraa ja kymmenkunta kania, lintuja ja eksoottisia eläimiä tarvittaessa. Eläimet voivat HESY-keskuksessa toteuttaa omaa lajityypillistä käyttäytymistään. Koirille on suunnitteilla ulkotarhat, kissat pääsevät toteuttamaan itseään kiipeilypuuhissa ja kanit rouskuttelemaan omaan yrttitarhaan. Toisin kuin nykyisissä tiloissa lähes kaikilla eläimillä on ulkoilumahdollisuus.

Uudet toimitilat tukevat HESYn visiota yhteiskunnasta, jossa eläimiä kohdellaan hyvin, kunnioittavasti ja vastuullisesti.

HESY-keskuksen talkoissa on mukana useita eri alojen asiantuntijoita, jotka toimivat pro bono-perusteisesti, jakaen kokemustaan ja tietotaitoaan kodittomien eläinten hyväksi. Näiden vapaaehtoisten apu on HESYlle korvaamatonta.

Hankkeen toteuttaminen ei kuitenkaan onnistuisi ilman lahjoituksia. Jokainen eläinrakas voi kääriä hihansa ja osallistua talkoisiin lahjoittamalla kodittomille kaltoin kohdelluille eläimille paremmat mahdollisuudet löytää loppuelämän koti.

 

Hylätyt eläimet tarvitsevat katon päänsä päälle! Lahjoita HESY-keskuksen remonttiin:

 

* Keräystilille FI60 2001 1800 1331 94 / Uusi Eläinsuojelukeskus -projektin avustustili, käytä viitenumeroa 1232 tai kirjoita viestitietoihin ”Lahjoitus”.

* MobilePayn kautta numeroon 12353.

 

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry:llä on Poliisihallituksen myöntämä rahankeräyslupa, jonka numero on: RA/2017/1022. Lupa on voimassa 1.1.2018–31.12.2020 koko Suomen alueella lukuun ottamatta Ahvenanmaata.

Lisätietoja:

 

Hannele Luukkainen

puheenjohtaja

040 547 7770

hannele.luukkainen@clarinet.fi

 

Pirjo Onza

toiminnanjohtaja

040 646 4061

pirjo.onza@hesy.fi

 

Miira Ojanen

Uusi Eläinsuojelukeskus -varainhankintakampanjan tuottaja

040 661 8507

Kun lemmikkieläin sairastuu miten arki jatkuu?

By | Blogi

Jokaisen lemmikkieläimen ottajan on varauduttava siihen, että jossakin vaiheessa edessä on tilanne, kun lemmikki sairastuu.

Jotkut lemmikit sairastuvat jo nuorina, mutta yleensä viimeistään vanhuus tuo mukanaan myös erilaisia kremppoja. Jos sairaudet ovat alussa oireettomia, lemmikin omistaja ei tule välttämättä edes ajatelleeksi, että hänen lemmikkinsä voisi olla sairas. Sairauksista suurin osa paljastuu viimeistään siinä vaiheessa, kun lemmikki viedään tutkittavaksi eläinlääkäriin.

Sairaus tai sairaudet yllättävät usein eläimen omistajan, joka saattaa pohtia sitä, miksi juuri hänen lemmikkinsä on sairas ja mitkä ovat hoitomahdollisuudet. Tässä vaiheessa on hyvä keskustella eläinlääkärin kanssa elinajan odotteesta ja elämänlaadusta. Kannattaa muistaa, että lääkityksen avulla sairauksista osa pysyy hallinnassa. Ruokavaliollakin voidaan hidastaa sairauksien etenemistä ja saada jopa vuosia lisäaikaa. Myös leikkaukset ovat yksi hoitovaihtoehto.

Varaudu haasteisiin

Arki voi olla sairastuneen lemmikin kanssa haastavaa. Jos lemmikille määrätään uusi ruokavalio ja perheessä on muitakin eläimiä, sairaan eläimen ruokkiminen pitää hoitaa siten, etteivät muut pääse sen aterioihin käsiksi. Jos sairautta hoidetaan lääkkein, saattaa lääkitseminen osoittautua hankalaksi. Etenkin pillerin antaminen kissalle voi olla vaikeaa. On myös tärkeätä muistaa, että lääkitys on annettava eläimelle joka päivä samaan aikaan – joskus jopa aamuin illoin. Omat aikataulut pitää sovittaa sairaan lemmikin hoidon mukaisiksi: lääkityksestä ei voi luistaa.

Lemmikkieläimen vointia on seurattava. On varmistettava, että eläin syö, juo ja tekee tarpeensa, eli perusasioiden on oltava kunnossa. Jos esimerkiksi kissa on syömättä yhdenkin vuorokauden, sen maksa alkaa vaurioitua. Juominenkin on tärkeätä, ettei eläimen elimistö pääse kuivumaan. Lemmikin suoliston toimintaa on hyvä seurata ja ylös kannattaa kirjata niin löysä ja kova uloste kuin ripulointi ja ummetuskin. Myös lemmikin painoa, turkin kuntoa ja juomisen määrää on seurattava, sillä niissä tapahtuvat muutokset ovat ensimmäisiä merkkejä sairaudesta.

Salakavala munuaisten vajaatoiminta

Sain omakohtaista kokemusta lemmikin sairastumisesta, kun ensimmäisellä kissallani Almalla todettiin munuaisten vajaatoimintaa. Sitä ei voida parantaa, mutta sairauden etenemistä kyetään hidastamaan oikealla ruokavaliolla. Munuaisten vajaatoiminnan oireita ovat ruokahaluttomuus, väsymys, pahanhajuinen hengitys, suun haavaumat, lisääntynyt juominen ja virtsaaminen sekä laihtuminen. Sairaus todetaan verikokeilla ja virtsatutkimuksilla. Siksi yli 7-vuotiaat kissat olisi vietävä kerran vuodessa terveystarkastukseen. Mitä aikaisemmin sairaus todetaan, sitä enemmän lemmikkieläimelle voidaan luvata elinaikaa.

Munuaisten vajaatoimintaa on haastavaa hoitaa. Pitää seurata, että lemmikkieläin syö eikä ala paastota. Sairauteen kuuluu laihtuminen, joten lemmikille on usein annettava lisäravintona energiageeliä, jota voi ostaa apteekista. Salakavala sairaus saattaa piillä pitkään: kissa vaikuttaa päällisin puolin terveeltä ja syö täysin normaalisti. Vasta munuaisten petettyä kissan kunto romahtaa ja sairaus aktivoituu.

Pahasti oireileva kilpirauhasen liikatoiminta

Seuraavan kerran törmäsin lemmikin sairauteen, kun vein toisen kissani Nellin verikokeisiin. Se oli muuttunut aggressiiviseksi ja alkanut käydä nuorimman kissani kimppuun ja maukua öisin eteisessä. Verikokeista selvisi, että Nellillä oli kilpirauhasen liikatoiminta.

Kissa oireili pahasti. Oli karvanlähtöä, laihtumista, jatkuvaa nälkää ja janoa, vilkastunutta aineenvaihduntaa, hermostuneisuutta ja vilkkautta, kehon lämpötilan vaihtelua ja mouruamista sekä maukumista. Kilpirauhasen liikatoimintaa hoidetaan lääkityksellä, joka ei paranna sairautta mutta pitää oireet kurissa.

Aamuin ja illoin annettavan lääkkeen saamisessa suu kautta perille oli omat haasteensa. Vuoden lääkitsemisen jälkeen tilanne onneksi helpottui, kun Nellille määrättiin kerran päivässä annettava lääkitys. Kissa on vaikea saada nielemään pillereitä, joten ruiskutin tabletit Nellin suuhun veden sekaan murskattuina.

Lääkkeen tehoa seurattiin alussa kuuden kuukauden välein otettavilla verikokeilla. Sitten siirryimme vuosittaiseen terveystarkastukseen ja laajojen verenkuvien ottamiseen. Lääkityksen avulla kilpirauhasen liikatoiminta saatiin hallintaan ja oireet kuriin. Lääkettä piti antaa Nellille joka päivä samaan kellonaikaan, mikä edellytti täsmällistä päivärytmiä.

Suun terveydenhuolto tärkeää

Iän myötä Nellillä alkoi olla yhä enemmän vaivoja. Kun Nelli oli 17-vuotiaana röntgenkuvauksessa, eläinlääkäri havaitsi kissavanhuksella alkuvaiheessa olevan hammassyöpymän, jota hoidettiin poistamalla yksi hammas leikkauksessa ja putsaamalla purukalusto hammaskivestä. Jälkihoidosta piti huolen tulehduskipulääke.

Lemmikin suun terveydestä kannattaa pitää huolta. Hampaat on syytä tarkastuttaa eläinlääkärillä säännöllisesti vuosittaisen terveystarkastuksen yhteydessä. Kissan normaaliin syömiseen ja suun toimintaan on hyvä kiinnittää huomiota. Välillä kannattaa itsekin kurkata lemmikin suuhun ja varmistaa, ettei hengitys haise pahalle.

Hammassyöpymähavainnon jälkeen tarkkailin, että Nelli söi normaalisti ja ettei syöminen tuottanut kipua. Kurkkasin sen suuhun säännöllisesti, vaikka kaveri ei siitä alkuun tykännytkään. Kerran sainkin kynsistä kunnolla käteeni.

Nelli ikääntyi ja menetti hampaita, aloin tarjota sille helposti purtavaa monipuolista ravintoa. Pehmeää ja pieneksi pilkottua lihaa sen oli helpompi syödä. Ruokakaupoissakin on tarjolla hyvä valikoima monipuolisia ja maukkaita senioriruokia, jotka kelpasivat nirsolle Nellille.

Monet lemmikin omistajat kauhistelevat aivan turhaan hampaiden poistoa. Esimerkiksi kissa ja koira pärjäävät ihan hyvin ilman purukalustoa ja voivat paremmin, kun kipeät hampaat eivät ole niiden kiusana.

Nivelrikko vaivaa seniorimirrejä

Nivelrikko on yleinen mutta vaikeasti havaittava ikäkissojen sairaus. Nivelrikon oireet ovat lievähköjä ja vaikeasti tunnistettavia. Eläimen liikkuminen voi olla jäykkää, ja kissa saattaa olla haluton hyppäämään. Kankeus ja väsymys tupataan yleensä laittaa vanhuuden piikkiin. Nellillä nivelrikko todettiin sen ollessa 16-vuotistarkastuksessa eläinlääkärillä.

Nivelrikkoisen kissan painoa on tarkkailtava, sillä ylipaino rasittaa niveliä ja pahentaa oireita. Nelli oli normaalipainoinen, joten sen painoa ei onneksi tarvinnut alkaa pudottaa. Sairautta hoidettiin tulehduskipulääkkeillä ja omega3-rasvahappovalmisteilla.

Koska Nellin takajalkojen lihaksisto oli surkastunut ja lonkat arat, seurasin sen liikkumista päivittäin. Lelut eivät enää jaksaneet kiinnostaa nivelvaivaista, mutta välillä kissavanhus riehaantui juoksemaan rallia pitkin asuntoa. Kissan kunto vaihteli päivittäin. Toisinaan Nelli kävi vain syömässä ja meni takaisin nukkumaan. Se tykkäsi makoilla iltaisin nojatuolissa ja oleilla ihmisten lähellä. Nelliä sai silitellä ja harjata. Joskus se puri harjaa, jos kampaussessio kesti liian kauan. Kesäisin Nelli viihtyi parvekkeella, jossa se bongaili lintuja.

Eläimen ehdoilla elämän ehtoopuolella

Vielä viimeisimpinä vuosinaan Nelli hyppäsi joka yö nukkumaan viereeni. Iltatoimenaan kissamummo halusi aina pestä perheen nuorimman kissan, jolle se oli kuin emo. Punnitsin Nellin säännöllisesti ja vein sen kerran vuodessa eläinlääkäriin senioritarkastukseen ja verikokeisiin.

Nelli oli hyvin kranttu ruoan suhteen; mikä tahansa ei nirsoilijalle kelvannut. Jos se sai yhtenä päivänä hyytelöä, seuraavana päivänä se ei kelvannut. Toisinaan minun oli käytävä vielä illalla kaupassa ruokaostoksilla, kun rouva ei suostunut syömään mitään tarjolla olevaa vaan vaati esimerkiksi moussea!

Nellillä oli vanhoilla päivillään useita sairauksia, mikä edellytti minulta valppautta. Seurasin, että lääkkeet tehosivat, ettei kissalla ollut kipuja ja ettei mitään poikkeavaa ilmaantunut. Halusin tarjota Nellille pitkän, hyvän ja nautinnontäyteisen elämän. Maaliskuussa 2016 nivelrikko vei voiton ja äityi niin pahaksi, että Nelli lähti kissojen taivaaseen Alma-kissan luokse.

TEKSTI | Heidi Dahlman

Juttu on julkaistu HESYn jäsenlehden numerossa 2/2017.

Suomeen on perustettava lain edellyttämät karanteenitilat maahan tuotaville lemmikkieläimille

By | Tiedotteet

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Tiedote 2.5.2019

Suomeen on perustettava lain edellyttämät karanteenitilat maahan tuotaville lemmikkieläimille

– Lemmikkejä lopetetaan rajalla byrokratian takia

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY vaatii, että Suomeen on perustettava karanteenitilat niille lemmikkieläimille, joiden tuontivaatimukset eivät ole täyttyneet. Tällä hetkellä nämä lemmikit on joko palautettava lähtömaahan tai lopetettava karanteenitilojen puutteen takia.

HESY vaatii, että Suomeen perustetaan mahdollisimman pian virallisesti hyväksytyt karanteenitilat sellaisille lemmikkieläimille, joiden maahantulo estyy tuontiasiakirjojen epäselvyyksien tai puutteiden takia. Viralliset karanteenitilat mahdollistaisivat lemmikin pitämisen eristyksissä sen ajan, että sen tuontiehdot saadaan kuntoon ja mahdollinen eläintautien leviämisriski todetaan aiheettomaksi.

Suomen lain mukaan lemmikki, joka ei täytä lakisääteisiä tuontivaatimuksia, on joko palautettava lähtömaahansa, lopetettava tai toimitettava aluehallintoviraston hyväksymään karanteeniin. Jälkimmäinen vaihtoehto ei ole kuitenkaan toteutettavissa, koska Suomessa ei ole laissa määriteltyjä karanteenitiloja tai -asemia lemmikkieläimille, joiden maahantuonti estyy.

– On harhaanjohtavaa väittää, että karanteeniin siirtäminen on vaihtoehto tuontieläimelle. Käytännössähän näin ei ole ja karanteenin puutteen takia moni eläin joudutaan lopettamaan, sillä eläimen palautus lähtömaahan on usein vaikeaa tai jopa mahdotonta. Paluumatkalle voi olla hankalaa saada järjestettyä saattajaa tai lähtömaahan eläimen vastaanottajaa. Lisäksi moniin EU:n ulkopuolisiin maihin vaaditaan viisumi, jota voi olla mahdotonta saada muutamassa päivässä. On epäeettistä tapattaa syyttömiä eläimiä sen takia, että Suomessa lain edellytykset eivät täyty eikä eläimille ole järjestetty väliaikaista eristystä, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Tuontivaatimukset ovat etenkin EU:n ulkopuolelta Suomeen tuotaville lemmikkieläimille yksityiskohtaiset ja niiden selvittäminen on vaikeaa. Esimerkiksi täysin terve ja sinänsä tuontikelpoinen lemmikkieläin voidaan lopettaa rajalla vain siksi, että sen omistaja ei ole ymmärtänyt tai osannut hankkia lemmikilleen juuri oikeanlaista terveystodistusta eikä lemmikkiä voida palauttaa lähtömaahan.

EU-alueelle tuotavilla lemmikkieläimillä on oltava komission asetuksessa säädetyn mallin mukainen terveystodistus (kts. liite IV). Asiasta määrätään kaikkia EU-maita sitovalla lemmikkiasetuksella. Lemmikin maahantuonti siis estyy, vaikka sille olisi tehty kaikki maahantuonnin edellyttämät terveystoimenpiteet ja tästä olisi olemassa myös pitävät tositteet, jos terveystositteen mallina on käytetty muuta lomakepohjaa kuin EU-säätelyssä määriteltyä. Ikävä esimerkki tästä on Iranista Suomeen tuotu ja rajalla lopetettu Lusi-kissa, jonka kohtalosta kerrottiin Seura-lehdessä huhtikuussa.

– On kohtuutonta, että lemmikkieläimet menettävät henkensä ja niiden omistajat rakkaan perheenjäsenensä tolkuttoman byrokratian takia. Erityisen heikossa asemassa ovat suomen kieltä taitamattomat tai heikosti taitavat. Esimerkiksi Lusin ulkomaalaistaustaisen omistajan oli työlästä selvittää tuontiehtoja ja hänen oli vaikea saada tilanteessa apua viranomaisilta, Luukkainen summaa.

– Lemmikkieläinten tuontiehdoista tulisikin olla hyvin selkeät ohjeet Ruokaviraston sivuilla ja palvelua olisi annettava myös puhelimitse. Valtion ja valtion virastojen tehtävänä on palvella kansalaisia, eikä tätä tehtävää voi toteuttaa kunnolla tarjoamalla asiakkaille pelkkää sähköistä asiointia, hän lisää.

HESY on huolissaan myös tulliviranomaisten pätevyydestä lemmikkieläimen maahantuontikelpoisuuden tarkastajina. Nykyisellään rajaeläinlääkäri tarkastaa vain kaupallisessa tarkoituksessa EU:n ulkopuolelta maahantuodut lemmikkieläimet ja Tulli vastaa omistajan kanssa saapuvien lemmikkieläinten maahantulotarkastuksista. Yhdistys esittää, että käytäntöä muutetaan ja jatkossa kaikille EU:n ulkopuolelta tuotaville lemmikkieläimille tehdään eläinlääkinnällinen rajatarkastus ja rajaeläinlääkäri päättää epäselvissä tilanteissa eläimelle tehtävistä jatkotoimenpiteistä. Tämä takaisi sen, että lemmikin asiakirjat käy läpi ja kokonaistilanteen arvioi henkilö, joka on eläinten hyvinvoinnin asiantuntija.

– Kun tulliviranomaisilla ei ole mitään eläinlääketieteellistä koulutusta, he saattavat keskittyä tarkastuksessa siihen, että vain maahantuonnin muodollisuudet täyttyvät. Tämän takia lopettavaksi voi joutua lemmikkieläin, jolta puuttuu tietty asiakirja, mutta joka kuitenkin periaatteessa täyttäisi tuontiehdot. Jos meillä olisi karanteenitilat tuontieläimille ja rajatarkastuksen suorittaisi eläinlääkäri, monen eläimen henki voisi pelastua, Luukkainen jatkaa.

Lisätietoja:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
HESYn hallituksen puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Nina Immonen
HESYn hallituksen jäsen
p. 040 506 3883
nina.immonen@live.com