Älä jätä lemmikin tunnistusmerkintää puolitiehen: Rekisteröimätön mikrosiru on hyödytön
Sirutetun lemmikin tunnistenumero saadaan selville mikrosirulukijalla.
Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry.
Tiedote 4.10.2021
Älä jätä lemmikin tunnistusmerkintää puolitiehen: Rekisteröimätön mikrosiru on hyödytön
Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY muistuttaa maailman eläinten päivänä 4.10. lemmikin mikrosirutietojen rekisteröimisen ja ajan tasalla pitämisen tärkeydestä. Katoamistilanteessa tunnistusmerkityn ja rekisteröidyn eläimen omistaja on helposti jäljitettävissä ja ajantasaiset rekisteritiedot nopeuttavat löytöeläintaloihin päätyvien eläinten palautumista koteihinsa.
Löytöeläintaloissa ja eläinsuojeluyhdistyksissä kohdataan usein mikrosirotettuja eläimiä, joiden sirutietoja ei löydy Suomen eläintietokannoista. Eläimelle on voitu laittaa mikrosiru eläinlääkärin vastaanotolla tai muussa tilanteessa, mutta sirutietoja ei ole joko ymmärretty, osattu tai viitsitty viedä mihinkään eläintietokantaan.
– Mikrosirusta ei ole mitään hyötyä, jos eläimen tietoja ei ole missään rekisterissä. Jokaisessa mikrosirussa on uniikki numerosarja, joka saadaan selville mikrosirulukijalle. Itse sirussa ei ole muuta tietoa. Tunnistusmerkinnän yhteydessä olisikin aina painotettava, että omistajan on syytä rekisteröidä lemmikkinsä tiedot johonkin tunnettuun eläintietokantaan, sanoo HESYn puheenjohtaja Nina Immonen.
– Yhtä oleellista on, että tunnistusmerkityn ja rekisteröidyn eläimen omistajuudessa, yhteystiedoissa tai muissa keskeisissä tiedoissa tapahtuvat muutokset päivitetään viiveettä eläintietokantaan, Immonen jatkaa.
Valitettavan usein tunnistusmerkityn eläimen rekisteritietojen päivittäminen jää tekemättä maahantulotilanteessa. Suomeen ulkomailta tulevalla koiralla, kissalla ja fretillä on oltava tunnistusmerkintä. Jos tarkoituksena on jäädä maahan tai kyseessä on tuontilemmikki, eläimen ajantasaiset tiedot on syytä kirjata johonkin Suomessa ylläpidettävään lemmikkirekisteriin.
HESYlle on vuosien varrella tullut lemmikkejä, joiden mikrosirut ovat viitanneet ulkomaille ja joiden omistajatietoja on etsitty sirunumeron avulla Suomen ja ulkomaiden sirurekistereistä sekä Euroopan laajuisesta Europetnet-eläintietokannasta – tuloksetta. Näissä tilanteissa eläinten alkuperäisten omistajien etsintä on jouduttu lopulta keskeyttämään ja eläimet on luovutettu uusiin, vastuuntuntoisiin koteihin.
– Haluan muistuttaa, että tunnistusmerkintä yhdessä ajantasaisten rekisteritietojen kanssa on lemmikin henkivakuutus. Eläinsuojelulain mukaan löytöeläinten talteenottopaikoilla on 15 vuorokauden säilytysajan jälkeen oikeus myydä, luovuttaa tai lopettaa lunastamaton löytöeläin, Immonen lisää.
Suomeen tarvitaan keskitetty lemmikkirekisteri
HESYn mielestä Suomen nykyiset lemmikkien tunnistusmerkintä- ja rekisteröintikäytännöt eivät ole toimivia. Koiria koskeva tunnistusmerkintä- ja rekisteröintivelvoite astuu voimaan vuonna 2023, mikä on tervetullut uudistus. Samaan aikaan kissat ovat jäämässä velvoitteen ulkopuolelle, vaikka kissat ovat löytöeläinten talteenottopaikoissa selkeästi yliedustettuina. Lisäksi liian monet eri rekisterit mitätöivät tunnistamisjärjestelmän idean.
– Tunnistusmerkintä- ja rekisteröintivelvoitteen tulee koskea myös kissoja ja kaneja, ja Suomeen on perustettava kaikki kunnat kattava, keskitetty lemmikkieläinrekisteri. Liian monen erillisen rekisterin olemassaolo vaikeuttaa löytöeläimen omistajan jäljittämistä: viranomaisten ja löytöeläintalojen pitäjien on mahdotonta tietää, mistä rekisteristä heidän kannattaa etsiä tunnistusmerkityn eläimen omistajan tietoja, ja tiedot saatetaan löytää liian myöhään – vasta löytöeläimen säilytysajaksi määrätyn 15 vuorokauden jälkeen, Immonen summaa.
Suomen nykyiset lemmikkieläinrekisterit
Suomessa on lukuisia toisistaan erillisiä eläintietokantoja, joihin tunnistusmerkityn lemmikin tiedot voi kirjata. Suomen Kennelliitolla on koirille ja Suomen Kissaliitolla kissoille omat rekisterinsä, joihin voi tallentaa myös maatiaiskissan ja monirotuisen koiran tiedot. Lisäksi tunnistusmerkittyjen eläinten tietokantoja ylläpitävät ainakin Turvasiru-verkkopalvelu ja Siruhaku.fi-verkkopalveluun potilastietonsa tallentavat eläinlääkäriasemat. Omat rekisterinsä on yleensä myös kodittomia eläimiä auttavilla eläinsuojeluyhdistyksillä. Lisäksi on olemassa kaksi lemmikkien ”omakantaa” eli Petmeddata-sovellus ja Kanta.pet-palvelu, jossa on siruhakutoiminto ja jossa on tiedot palveluun syötetyistä ja palveluun eläinlääkäriohjelmistoista siirtyneistä sirutetuista eläimistä.