Älä hylkää lemmikkiäsi!
Tuhansittain hylättyjä lemmikkejä
On surullista, että suomessa lemmikkejä hylätään vuosittain tuhansia. Niitä hylätään erityisesti lomien kynnyksellä ja lomakausien jälkeen. Jos hankkii itselleen lemmikin, on siitä myös huolehdittava. Jos siitä ei jostain syystä pysty huolehtimaan, on sille etsittävä uusi hyvä koti. Lemmikin hylkääminen oman onnensa nojaan on aina huonoin mahdollinen ratkaisu. Lemmikki ei ole kertakäyttötavaraa, jonka voi hylätä kyllästyessään, kun ei enää kiinnosta tai jaksa. Eläimen pito vaatii omistajaltaan paljon niin olosuhteiden, tietotaidon kuin ruokinnan suhteen. Monille tulee yllätyksenä lemmikin vaativuus; varsinkin siinä vaiheessa, kun suloisesta pennusta kasvaa aikuinen, vaativa yksilö. Lemmikin ottaminen vaatii aina harkintaa; eksoottisen lemmikin ottaminen vielä suurempaa ja perusteellisempaa. Suomessa laki kieltää eläimen hylkäämisen, silti eläinten heitteillejättöä tapahtuu ja sitä on vaikea valvoa. Eläinsuojelulaki lähtee siitä, että eläimen omistaja pitää sitä kuin perheenjäsentä. Eläimen omistaja on vastuussa siitä, että eläin saa asianmukaisen, hyvän ja rakastavan kodin. On ymmärrettävä, että eläinkin on tunteva olento, kuten ihminen. Tärkeää on asennekasvatus, jolla eläinten kaltoinkohtelu ja hylkääminen saataisiin kokonaan loppumaan.Valistus pitää lähteä jo lapsista, että lemmikistä pitää huolehtia.
Lemmikkien välinen epätasa-arvo
Jokaisella eläimellä pitäisi olla itseisarvo, sen pitäisi olla arvokas siksi, että se on elävä ja tunteva olento. Näin ei käytännössä ikävä kyllä kuitenkaan ole, sillä muun muassa mustia ja liian ”tavallisen” näköisiä eläimiä hylätään. Huolenpito ja yhteinen aika rakkaan eläinystävän kanssa on parasta ja arvokasta, oli hän minkä värinen, näköinen, tai kokoinen tahansa. Eläinten kanssa on mentävä eläinten ehdoilla. Tilastojen mukaan hylkäämisten suhteen heikoin tilanne on kissoilla, joita päätyy löytöeläintaloihin joka vuosi noin 10 000. Vain yksi kymmenestä haetaan takaisin alkuperäiseen kotiinsa. Tällä hetkellä joka viides löytökissa päätyy lopetettavaksi. Kissojen asema on niin kauan huono, kun niitä jaetaan ilmaiseksi. Kun kissalle saadaan oma rahallinen arvo, niin sen asema myös paranee.
Kani on kasvattanut lemmikkieläimenä suosiota. Se on pikkuhiljaa murtautumasta navetasta ja häkistä eläimeksi, joka voi kaikkien mielestä asua vapaana kerrostaloasunnossa ja joka on yhtä älykäs kuin kissa ja koira. Kanin kanssa voi harrastaa ja se oppii temppuja. Lemmikkilajin suosio tuo kuitenkin aina mukanaan haittoja, sillä myös kaneja hylätään huolestuttavan paljon. Kissojen tavoin hylätyistä kesykaneista on kasvanut villiintynyt citykanipopulaatio, joiden määrä on tänä vuonna taas kasvanut runsaasti. Kaniongelma on lähtöisin muun muassa niistä kesämökkeilijöistä, jotka ottavat kesän alussa kanin ja hylkäävät sen luontoon lomansa jälkeen. Jotkut hylätyt kesykanit ovat selviytyneet luonnossa niin pitkään, että ovat ehtineet lisääntyä. Kani ei kuitenkaan kuulu Suomen luontoon, eikä kanien hylkäämisessä ole kyse ”eläinsuojelusta” vaan heitteillejätöstä ja eläinsuojelurikoksesta. Kanien hylkääminen ei millään tavalla eroa kissan, koiran tai minkään muun eläimen hylkäämisestä.
Tilanne on onneksi paljon parempi koirien kohdalla. Se on Suomen suosituin lemmikkieläin ja myös vähiten hylätty. Löytöeläintaloihin viedyistä koirista jopa 90 prosenttia noudetaan takaisin koteihinsa. Kissoille, kaneille ja kaikille muille eläimille pitäisi suoda vähintään samanlainen asema lemmikkinä kuin koirilla on. Kuitenkin kaikkien lemmikkieläinten aseman parantamisessa riittää vielä paljon töitä, eivätkä koiratkaan suinkaan ole turvassa kaltoinkohtelulta ja heitteillejätöltä. Koiria hylätään Suomessa vuosittain satoja ja yksikin hylätty koira tai muu lemmikki on liikaa. Toinen lukunsa on akvaariokalat ja muut todella pienet lemmikit kuten hiiret, gerbiilit, hamsterit ynnä muut, niistä ei edes ole tietoja, tilastoja kuinka paljon niitä hylätään tai tapetaan epäeettisesti. Ikävä kyllä niitä on liiankin helppo hylätä jättämättä jälkeäkään rikoksestaan.
Eksoottiset lemmikkieläimet
Korkeasaaresta kerrotaan, että on melko yleistä, että hankalaksi käyneitä lemmikkejä salakuljetetaan ja vapautetaan eläintarhoihin. Tavallisin tapaus on punakorvakilpikonna. Ajattelematon teko voi johtaa kuitenkin todella ikäviin seurauksiin. Eksoottisten lemmikkien myyminen on suistanut monia lajeja sukupuuton partaalle tai ainakin vähentänyt luonnonkantoja dramaattisesti. Tämän vuoksi onkin tärkeää lemmikkiä hankkiessa ottaa selvää sen alkuperästä ja miettiä millaista toimintaa hankinnallaan tukee. On varmistettava, että lemmikin tausta on tunnettu. Eläin tulisi hankkia hyvämaineiselta, asiansa osaavalta kasvattajalta tai luotettavasta eläinkaupasta. Eläintä ei tule missään nimessä ostaa, mikäli sen alkuperästä ja tarvittaessa myös CITES-todistuksen aitoudesta ei voi olla varma. Monen eksoottisena seuraeläimenä pidettävän eläimen kansainvälinen kauppa on luvanvaraista, ja aito CITES-todistus takaa, että myytävää yksilöä ei ole pyydystetty luonnosta vaan se on kasvatettu tarhassa. Vieraslajilaki asettaa jonkin verran rajoitteita lemmikkieläinten pitoon. Kiellettyjen lemmikkien listalla ovat mm. pesukarhu ja haisunäätä sekä monet muut, joita ei saa enää tuoda, kasvattaa tai markkinoida. Jos suunnittelet eläimen maahantuontia, ota näistä asioista etukäteen selvää. Mikäli ostat eksoottisen lemmikin, niin ota selvää sen alkuperästä ja papereista.
Teksti: Tanja Puhakka