HESYn perinteinen joulutonkkakeräys auttaa kodittomia eläimiä

By | Tiedotteet | No Comments

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry.

Tiedote 10.12.2018

HESYn perinteinen joulutonkkakeräys auttaa kodittomia eläimiä

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESYn perinteinen joulutonkkakeräys järjestetään jälleen 10.–22.12. välisenä aikana Lasipalatsilla ja aikavälillä 7.–24.12. Megaeläin Itiksessä. Keräykseen voi osallistua antamalla rahaa keräystonkkiin. Lahjoituksen voi tehdä myös verkossa.

HESY jalkautuu jälleen vapaaehtoisten varainkerääjien ja keräystonkan kanssa Lasipalatsin Forumin puoleiselle nurkalle, jossa päivystetään 10.–22.12. välisenä aikana arkisin kello 15–18 ja viikonloppuisin kello 11–14. Uutena keräyspisteenä on Itäkeskuksessa sijaitseva Megaeläin Itis (Itäkatu 7). Megaeläimessä keräystonkkaa pidetään aikavälillä 7.–24.12. arkisin kello 10–21, lauantaisin kello 10–20 ja sunnuntaisin kello 12–18. Poikkeuksena ovat sunnuntait 16.12. ja 23.12, jolloin Megaeläin ja keräyspiste ovat avoinna kello 10–20, ja jouluaatto 24.12., jolloin Megaeläin on avoinna kello 9–13. Eläinten joulukeräykseen voi osallistua antamalla rahaa keräystonkkiin.

Joulukeräyksessä saaduilla varoilla kustannetaan yhdistyksen hoidossa olevien eläinten eläinlääkäri-, hoito- ja ruokakuluja. HESYn hoitoon tulee joka vuosi noin 500 heitteille jätettyä eläintä. Eläinten auttamiseen kuluu vuosittain lähes miljoona euroa. Koska HESYn toiminta pohjautuu pääasiassa yksityisihmisiltä saatuihin lahjoituksiin, joulukeräys on yhdistykselle merkittävä tuki eläinten auttamisessa.

– Toivomme, että joulun yltäkylläisyyden keskellä ihmiset muistaisivat myös kodittomia lemmikkejä. Eläinrakkaiden lahjoittajien ansiosta kykenemme takaamaan monelle hylätylle eläimelle huolenpitoa ja turvallisen tulevaisuuden. Samalla lahjoittaja saa itselleen joulumielen. Onhan joulu antamisen aikaa, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Keräyspisteille voi tuoda myös lakana- ja pyyhelahjoituksia sekä eläimille tarkoitettuja ruokalahjoituksia kuten aikuisten kissojen, pentukissojen ja koirien märkäruokia ja koirien puruluita. Joulukeräykseen verkkomaksulla osallistuvat voivat lahjoittaa haluamansa summan HESYn kodittomien eläinten avustustilille.

HESYn eläimiä voi auttaa myös aineettomalla lahjalla. Aineettomat lahjat ovat korvamerkittyjä, ja ne käytetään lahjan yhteydessä kerrottuun tarkoitukseen.

Keräyspisteille sekä HESYn Eläinsuojelukeskuksen toimistolle (Yhdyskunnantie 11, avoinna ma-pe klo 10–18 ja su klo 15–18) voi toimittaa myös täsmälahjoituksia, jotka löytyvät HESYn verkkosivuilta nimellä ”eläinten joululahjatoivelistat”.

HESYn hoidossa on tällä hetkellä noin 120 koditonta eläintä, jotka etsivät vastuuntuntoisia koteja. Ennen uusiin koteihin sijoittamista kaikki eläimet käyvät läpi perusteellisen eläinlääkärintarkastuksen ja sen mukaiset hoidot. Esimerkiksi kissat, koirat ja kanit madotetaan, tunnistusmerkitään mikrosirulla ja tatuoinnilla, leikataan ja rokotetaan lajikohtaisten tarpeiden ja suositusten mukaan.

Lisätietoja:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Pirjo Onza
toiminnanjohtaja
p. 040 646 4061
pirjo.onza@hesy.fi

Uusi Eläinsuojelukeskus avataan HESYn 145-vuotisjuhlavuonna

By | Tiedotteet | No Comments


HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen ja Uudeksi Eläinsuojelukeskukseksi ostetun toimitilan omistanut Raimo O. Kiiskinen esittelevät kiinteistöstä otettua kuvaa.

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Yhdistyksen hallitus tiedottaa 5.12.2018

Uusi Eläinsuojelukeskus avataan HESYn 145-vuotisjuhlavuonna

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY on ostanut Helsingin Pitäjänmäen kaupunginosassa, osoitteessa Muonamiehentie 7 sijaitsevan rakennuksen Uudeksi Eläinsuojelukeskukseksi. Tilojen muokkaaminen eläintiloiksi aloitetaan alkuvuodesta 2019. Arkkitehti Stefan Ahlman tekee tilasuunnittelun HESYn ajatusten mukaisesti.

Uudessa Eläinsuojelukeskuksessa on neliöitä kahdessa kerroksessa yhteensä 2000, ja se sijaitsee puistoon rajautuvalla tontilla, jonka koko on 2.601 m². Kissoille, koirille, kaneille ja muille HESYn hoidettaviksi tuleville eläimille varustetaan uudet, sopivat ja asianmukaiset tilat. Kissapaikkoja varataan noin 200 kissalle ja koirapaikkoja 15–20 koiralle. Kaneille, kilpikonnille, jyrsijöille ja muille eläimille tehdään omat osastot. Näiden lisäksi kissoille ja koirille tehdään myös ulkoilutarhat. Henkilökunta saa samalla viihtyisän ja turvallisen työympäristön. Osa rakennuksen tiloista on tarkoitus vuokrata ulkopuolisen liiketoiminnan käyttöön, jotta yhdistys saa vuokratuloja. Toiminta uusissa tiloissa aloitetaan HESYn 145-vuotisjuhlavuoden eli vuoden 2019 aikana.

HESYn omistama, Espoossa sijaitseva kiinteistö, jossa koirat aiemmin pidettiin, on nyt myynnissä. Myös yhdistyksen nykyinen Eläinsuojelukeskuksena tunnettu kiinteistö Itä-Pakilassa myydään. Uusi Eläinsuojelukeskus maksoi 1,8 miljoonaa euroa. Tilojen remontointiin eläintiloiksi varataan noin 500 000 euroa.

– Olemme hyvin huojentuneita siitä, että yhdistykselle löydettiin vihdoin hyvä ja toimiva rakennus, jossa on tilaa kaikille hoidossamme oleville eläimille ja jossa henkilökunnalla on kunnolliset työtilat, summaa HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Yhdistyksen varallisuutta on vuosien varrella kartutettu testamentein saaduilla varoilla. Nyt tästä varallisuudesta suuri osa käytetään kauan odotettujen uusien tilojen hankintaan. Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen toiminta on voimakkaasti riippuvainen testamenteista ja lahjoituksista. HESY aloittaa nyt varojen keräämisen uusien tilojen remonttikustannuksiin, jotta yhdistyksen pääomaa säilyisi mahdollisimman paljon tulevaisuuden toiminnan takaamiseksi. Suuret kiitokset kaikille tähän mennessä yhdistystä tukeneille, jäsenille sekä testamentilla HESYn eläimiä muistaneille. HESY käynnistää keräyksen remonttikustannuksia varten ja toivoo mahdollisimman monen yrityksen lähtevän mukaan tukemaan eläinsuojelutyötä.

HESYn hallitus toivoo, että mahdolliset kommentit ja ehdotukset Uudesta Eläinsuojelukeskuksesta ja siihen liittyvistä asioista lähetetään sähköpostiosoitteeseen uusiesk@hesy.fi

Kohdennetut lahjoitukset HESYn Uuden Eläinsuojelukeskuksen remonttiin voi tehdä suoraan yhdistyksen keräystilille: FI60 2001 1800 1331 94. Viitenumero on 100586.

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY on vuonna 1874 perustettu eläinsuojelun uranuurtaja Suomessa. HESYn päätehtäviä ovat kodittomien lemmikkieläinten auttaminen ja eläinten arvostuksen nostaminen. Yhdistys sijoittaa vuosittain noin 500 heitteillejätettyä eläintä uusiin, vastuuntuntoisiin koteihin. Rahankeräyslupa: HESYllä on Poliisihallituksen myöntämä rahankeräyslupa, jonka numero on: RA/2017/1022. Lupa on voimassa 1.1.2018–31.12.2020 koko Suomen alueella lukuun ottamatta Ahvenanmaata.

Lisätietoja:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Pirjo Onza
toiminnanjohtaja
p. 040 646 4061
pirjo.onza@hesy.fi

Rajat räiskeelle -kansalaisaloite ilotulitteiden haittojen vähentämiseksi avattiin tänään

By | Tiedotteet | No Comments

Rajat räiskeelle -kansalaisaloite ilotulitteiden haittojen vähentämiseksi avattiin tänään

Tiedote 4.12.2018

Neljätoista eläin-, terveys-, potilas- ja vammaisjärjestöä avasi tänään 4.12.2018 Rajat räiskeelle -kansalaisaloitteen ja sitä tukevan kampanjan, jonka tavoitteena on merkittävästi vähentää ilotulitteiden aiheuttamia terveys-, hyvinvointi- ja ympäristöhaittoja. Aloite rajaisi luokkien F2 ja F3 ilotulitteiden käytön siirtymäajalla vain ammattilaisten käyttöön.

Ilotulitteet aiheuttavat kansalaisille joka vuosi vakavia silmävammoja, esimerkiksi viime vuodenvaihteessa 12 silmävammaa. Ilotulitteiden käyttö aiheuttaa myös muita vammoja, kuten kuulo- ja palovammoja. Ilotulituksesta aiheutuu vuosittain myös noin sata tulipaloa ja merkittäviä omaisuusvahinkoja. Ilotulitteet myös heikentävät ilmanlaatua ja kuormittavat ympäristöä sekä aiheuttavat lukuisille eläimille voimakasta stressiä ja pelkoa.

Rajat räiskeelle -kansalaisaloitekampanjan tavoitteena on, että ilotulituksia saavat siirtymäajan jälkeen järjestää ainoastaan ammattimaiset, luvan saaneet ilotulittajat. Aloite ei puuttuisi F1-luokkaan kuuluvien pyroteknisten tuotteiden, kuten tähtisadetikkujen kuluttajakäyttöön.

– On kiistatonta, että ilotulitteiden käyttö aiheuttaa joka vuosi merkittävää haittaa ja vaaraa suurelle määrälle ihmisiä ja eläimiä ja kuormittaa ympäristöä. Ilotulitteiden aiheuttamat vammat ja haitat liittyvät yleensä niiden kuluttajakäyttöön. Ilotulitteet eivät ole kuluttajille välttämättömiä tuotteita ja niiden käyttöön liittyy riskejä. Näiden ongelmien ratkaisemiseksi yksinkertaisinta ja tehokkainta olisi sallia ilotulitteiden käyttö vain ammattilaisille, sanoo kansalaisaloitteen yksi alullepanijoista, Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY:n puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Silmävammat ja muut henkilövahingot aiheuttavat kustannuksia yhteiskunnalle

Osaamattomissa käsissä ilotulitteet voivat olla vaarallisia niitä käyttäville ihmisille ja ilotulituksia katseleville sivullisille. Tämä johtuu ensisijaisesti siitä, että ilotulitteita käyttävät kuluttajat eivät ole ammattilaisten tavoin perehtyneitä ilotulitteiden käyttöön. Kuluttajat voivat käyttää ilotulitteita myös tahallaan väärin. Ilotulituksen rajoitteet eivät ole vähentäneet haittoja riittävästi.

– Ilotulitusta on rajoitettu vuonna 2009, mutta rajoitukset eivät ole poistaneet ilotulitteista aiheutuvia silmävammoja. Vuosikausien valistustyöllä silmävammojen määrä on saatu laskemaan, mutta vammautuneiden määrässä ei näytetä pääsevän nykyistä tasoa, keskimäärin noin 10–20 vuosittaista silmävammaa, alemmas. Vammautuneista noin kolmasosa on lapsia ja nuoria. Uudestavuodesta 2000 lähtien uuteenvuoteen 2018 asti ulottuvana aikana silmävammoista on koitunut yhteiskunnalle noin 1,5 miljoonan euron kustannukset, sanoo Suomen Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila.

Ilotulitteista aiheutuu myös muita henkilövahinkoja, kuten käsi-, kuulo- ja palovammoja sekä ruhjevammoja kasvoihin. Ilotulitteiden äänenpaine voi olla 110–170 desibeliä, jolloin jo hetkellinen tai lyhytaikainen altistuminen melulle voi aiheuttaa kuulovamman. Jo 85 desibelissä melun taso muuttuu haitalliseksi, ja pitkäaikainen altistus melulle voi vahingoittaa kuuloa.

Tulipalot ja omaisuusvahingot viranomaisten huolena

Ilotulituksesta aiheutuu tulipaloja ja omaisuusvahinkoja. Pelastusopiston tilastojen mukaan pelastuslaitokset on hälytetty paikalle viime vuosina keskimäärin 120 kertaa vuodessa ilotuliteperäisen tulipalon takia. Näiden palojen omaisuusvahinkojen on arvioitu olevan keskimäärin 580 000 euroa vuodessa. Yhdestä sammutustyöstä yhteiskunnalle aiheutuvien kulujen arvioidaan olevan noin 3 000–10 000 euroa.

Kuluttajien ilotulitteiden käytön kieltäminen vapauttaisi pelastusviranomaisten ja poliisin resursseja muuhun käyttöön. Ilotulitteiden käyttöön liittyy sammutus- ja pelastustehtävien lisäksi valvontatöitä ja hakemusten käsittelyä, jotka työllistävät viranomaisia.

Ilotulitus on eläimille päiväkausien stressi

Ilotulitus aiheuttaa lukemattomille eläimille suurta stressiä. Monet eläimet kokevat ilotulitteiden paukkeen, välähdykset ja ruudin hajun uhkaavina. Koska ilotulitteiden käyttöaikaa ei läheskään aina noudateta, eläinten stressitila voi kestää useiden päivien ajan. Ilotulitteiden vaikutus ulottuu ulkona elävien luonnonvaraisten eläinten lisäksi myös sisätiloihin, talleihin ja navettoihin.

– Ilotulitteet stressaavat erityisen paljon herkkäkuuloisia hevosia. Ilotulitus aiheuttaa ongelmia monilla hevostalleilla, joissa on päivystettävä ilotulitusnäytösten aikana siltä varalta, että levottomasti käyttäytyvät hevoset vahingoittavat itseään karsinan rakenteisiin. Pillastunut, karkuun päässyt hevonen on vaarallinen liikenteelle ja on suuressa vaarassa loukkaantua, sanoo Suomen Hippoksen asiantuntijaeläinlääkäri Reija Junkkari.

Ilotulitteita pelkääville koirille määrätään tyypillisesti rauhoittavia lääkkeitä, mistä aiheutuu kuluja lemmikin omistajille. Esimerkiksi Ruotsin Kennelliiton arvion mukaan 35 000 koiraa tarvitsee siellä psyykenlääkitystä vuosittain ilotulitteiden takia.

Ilotulitteet stressaavat tuotantoeläimiä todennäköisesti samalla tavoin kuin lemmikkieläimiä. Tuotantoeläimillä on harvoin mahdollisuutta toteuttaa lajinmukaista pelkokäyttäytymistään esimerkiksi piiloutumalla. Myös luonnoneläimet kärsivät ilotulituksesta. Esimerkiksi pesivät linnut saattavat hylätä pesänsä ja poikasensa ja pelästyneet linnut voivat törmätä voimalinjoihin ja rakennuksiin.

– Tieteellinen näyttö antaa viitteitä siitä, että äkillisillä kovilla äänillä on moninaisia haitallisia vaikutuksia eläimiin. Ilotulitteiden käytön salliminen vain ammattilaisille edistäisi merkittävästi lukuisten eläinten hyvinvointia, sanoo Opaskoirayhdistyksen puheenjohtaja Mika Tolvanen.

Ilotulitteista aiheutuu haittaa ympäristölle ja ilmanlaadulle

Ilotulitteet ovat merkittävä hengitysteitä ärsyttävien pienhiukkasten ja kaasujen lähde erityisesti suurissa kaupungeissa. Pienhiukkasia pidetään erityisen haitallisina terveydelle, sillä ne pääsevät tunkeutumaan syvälle hengitysteihin. Lyhytaikaiset korkeat pitoisuudet voivat aiheuttaa oireiden pahenemista tai kohtauksia astma- ja sydänsairauksista kärsiville sekä haittaa herkille väestöryhmille. Pienhiukkasille ja erilaisille ärsyttäville yhdisteille herkät väestöryhmät muodostavat 20–25 % koko väestöstä.

Ilotulitteet eivät saastuta vain ilmaa. Niistä jää maastoon roskaa, kuten muovihylsyjä, sirpaleita ja keppejä. Jos ilotulitteita ammutaan vesialueiden jäälle, päätyy ilotulitteista syntyvä jäte jäiden sulaessa vesistöön. Ilotulitteiden kuluttajakäytön kielto vähentäisi merkittävästi ilotuliteroskan määrää. Ilotulitejätteiden korjaamisen kustannukset jäävät kuntien maksettavaksi. Tämä summa on pois kaupungin muusta ympäristön hoidosta.

Ilotulitteet aiheuttavat vaaraa myös niiden parissa työskenteleville valmistusmaissa ja niiden valmistuksessa voidaan käyttää lapsityövoimaa.

– Kun otetaan huomioon ilotulitteiden haitat, olisi ilotulitteiden käytön aiheuttamien riskien hyväksyttävyys saatava demokraattisen päätöksenteon arvioitavaksi. Tällä kansalaisaloitteella halutaan turvata siis myös demokratian toteutumista, sanoo HESY:n Luukkainen.

Lisätietoa:

– Rajat räiskeelle -kansalaisaloitekampanja alkaa 4.12.2018. Nimien kerääminen kansalaisaloitteeseen päättyy 4.6.2019. Jotta aloite pääsee eduskuntakäsittelyyn, sen on kerättävä vähintään 50 000 äänioikeutetun suomalaisen allekirjoitukset kuuden kuukauden aikana.

– Kansalaisaloitekampanjassa ovat mukana Allergia-, iho- ja astmaliitto, Helsingin Eläinsuojeluyhdistys HESY, Kuuloliitto, Näkövammaisten liitto, Opaskoirayhdistys, SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto, Suomen Eläinlääkäriliitto, Suomen Eläinoikeusjuristit, Suomen Hippos, Suomen Kennelliitto, Suomen Kissaliitto, Suomen Lääkäriliitto, Suomen Palovammayhdistys ja Suomen Ratsastajainliitto.

– Kansalaisaloitteessa ehdotetaan, että pyrotekniikkadirektiivissä tarkoitettujen luokkiin F2 ja F3 kuuluvien ilotulitteiden eli viihdekäyttöön tarkoitettujen pyroteknisten tuotteiden myyntiä ja käyttöä rajoitetaan siten, että jatkossa vain vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005, kemikaaliturvallisuuslaki) 94 §:ssä tarkoitettu ilotulitusnäytöksen järjestäjä saisi järjestää ilotulitusnäytöksiä ja käyttää edellä mainittuja pyroteknisiä tuotteita. Esityksessä ehdotetaan siis, että F2- ja F3-luokkiin kuuluvien pyroteknisten tuotteiden kuluttajakäyttö kielletään.

– Ehdotuksessa ei puututtaisi F1-luokkaan kuuluvien pyroteknisten tuotteiden kuluttajakäyttöön. Jatkossakin kuluttajat voisivat siis käyttää tuotteita, jotka aiheuttavat erittäin vähäistä vaaraa ja ovat melutasoltaan merkityksettömiä ja jotka on tarkoitettu käytettäväksi rajatulla alueella tai asuinrakennuksessa. Tällaisia tuotteita ovat esimerkiksi tähtisadetikut.

Allekirjoita kansalaisaloite.  

Kansalaisaloitekampanjan verkkosivut.

Kampanja Facebookissa.

Haastattelut ja lisätiedot:

Hannele Luukkainen, puheenjohtaja, Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry, hannele.luukkainen@clarinet.fi, p. 040 547 7770

Hannu Halila, varatoiminnanjohtaja, Suomen Lääkäriliitto,
hannu.halila@laakariliitto.fi, p. 0500 459 955

Reija Junkkari, asiantuntijaeläinlääkäri, Suomen Hippos,
reija.junkkari@hippos.fi, p. 040 354 0338

Mika Tolvanen, puheenjohtaja, Opaskoirayhdistys,
mikatolvanen@kolumbus.fi, p. 050 432 8431

Eläinsuojelun Topelius -palkinto Haltialan tilalle – Tuottavakin maatila voi panostaa eläinten hyvinvointiin

By | Ajankohtaista, Tiedotteet | No Comments

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry.

Tiedote 24.11.2018 klo 13.00

Eläinsuojelun Topelius -palkinto Haltialan tilalle

– Tuottavakin maatila voi panostaa eläinten hyvinvointiin

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY myönsi 144-vuotissyntymäpäivänsä kunniaksi Eläinsuojelun Topelius -palkinnon Haltialan kotieläintilalle sen esimerkillisestä eettisestä eläintuotannosta ja kasvatuksellisesta työstä.

Helsingissä sijaitseva Haltialan tila ei ole varsinainen kotieläinpuisto, vaan oikea maatila, jossa kotieläimiä hoidetaan hyvin ja pidetään luonnonympäristöissä. Tilalla kasvatetaan muun muassa lihakarjaa, lampaita, sikoja ja vuohia. Lihakarja pääsee ulos ympäri vuoden. Muut eläimet saavat olla ulkona laiduntamassa tai käyskennellä vapaasti piha-alueen aitauksissa keväästä syksyyn asti. Lisäksi pihapiirissä kuopsii maatiaiskanoja.

Haltialan tila on esimerkillinen osoitus siitä, että eläintila voi olla tuottava ja pitää eläimiä huomattavasti eläinsuojelulain minimivaatimuksia paremmissa oloissa.

– Haltialan tila on kuin paratiisi keskellä Helsingin kaupunkia. Eläimiä pidetään siellä ruhtinaallisissa oloissa. Ulkoillessaan eläimet pääsevät toteuttamaan lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan ja hyödyntämään ravinnokseen luonnonnurmea. Ympärivuotisesti ulkoilevalla lihakarjalla on vapaa pääsy pihattoon. Muut eläimet pidetään talviaikaan sisätiloissa väljissä, liikkumisen mahdollistavissa karsinoissa, joissa ne voivat pitää yllä sosiaalisia suhteita. Haltialan tilan keskeisenä toimintaperiaatteena on eläinten kokonaisvaltainen hyvinvointi. Siellä jokaisella eläimellä on yksilöarvo. Tällaisen arvopohjan soisi ohjaavan jokaisen suomalaisen eläintilan toimintaa, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Haltialan tilalla on merkittävä kasvatuksellinen rooli. Tila on avoinna vierailijoille vuoden jokaisena päivänä. Paikka on hyvin suosittu koululaisten ja lapsiperheiden päiväretkikohde. Kaupunkilaislapset pääsevät näkemään tilalla hyvin hoidettuja kotieläimiä niiden perinteisessä, maaseutumaisessa elinympäristössä.

– Opetus, valistus sekä tietynlainen eläin- ja maatilaterapia ovat keskeinen osa tilamme toimintaa. Täällä voi nähdä, kokea ja haistaa kotieläimet niiden luonnollisessa ympäristössään. Meille paras palkinto työstämme on terve, käsittelyyn tottunut ja rauhallinen eläin, joka luottaa ihmiseen ja on helppo hoitaa. Tavoitteemme on välittää lapsille ja nuorille ajatusta eläimen kunnioituksesta ja hyvästä kohtelusta. Tämän ajatuksen ituja nuoret toivon mukaan imevät itseensä vieraillessaan tilallamme, linjaa Haltialan tilan pehtoori Jari Kuusinen.

Eläinsuojelun Topelius -palkinto:
Eläinsuojelun Topelius -palkinto jaetaan vuosittain eläinsuojelun saralla ansioituneelle yksityishenkilölle tai yhteisölle. Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY perusti palkinnon vuonna 1998 yhdistyksen perustajan Zacharias (Sakari) Topeliuksen juhlavuoden kunniaksi. Palkinto on Topeliuksen allekirjoittaman alkuperäisen kunniakirjan jäljennös. Aiemmat Eläinsuojelun Topelius -palkinnon saajat:

2017 europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen
2016 vapaaehtoista eläinsuojelutyötä 40 vuotta tehnyt Annikki Aaltonen
2015 eläinpelastusyksikön ylipalomies Vesa Nurminen
2014 Eläinsuojelukeskus Tuulispää
2013 Wanhan Markin eläinten vanhainkoti
2012 toimittaja ja tietokirjailija Elina Lappalainen
2011 Otso Riiali
2010 ei jaettu
2009 Etsijäkoiraliitto
2008 tuottaja-käsikirjoittaja Marko Rauhala ja Myrsky-koira
2007 ei jaettu
2006 Helsingin kaupunki
2005 dosentti Leena Vilkka
2004 toimittaja Mirja Pyykkö
2003 ei jaettu
2002 kirjailija Eeva Kilpi
2001 ohjaaja Aki Kaurismäki
2000 pääkaupunkiseudun pelastuslaitokset
1999 eläinlääkäri Pertti Hartikka
1998 kirjailija Leena Krohn

Lisätietoja:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Jari Kuusinen
Haltialan tilan pehtori eli tilanhoitaja
p. 0500 607 444
jari.kuusinen@hel.fi

 

HESY: Koira-ajokortti ehkäisisi koirahyökkäyksiä ja edistäisi vastuullista koiranpitoa

By | Tiedotteet | No Comments

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY

Tiedote 31.10.2018

HESY: Koira-ajokortti ehkäisisi koirahyökkäyksiä ja edistäisi vastuullista koiranpitoa

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY esittää koira-ajokortin käyttöönottoa vähintään 20–25-kiloisille koirille. Koiranomistajille säädetty pätevöitymistesti ehkäisisi koirahyökkäyksiä ja edistäisi vastuullista koiranpitoa.

Koirahyökkäysten määrä on kasvanut Suomessa voimakkaasti. Poliisin tilastojen mukaan vuonna 2015 koirahyökkäyksiä oli 519 ja vuonna 2017 määrä oli jo 788. Tämän vuoden lokakuun puoliväliin mennessä koirahyökkäyksiä on sattunut 731 kertaa. Koirat ovat hyökänneet joko ihmisten tai toisten koirien kimppuun. Surullisimmissa tapauksissa uhrina ollut toinen koira on menehtynyt vammoihinsa.

Isohkojen, vähintään 2025-kiloisten koirien omistajille säädetty pakollinen pätevöitymistesti kartuttaisi koiranhallintataitoja ja kykyä lukea koiran elekieltä. Samalla se ohjeistaisi oikeaan koiranpitoon ja olisi koiranomistajan tukena, kun hän opettaa lemmikkiään ihmisyhteiskunnan tavoille.

– Koira-ajokortin tarkoitus olisi korostaa omistajan vastuuta ja varmistua, että omistaja hallitsee koiransa. Useimmiten koirien aiheuttamien välikohtausten syynä on se, että omistaja ei tunne koiransa ja sen edustaman rodun tai rotusekoituksen taipumuksia eikä osaa käsitellä sitä oikein, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Koira-ajokortista on olemassa hyviä kokemuksia esimerkiksi Itävallan Wienistä, jossa se on pakollinen tietyn rotuisille koirille. Kolmen vuoden vertailuajankohtana kyseisten koirien purematapaukset vähentyivät 63 prosentilla. Koira-ajokortti on käytössä myös Saksassa tietyillä alueilla. Sveitsissä on ollut voimassa pakollinen testi koiranomistajille vuoden 2016 loppuun asti, ja säädös on yhä voimassa Zürichin piirikunnassa yli 16-kiloisille koirille.

Koiranomistajan pätevöitymistesti voitaisiin järjestää Suomessa näiden mallimaiden mukaan. Testi voisi olla maksullinen ja koostua teoria- ja käytännön osuuksista. Testien käytännön toteutuksesta voisivat vastata valikoidut koirankouluttajat, jotka ovat sitoutuneet noudattamaan positiiviseen vahvistamiseen pohjautuvia metodeja. Testi tehtäisiin niin selkokieliseksi, että myös iäkkäämmät, lukihäiriöiset ja erityisryhmiin kuuluvat, mutta koiranomistajiksi täysin soveltuvat voisivat sen läpäistä. Testin laiminlyöminen voitaisiin määrätä rangaistavaksi.

HESY ei kannata koira-ajokortin rajaamista tiettyihin rotuihin, sillä eläimen käytösongelmien syy ei ole rotu tai roturisteytys. Osaamattomalla ja pakottavalla kasvatuksella mistä tahansa koirasta tulee hermoraunio ja itseään puolustava purija. Koiran paino on siksi relevantimpi peruste koirahallintaitoja puntaroitaessa.

– On hälyttävää, että koirahyökkäykset ovat lähes tuplaantuneet muutamassa vuodessa. Koirahyökkäykset vaarantavat ulkopuolisten ihmisten ja koirien turvallisuuden, mutta voivat olla kohtalokkaita myös hyökänneelle koiralle. Koira voidaan määrätä oikeudessa lopettavaksi. Ääritilanteessa poliisi voi lopettaa ihmiselle vaarallisen koiran välittömästi. Koira voi joutua siis maksamaan omistajansa vastuuttomuudesta omalla hengellään. Ongelma on todellinen, sillä Suomessa on tällä hetkellä noin 700 000 koiraa, Luukkainen lisää.

Wienissä voimassa olevan koira-ajokortin monivalintakysymykset. 

Zürichissä voimassa olevan yli 16-kiloisille pakollisen koira-ajokortin esimerkkilistaus siitä, mitkä rodut (Typ I) lukeutuvat isokokoisiin koiriin.

Lisätietoja:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Erja Veivo
tiedottaja
p. 040 577 4733
erja.veivo@hesy.fi

Hallitus tiedottaa 30.10.2018

By | Tiedotteet | No Comments

Hallitus tiedottaa

30.10.2018

HESY käynnisti loppukesästä yhteistoimintaneuvottelut, jotka koskivat myös koirataloa. Hallitus oli todennut koiratalon olevan huonossa kunnossa ja sen oli ryhdyttävä asian suhteen toimenpiteisiin.

Neuvotteluissa koiratalon henkilökunta ilmoitti haluavansa työskennellä tiloissa, joissa oli aiemmin aistinvaraisesti tehty havaintoja siitä, että talo on terveysriski. Hallitus päätti ryhtyä selvittämään tarkemmin henkilöstön mahdollisuutta työskennellä talossa. Hallitus teetti talon kunnosta ensin työterveyshuollolla työpaikkaselvityksen, jossa todettiin, että talon sisäilma on tunkkainen ja talossa on maakellarin hajua. Tämän jälkeen Raksystems Oy:n rakennusterveysasiantuntija teki talossa kartoituksen, jossa selvitettiin sisäilman vaikutuksia rakennuksen olosuhteisiin ja kartoitettiin mahdollisia sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä.

Tutkimuksessa todettiin, että rakennuksen kellarikerroksessa on selkeä mikrobiperäinen haju. Pintakosteuskartoituksessa havaittiin, että koiratalon maanvastaisissa seinissä, kantavissa väliseinissä sekä lattiarakenteissa oli selkeästi ylimääräistä kosteutta. Maanvastaiset ulkoseinät olivat pääosin märkiä noin maanpinnan korkeudelle asti. Kellarikäytävän muovimaton alla oli voimakas poikkeava haju sekä näkyvä mikrobikasvusto. Tutkimuksen mukaan ilma kulkee kellaritiloista yläpuolisiin tiloihin eli henkilökunnan käyttämiin tiloihin. Mikrobiperäinen haju oli havaittavissa myös talon ullakolla. Tutkimuksessa havaittiin, että ilma pyrkii virtaamaan myös ullakolta kohti työskentelytiloja. Ilmavirtauksen mukana työskentelytiloihin voi kulkeutua kosteusvaurioperäisiä epäpuhtauksia.

Kartoituksen perusteella toimistokerroksessa oleskeleva todennäköisesti altistuu kosteusvaurioperäisille epäpuhtauksille. HESY ei voi työnantajana edellyttää henkilökunnalta työskentelyä tiloissa, jotka nyt tehtyjen selvitysten perusteella mahdollisesti vaarantavat henkilökunnan terveyden. Tutkimuksen tuloksista on tiedotettu henkilökuntaa välittömästi raportin valmistuttua ja tarvittaviin toimenpiteisiin on ryhdytty heti. Koirat siirretään välittömästi väistötiloihin. HESY jatkaa edelleen koirien vastaanottamista väistötiloissa, joissa koirille on varattu nykytilanteen mukaisesti kahdeksan paikkaa. Tavoitteena on, että koirapaikkojen määrää lisätään tulevaisuudessa, jotta HESY pystyy auttamaan useampia kodittomia koiria.

Hallitus

Lisätietoja:
Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry
Pirjo Onza
toiminnanjohtaja
pirjo.onza@hesy.fi
p.  040 6464061

 

Eläinten päivää vietetään tänään 109:ttä kertaa

By | Tiedotteet | No Comments

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry.

Tiedote 4.10.2018

Eläinten päivää vietetään tänään 109:ttä kertaa

– HESYn voimanainen toi kansainvälisen eläinten päivän perinteen Suomeen

Suomessa vietettiin eläinten päivää ensimmäisen kerran syksyllä vuonna 1909 ja sitä vietetään edelleen joka vuosi 4.10. Ajatuksen kansainvälisen eläinten päivän vietosta toi maahamme eläinsuojelun vahva vaikuttaja Constance Ullner, joka toimi Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESYn puheenjohtajana vuosina 1916–1926 ja varapuheenjohtajana vuosina 1901–1915.

– Ullner oli kosmopoliitti, joka matkusteli eläinsuojeluasioissa ahkerasti kotimaassa ja ulkomailla. Hän edusti HESYä vuonna 1900 pidetyssä kansainvälisessä eläinsuojelukongressissa Pariisissa ja toi sieltä maahamme tuliaisena tämän teemapäivän. Siitä lähtien eläinten omaa juhlapäivää on vietetty ympäri Suomen ja sen suosio on kasvanut vuosi vuodelta, taustoittaa HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

HESY toivoo, että jokainen suomalainen muistaisi tänään eläinystäviämme: niin lemmikkejä, tuotantoeläimiä kuin luonnoneläimiä.

– HESY on juhlinut eläinten päivää jo yli sadan vuoden ajan, ja siitä on muodostunut yhdistyksellemme jokavuotinen traditio. Tavoitteenamme on, että jokainen päivä on eläinten päivä: eläimiä tulee hoitaa hyvin vuoden jokaisena päivänä. Eläinten yhteiskunnallinen asema ei parane ilman asennemuutosta, Luukkainen lisää.

Lisätietoja erilaisista tavoista, joilla eläimiä voi auttaa, saa vierailemalla esim. 6.10. HESYn Avoimien ovien päivä -tapahtumassa.

Taustaa eläinten päivästä:
Eläinten päivää alettiin viettää Suomessa Constance Ullnerin (1856–1926) aloitteesta. Päivämääräksi vakiintui 4.10. eläinten suojelupyhimyksen Fransiskus Assisilaisen päivän mukaan. Nykyään kansainvälistä eläinten päivää juhlitaan järjestämällä tapahtumia useissa maailman maissa. Naturewatch Foundation -hyväntekeväisyysjärjestön arvioiden mukaan merkkipäivää vietetään nykyään noin sadassa maassa tuhannen eri tapahtuman merkeissä.

HESYn Avoimet ovet
HESY juhlistaa eläinten päivää järjestämälle 6.10. klo 12–15 Avointen ovien päivä -tapahtuman. Tilaisuudessa esitellään monipuolisesti yhdistyksen toimintaa. Eläintilat ovat avoinna yleisölle. Paikalla on HESYn kautta kodin saaneita koiria ja tietysti mainioita mirrejä sekä sympaattisia kaneja. Kahviosta vierailijat voivat ostaa herkullisia kotileivonnaisia kahvin, teen tai mehun kera. Lämpimästi tervetuloa! Tapahtumapaikka: Eläinsuojelukeskus, Yhdyskunnantie 11, 00680 Helsinki.

Lisätietoja:
Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Pirjo Onza
toiminnanjohtaja
p. 040 646 4061
pirjo.onza@hesy.fi

Erja Veivo
tiedottaja
p. 040 577 4733
erja.veivo@hesy.fi

 

 

Koira on valittava omistajan osaamistason perusteella

By | Tiedotteet | No Comments

Koira pitää aina valita oman osaamistason mukaan. Koiran aggressiivisuuden syynä onkin usein taitamaton käsittely, ei rotu tai roturisteytys.

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY

Tiedote 25.9.2018

Koira on valittava omistajan osaamistason perusteella

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY peräänkuuluttaa vastuullista koiran hankintaa ja -pitoa. Yhdistys on huolissaan siitä, että koiria otetaan perehtymättä kunnolla niiden tarpeisiin, rodulle tai rotusekoitukselle tyypillisiin ominaisuuksiin ja omiin kykyihin selviytyä kyseisen koiran kanssa. Omistajien osaamattomuus lisää usein turhaa koiravihaa.

Ihmisten ja toisten koirien kimppuun hyökänneet koirat ovat olleet tämän vuoden aikana tiuhaan esillä lehtien otsikoissa ja internetissä käydyissä keskusteluissa. HESY on huolissaan joidenkin koiranomistajien kyvyttömyydestä lukea ja hallita lemmikkejään ja siitä, että tämän seurauksena etenkin isokokoiset ja vahvat koirat voivat vaarantaa turvallisuuden yleisillä paikoilla.

Järjestyslain mukaan alueen asukkailla on oikeus turvalliseen liikkumiseen. Koiranomistajan on kyettävä hallitsemaan koiransa kaikissa tilanteissa, myös sen ollessa hihnassa. HESY muistuttaakin, että koira pitää aina valita oman osaamistason mukaan.

– Koiran ottamiseen on syytä valmistautua kunnolla. On tutustuttava rodun tai rotusekoituksen taipumuksiin ja käytökseen ja pohdittava koiran hankintaa tältä pohjalta. Koiraa ei pidä koskaan valita pelkän ulkonäön, ensivaikutelman tai rotuun liitettyjen mielikuvien perusteella. Keskeisinä valintakriteereinä tulee olla koiran käyttötarkoitus ja ne elinolosuhteet, joihin koira otetaan. Koiran pitäminen sille sopimattomassa ympäristössä synnyttää yhteentörmäyksiä, joista on turha syyttää koiraa, summaa HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Tyypillisimpiä väärän koiravalinnan seurauksia ovat käytösongelmat ja pitovaikeudet, joista kärsivät niin koira kuin sen omistajakin. Esimerkiksi porokoira on jalostettu paimentamaan haukkumalla, eikä se sovellu välttämättä kerrostaloasuntoon. Sama pätee nallekarhumaiseen laumanvartijakoiraan, jolla on voimakas taipumus vartioida. Niin sanottuihin taistelukoiriin lukeutuvilla roduilla ja rotusekoituksilla on puolestaan yleensä alhainen ärsytyskynnys ja peräänantamaton luonne, eikä niitä voi viedä välttämättä koirapuistoihin. Oikein kohdeltuina nämä koirat ovat kuitenkin usein muuten hyväluontoisia.

– Koiran aggressiivisuuden syynä on usein taitamaton käsittely, ei rotu tai roturisteytys. Myös alistavat koulutusmenetelmät, pelko ja reviirin puolustaminen voivat lisätä koiran hyökkäysalttiutta. Jos koiralla havaitaan käytöshaasteita, niiden kitkemiseksi on tehtävä töitä. Koira on koulutettava yhteiskuntakelpoiseksi hyödyntämällä eläinlähtöisiä, positiiviseen vahvistamiseen pohjautuvia menetelmiä. Jos omat resurssit eivät tähän riitä, on turvauduttava koiraystävällisiä ja palkitsemiseen pohjautuvia metodeja käyttävien eläinkouluttajien apuun. Peräänkuulutan tässä koiranomistajan vastuuta: hän on vastuussa paitsi oman lemmikkinsä hyvinvoinnista ja kasvatuksesta myös muiden eläinten ja ihmisten turvallisuudesta, Luukkainen lisää.

Lisätietoja:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Pirjo Onza
toiminnanjohtaja
p. 040 646 4061
pirjo.onza@hesy.fi

Erja Veivo
tiedottaja
p. 040 577 4733
erja.veivo@hesy.fi

HESY muistuttaa: Omistajalla on velvollisuus etsiä lemmikille uusi koti

By | Tiedotteet | No Comments

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY

Tiedote 11.9.2018

HESY muistuttaa: Omistajalla on velvollisuus etsiä lemmikille uusi koti


Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY muistuttaa, että eläimen omistajalla on vastuu lemmikistään. Hän on siten velvollinen etsimään lemmikilleen uuden kodin, jos ei itse voi sitä pitää.

HESYlle tulee viikoittain lukuisia kyselyjä ihmisiltä, jotka haluavat luopua lemmikeistään ja tuoda ne yhdistyksen hoitoon. Eläinsuojeluyhdistykset eivät kuitenkaan pysty ottamaan automaattisesti vastaan yksityisten ihmisten eläimiä, sillä niiden kaikki voimavarat menevät ensisijaisesti löytö- ja huostaanotettujen eläinten auttamiseen.

– Jos eläinsuojeluyhdistykset ottaisivat vastaan kaikki niille tarjotut lemmikit, kaikista heikoimmassa asemassa olevat eläimet uhkaisivat jäädä vaille turvaa. Vastuu eläimestä on aina sen omalla omistajalla, jonka on itse etsittävä lemmikilleen uusi koti. Turvallisinta on hakea eläimelle uutta kotia tuttavien, työkavereiden ja sukulaisten keskuudesta. Myös eläinkauppojen, internetin ja lehtien ilmoitustaulut ja -palstat ovat hyviä keinoja tavoittaa eläimen hankintaa harkitsevat, kunhan varmistaa kotiehdokkaita haastattelemalla, että lemmikki pääsee vastuuntuntoisten ihmisten pariin, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Lemmikin uudelleensijoittamiselle on monia väyliä. Esimerkiksi rotuyhdistykset auttavat yleensä rotukoirien ja -kissojen omistajia uuden kodin etsinnässä. Myös rekisteröityjen eläinten kasvattajat voivat auttaa uudelleensijoituksissa. Monille eläinlajeille on omat järjestönsä, joiden apuun voi turvautua kodin etsinnässä. HESYkin voi auttaa lemmikin uudelleensijoituksessa laittamalla eläimen ilmoituksen yhdistyksen asiakastiloihin. HESY ei kuitenkaan toimi näissä tapauksissa muulla tavalla välittäjänä, ja esimerkiksi kotiehdokkaan turvallisuuden arvioiminen on lemmikin omistajan vastuulla.

– Eläimen luovutuksen yhteydessä kannattaa aina tarkastaa ottajan henkilötiedot ja laatia hänen kanssaan luovutussopimus. On suositeltavaa myös viedä eläin eläinlääkärin terveystarkastukseen ennen kuin sitä tarjotaan uuteen kotiin ja varmistaa, että eläimen rokotukset ovat voimassa ja hampaat kunnossa. Eläin kannattaa myös leikkauttaa. Nämä toimenpiteet edesauttavat lemmikin uudelleensijoittumista, Luukkainen neuvoo.

Väyliä lemmikin uudelleensijoittamiseen
*
Kodinvaihtajat ry on perustettu auttamaan uutta kotia etsivien lemmikki- ja kotieläinten uudelleensijoituksessa.
* Rotuyhdistykset ja kasvattajat voivat auttaa rotukoirien ja -kissojen omistajia uuden kodin etsinnässä
* Monille eläinlajeille on omat järjestönsä, joiden apuun voi turvautua kodin etsinnässä, esim. HeKorinki auttaa herppien uudelleensijoittamisessa.
* Apula-sivustolle voi laittaa maksutta oman ilmoituksen kotia etsivästä eläimestä. Sivustolla julkaistaan myös Annetaan koti -ilmoituksia.
* Facebookissa vastaava aktiivinen eläimen hankintaa harkitsevien ryhmä on ”Kotia kiireellisesti etsivät eläimet”.

Monet eläinsuojeluyhdistykset auttavat uuden kodin etsinnässä esim. ilmoittelemalla kotia etsivistä eläimistä ilmoitustauluillaan. Eläimestä on aina suositeltavaa tehdä värikuvallinen ilmoitus, jossa kerrotaan sen terveydentilasta ja luonteesta yms. mahdollisimman paljon. HESYn ilmoitustaululle tarkoitetut eläinilmoitukset voi lähettää sähköpostiosoitteeseen: hesy[a]hesy.fi

HESY voi ottaa yksityisten ihmisten eläimiä hoitoonsa vain eläinsuojelullisista syistä. Näihin syihin lukeutuvat tilanteet, joissa eläimen omistajan elämä on ajautunut kriisiin eikä hän kykene enää huolehtimaan lemmikkistään esimerkiksi mielenterveys- tai päihdeongelmien, asunnottomuuden, vankilatuomion tai pitkäaikaisen sairaala- tai laitoshoidon takia. Otamme harkinnan mukaan vastaan myös eläimiä, joiden omistajat ovat kuolleet.

Lisätietoja:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi
Pirjo Onza
toiminnanjohtaja
p. 040 646 4061
pirjo.onza@hesy.fi

Erja Veivo
tiedottaja
p. 040 577 4733
erja.veivo@hesy.fi

 

 

 

Hallituksen tiedote

By | Tiedotteet | No Comments

Tiedote 31.8.2018

Helsingin Eläinsuojeluyhdistys Ry:n hallitus on kokouksessaan 30.8.2018 käsitellyt tuoreeltaan samana päivänä päättyneissä yhteistoimintaneuvotteluissa esiin nostettuja asioita.

Yhdistyksen Helsingin Hakaniemessä sijaitseva HESY-tori avattiin elokuussa 2017 ja sen toiminta on lähes avaamisestaan saakka osoittautunut tappiolliseksi. HESY-torin tilannetta on käsitelty säännöllisesti sekä esimiehistä koostuvassa johtoryhmässä että hallituksen kokouksissa. Yhteisistä markkinointiponnisteluista huolimatta myymälän toimintaa ei ole saatu voitolliseksi. Helsingin Eläinsuojeluyhdistys ei voi hukata eläinsuojelutyöhön lahjoitettuja varoja tappiolliseen toimintaan. Kaiken muun kuin eläinsuojelutoiminnan tulee tuottaa varoja itse eläinsuojelutyöhön. Yhdistyksen hallituksen tärkeimpänä tehtävänä on kaikilla toimillaan turvata eläinsuojelutyön edellytykset vuosiksi eteenpäin. Näin ollen hallitus on henkilökuntaa kuultuaan päättänyt lakkauttaa HESY-torin toiminnan 31.12.2018 ja irtisanoa kaksi myymälän työntekijää tuotannollisista ja taloudellisista syistä 1.9.2018.

Koiratalon henkilökunta on nyt käydyissä neuvotteluissa ilmaissut halunsa jatkaa työskentelyä nykyisissä tiloissa, vaikka talon huono kunto on jo aiemmin aistinvaraisesti todettu. Yhdistyksen hallitus on päättänyt toteuttaa talossa sisäilmakartoituksen ja työpaikkaselvityksen saadakseen tutkittua ja luotettavaa tietoa talon kunnosta päätöksentekonsa pohjaksi. Koiratalon toimintaa jatketaan toistaiseksi nykyisissä tiloissa. Koirataloa ja sen henkilökuntaa koskevia päätöksiä tehdään sen jälkeen, kun tulokset tilatuista tutkimuksista on saatu. Huolimatta siitä, että koiratalon tilakysymys on avoin, Helsingin Eläinsuojeluyhdistys jatkaa koiriin liittyvää eläinsuojelutoimintaa keskeytyksettä – toimintatiloista riippumatta.

Helsingin Eläinsuojeluyhdistys ry on tehnyt ehdollisen tarjouksen Helsingissä sijaitsevasta kiinteistöstä uudeksi eläinsuojelukeskukseksi. Yhdistyksen tarkoituksena on kiinteistökaupalla saattaa päätökseen hallituksen, työntekijöiden ja jäsenistön pitkäaikainen haave uusista ja paremmista eläinsuojelutiloista, joissa koko yhdistyksen toiminta voidaan keskittää saman katon alle. Uudessa eläinsuojelukeskuksessa olisi aiempaa paremmat mahdollisuudet auttaa ja hoitaa Helsingin seudulla eläinsuojelun tarpeessa olevia eläimiä. Kiinteistön käyttötarkoitusta koskeva lupaprosessi on vielä kaupungin päätöksentekoelimissä kesken. Toteutuakseen hanke vaatii vielä Helsingin kaupungin hyväksynnän, siksi tehty ostotarjous kiinteistöstä on ehdollinen.

Lisätietoja:

Pirjo Onza
toiminnanjohtaja
puh. 040 6464 061
pirjo.onza@hesy.fi

Kirsi Sharma
hallituksen jäsen
puh. 040 511 5767
sharma@kolumbus.fi