HESY: Koira-ajokortti ehkäisisi koirahyökkäyksiä ja edistäisi vastuullista koiranpitoa

By | Tiedotteet | No Comments

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY

Tiedote 31.10.2018

HESY: Koira-ajokortti ehkäisisi koirahyökkäyksiä ja edistäisi vastuullista koiranpitoa

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY esittää koira-ajokortin käyttöönottoa vähintään 20–25-kiloisille koirille. Koiranomistajille säädetty pätevöitymistesti ehkäisisi koirahyökkäyksiä ja edistäisi vastuullista koiranpitoa.

Koirahyökkäysten määrä on kasvanut Suomessa voimakkaasti. Poliisin tilastojen mukaan vuonna 2015 koirahyökkäyksiä oli 519 ja vuonna 2017 määrä oli jo 788. Tämän vuoden lokakuun puoliväliin mennessä koirahyökkäyksiä on sattunut 731 kertaa. Koirat ovat hyökänneet joko ihmisten tai toisten koirien kimppuun. Surullisimmissa tapauksissa uhrina ollut toinen koira on menehtynyt vammoihinsa.

Isohkojen, vähintään 2025-kiloisten koirien omistajille säädetty pakollinen pätevöitymistesti kartuttaisi koiranhallintataitoja ja kykyä lukea koiran elekieltä. Samalla se ohjeistaisi oikeaan koiranpitoon ja olisi koiranomistajan tukena, kun hän opettaa lemmikkiään ihmisyhteiskunnan tavoille.

– Koira-ajokortin tarkoitus olisi korostaa omistajan vastuuta ja varmistua, että omistaja hallitsee koiransa. Useimmiten koirien aiheuttamien välikohtausten syynä on se, että omistaja ei tunne koiransa ja sen edustaman rodun tai rotusekoituksen taipumuksia eikä osaa käsitellä sitä oikein, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Koira-ajokortista on olemassa hyviä kokemuksia esimerkiksi Itävallan Wienistä, jossa se on pakollinen tietyn rotuisille koirille. Kolmen vuoden vertailuajankohtana kyseisten koirien purematapaukset vähentyivät 63 prosentilla. Koira-ajokortti on käytössä myös Saksassa tietyillä alueilla. Sveitsissä on ollut voimassa pakollinen testi koiranomistajille vuoden 2016 loppuun asti, ja säädös on yhä voimassa Zürichin piirikunnassa yli 16-kiloisille koirille.

Koiranomistajan pätevöitymistesti voitaisiin järjestää Suomessa näiden mallimaiden mukaan. Testi voisi olla maksullinen ja koostua teoria- ja käytännön osuuksista. Testien käytännön toteutuksesta voisivat vastata valikoidut koirankouluttajat, jotka ovat sitoutuneet noudattamaan positiiviseen vahvistamiseen pohjautuvia metodeja. Testi tehtäisiin niin selkokieliseksi, että myös iäkkäämmät, lukihäiriöiset ja erityisryhmiin kuuluvat, mutta koiranomistajiksi täysin soveltuvat voisivat sen läpäistä. Testin laiminlyöminen voitaisiin määrätä rangaistavaksi.

HESY ei kannata koira-ajokortin rajaamista tiettyihin rotuihin, sillä eläimen käytösongelmien syy ei ole rotu tai roturisteytys. Osaamattomalla ja pakottavalla kasvatuksella mistä tahansa koirasta tulee hermoraunio ja itseään puolustava purija. Koiran paino on siksi relevantimpi peruste koirahallintaitoja puntaroitaessa.

– On hälyttävää, että koirahyökkäykset ovat lähes tuplaantuneet muutamassa vuodessa. Koirahyökkäykset vaarantavat ulkopuolisten ihmisten ja koirien turvallisuuden, mutta voivat olla kohtalokkaita myös hyökänneelle koiralle. Koira voidaan määrätä oikeudessa lopettavaksi. Ääritilanteessa poliisi voi lopettaa ihmiselle vaarallisen koiran välittömästi. Koira voi joutua siis maksamaan omistajansa vastuuttomuudesta omalla hengellään. Ongelma on todellinen, sillä Suomessa on tällä hetkellä noin 700 000 koiraa, Luukkainen lisää.

Wienissä voimassa olevan koira-ajokortin monivalintakysymykset. 

Zürichissä voimassa olevan yli 16-kiloisille pakollisen koira-ajokortin esimerkkilistaus siitä, mitkä rodut (Typ I) lukeutuvat isokokoisiin koiriin.

Lisätietoja:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Erja Veivo
tiedottaja
p. 040 577 4733
erja.veivo@hesy.fi

Hallitus tiedottaa 30.10.2018

By | Tiedotteet | No Comments

Hallitus tiedottaa

30.10.2018

HESY käynnisti loppukesästä yhteistoimintaneuvottelut, jotka koskivat myös koirataloa. Hallitus oli todennut koiratalon olevan huonossa kunnossa ja sen oli ryhdyttävä asian suhteen toimenpiteisiin.

Neuvotteluissa koiratalon henkilökunta ilmoitti haluavansa työskennellä tiloissa, joissa oli aiemmin aistinvaraisesti tehty havaintoja siitä, että talo on terveysriski. Hallitus päätti ryhtyä selvittämään tarkemmin henkilöstön mahdollisuutta työskennellä talossa. Hallitus teetti talon kunnosta ensin työterveyshuollolla työpaikkaselvityksen, jossa todettiin, että talon sisäilma on tunkkainen ja talossa on maakellarin hajua. Tämän jälkeen Raksystems Oy:n rakennusterveysasiantuntija teki talossa kartoituksen, jossa selvitettiin sisäilman vaikutuksia rakennuksen olosuhteisiin ja kartoitettiin mahdollisia sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä.

Tutkimuksessa todettiin, että rakennuksen kellarikerroksessa on selkeä mikrobiperäinen haju. Pintakosteuskartoituksessa havaittiin, että koiratalon maanvastaisissa seinissä, kantavissa väliseinissä sekä lattiarakenteissa oli selkeästi ylimääräistä kosteutta. Maanvastaiset ulkoseinät olivat pääosin märkiä noin maanpinnan korkeudelle asti. Kellarikäytävän muovimaton alla oli voimakas poikkeava haju sekä näkyvä mikrobikasvusto. Tutkimuksen mukaan ilma kulkee kellaritiloista yläpuolisiin tiloihin eli henkilökunnan käyttämiin tiloihin. Mikrobiperäinen haju oli havaittavissa myös talon ullakolla. Tutkimuksessa havaittiin, että ilma pyrkii virtaamaan myös ullakolta kohti työskentelytiloja. Ilmavirtauksen mukana työskentelytiloihin voi kulkeutua kosteusvaurioperäisiä epäpuhtauksia.

Kartoituksen perusteella toimistokerroksessa oleskeleva todennäköisesti altistuu kosteusvaurioperäisille epäpuhtauksille. HESY ei voi työnantajana edellyttää henkilökunnalta työskentelyä tiloissa, jotka nyt tehtyjen selvitysten perusteella mahdollisesti vaarantavat henkilökunnan terveyden. Tutkimuksen tuloksista on tiedotettu henkilökuntaa välittömästi raportin valmistuttua ja tarvittaviin toimenpiteisiin on ryhdytty heti. Koirat siirretään välittömästi väistötiloihin. HESY jatkaa edelleen koirien vastaanottamista väistötiloissa, joissa koirille on varattu nykytilanteen mukaisesti kahdeksan paikkaa. Tavoitteena on, että koirapaikkojen määrää lisätään tulevaisuudessa, jotta HESY pystyy auttamaan useampia kodittomia koiria.

Hallitus

Lisätietoja:
Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry
Pirjo Onza
toiminnanjohtaja
pirjo.onza@hesy.fi
p.  040 6464061

 

Eläinten päivää vietetään tänään 109:ttä kertaa

By | Tiedotteet | No Comments

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry.

Tiedote 4.10.2018

Eläinten päivää vietetään tänään 109:ttä kertaa

– HESYn voimanainen toi kansainvälisen eläinten päivän perinteen Suomeen

Suomessa vietettiin eläinten päivää ensimmäisen kerran syksyllä vuonna 1909 ja sitä vietetään edelleen joka vuosi 4.10. Ajatuksen kansainvälisen eläinten päivän vietosta toi maahamme eläinsuojelun vahva vaikuttaja Constance Ullner, joka toimi Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESYn puheenjohtajana vuosina 1916–1926 ja varapuheenjohtajana vuosina 1901–1915.

– Ullner oli kosmopoliitti, joka matkusteli eläinsuojeluasioissa ahkerasti kotimaassa ja ulkomailla. Hän edusti HESYä vuonna 1900 pidetyssä kansainvälisessä eläinsuojelukongressissa Pariisissa ja toi sieltä maahamme tuliaisena tämän teemapäivän. Siitä lähtien eläinten omaa juhlapäivää on vietetty ympäri Suomen ja sen suosio on kasvanut vuosi vuodelta, taustoittaa HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

HESY toivoo, että jokainen suomalainen muistaisi tänään eläinystäviämme: niin lemmikkejä, tuotantoeläimiä kuin luonnoneläimiä.

– HESY on juhlinut eläinten päivää jo yli sadan vuoden ajan, ja siitä on muodostunut yhdistyksellemme jokavuotinen traditio. Tavoitteenamme on, että jokainen päivä on eläinten päivä: eläimiä tulee hoitaa hyvin vuoden jokaisena päivänä. Eläinten yhteiskunnallinen asema ei parane ilman asennemuutosta, Luukkainen lisää.

Lisätietoja erilaisista tavoista, joilla eläimiä voi auttaa, saa vierailemalla esim. 6.10. HESYn Avoimien ovien päivä -tapahtumassa.

Taustaa eläinten päivästä:
Eläinten päivää alettiin viettää Suomessa Constance Ullnerin (1856–1926) aloitteesta. Päivämääräksi vakiintui 4.10. eläinten suojelupyhimyksen Fransiskus Assisilaisen päivän mukaan. Nykyään kansainvälistä eläinten päivää juhlitaan järjestämällä tapahtumia useissa maailman maissa. Naturewatch Foundation -hyväntekeväisyysjärjestön arvioiden mukaan merkkipäivää vietetään nykyään noin sadassa maassa tuhannen eri tapahtuman merkeissä.

HESYn Avoimet ovet
HESY juhlistaa eläinten päivää järjestämälle 6.10. klo 12–15 Avointen ovien päivä -tapahtuman. Tilaisuudessa esitellään monipuolisesti yhdistyksen toimintaa. Eläintilat ovat avoinna yleisölle. Paikalla on HESYn kautta kodin saaneita koiria ja tietysti mainioita mirrejä sekä sympaattisia kaneja. Kahviosta vierailijat voivat ostaa herkullisia kotileivonnaisia kahvin, teen tai mehun kera. Lämpimästi tervetuloa! Tapahtumapaikka: Eläinsuojelukeskus, Yhdyskunnantie 11, 00680 Helsinki.

Lisätietoja:
Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Pirjo Onza
toiminnanjohtaja
p. 040 646 4061
pirjo.onza@hesy.fi

Erja Veivo
tiedottaja
p. 040 577 4733
erja.veivo@hesy.fi

 

 

Koira on valittava omistajan osaamistason perusteella

By | Tiedotteet | No Comments

Koira pitää aina valita oman osaamistason mukaan. Koiran aggressiivisuuden syynä onkin usein taitamaton käsittely, ei rotu tai roturisteytys.

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY

Tiedote 25.9.2018

Koira on valittava omistajan osaamistason perusteella

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY peräänkuuluttaa vastuullista koiran hankintaa ja -pitoa. Yhdistys on huolissaan siitä, että koiria otetaan perehtymättä kunnolla niiden tarpeisiin, rodulle tai rotusekoitukselle tyypillisiin ominaisuuksiin ja omiin kykyihin selviytyä kyseisen koiran kanssa. Omistajien osaamattomuus lisää usein turhaa koiravihaa.

Ihmisten ja toisten koirien kimppuun hyökänneet koirat ovat olleet tämän vuoden aikana tiuhaan esillä lehtien otsikoissa ja internetissä käydyissä keskusteluissa. HESY on huolissaan joidenkin koiranomistajien kyvyttömyydestä lukea ja hallita lemmikkejään ja siitä, että tämän seurauksena etenkin isokokoiset ja vahvat koirat voivat vaarantaa turvallisuuden yleisillä paikoilla.

Järjestyslain mukaan alueen asukkailla on oikeus turvalliseen liikkumiseen. Koiranomistajan on kyettävä hallitsemaan koiransa kaikissa tilanteissa, myös sen ollessa hihnassa. HESY muistuttaakin, että koira pitää aina valita oman osaamistason mukaan.

– Koiran ottamiseen on syytä valmistautua kunnolla. On tutustuttava rodun tai rotusekoituksen taipumuksiin ja käytökseen ja pohdittava koiran hankintaa tältä pohjalta. Koiraa ei pidä koskaan valita pelkän ulkonäön, ensivaikutelman tai rotuun liitettyjen mielikuvien perusteella. Keskeisinä valintakriteereinä tulee olla koiran käyttötarkoitus ja ne elinolosuhteet, joihin koira otetaan. Koiran pitäminen sille sopimattomassa ympäristössä synnyttää yhteentörmäyksiä, joista on turha syyttää koiraa, summaa HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Tyypillisimpiä väärän koiravalinnan seurauksia ovat käytösongelmat ja pitovaikeudet, joista kärsivät niin koira kuin sen omistajakin. Esimerkiksi porokoira on jalostettu paimentamaan haukkumalla, eikä se sovellu välttämättä kerrostaloasuntoon. Sama pätee nallekarhumaiseen laumanvartijakoiraan, jolla on voimakas taipumus vartioida. Niin sanottuihin taistelukoiriin lukeutuvilla roduilla ja rotusekoituksilla on puolestaan yleensä alhainen ärsytyskynnys ja peräänantamaton luonne, eikä niitä voi viedä välttämättä koirapuistoihin. Oikein kohdeltuina nämä koirat ovat kuitenkin usein muuten hyväluontoisia.

– Koiran aggressiivisuuden syynä on usein taitamaton käsittely, ei rotu tai roturisteytys. Myös alistavat koulutusmenetelmät, pelko ja reviirin puolustaminen voivat lisätä koiran hyökkäysalttiutta. Jos koiralla havaitaan käytöshaasteita, niiden kitkemiseksi on tehtävä töitä. Koira on koulutettava yhteiskuntakelpoiseksi hyödyntämällä eläinlähtöisiä, positiiviseen vahvistamiseen pohjautuvia menetelmiä. Jos omat resurssit eivät tähän riitä, on turvauduttava koiraystävällisiä ja palkitsemiseen pohjautuvia metodeja käyttävien eläinkouluttajien apuun. Peräänkuulutan tässä koiranomistajan vastuuta: hän on vastuussa paitsi oman lemmikkinsä hyvinvoinnista ja kasvatuksesta myös muiden eläinten ja ihmisten turvallisuudesta, Luukkainen lisää.

Lisätietoja:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Pirjo Onza
toiminnanjohtaja
p. 040 646 4061
pirjo.onza@hesy.fi

Erja Veivo
tiedottaja
p. 040 577 4733
erja.veivo@hesy.fi

HESY muistuttaa: Omistajalla on velvollisuus etsiä lemmikille uusi koti

By | Tiedotteet | No Comments

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY

Tiedote 11.9.2018

HESY muistuttaa: Omistajalla on velvollisuus etsiä lemmikille uusi koti


Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY muistuttaa, että eläimen omistajalla on vastuu lemmikistään. Hän on siten velvollinen etsimään lemmikilleen uuden kodin, jos ei itse voi sitä pitää.

HESYlle tulee viikoittain lukuisia kyselyjä ihmisiltä, jotka haluavat luopua lemmikeistään ja tuoda ne yhdistyksen hoitoon. Eläinsuojeluyhdistykset eivät kuitenkaan pysty ottamaan automaattisesti vastaan yksityisten ihmisten eläimiä, sillä niiden kaikki voimavarat menevät ensisijaisesti löytö- ja huostaanotettujen eläinten auttamiseen.

– Jos eläinsuojeluyhdistykset ottaisivat vastaan kaikki niille tarjotut lemmikit, kaikista heikoimmassa asemassa olevat eläimet uhkaisivat jäädä vaille turvaa. Vastuu eläimestä on aina sen omalla omistajalla, jonka on itse etsittävä lemmikilleen uusi koti. Turvallisinta on hakea eläimelle uutta kotia tuttavien, työkavereiden ja sukulaisten keskuudesta. Myös eläinkauppojen, internetin ja lehtien ilmoitustaulut ja -palstat ovat hyviä keinoja tavoittaa eläimen hankintaa harkitsevat, kunhan varmistaa kotiehdokkaita haastattelemalla, että lemmikki pääsee vastuuntuntoisten ihmisten pariin, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Lemmikin uudelleensijoittamiselle on monia väyliä. Esimerkiksi rotuyhdistykset auttavat yleensä rotukoirien ja -kissojen omistajia uuden kodin etsinnässä. Myös rekisteröityjen eläinten kasvattajat voivat auttaa uudelleensijoituksissa. Monille eläinlajeille on omat järjestönsä, joiden apuun voi turvautua kodin etsinnässä. HESYkin voi auttaa lemmikin uudelleensijoituksessa laittamalla eläimen ilmoituksen yhdistyksen asiakastiloihin. HESY ei kuitenkaan toimi näissä tapauksissa muulla tavalla välittäjänä, ja esimerkiksi kotiehdokkaan turvallisuuden arvioiminen on lemmikin omistajan vastuulla.

– Eläimen luovutuksen yhteydessä kannattaa aina tarkastaa ottajan henkilötiedot ja laatia hänen kanssaan luovutussopimus. On suositeltavaa myös viedä eläin eläinlääkärin terveystarkastukseen ennen kuin sitä tarjotaan uuteen kotiin ja varmistaa, että eläimen rokotukset ovat voimassa ja hampaat kunnossa. Eläin kannattaa myös leikkauttaa. Nämä toimenpiteet edesauttavat lemmikin uudelleensijoittumista, Luukkainen neuvoo.

Väyliä lemmikin uudelleensijoittamiseen
*
Kodinvaihtajat ry on perustettu auttamaan uutta kotia etsivien lemmikki- ja kotieläinten uudelleensijoituksessa.
* Rotuyhdistykset ja kasvattajat voivat auttaa rotukoirien ja -kissojen omistajia uuden kodin etsinnässä
* Monille eläinlajeille on omat järjestönsä, joiden apuun voi turvautua kodin etsinnässä, esim. HeKorinki auttaa herppien uudelleensijoittamisessa.
* Apula-sivustolle voi laittaa maksutta oman ilmoituksen kotia etsivästä eläimestä. Sivustolla julkaistaan myös Annetaan koti -ilmoituksia.
* Facebookissa vastaava aktiivinen eläimen hankintaa harkitsevien ryhmä on ”Kotia kiireellisesti etsivät eläimet”.

Monet eläinsuojeluyhdistykset auttavat uuden kodin etsinnässä esim. ilmoittelemalla kotia etsivistä eläimistä ilmoitustauluillaan. Eläimestä on aina suositeltavaa tehdä värikuvallinen ilmoitus, jossa kerrotaan sen terveydentilasta ja luonteesta yms. mahdollisimman paljon. HESYn ilmoitustaululle tarkoitetut eläinilmoitukset voi lähettää sähköpostiosoitteeseen: hesy[a]hesy.fi

HESY voi ottaa yksityisten ihmisten eläimiä hoitoonsa vain eläinsuojelullisista syistä. Näihin syihin lukeutuvat tilanteet, joissa eläimen omistajan elämä on ajautunut kriisiin eikä hän kykene enää huolehtimaan lemmikkistään esimerkiksi mielenterveys- tai päihdeongelmien, asunnottomuuden, vankilatuomion tai pitkäaikaisen sairaala- tai laitoshoidon takia. Otamme harkinnan mukaan vastaan myös eläimiä, joiden omistajat ovat kuolleet.

Lisätietoja:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi
Pirjo Onza
toiminnanjohtaja
p. 040 646 4061
pirjo.onza@hesy.fi

Erja Veivo
tiedottaja
p. 040 577 4733
erja.veivo@hesy.fi

 

 

 

Hallituksen tiedote

By | Tiedotteet | No Comments

Tiedote 31.8.2018

Helsingin Eläinsuojeluyhdistys Ry:n hallitus on kokouksessaan 30.8.2018 käsitellyt tuoreeltaan samana päivänä päättyneissä yhteistoimintaneuvotteluissa esiin nostettuja asioita.

Yhdistyksen Helsingin Hakaniemessä sijaitseva HESY-tori avattiin elokuussa 2017 ja sen toiminta on lähes avaamisestaan saakka osoittautunut tappiolliseksi. HESY-torin tilannetta on käsitelty säännöllisesti sekä esimiehistä koostuvassa johtoryhmässä että hallituksen kokouksissa. Yhteisistä markkinointiponnisteluista huolimatta myymälän toimintaa ei ole saatu voitolliseksi. Helsingin Eläinsuojeluyhdistys ei voi hukata eläinsuojelutyöhön lahjoitettuja varoja tappiolliseen toimintaan. Kaiken muun kuin eläinsuojelutoiminnan tulee tuottaa varoja itse eläinsuojelutyöhön. Yhdistyksen hallituksen tärkeimpänä tehtävänä on kaikilla toimillaan turvata eläinsuojelutyön edellytykset vuosiksi eteenpäin. Näin ollen hallitus on henkilökuntaa kuultuaan päättänyt lakkauttaa HESY-torin toiminnan 31.12.2018 ja irtisanoa kaksi myymälän työntekijää tuotannollisista ja taloudellisista syistä 1.9.2018.

Koiratalon henkilökunta on nyt käydyissä neuvotteluissa ilmaissut halunsa jatkaa työskentelyä nykyisissä tiloissa, vaikka talon huono kunto on jo aiemmin aistinvaraisesti todettu. Yhdistyksen hallitus on päättänyt toteuttaa talossa sisäilmakartoituksen ja työpaikkaselvityksen saadakseen tutkittua ja luotettavaa tietoa talon kunnosta päätöksentekonsa pohjaksi. Koiratalon toimintaa jatketaan toistaiseksi nykyisissä tiloissa. Koirataloa ja sen henkilökuntaa koskevia päätöksiä tehdään sen jälkeen, kun tulokset tilatuista tutkimuksista on saatu. Huolimatta siitä, että koiratalon tilakysymys on avoin, Helsingin Eläinsuojeluyhdistys jatkaa koiriin liittyvää eläinsuojelutoimintaa keskeytyksettä – toimintatiloista riippumatta.

Helsingin Eläinsuojeluyhdistys ry on tehnyt ehdollisen tarjouksen Helsingissä sijaitsevasta kiinteistöstä uudeksi eläinsuojelukeskukseksi. Yhdistyksen tarkoituksena on kiinteistökaupalla saattaa päätökseen hallituksen, työntekijöiden ja jäsenistön pitkäaikainen haave uusista ja paremmista eläinsuojelutiloista, joissa koko yhdistyksen toiminta voidaan keskittää saman katon alle. Uudessa eläinsuojelukeskuksessa olisi aiempaa paremmat mahdollisuudet auttaa ja hoitaa Helsingin seudulla eläinsuojelun tarpeessa olevia eläimiä. Kiinteistön käyttötarkoitusta koskeva lupaprosessi on vielä kaupungin päätöksentekoelimissä kesken. Toteutuakseen hanke vaatii vielä Helsingin kaupungin hyväksynnän, siksi tehty ostotarjous kiinteistöstä on ehdollinen.

Lisätietoja:

Pirjo Onza
toiminnanjohtaja
puh. 040 6464 061
pirjo.onza@hesy.fi

Kirsi Sharma
hallituksen jäsen
puh. 040 511 5767
sharma@kolumbus.fi

Valonäytökset eläinystävällinen vaihtoehto venetsialaisten viettoon

By | Tiedotteet | No Comments

Ilotulitusta säikähtänyt koira voi riistäytyä taluttimesta ja paeta pitkiä matkoja.

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY

Tiedote 21.8.2018

Valonäytökset eläinystävällinen vaihtoehto venetsialaisten viettoon

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY toivoo, että veneily- ja mökkeilykauden päätösjuhlaa eli venetsialaisia juhlistettaisiin Suomessa ilotulitteiden sijaan lasernäytöksin. Monet lemmikki-, tuotanto- ja luonnonvaraiset eläimet pelkäävät ilotulitteiden pauketta, ja raketit roskaavat ympäristöä aiheuttaen eläimille loukkaantumisriskin.

Venetsialaisten vietto on yleistynyt Suomessa. Venetsialaisia on pidetty veden, tulen ja valon juhlana, jonka perinteisiin kuuluvat muun muassa kokkojen poltto ja ilotulittaminen. Pelastuslaitokset voivat sallia venetsialaisten aikaan ilotulitteiden käytön paikkakunnan asukkaille ilman erillistä lupaa, mikäli alueella ei ole metsäpalovaroitusta.

HESY toivoo, että kesäkauden päättäjäisiä juhlistettaisiin ilotulitteiden sijaan muilla valonlähteillä, kuten laseresityksillä, lyhdyillä, nuotiolla ja kokoilla. Tähän ratkaisuun on päädytty esimerkiksi Kokkolassa, jossa venetsialaisia juhlitaan lasershow´lla.

Monet eläimet pelkäävät ilotulitteita ja voivat kärsiä useita päiviä niiden aiheuttamasta stressistä.

– Ilotulitteista lähtevä pauke, ujellus ja valonvälähdykset voivat ajaa monet eläimet paniikkiin ja vaaratilanteisiin. Esimerkiksi hädissään oleva koira voi riistäytyä taluttimesta ja paeta pitkiä matkoja. Pakokauhun vallassa koira voi eksyä, loukata itsensä ja aiheuttaa vaaraa liikenteelle. Myös saaliseläimiin lukeutuvat hevoset reagoivat yleensä voimakkaasti ympäristön ärsykkeisiin. Isoina eläiminä ne muodostavat paniikkiin joutuessaan vakavan hengenvaaran ihmisille ja muille eläimille, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Ilotulitteita säikkyvät kissat saattavat piiloutua maastoon tai talon rakenteisiin, ja kesäasukkaiden voi olla vaikea löytää lemmikkejään, kun kaupunkiin paluun aika koittaa. Ilotulitteet stressaavat myös monia tuotantoeläimiä, jotka voivat vauhkoontuneina vahingoittaa itsensä pitopaikan rakenteisiin tai päästä karkuun laitumelta kohtalokkain seurauksin. Sikaloissa, navetoissa, kanaloissa ja lampoloissa eläimille aiheutuu lisäkärsimystä siitä, että ne harvoin voivat toteuttaa lajinmukaista pelkokäyttäytymistään esimerkiksi piiloutumalla. Lisäksi ilotulitteiden jäännöksiä voi joutua rehun joukkoon ikävin seurauksin.

Mökkipaikkakunnilla ilotulituksista kärsivät etenkin luonnoneläimet, jotka rakettien pauke ajaa liikkeelle.

– Suurikokoiset luonnoneläimet, kuten kauriit ja hirvet, voivat ajautua paetessaan ajoväylille ja aiheuttaa läheltä piti -tilanteita ja kuolonkolareita. Linnut voivat puolestaan lentää paniikissa ikkunoita, puita, rakennuksia, mainostauluja ja muita esteitä päin ja loukata itsensä. Ilotulitteet saattavat häiritä myös joidenkin myöhäisten pesijöiden rauhaa. Esimerkiksi tukkasotkalla voi olla vielä elokuussa pesässään lentokyvyttömät poikaset, Luukkainen lisää.

Ilotulitteet aiheuttavat eläimille kärsimystä myös juhlinnan jälkeen, kun maastoon jää rakettien hylsyjä, sirpaleita ja muita jäännöksiä. Rakettien rippeet voivat vahingoittaa niin luonnoneläimiä, ulkona lenkitettäviä ja ulkoilevia lemmikkejä kuin laiduntavia eläimiä. Ilotulitteet aiheuttavat haittaa eläinten lisäksi myös ihmisille ja ympäristölle. HESY onkin esittänyt, että yksityisihmisten ilotulitteiden käyttöä tulisi rajoittaa ja ilotulitenäytöksiä saisivat jatkossa järjestää vain kunta, valtio, yritykset ja järjestöt ammattilaisten avustamina. Ilotulituksille on turvallisia vaihtoehtoja. Mallia voitaisiin ottaa länsinaapurista. Ruotsissa useat kunnat järjestivät viime vuodenvaihteessa ilotulitusnäytöksen sijaan lasershow´n.

Lisätietoja:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Pirjo Onza
toiminnanjohtaja
p. 040 646 4061
pirjo.onza@hesy.fi

 

Onko lemmikilläsi turha mikrosiru?

By | Tiedotteet | No Comments

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry.

Tiedote 13.8.2018

Onko lemmikilläsi turha mikrosiru?

– Suomeen tarvitaan keskitetty lemmikkirekisteri

Mikrosirulukijalla saa helposti selville sirutetun kissan tiedot.

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESYn mielestä Suomen nykyiset lemmikkien tunnistusmerkintäkäytännöt eivät ole toimivia. Tällä hetkellä lemmikkinsä tunnistusmerkitsevällä ei ole velvollisuutta ilmoittaa eläimen tietoja mihinkään rekisteriin ja liian monet eri rekisterit mitätöivät koko tunnistamisjärjestelmän idean.

Suomessa on lukuisia toisistaan erillisiä eläintietokantoja, joihin tunnistusmerkityn lemmikin tiedot voi kirjata. Suomen Kennelliitolla on koirille ja Suomen Kissaliitolla kissoille omat rekisterinsä, joihin voi tallentaa myös maatiaiskissan ja monirotuisen koiran tiedot. Lisäksi tunnistusmerkittyjen eläinten tietokantoja ylläpitävät ainakin Turvasiru-verkkopalvelu, Siruhaku.fi-verkkopalveluun potilastietonsa tallentavat eläinlääkäriasemat sekä vapaaehtoisvoimin toimiva mikrosiru.com. Omat rekisterinsä on yleensä myös kodittomia eläimiä auttavilla eläinsuojeluyhdistyksillä.

Näin monen erillisen rekisterin olemassaolo vaikeuttaa löytöeläimen omistajan jäljittämistä: viranomaisten ja löytöeläintalojen on mahdotonta tietää, mistä rekisteristä heidän kannattaa etsiä tunnistusmerkityn eläimen omistajan tietoja. Tunnistusmerkittykään löytöeläin ei siis välttämä palaudu alkuperäiseen kotiinsa.

– Mikrosirusta ei ole mitään hyötyä, jos eläimen tietoja ei ole missään rekisterissä tai eläimen tietojen etsintä useasta eri rekisteristä osoittautuu hankalaksi tai jopa mahdottomaksi, kun nykyisten eläintietokantojen ylläpitäjistä ja lukumäärästä ei ole mitään tietoa. Tunniste kyllä huomataan, mutta eläimen omistajaa ei välttämättä löydetä. Tunnistusmerkinnän yhteydessä olisikin aina painotettava, että omistajan on syytä rekisteröidä lemmikkinsä tiedot johonkin tunnettuun eläintietokantaan ja ne on pidettävä ajan tasalla, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Jos talteenottopaikkaan päätyneen mikrosirutetun ja rekisteröidyn löytöeläimen omistajan jäljittäminen on hidasta, eläin voi joutua 15 vuorokauden lakisääteisen säilytysajan jälkeen lopetettavaksi tai myydyksi uudelle omistajalle.

– Tämä on ahdistavaa omistajille ja kohtalokasta lemmikeille. Tulevassa eläinsuojelulaissa löytöeläimen säilytysaika uhkaa vielä lyhentyä kymmeneen vuorokauteen, Luukkainen lisää.

Sirutus- ja rekisteröintipakko ratkaisisi monta ongelmaa

HESY on moneen otteeseen esittänyt vaatimuksen, että Suomeen on perustettava kaikki kunnat kattava, keskitetty lemmikkieläinrekisteri. Tähän tietokantaan tallennettaisiin kaikkien tunnistusmerkittyjen eläinten tiedot. Lisäksi maakohtainen rekisteri olisi hyvä yhdistää johonkin EU-maat kattavaan lemmikkirekisteriin, kuten esimerkiksi Europetnet-tietokantaan.

Tällä hetkellä lemmikkien tunnistusmerkitseminen ja rekisteröinti on Suomessa vapaaehtoista, mutta maa- ja metsätalousministeriö selvittää parhaillaan virallisen koira- ja kissarekisterin perustamista. HESY on hyvillään siitä, että ministeriö selvittää rekisterin tarvetta, ja muistuttaa, että keskusrekisteri edistäisi löytöeläinten asemaa.

Ruotsissa koirien pakollinen tunnistusmerkitseminen ja rekisteröiminen keskusrekisteriin on edesauttanut merkittävästi löytökoirien palautumista alkuperäisiin koteihinsa. Länsinaapurissa peräti 90 prosenttia talteenottopaikkoihin päätyvistä koirista palaa omistajilleen 24 tunnin sisällä.

– Pakollisen tunnistusmerkinnän ja rekisteröinnin avulla kyettäisiin hillitsemään myös eläinten salakuljetuksia ja pentutehtailua, edistämään vastuullista eläimenpitoa ja ennaltaehkäisemään eläinvarkauksia. Lisäksi kuluttajansuoja ja kansanterveydellisten uhkien ehkäiseminen paranisivat nykyisten sääntelemättömien lemmikkimarkkinoiden aikana, sanoo Luukkainen.
Koirien tunnistusmerkitseminen ja rekisteröinti on määrätty pakolliseksi jo lähes kaikissa EU-maissa: 28 jäsenvaltiosta säädös on voimassa 24 maassa. Koirien tunnistusmerkintä- ja rekisteröintivelvoitetta ei ole Suomessa, Puolassa, Tšekin tasavallassa eikä Saksassa lukuun ottamatta muutamia alueita/osavaltioita. Kissojen tunnistusmerkintä- ja rekisteröintivelvoite laahaa vielä kehityksestä jäljessä ja on tiettävästi pakollista tällä hetkellä vain kolmessa EU-maassa: Belgiassa, Kreikassa ja Ranskassa.

Lisätietoja:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Pirjo Onza
toiminnanjohtaja
p. 040 646 4061
pirjo.onza@hesy.fi

Erja Veivo
tiedottaja
p. 040 577 4733
erja.veivo@hesy.fi

HESY käynnistää yhteistoimintaneuvottelut uusi eläinsuojelukeskus -hankkeen edetessä

By | Tiedotteet | No Comments

Tiedote 7.8.2018

Helsingin Eläinsuojeluyhdistys HESY ry

HESY KÄYNNISTÄÄ YHTEISTOIMINTANEUVOTTELUT UUSI ELÄINSUOJELUKESKUS -HANKKEEN EDETESSÄ

Helsingin Eläinsuojeluyhdistys HESY ry on päättänyt käynnistää yhdistyksessä yhteistoimintaneuvottelut tuotannollisista ja taloudellisista syistä mahdollisine henkilöstövaikutuksineen, jotka koskevat HESY-torin ja Koiratalon toimitiloja ja henkilökuntaa.

HESY-torin toiminta Hakaniemessä on ollut yhdistykselle tappiollista alusta alkaen. Asiaa on käsitelty säännöllisesti johtoryhmän kokouksissa, mutta tilanteeseen ei ole löydetty toimivaa ratkaisua, vaan HESY-tori aiheuttaa yhdistykselle jatkuvasti tappiota yli 3000 €/kk. Yhdistys harkitsee toiminnan lopettamista nykyisessä toimipaikassa 31.12.2018.

Espoossa sijaitseva Koiratalo on huonokuntoinen. Se muodostaa vakavan terveydellisen riskin sekä työntekijöille että hoidettaville eläimille, mikä on todettu jo edellisen yhteistoimintaneuvottelun yhteydessä tammikuussa 2018. Lisäksi Koiratalon tontin myynnistä saatavat varat tarvitaan uuden eläinsuojelukeskuksen hankintaan ja remontointiin. Yhdistys harkitsee Koiratalon sulkemista ja myyntiä heti, kun koirille on löydetty sopivat korvaavat hoitopaikat. Yhdistys ottaa mieluusti vastaan ehdotuksia koirille soveltuvista hoitotiloista Etelä-Suomen alueella.

Yhdistys jatkaa toimintaansa normaalisti Itä-Pakilassa sijaitsevassa Eläinsuojelukeskuksessa, jossa hoidetaan koiria lukuun ottamatta kaikki muut yhdistyksen huostassa olevat eläimet. Eläintilat ovat avoinna yleisölle maanantaista perjantaihin sekä sunnuntaisin kello 15–18, ja myymälässä voi asioida maanantaista perjantaihin kello 10–18 sekä sunnuntaisin kello 15–18. Myös Itä-Pakilan kiinteistö on remontin tarpeessa, eikä muun asustuksen keskellä sijaitsevassa talossa voida hoitaa koiria, joten yhdistys on jo pitkään etsinyt uusia toimitiloja Helsingistä.

Hallitus ilmoittaa samalla talohankkeen etenemisestä. Yhdistys on tehnyt tarjouksen rakennuksesta uudeksi eläinsuojelukeskukseksi, jossa voidaan jatkossa hoitaa kaikki yhdistyksen hoitoon tuodut eläimet sekä mm. jatkaa kirpputoritoimintaa. Tarjous on ehdollinen, sillä toteutuakseen hanke vaatii Helsingin kaupungin hyväksynnän. Hankkeen lupaprosessi on parhaillaan työn alla. Hallitus toivoo, että hankkeessa päästään etenemään ja uusi eläinsuojelukeskus saadaan käyttöön mahdollisimman pian.

Lisätietoja:

toiminnanjohtaja
Pirjo Onza
puh. 040 6464 061
pirjo.onza@hesy.fi

 

 

Säästä saksiniekka kärsimyksiltä: Äyriäiset pitäisi tainnuttaa ennen keittämistä

By | Tiedotteet | No Comments

Sveitsin lainsäädäntö kieltää  elävien äyriäisten säilyttämisen ja kuljettamisen jäässä tai jäisessä vedessä.

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY

Tiedote 17.7.2018

Säästä saksiniekka kärsimyksiltä: Äyriäiset pitäisi tainnuttaa ennen keittämistä

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY esittää, että ravut, hummerit ja muut kymmenjalkaiset äyriäiset on tainnutettava ennen keittämistä ja äyriäisiä on ennen niiden lopettamista säilytettävä luonnonmukaisissa olosuhteissa.

Äyriäiset on perinteisesti keitetty elävinä, sillä kuolleet ravut ja hummerit pilaantuvat nopeasti. Lukuisat tutkimukset (kts. lähteet) osoittavat äyriäisten tuntevan kipua, joten saksiniekalle keittäminen elävältä on tuskallinen kuolema. Kuolema voi myös pitkittyä kohtuuttomasti, jos keitinvesi esimerkiksi jäähtyy liian monen ravun samanaikaisesta keittämisestä.

Sveitsissä on astunut tänä vuonna voimaan laki, joka edellyttää äyriäisten tainnuttamista sähköllä tai mekaanisesti ennen niiden keittämistä. HESY vaatii Suomeen vastaavaa lainsäädäntöä. Yhdistys on esittänyt lausunnossaan eläinten hyvinvointilaiksi, että luonnoksessa esitetyn määräyksen eläinten tainnuttamisesta ennen teurastamista tulee koskea myös äyriäisiä.

– Meidän on osoitettava kuuluvamme eläinsuojelun eturintamaan ja alettava kohdella äyriäisiä eläinsuojelulain hengen mukaisesti. Kasvattamojen, laitosten ja ravintoloiden tulee ottaa käyttöön humaania äyriäisten tainnuttamiseen kehiteltyä tekniikkaa, jota on jo saatavilla. Esimerkiksi Crustastun-laite tainnuttaa äyriäisen alle puolessa sekunnissa, minkä jälkeen laite lopettaa äyriäisen kymmenessä sekunnissa, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Ravintoloissa äyriäiset voidaan tappaa myös mekaanisesti halkaisemalla tai pistämällä ja tuhoamalla niiden hermosto. Tämä vaatii tekijältä aina kunnollista ammattitaitoa, jota kotikokeilla ei yleensä ole. Äyriäisellä ei ole aivojen tapaista keskushermostoa, jonka tuhoaminen aiheuttaa välittömän kuoleman, vaan eri puolilla kehoa olevia hermosolmukkeita ja -keskuksia, joita voi olla hankala paikantaa ja tuhota. Koska äyriäisten lopettaminen vaatii harjaantumista, niitä ei saisi HESYn mielestä myydä elävinä tavallisille kuluttajille.

– Jo nyt voimassa olevan eläinsuojelulainsäädännön mukaan äyriäiset on lopetettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti. Ongelmana on, että rapujen lopettamista ei valvota millään tavalla ja eläviä eläimiä saatetaan tappaa hyvinkin kyseenalaisilla tavoilla suomalaiskodeissa. Siksi ravut ja muut äyriäiset tulee myydä kuluttajille valmiiksi lopetettuina ja valmistettuina tai pakasteina, Luukkainen jatkaa.

Sveitsin lainsäädäntö kieltää myös elävien äyriäisten säilyttämisen ja kuljettamisen jäässä tai jäisessä vedessä ja määrää, että vesieläimiä on pidettävä luonnollisissa olosuhteissa. HESY on esittänyt saman vaatimuksen jo vuodesta 2010 lähtien, kun yhdistys käynnisti Säästä saksiniekka kärsimyksiltä -tiedostuskampanjan. Äyriäisten taitamaton tappaminen ja pito ovat ison mittaluokan eläinsuojelullinen ongelma, sillä Suomessa käytetään ravintona vuosittain miljoonia rapuja, hummereita, katkarapuja ja muita selkärangattomia eläimiä.
Ravut eivät ole ihmiselle välttämätöntä ravintoa. Äyriäisten pito- ja lopetustavoista huolestunut voi siis hyvin jättää saksiniekan ja muut selkärangattomat myös syömättä.

– Yhdessä ravussa on hyvin vähän varsinaista syötävää lihaa. Rapujen syöminen onkin suomalaisille lähinnä loppukesän ja alkusyksyn rituaali, joka on syytä kyseenalaistaa. Rapu ei ole elintarvike, vaan elävä, tuntemiskykyinen eläin, Luukkainen summaa.

Ravustuskausi alkaa Suomessa 21.7.

Lisätietoja:

CNN. 2018: Switzerland bans boiling lobsters alive

Crustastun. Tutkimuksissa monien yleisesti käytettyjen lopetusmenetelmien on todettu aiheuttavan äyriäisille kärsimystä. Ainoa poikkeus vaikuttaa olevan ravintoloiden ja äyriäisten tuottajien käyttöön kehitelty Crustastun-laite. Sen avulla äyriäinen voidaan tainnuttaa ennen keittämistä tai tappaa nopeasti.

Pascal Fosset et al. 2014. Anxiety-like behavior in crayfish is controlled by serotonin. Science.

Tamar Stelling. 2014. Rethinking invertebrate pain. New Scientist.

Barry Magee, Robert W. Elwood. 2013. Shock avoidance by discrimination learning in the shore crab (Carcinus maenas) is consistent with a key criterion for pain. Journal of Experimental Biology.

Robert W. Elwood, Mirjam Appel. 2009. Pain experience in hermit crabs? Animal Behaviour.

Yhdysvaltalaisen eläinsuojeluyhdistyksen HSUS:n (The Humane Society of the United States) raportti äyriäisten kokemasta kivusta eri teurastustapojen aikana.

Eviran ohjeita elävien rapujen säilyttämiseen ja kohteluun.

Äyriäistä ei saa tappaa mm.
∙ repimällä tajuissaan olevaa eläintä kahtia tai pilkkomalla paloihin
∙ irrottamalla tajuissaan olevalta eläimeltä raajoja, kudosta tai lihaa
∙ mikroaaltouunissa
∙ syömällä tai tarjoilemalla ruoaksi elävää äyriäistä
Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770

hannele.luukkainen@clarinet.fi

Pirjo Onza
toiminnanjohtaja
p. 040 646 4061
pirjo.onza@hesy.fi

 

 

Sveitsin lainsäädäntö kieltää myös elävien äyriäisten säilyttämisen ja kuljettamisen jäässä tai jäisessä vedessä.