HESY muistuttaa: Omistajalla on velvollisuus etsiä lemmikille uusi koti

By | Tiedotteet | No Comments

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY

Tiedote 11.9.2018

HESY muistuttaa: Omistajalla on velvollisuus etsiä lemmikille uusi koti


Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY muistuttaa, että eläimen omistajalla on vastuu lemmikistään. Hän on siten velvollinen etsimään lemmikilleen uuden kodin, jos ei itse voi sitä pitää.

HESYlle tulee viikoittain lukuisia kyselyjä ihmisiltä, jotka haluavat luopua lemmikeistään ja tuoda ne yhdistyksen hoitoon. Eläinsuojeluyhdistykset eivät kuitenkaan pysty ottamaan automaattisesti vastaan yksityisten ihmisten eläimiä, sillä niiden kaikki voimavarat menevät ensisijaisesti löytö- ja huostaanotettujen eläinten auttamiseen.

– Jos eläinsuojeluyhdistykset ottaisivat vastaan kaikki niille tarjotut lemmikit, kaikista heikoimmassa asemassa olevat eläimet uhkaisivat jäädä vaille turvaa. Vastuu eläimestä on aina sen omalla omistajalla, jonka on itse etsittävä lemmikilleen uusi koti. Turvallisinta on hakea eläimelle uutta kotia tuttavien, työkavereiden ja sukulaisten keskuudesta. Myös eläinkauppojen, internetin ja lehtien ilmoitustaulut ja -palstat ovat hyviä keinoja tavoittaa eläimen hankintaa harkitsevat, kunhan varmistaa kotiehdokkaita haastattelemalla, että lemmikki pääsee vastuuntuntoisten ihmisten pariin, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Lemmikin uudelleensijoittamiselle on monia väyliä. Esimerkiksi rotuyhdistykset auttavat yleensä rotukoirien ja -kissojen omistajia uuden kodin etsinnässä. Myös rekisteröityjen eläinten kasvattajat voivat auttaa uudelleensijoituksissa. Monille eläinlajeille on omat järjestönsä, joiden apuun voi turvautua kodin etsinnässä. HESYkin voi auttaa lemmikin uudelleensijoituksessa laittamalla eläimen ilmoituksen yhdistyksen asiakastiloihin. HESY ei kuitenkaan toimi näissä tapauksissa muulla tavalla välittäjänä, ja esimerkiksi kotiehdokkaan turvallisuuden arvioiminen on lemmikin omistajan vastuulla.

– Eläimen luovutuksen yhteydessä kannattaa aina tarkastaa ottajan henkilötiedot ja laatia hänen kanssaan luovutussopimus. On suositeltavaa myös viedä eläin eläinlääkärin terveystarkastukseen ennen kuin sitä tarjotaan uuteen kotiin ja varmistaa, että eläimen rokotukset ovat voimassa ja hampaat kunnossa. Eläin kannattaa myös leikkauttaa. Nämä toimenpiteet edesauttavat lemmikin uudelleensijoittumista, Luukkainen neuvoo.

Väyliä lemmikin uudelleensijoittamiseen
*
Kodinvaihtajat ry on perustettu auttamaan uutta kotia etsivien lemmikki- ja kotieläinten uudelleensijoituksessa.
* Rotuyhdistykset ja kasvattajat voivat auttaa rotukoirien ja -kissojen omistajia uuden kodin etsinnässä
* Monille eläinlajeille on omat järjestönsä, joiden apuun voi turvautua kodin etsinnässä, esim. HeKorinki auttaa herppien uudelleensijoittamisessa.
* Apula-sivustolle voi laittaa maksutta oman ilmoituksen kotia etsivästä eläimestä. Sivustolla julkaistaan myös Annetaan koti -ilmoituksia.
* Facebookissa vastaava aktiivinen eläimen hankintaa harkitsevien ryhmä on ”Kotia kiireellisesti etsivät eläimet”.

Monet eläinsuojeluyhdistykset auttavat uuden kodin etsinnässä esim. ilmoittelemalla kotia etsivistä eläimistä ilmoitustauluillaan. Eläimestä on aina suositeltavaa tehdä värikuvallinen ilmoitus, jossa kerrotaan sen terveydentilasta ja luonteesta yms. mahdollisimman paljon. HESYn ilmoitustaululle tarkoitetut eläinilmoitukset voi lähettää sähköpostiosoitteeseen: hesy[a]hesy.fi

HESY voi ottaa yksityisten ihmisten eläimiä hoitoonsa vain eläinsuojelullisista syistä. Näihin syihin lukeutuvat tilanteet, joissa eläimen omistajan elämä on ajautunut kriisiin eikä hän kykene enää huolehtimaan lemmikkistään esimerkiksi mielenterveys- tai päihdeongelmien, asunnottomuuden, vankilatuomion tai pitkäaikaisen sairaala- tai laitoshoidon takia. Otamme harkinnan mukaan vastaan myös eläimiä, joiden omistajat ovat kuolleet.

Lisätietoja:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi
Pirjo Onza
toiminnanjohtaja
p. 040 646 4061
pirjo.onza@hesy.fi

Erja Veivo
tiedottaja
p. 040 577 4733
erja.veivo@hesy.fi

 

 

 

Hallituksen tiedote

By | Tiedotteet | No Comments

Tiedote 31.8.2018

Helsingin Eläinsuojeluyhdistys Ry:n hallitus on kokouksessaan 30.8.2018 käsitellyt tuoreeltaan samana päivänä päättyneissä yhteistoimintaneuvotteluissa esiin nostettuja asioita.

Yhdistyksen Helsingin Hakaniemessä sijaitseva HESY-tori avattiin elokuussa 2017 ja sen toiminta on lähes avaamisestaan saakka osoittautunut tappiolliseksi. HESY-torin tilannetta on käsitelty säännöllisesti sekä esimiehistä koostuvassa johtoryhmässä että hallituksen kokouksissa. Yhteisistä markkinointiponnisteluista huolimatta myymälän toimintaa ei ole saatu voitolliseksi. Helsingin Eläinsuojeluyhdistys ei voi hukata eläinsuojelutyöhön lahjoitettuja varoja tappiolliseen toimintaan. Kaiken muun kuin eläinsuojelutoiminnan tulee tuottaa varoja itse eläinsuojelutyöhön. Yhdistyksen hallituksen tärkeimpänä tehtävänä on kaikilla toimillaan turvata eläinsuojelutyön edellytykset vuosiksi eteenpäin. Näin ollen hallitus on henkilökuntaa kuultuaan päättänyt lakkauttaa HESY-torin toiminnan 31.12.2018 ja irtisanoa kaksi myymälän työntekijää tuotannollisista ja taloudellisista syistä 1.9.2018.

Koiratalon henkilökunta on nyt käydyissä neuvotteluissa ilmaissut halunsa jatkaa työskentelyä nykyisissä tiloissa, vaikka talon huono kunto on jo aiemmin aistinvaraisesti todettu. Yhdistyksen hallitus on päättänyt toteuttaa talossa sisäilmakartoituksen ja työpaikkaselvityksen saadakseen tutkittua ja luotettavaa tietoa talon kunnosta päätöksentekonsa pohjaksi. Koiratalon toimintaa jatketaan toistaiseksi nykyisissä tiloissa. Koirataloa ja sen henkilökuntaa koskevia päätöksiä tehdään sen jälkeen, kun tulokset tilatuista tutkimuksista on saatu. Huolimatta siitä, että koiratalon tilakysymys on avoin, Helsingin Eläinsuojeluyhdistys jatkaa koiriin liittyvää eläinsuojelutoimintaa keskeytyksettä – toimintatiloista riippumatta.

Helsingin Eläinsuojeluyhdistys ry on tehnyt ehdollisen tarjouksen Helsingissä sijaitsevasta kiinteistöstä uudeksi eläinsuojelukeskukseksi. Yhdistyksen tarkoituksena on kiinteistökaupalla saattaa päätökseen hallituksen, työntekijöiden ja jäsenistön pitkäaikainen haave uusista ja paremmista eläinsuojelutiloista, joissa koko yhdistyksen toiminta voidaan keskittää saman katon alle. Uudessa eläinsuojelukeskuksessa olisi aiempaa paremmat mahdollisuudet auttaa ja hoitaa Helsingin seudulla eläinsuojelun tarpeessa olevia eläimiä. Kiinteistön käyttötarkoitusta koskeva lupaprosessi on vielä kaupungin päätöksentekoelimissä kesken. Toteutuakseen hanke vaatii vielä Helsingin kaupungin hyväksynnän, siksi tehty ostotarjous kiinteistöstä on ehdollinen.

Lisätietoja:

Pirjo Onza
toiminnanjohtaja
puh. 040 6464 061
pirjo.onza@hesy.fi

Kirsi Sharma
hallituksen jäsen
puh. 040 511 5767
sharma@kolumbus.fi

Valonäytökset eläinystävällinen vaihtoehto venetsialaisten viettoon

By | Tiedotteet | No Comments

Ilotulitusta säikähtänyt koira voi riistäytyä taluttimesta ja paeta pitkiä matkoja.

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY

Tiedote 21.8.2018

Valonäytökset eläinystävällinen vaihtoehto venetsialaisten viettoon

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY toivoo, että veneily- ja mökkeilykauden päätösjuhlaa eli venetsialaisia juhlistettaisiin Suomessa ilotulitteiden sijaan lasernäytöksin. Monet lemmikki-, tuotanto- ja luonnonvaraiset eläimet pelkäävät ilotulitteiden pauketta, ja raketit roskaavat ympäristöä aiheuttaen eläimille loukkaantumisriskin.

Venetsialaisten vietto on yleistynyt Suomessa. Venetsialaisia on pidetty veden, tulen ja valon juhlana, jonka perinteisiin kuuluvat muun muassa kokkojen poltto ja ilotulittaminen. Pelastuslaitokset voivat sallia venetsialaisten aikaan ilotulitteiden käytön paikkakunnan asukkaille ilman erillistä lupaa, mikäli alueella ei ole metsäpalovaroitusta.

HESY toivoo, että kesäkauden päättäjäisiä juhlistettaisiin ilotulitteiden sijaan muilla valonlähteillä, kuten laseresityksillä, lyhdyillä, nuotiolla ja kokoilla. Tähän ratkaisuun on päädytty esimerkiksi Kokkolassa, jossa venetsialaisia juhlitaan lasershow´lla.

Monet eläimet pelkäävät ilotulitteita ja voivat kärsiä useita päiviä niiden aiheuttamasta stressistä.

– Ilotulitteista lähtevä pauke, ujellus ja valonvälähdykset voivat ajaa monet eläimet paniikkiin ja vaaratilanteisiin. Esimerkiksi hädissään oleva koira voi riistäytyä taluttimesta ja paeta pitkiä matkoja. Pakokauhun vallassa koira voi eksyä, loukata itsensä ja aiheuttaa vaaraa liikenteelle. Myös saaliseläimiin lukeutuvat hevoset reagoivat yleensä voimakkaasti ympäristön ärsykkeisiin. Isoina eläiminä ne muodostavat paniikkiin joutuessaan vakavan hengenvaaran ihmisille ja muille eläimille, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Ilotulitteita säikkyvät kissat saattavat piiloutua maastoon tai talon rakenteisiin, ja kesäasukkaiden voi olla vaikea löytää lemmikkejään, kun kaupunkiin paluun aika koittaa. Ilotulitteet stressaavat myös monia tuotantoeläimiä, jotka voivat vauhkoontuneina vahingoittaa itsensä pitopaikan rakenteisiin tai päästä karkuun laitumelta kohtalokkain seurauksin. Sikaloissa, navetoissa, kanaloissa ja lampoloissa eläimille aiheutuu lisäkärsimystä siitä, että ne harvoin voivat toteuttaa lajinmukaista pelkokäyttäytymistään esimerkiksi piiloutumalla. Lisäksi ilotulitteiden jäännöksiä voi joutua rehun joukkoon ikävin seurauksin.

Mökkipaikkakunnilla ilotulituksista kärsivät etenkin luonnoneläimet, jotka rakettien pauke ajaa liikkeelle.

– Suurikokoiset luonnoneläimet, kuten kauriit ja hirvet, voivat ajautua paetessaan ajoväylille ja aiheuttaa läheltä piti -tilanteita ja kuolonkolareita. Linnut voivat puolestaan lentää paniikissa ikkunoita, puita, rakennuksia, mainostauluja ja muita esteitä päin ja loukata itsensä. Ilotulitteet saattavat häiritä myös joidenkin myöhäisten pesijöiden rauhaa. Esimerkiksi tukkasotkalla voi olla vielä elokuussa pesässään lentokyvyttömät poikaset, Luukkainen lisää.

Ilotulitteet aiheuttavat eläimille kärsimystä myös juhlinnan jälkeen, kun maastoon jää rakettien hylsyjä, sirpaleita ja muita jäännöksiä. Rakettien rippeet voivat vahingoittaa niin luonnoneläimiä, ulkona lenkitettäviä ja ulkoilevia lemmikkejä kuin laiduntavia eläimiä. Ilotulitteet aiheuttavat haittaa eläinten lisäksi myös ihmisille ja ympäristölle. HESY onkin esittänyt, että yksityisihmisten ilotulitteiden käyttöä tulisi rajoittaa ja ilotulitenäytöksiä saisivat jatkossa järjestää vain kunta, valtio, yritykset ja järjestöt ammattilaisten avustamina. Ilotulituksille on turvallisia vaihtoehtoja. Mallia voitaisiin ottaa länsinaapurista. Ruotsissa useat kunnat järjestivät viime vuodenvaihteessa ilotulitusnäytöksen sijaan lasershow´n.

Lisätietoja:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Pirjo Onza
toiminnanjohtaja
p. 040 646 4061
pirjo.onza@hesy.fi

 

Onko lemmikilläsi turha mikrosiru?

By | Tiedotteet | No Comments

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry.

Tiedote 13.8.2018

Onko lemmikilläsi turha mikrosiru?

– Suomeen tarvitaan keskitetty lemmikkirekisteri

Mikrosirulukijalla saa helposti selville sirutetun kissan tiedot.

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESYn mielestä Suomen nykyiset lemmikkien tunnistusmerkintäkäytännöt eivät ole toimivia. Tällä hetkellä lemmikkinsä tunnistusmerkitsevällä ei ole velvollisuutta ilmoittaa eläimen tietoja mihinkään rekisteriin ja liian monet eri rekisterit mitätöivät koko tunnistamisjärjestelmän idean.

Suomessa on lukuisia toisistaan erillisiä eläintietokantoja, joihin tunnistusmerkityn lemmikin tiedot voi kirjata. Suomen Kennelliitolla on koirille ja Suomen Kissaliitolla kissoille omat rekisterinsä, joihin voi tallentaa myös maatiaiskissan ja monirotuisen koiran tiedot. Lisäksi tunnistusmerkittyjen eläinten tietokantoja ylläpitävät ainakin Turvasiru-verkkopalvelu, Siruhaku.fi-verkkopalveluun potilastietonsa tallentavat eläinlääkäriasemat sekä vapaaehtoisvoimin toimiva mikrosiru.com. Omat rekisterinsä on yleensä myös kodittomia eläimiä auttavilla eläinsuojeluyhdistyksillä.

Näin monen erillisen rekisterin olemassaolo vaikeuttaa löytöeläimen omistajan jäljittämistä: viranomaisten ja löytöeläintalojen on mahdotonta tietää, mistä rekisteristä heidän kannattaa etsiä tunnistusmerkityn eläimen omistajan tietoja. Tunnistusmerkittykään löytöeläin ei siis välttämä palaudu alkuperäiseen kotiinsa.

– Mikrosirusta ei ole mitään hyötyä, jos eläimen tietoja ei ole missään rekisterissä tai eläimen tietojen etsintä useasta eri rekisteristä osoittautuu hankalaksi tai jopa mahdottomaksi, kun nykyisten eläintietokantojen ylläpitäjistä ja lukumäärästä ei ole mitään tietoa. Tunniste kyllä huomataan, mutta eläimen omistajaa ei välttämättä löydetä. Tunnistusmerkinnän yhteydessä olisikin aina painotettava, että omistajan on syytä rekisteröidä lemmikkinsä tiedot johonkin tunnettuun eläintietokantaan ja ne on pidettävä ajan tasalla, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Jos talteenottopaikkaan päätyneen mikrosirutetun ja rekisteröidyn löytöeläimen omistajan jäljittäminen on hidasta, eläin voi joutua 15 vuorokauden lakisääteisen säilytysajan jälkeen lopetettavaksi tai myydyksi uudelle omistajalle.

– Tämä on ahdistavaa omistajille ja kohtalokasta lemmikeille. Tulevassa eläinsuojelulaissa löytöeläimen säilytysaika uhkaa vielä lyhentyä kymmeneen vuorokauteen, Luukkainen lisää.

Sirutus- ja rekisteröintipakko ratkaisisi monta ongelmaa

HESY on moneen otteeseen esittänyt vaatimuksen, että Suomeen on perustettava kaikki kunnat kattava, keskitetty lemmikkieläinrekisteri. Tähän tietokantaan tallennettaisiin kaikkien tunnistusmerkittyjen eläinten tiedot. Lisäksi maakohtainen rekisteri olisi hyvä yhdistää johonkin EU-maat kattavaan lemmikkirekisteriin, kuten esimerkiksi Europetnet-tietokantaan.

Tällä hetkellä lemmikkien tunnistusmerkitseminen ja rekisteröinti on Suomessa vapaaehtoista, mutta maa- ja metsätalousministeriö selvittää parhaillaan virallisen koira- ja kissarekisterin perustamista. HESY on hyvillään siitä, että ministeriö selvittää rekisterin tarvetta, ja muistuttaa, että keskusrekisteri edistäisi löytöeläinten asemaa.

Ruotsissa koirien pakollinen tunnistusmerkitseminen ja rekisteröiminen keskusrekisteriin on edesauttanut merkittävästi löytökoirien palautumista alkuperäisiin koteihinsa. Länsinaapurissa peräti 90 prosenttia talteenottopaikkoihin päätyvistä koirista palaa omistajilleen 24 tunnin sisällä.

– Pakollisen tunnistusmerkinnän ja rekisteröinnin avulla kyettäisiin hillitsemään myös eläinten salakuljetuksia ja pentutehtailua, edistämään vastuullista eläimenpitoa ja ennaltaehkäisemään eläinvarkauksia. Lisäksi kuluttajansuoja ja kansanterveydellisten uhkien ehkäiseminen paranisivat nykyisten sääntelemättömien lemmikkimarkkinoiden aikana, sanoo Luukkainen.
Koirien tunnistusmerkitseminen ja rekisteröinti on määrätty pakolliseksi jo lähes kaikissa EU-maissa: 28 jäsenvaltiosta säädös on voimassa 24 maassa. Koirien tunnistusmerkintä- ja rekisteröintivelvoitetta ei ole Suomessa, Puolassa, Tšekin tasavallassa eikä Saksassa lukuun ottamatta muutamia alueita/osavaltioita. Kissojen tunnistusmerkintä- ja rekisteröintivelvoite laahaa vielä kehityksestä jäljessä ja on tiettävästi pakollista tällä hetkellä vain kolmessa EU-maassa: Belgiassa, Kreikassa ja Ranskassa.

Lisätietoja:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Pirjo Onza
toiminnanjohtaja
p. 040 646 4061
pirjo.onza@hesy.fi

Erja Veivo
tiedottaja
p. 040 577 4733
erja.veivo@hesy.fi

HESY käynnistää yhteistoimintaneuvottelut uusi eläinsuojelukeskus -hankkeen edetessä

By | Tiedotteet | No Comments

Tiedote 7.8.2018

Helsingin Eläinsuojeluyhdistys HESY ry

HESY KÄYNNISTÄÄ YHTEISTOIMINTANEUVOTTELUT UUSI ELÄINSUOJELUKESKUS -HANKKEEN EDETESSÄ

Helsingin Eläinsuojeluyhdistys HESY ry on päättänyt käynnistää yhdistyksessä yhteistoimintaneuvottelut tuotannollisista ja taloudellisista syistä mahdollisine henkilöstövaikutuksineen, jotka koskevat HESY-torin ja Koiratalon toimitiloja ja henkilökuntaa.

HESY-torin toiminta Hakaniemessä on ollut yhdistykselle tappiollista alusta alkaen. Asiaa on käsitelty säännöllisesti johtoryhmän kokouksissa, mutta tilanteeseen ei ole löydetty toimivaa ratkaisua, vaan HESY-tori aiheuttaa yhdistykselle jatkuvasti tappiota yli 3000 €/kk. Yhdistys harkitsee toiminnan lopettamista nykyisessä toimipaikassa 31.12.2018.

Espoossa sijaitseva Koiratalo on huonokuntoinen. Se muodostaa vakavan terveydellisen riskin sekä työntekijöille että hoidettaville eläimille, mikä on todettu jo edellisen yhteistoimintaneuvottelun yhteydessä tammikuussa 2018. Lisäksi Koiratalon tontin myynnistä saatavat varat tarvitaan uuden eläinsuojelukeskuksen hankintaan ja remontointiin. Yhdistys harkitsee Koiratalon sulkemista ja myyntiä heti, kun koirille on löydetty sopivat korvaavat hoitopaikat. Yhdistys ottaa mieluusti vastaan ehdotuksia koirille soveltuvista hoitotiloista Etelä-Suomen alueella.

Yhdistys jatkaa toimintaansa normaalisti Itä-Pakilassa sijaitsevassa Eläinsuojelukeskuksessa, jossa hoidetaan koiria lukuun ottamatta kaikki muut yhdistyksen huostassa olevat eläimet. Eläintilat ovat avoinna yleisölle maanantaista perjantaihin sekä sunnuntaisin kello 15–18, ja myymälässä voi asioida maanantaista perjantaihin kello 10–18 sekä sunnuntaisin kello 15–18. Myös Itä-Pakilan kiinteistö on remontin tarpeessa, eikä muun asustuksen keskellä sijaitsevassa talossa voida hoitaa koiria, joten yhdistys on jo pitkään etsinyt uusia toimitiloja Helsingistä.

Hallitus ilmoittaa samalla talohankkeen etenemisestä. Yhdistys on tehnyt tarjouksen rakennuksesta uudeksi eläinsuojelukeskukseksi, jossa voidaan jatkossa hoitaa kaikki yhdistyksen hoitoon tuodut eläimet sekä mm. jatkaa kirpputoritoimintaa. Tarjous on ehdollinen, sillä toteutuakseen hanke vaatii Helsingin kaupungin hyväksynnän. Hankkeen lupaprosessi on parhaillaan työn alla. Hallitus toivoo, että hankkeessa päästään etenemään ja uusi eläinsuojelukeskus saadaan käyttöön mahdollisimman pian.

Lisätietoja:

toiminnanjohtaja
Pirjo Onza
puh. 040 6464 061
pirjo.onza@hesy.fi

 

 

Säästä saksiniekka kärsimyksiltä: Äyriäiset pitäisi tainnuttaa ennen keittämistä

By | Tiedotteet | No Comments

Sveitsin lainsäädäntö kieltää  elävien äyriäisten säilyttämisen ja kuljettamisen jäässä tai jäisessä vedessä.

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY

Tiedote 17.7.2018

Säästä saksiniekka kärsimyksiltä: Äyriäiset pitäisi tainnuttaa ennen keittämistä

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY esittää, että ravut, hummerit ja muut kymmenjalkaiset äyriäiset on tainnutettava ennen keittämistä ja äyriäisiä on ennen niiden lopettamista säilytettävä luonnonmukaisissa olosuhteissa.

Äyriäiset on perinteisesti keitetty elävinä, sillä kuolleet ravut ja hummerit pilaantuvat nopeasti. Lukuisat tutkimukset (kts. lähteet) osoittavat äyriäisten tuntevan kipua, joten saksiniekalle keittäminen elävältä on tuskallinen kuolema. Kuolema voi myös pitkittyä kohtuuttomasti, jos keitinvesi esimerkiksi jäähtyy liian monen ravun samanaikaisesta keittämisestä.

Sveitsissä on astunut tänä vuonna voimaan laki, joka edellyttää äyriäisten tainnuttamista sähköllä tai mekaanisesti ennen niiden keittämistä. HESY vaatii Suomeen vastaavaa lainsäädäntöä. Yhdistys on esittänyt lausunnossaan eläinten hyvinvointilaiksi, että luonnoksessa esitetyn määräyksen eläinten tainnuttamisesta ennen teurastamista tulee koskea myös äyriäisiä.

– Meidän on osoitettava kuuluvamme eläinsuojelun eturintamaan ja alettava kohdella äyriäisiä eläinsuojelulain hengen mukaisesti. Kasvattamojen, laitosten ja ravintoloiden tulee ottaa käyttöön humaania äyriäisten tainnuttamiseen kehiteltyä tekniikkaa, jota on jo saatavilla. Esimerkiksi Crustastun-laite tainnuttaa äyriäisen alle puolessa sekunnissa, minkä jälkeen laite lopettaa äyriäisen kymmenessä sekunnissa, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Ravintoloissa äyriäiset voidaan tappaa myös mekaanisesti halkaisemalla tai pistämällä ja tuhoamalla niiden hermosto. Tämä vaatii tekijältä aina kunnollista ammattitaitoa, jota kotikokeilla ei yleensä ole. Äyriäisellä ei ole aivojen tapaista keskushermostoa, jonka tuhoaminen aiheuttaa välittömän kuoleman, vaan eri puolilla kehoa olevia hermosolmukkeita ja -keskuksia, joita voi olla hankala paikantaa ja tuhota. Koska äyriäisten lopettaminen vaatii harjaantumista, niitä ei saisi HESYn mielestä myydä elävinä tavallisille kuluttajille.

– Jo nyt voimassa olevan eläinsuojelulainsäädännön mukaan äyriäiset on lopetettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti. Ongelmana on, että rapujen lopettamista ei valvota millään tavalla ja eläviä eläimiä saatetaan tappaa hyvinkin kyseenalaisilla tavoilla suomalaiskodeissa. Siksi ravut ja muut äyriäiset tulee myydä kuluttajille valmiiksi lopetettuina ja valmistettuina tai pakasteina, Luukkainen jatkaa.

Sveitsin lainsäädäntö kieltää myös elävien äyriäisten säilyttämisen ja kuljettamisen jäässä tai jäisessä vedessä ja määrää, että vesieläimiä on pidettävä luonnollisissa olosuhteissa. HESY on esittänyt saman vaatimuksen jo vuodesta 2010 lähtien, kun yhdistys käynnisti Säästä saksiniekka kärsimyksiltä -tiedostuskampanjan. Äyriäisten taitamaton tappaminen ja pito ovat ison mittaluokan eläinsuojelullinen ongelma, sillä Suomessa käytetään ravintona vuosittain miljoonia rapuja, hummereita, katkarapuja ja muita selkärangattomia eläimiä.
Ravut eivät ole ihmiselle välttämätöntä ravintoa. Äyriäisten pito- ja lopetustavoista huolestunut voi siis hyvin jättää saksiniekan ja muut selkärangattomat myös syömättä.

– Yhdessä ravussa on hyvin vähän varsinaista syötävää lihaa. Rapujen syöminen onkin suomalaisille lähinnä loppukesän ja alkusyksyn rituaali, joka on syytä kyseenalaistaa. Rapu ei ole elintarvike, vaan elävä, tuntemiskykyinen eläin, Luukkainen summaa.

Ravustuskausi alkaa Suomessa 21.7.

Lisätietoja:

CNN. 2018: Switzerland bans boiling lobsters alive

Crustastun. Tutkimuksissa monien yleisesti käytettyjen lopetusmenetelmien on todettu aiheuttavan äyriäisille kärsimystä. Ainoa poikkeus vaikuttaa olevan ravintoloiden ja äyriäisten tuottajien käyttöön kehitelty Crustastun-laite. Sen avulla äyriäinen voidaan tainnuttaa ennen keittämistä tai tappaa nopeasti.

Pascal Fosset et al. 2014. Anxiety-like behavior in crayfish is controlled by serotonin. Science.

Tamar Stelling. 2014. Rethinking invertebrate pain. New Scientist.

Barry Magee, Robert W. Elwood. 2013. Shock avoidance by discrimination learning in the shore crab (Carcinus maenas) is consistent with a key criterion for pain. Journal of Experimental Biology.

Robert W. Elwood, Mirjam Appel. 2009. Pain experience in hermit crabs? Animal Behaviour.

Yhdysvaltalaisen eläinsuojeluyhdistyksen HSUS:n (The Humane Society of the United States) raportti äyriäisten kokemasta kivusta eri teurastustapojen aikana.

Eviran ohjeita elävien rapujen säilyttämiseen ja kohteluun.

Äyriäistä ei saa tappaa mm.
∙ repimällä tajuissaan olevaa eläintä kahtia tai pilkkomalla paloihin
∙ irrottamalla tajuissaan olevalta eläimeltä raajoja, kudosta tai lihaa
∙ mikroaaltouunissa
∙ syömällä tai tarjoilemalla ruoaksi elävää äyriäistä
Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770

hannele.luukkainen@clarinet.fi

Pirjo Onza
toiminnanjohtaja
p. 040 646 4061
pirjo.onza@hesy.fi

 

 

Sveitsin lainsäädäntö kieltää myös elävien äyriäisten säilyttämisen ja kuljettamisen jäässä tai jäisessä vedessä.

Palomieskalenteri 2019 kampanjoi kissojen puolesta

By | Tiedotteet | No Comments

Juhana Vallaksella on itselläänkin löytökissa Randy. Kuvassa oleva HESYn kissa on jo saanut kodin. Palomieskalenterin kampanjakuva: Kristi Vilmunen, KVPhoto.

Tiedote 2.7.2018

Palomieskalenteri 2019 kampanjoi kissojen puolesta

Palomieskalenteri 2019 ryhtyi eläinsuojelun sanansaattajaksi ja otti muutaman kampanjakuvan Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESYn hoidossa olevista hylätyistä kissoista palomiesten kanssa. Keväällä julkaistut kissakuvat tavoittivat Palomieskalenterin Facebook-sivujen kautta yli 47 000 ihmistä.

Palomieskalenterin erikoiskampanjan kohteena ovat jo toista kertaa hädänalaiset lemmikit. Tänä vuonna teemana on kesäkissailmiö. Viime vuonna Palomieskalenteri 2018 auttoi rescue-koiria julkaisemalla kuvia ulkomailta Suomeen tuoduista katukoirista, joista useimmille löytyi tempauksen ansiosta koti. Kampanjan tarkoituksena on edesauttaa hylättyjen lemmikkien uudelleensijoittumista. Loppukesästä Palomieskalenteri 2019 julkaisee Facebook-tilillään julisteen, joka kehottaa ihmisiä ottamaan vastuun lemmikeistään lomakauden jälkeenkin.

HESY on ilahtunut valistuskampanjasta ja toivoo sen tepsivän lemmikkikuumeilijoihin.

– Olemme kesän aikana levittäneet viestiä kissan ottamiseen liittyvästä lemmikin eliniän mittaisesta sitoutumisesta. Kissojen vastuuton pito on Suomessa laaja ongelma, jota on yritetty ratkoa vuosikymmeniä tuloksetta. Siksi kaikki päänavaukset, jotka kehottavat lemmikin harkittuun hankintaan, ovat tervetulleita. Kiitämme Palomieskalenterin 2019 malleja ja tiimiä erinomaisesta kampanjasta, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Palomieskalenterin avulla tehdään hyväntekeväisyystyötä, sillä joka vuosi sen koko myyntituotto tilitetään verojen ja pakollisten kulujen jälkeen valitulle yleishyödylliselle taholle. Palomieskalenteri julkaistiin ensimmäisen kerran vuodelle 2017 ja kalenterin tuotto ohjattiin Hope ry:lle. Vuoden 2018 kalenterin tuotto lahjoitetaan syksyllä Pelastakaa Lapset ry:lle. Vuoden 2019 lahjoituskohde on vielä avoinna.
Juhana Vallas opiskelee Helsingin pelastuskoulussa ja on mukana ensi vuoden kalenterissa ensimmäistä kertaa. Hänellä on itsellään 6-vuotias löytökissa Randy, ja Vallas onkin sitä mieltä, että aikuisen kissan ottamisessa on monia etuja.

– Eläinsuojista saa usein sisäsiistin, rokotetun ja madotetun lemmikin, joten käytännönläheinen ihminen säästää aikaa ja rahaa hankkimalla aikuisen eläimen pennun sijaan. Olisi tärkeää saada ihmiset ymmärtämään, miten yleistä kissojen heitteillejättö Suomessa on ja kuinka suuri merkitys uuteen kotiin pääsemisellä on yksittäisen eläimen kannalta, Vallas summaa.

Eläimen mittainen sitoumus -kampanja
HESYn Eläimen mittainen sitoumus -kampanja muistuttaa, että lemmikkiin tulee sitoutua sen koko eliniän ajaksi. Kissan kohdalla sitoutuminen voi tarkoittaa jopa 20 vuotta. Voit tulostaa tämän linkin kautta itsellesi julisteen ja jakaa tärkeää viestiämme viemällä sen vaikka lähikauppasi ilmoitustaululle. Voit myös jakaa linkin takaa löytyviä sosiaaliseen mediaan tarkoitettuja bannereita ja edistää siten eettisiä eläinsuhteita.

Lisätietoja:

Hannele Luukkainen
Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry:n puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Kati Kottila-Etuaro
Palomieskalenterin tuottaja, Hali ry:n puheenjohtaja
p. 040 756 8158
kati.kottila@gmail.com

 

 

Kissan stressiin on monta lääkettä

By | Tiedotteet | No Comments

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY

Tiedote 19.6.2018

Kissan stressiin on monta lääkettä

– aktivointi ja hyvä perushoito edistävät kissan hyvinvointia

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY muistuttaa Eläimen mittainen sitoumus -kampanjallaan ihmisiä kissan hyvästä kohtelusta ja perushoidon sekä virikkeellistämisen tärkeydestä. Kissa mielletään usein itsenäiseksi ja siksi helpoksi lemmikiksi. Kissa tarvitsee kuitenkin paljon aktiviteetteja. Vaille riittävää huomiota ja huolenpitoa jäänyt kissa voi alkaa kärsiä psyyken ongelmista ja käyttäytyä epätavallisesti. Myös kissan elinympäristössä tai sen omistajan perhetilanteessa tapahtuvat muutokset voivat altistaa kissan stressille ja masennukselle. Siksi kissalle on tärkeää tarjota seuraa, toimintaa, aikaa sopeutua muutoksiin ja mahdollisuus toteuttaa luontaista käyttäytymistään.

– Kissan hyvinvoinnista voidaan huolehtia monin keinoin. Jos asunnossa on parveke, sen voi verkottaa kissan ulkoilupaikaksi. Myös ulkoiluttaminen valjaissa tuo vaihtelua kissan arkeen. Sisätilat kannattaa sisustaa kissan käyttäytymistarpeita ajatellen kiipeilypuilla ja -tasoilla sekä raapimapuilla, ehdottaa HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

– Kissalla on sisäsyntyinen saalistusvietti, minkä takia sen kanssa on syytä leikkiä päivittäin. Kissan henkistä hyvinvointia voi edistää myös leluilla ja motivointitarvikkeilla. Oikea ravinto, raikas vesi ja puhdas hiekkalaatikko ovat luonnollisesti kissan perustarpeita, Luukkainen lisää.

Stressaantunut tai masentunut kissa voi ruveta merkkailemaan paikkoja, raapimaan ja kynsimään, leikkimään raisusti ja olla ärtynyt tai menettää ruokahalunsa sekä muuttua haluttomaksi ja apaattiseksi tai lihoa. Stressaantunut kissa saattaa myös joko jatkuvasti tavoitella tai välttää omistajansa seuraa.

– Kissan erilaiset käytöshäiriöt ovat hyvin yleinen syy lemmikistä luopumiseen, vaikka moniin ongelmiin olisi olemassa helppoja ja vaivattomia ratkaisuja. Kissa käyttäytyy ja voi hyvin, kun sille tarjotaan aivopähkinöitä, aikaa ja sen tarpeista huolehditaan. Jos kissan käytös muuttuu äkillisesti tai lievät käytösongelmat jatkuvat pitkään, on syytä hakeutua eläinlääkärille. Käytöksen taustalla voi nimittäin olla kipua tai sairaus. Lemmikkiin on sitouduttava vaikeinakin hetkinä, Luukkainen lisää.

Eläimen mittainen sitoumus -kampanja HESYn Eläimen mittainen sitoumus -kampanja muistuttaa, että lemmikkiin tulee sitoutua sen koko eliniän ajaksi. Kissan kohdalla sitoutuminen voi tarkoittaa jopa 20 vuotta. Perheeseen on valittava sellainen eläin, jota jaksetaan ja osataan hoitaa myös vaipparumban, työkiireiden, paikkakunnan vaihdosten ja muiden muutosten keskellä. Voit tulostaa tämän linkin kautta itsellesi julisteen ja jakaa tärkeää viestiämme viemällä sen vaikka lähikauppasi ilmoitustaululle. Voit myös jakaa linkin takaa löytyviä sosiaaliseen mediaan tarkoitettuja bannereita ja edistää siten eettisiä eläinsuhteita.

Lisätietoja:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry
Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Pirjo Onza
toiminnanjohtaja
p. 040 646 4061
pirjo.onza@hesy.fi

Erja Veivo
tiedottaja
p. 040 577 4733
erja.veivo@hesy.fi

Vastuullinen eläinsuojelutyö yhdistää kaikkia alan toimijoita

By | Tiedotteet | No Comments

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY

Vastine 18.6.2018

Vastuullinen eläinsuojelutyö yhdistää kaikkia alan toimijoita

Viikonlopun aikana sosiaalisessa mediassa on käyty vilkasta keskustelua rescue-koirista ja eläinsuojeluyhdistysten roolista ihmisten omien lemmikkien sijoittamisessa. Jupakka sai alkunsa Ylen tekemästä laajemmasta jutusta, jossa oli haastateltu myös yhtä HESYn työntekijää. Valitettavasti jutusta sai väärän kuvan HESYn toiminnasta ja suhtautumisesta rescue-toimintaan. Haluamme painottaa, että kyseessä oli yksittäisen henkilön mielipide, joka ei vastaa yhdistyksen kantaa.

HESY arvostaa kaikkien vastuullisten eläinsuojeluyhdistysten toimintaa sekä Suomessa että myös muissa maissa. Eläinten kaltoinkohtelu on niin laajamittaista, että asian korjaamiseksi tarvitaan kaikkien järjestöjen työpanosta ja keskinäistä yhteistyötä. Yhdessä voimme vaikuttaa paremmin kaikkien eläinten hyvinvointiin kaikissa maissa.

Lähtökohtamme on, että jokaisen eläimen elämä on ainutkertainen ja jokaisella koiralla ja kissalla on oikeus kunnolliseen kotiin riippumatta siitä, missä maassa se on sattunut syntymään. Yhden eläimen pelastaminen ei muuta maailmaa, mutta se muuttaa juuri sen yhden eläimen maailman paremmaksi. Sterilointi ja kastrointi ovat ainoita pysyviä ratkaisuja löytökissa- ja löytökoiraongelman ratkaisuun niin Suomessa kuin muissakin maissa.

HESY on itsekin rescue-toiminnan uranuurtaja Suomessa. Onhan yhdistys pelastanut eläimiä jo liki 145 vuoden ajan. Lisäksi HESYllä on pitkä historia kansainvälisessäkin eläinsuojelussa, sillä kansainvälisen eläinten päivän vietto aloitettiin Suomessa jo vuonna 1909 HESYn aloitteesta.

HESYn päätehtävä on ottaa hoiviinsa heitteille jätettyjä lemmikkieläimiä ja etsiä niille uudet kodit sen jälkeen, kun eläinlääkäri on tehnyt niille perusteellisen terveystarkastuksen, rokottanut ne ja leikannut täysikasvuiset eläimet. Kaikki mahdolliset sairaudet hoidetaan ja eläimet madotetaan. Löytöeläinten lisäksi HESYlle tulee lemmikkieläimiä ns. sosiaalitapauksina eli silloin, kun omistajat ovat kykenemättömiä huolehtimaan omista lemmikeistään esimerkiksi tilanteissa, joissa omistaja on kuollut, joutunut hoitolaitokseen tai vankilaan tai eläin on otettu huostaan eläinsuojelusyistä.

Ihmiset tarjoavat HESYlle usein myös omia lemmikkejään, kun he haluavat luopua niistä erinäisistä syistä. Näissä tapauksissa HESYn rooli on neuvoa ja auttaa uuden kodin löytymisessä. Kodinvaihtajille on nykyisin ihan omia internetkanaviakin. HESYn nykyiset eläintalot ovat niin pieniä, että jos täyttäisimme eläintalomme ihmisten omilla lemmikeillä, niin silloin kodittomat kissat, koirat ja kanit jäisivät apua vaille.

Toivomme, että aivan lähitulevaisuudessa saisimme uuden eläinsuojelukeskuksen, jolloin voisimme paremmin auttaa useampia avun tarpeessa olevia eläimiä.
Lisätietoja:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry
Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Erja Veivo
tiedottaja
p. 040 577 4733
erja.veivo@hesy.fi

Kissa ei ole kertakäyttöesine

By | Tiedotteet | No Comments

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY

Tiedote 12.6.2018

Eläimen mittainen sitoumus -kampanja muistuttaa:

Kissa ei ole kertakäyttöesine

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY muistuttaa Eläimen mittainen sitoumus –kampanjallaan, että lemmikistä on kannettava vastuu sen koko eliniän ajan ja eläimen heitteillejättö on Suomessa rikos.

Kesä ja syksy ovat eläinsuojeluyhdistyksillä ja löytöeläintaloilla vuoden ruuhkahuippua. Kissoja hylätään Suomessa selvästi enemmän kuin muita lemmikkeinä pidettäviä eläimiä. Noin 90 prosenttia Suomen talteenottopaikkoihin päätyvistä eläimistä on kissoja, joista vain kymmenisen prosenttia haetaan omaan kotiin. Tilastojen mukaan löytöeläintaloihin viedään joka vuosi arviolta 10 000 kissaa.

Kissan hankintakynnys on Suomessa matala. Kissan saa usein ilmaiseksi ja helposti ilman paperitöitä, mikä voi houkutella herätehankintoihin. Koirapentueen kasvattaminen on kalliimpaa, sillä Suomessa pennut myydään usein rokotettuina, tunnistusmerkittyinä ja rekisteröityinä, mikä nostaa eläimen myyntihintaa.

– Vastuuton kissanpito ja kissojen hylkääminen ovat olleet Suomessa suuria eläinsuojelullisia ongelmia jo vuosikymmeniä, eikä tuleva eläinsuojelulaki valitettavasti näytä tuovan tähän muutosta. Kissan statusta voidaan nostaa vain tekemällä kissan hankinnasta vaikeampaa ja kalliimpaa. Siksi uuteen eläinten hyvinvointilakiin olisi ehdottomasti sisällytettävä kissojen pakollinen tunnistusmerkitseminen ja rekisteröiminen. Lisäksi ulkona ilman valvontaa liikkuvat kissat olisi määrättävä leikattaviksi. Nämä toimenpiteet nostaisivat kissan myyntihintaa ja arvoa, summaa HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Ulkona vapaasti leikkaamattomina liikkuvien kotikissojen seurauksena Suomessa on paljon ulos syntyneitä ei-toivottuja kissanpentuja ja puolivilleinä luonnossa eläviä kissapopulaatioita. Näistä kissoista moni paleltuu kuoliaaksi tai nääntyy nälkään talven tullen. Ulkona elävät ja kylmään kuolleet tai nälkään nääntyneet kissat eivät näy missään tilastoissa. Kenelläkään ei siis ole tällä hetkellä edes tarkkaa tietoa hylättyjen kissojen todellisesta määrästä ja ongelman mittakaavasta.
– Vastuu lemmikistä ja sen jälkeläisistä on aina eläimen omistajalla. Eläintä ei voi sysätä toisten kontolle tai tien poskeen, jos sitä ei voi enää itse pitää. Lemmikkieläimen heitteillejättö on Suomessa rikos, Luukkainen lisää.

Eläimen mittainen sitoumus -kampanja
HESYn Eläimen mittainen sitoumus -kampanja muistuttaa, että lemmikkiin tulee sitoutua sen koko eliniän ajaksi. Kissan kohdalla sitoutuminen voi tarkoittaa jopa 20 vuotta. Perheeseen on valittava sellainen eläin, jota jaksetaan ja osataan hoitaa myös vaipparumban, työkiireiden, paikkakunnan vaihdosten ja muiden muutosten keskellä. Voit tulostaa tämän linkin kautta itsellesi julisteen ja jakaa tärkeää viestiämme viemällä sen vaikka lähikauppasi ilmoitustaululle. Voit myös jakaa linkin takaa löytyviä sosiaaliseen mediaan tarkoitettuja bannereita ja edistää siten eettisiä eläinsuhteita.
Lisätietoja:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry
Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Erja Veivo
tiedottaja
p. 040 577 4733
erja.veivo@hesy.fi