Palomieskalenteri 2019 kampanjoi kissojen puolesta

By | Tiedotteet | No Comments

Juhana Vallaksella on itselläänkin löytökissa Randy. Kuvassa oleva HESYn kissa on jo saanut kodin. Palomieskalenterin kampanjakuva: Kristi Vilmunen, KVPhoto.

Tiedote 2.7.2018

Palomieskalenteri 2019 kampanjoi kissojen puolesta

Palomieskalenteri 2019 ryhtyi eläinsuojelun sanansaattajaksi ja otti muutaman kampanjakuvan Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESYn hoidossa olevista hylätyistä kissoista palomiesten kanssa. Keväällä julkaistut kissakuvat tavoittivat Palomieskalenterin Facebook-sivujen kautta yli 47 000 ihmistä.

Palomieskalenterin erikoiskampanjan kohteena ovat jo toista kertaa hädänalaiset lemmikit. Tänä vuonna teemana on kesäkissailmiö. Viime vuonna Palomieskalenteri 2018 auttoi rescue-koiria julkaisemalla kuvia ulkomailta Suomeen tuoduista katukoirista, joista useimmille löytyi tempauksen ansiosta koti. Kampanjan tarkoituksena on edesauttaa hylättyjen lemmikkien uudelleensijoittumista. Loppukesästä Palomieskalenteri 2019 julkaisee Facebook-tilillään julisteen, joka kehottaa ihmisiä ottamaan vastuun lemmikeistään lomakauden jälkeenkin.

HESY on ilahtunut valistuskampanjasta ja toivoo sen tepsivän lemmikkikuumeilijoihin.

– Olemme kesän aikana levittäneet viestiä kissan ottamiseen liittyvästä lemmikin eliniän mittaisesta sitoutumisesta. Kissojen vastuuton pito on Suomessa laaja ongelma, jota on yritetty ratkoa vuosikymmeniä tuloksetta. Siksi kaikki päänavaukset, jotka kehottavat lemmikin harkittuun hankintaan, ovat tervetulleita. Kiitämme Palomieskalenterin 2019 malleja ja tiimiä erinomaisesta kampanjasta, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Palomieskalenterin avulla tehdään hyväntekeväisyystyötä, sillä joka vuosi sen koko myyntituotto tilitetään verojen ja pakollisten kulujen jälkeen valitulle yleishyödylliselle taholle. Palomieskalenteri julkaistiin ensimmäisen kerran vuodelle 2017 ja kalenterin tuotto ohjattiin Hope ry:lle. Vuoden 2018 kalenterin tuotto lahjoitetaan syksyllä Pelastakaa Lapset ry:lle. Vuoden 2019 lahjoituskohde on vielä avoinna.
Juhana Vallas opiskelee Helsingin pelastuskoulussa ja on mukana ensi vuoden kalenterissa ensimmäistä kertaa. Hänellä on itsellään 6-vuotias löytökissa Randy, ja Vallas onkin sitä mieltä, että aikuisen kissan ottamisessa on monia etuja.

– Eläinsuojista saa usein sisäsiistin, rokotetun ja madotetun lemmikin, joten käytännönläheinen ihminen säästää aikaa ja rahaa hankkimalla aikuisen eläimen pennun sijaan. Olisi tärkeää saada ihmiset ymmärtämään, miten yleistä kissojen heitteillejättö Suomessa on ja kuinka suuri merkitys uuteen kotiin pääsemisellä on yksittäisen eläimen kannalta, Vallas summaa.

Eläimen mittainen sitoumus -kampanja
HESYn Eläimen mittainen sitoumus -kampanja muistuttaa, että lemmikkiin tulee sitoutua sen koko eliniän ajaksi. Kissan kohdalla sitoutuminen voi tarkoittaa jopa 20 vuotta. Voit tulostaa tämän linkin kautta itsellesi julisteen ja jakaa tärkeää viestiämme viemällä sen vaikka lähikauppasi ilmoitustaululle. Voit myös jakaa linkin takaa löytyviä sosiaaliseen mediaan tarkoitettuja bannereita ja edistää siten eettisiä eläinsuhteita.

Lisätietoja:

Hannele Luukkainen
Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry:n puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Kati Kottila-Etuaro
Palomieskalenterin tuottaja, Hali ry:n puheenjohtaja
p. 040 756 8158
kati.kottila@gmail.com

 

 

Kissan stressiin on monta lääkettä

By | Tiedotteet | No Comments

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY

Tiedote 19.6.2018

Kissan stressiin on monta lääkettä

– aktivointi ja hyvä perushoito edistävät kissan hyvinvointia

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY muistuttaa Eläimen mittainen sitoumus -kampanjallaan ihmisiä kissan hyvästä kohtelusta ja perushoidon sekä virikkeellistämisen tärkeydestä. Kissa mielletään usein itsenäiseksi ja siksi helpoksi lemmikiksi. Kissa tarvitsee kuitenkin paljon aktiviteetteja. Vaille riittävää huomiota ja huolenpitoa jäänyt kissa voi alkaa kärsiä psyyken ongelmista ja käyttäytyä epätavallisesti. Myös kissan elinympäristössä tai sen omistajan perhetilanteessa tapahtuvat muutokset voivat altistaa kissan stressille ja masennukselle. Siksi kissalle on tärkeää tarjota seuraa, toimintaa, aikaa sopeutua muutoksiin ja mahdollisuus toteuttaa luontaista käyttäytymistään.

– Kissan hyvinvoinnista voidaan huolehtia monin keinoin. Jos asunnossa on parveke, sen voi verkottaa kissan ulkoilupaikaksi. Myös ulkoiluttaminen valjaissa tuo vaihtelua kissan arkeen. Sisätilat kannattaa sisustaa kissan käyttäytymistarpeita ajatellen kiipeilypuilla ja -tasoilla sekä raapimapuilla, ehdottaa HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

– Kissalla on sisäsyntyinen saalistusvietti, minkä takia sen kanssa on syytä leikkiä päivittäin. Kissan henkistä hyvinvointia voi edistää myös leluilla ja motivointitarvikkeilla. Oikea ravinto, raikas vesi ja puhdas hiekkalaatikko ovat luonnollisesti kissan perustarpeita, Luukkainen lisää.

Stressaantunut tai masentunut kissa voi ruveta merkkailemaan paikkoja, raapimaan ja kynsimään, leikkimään raisusti ja olla ärtynyt tai menettää ruokahalunsa sekä muuttua haluttomaksi ja apaattiseksi tai lihoa. Stressaantunut kissa saattaa myös joko jatkuvasti tavoitella tai välttää omistajansa seuraa.

– Kissan erilaiset käytöshäiriöt ovat hyvin yleinen syy lemmikistä luopumiseen, vaikka moniin ongelmiin olisi olemassa helppoja ja vaivattomia ratkaisuja. Kissa käyttäytyy ja voi hyvin, kun sille tarjotaan aivopähkinöitä, aikaa ja sen tarpeista huolehditaan. Jos kissan käytös muuttuu äkillisesti tai lievät käytösongelmat jatkuvat pitkään, on syytä hakeutua eläinlääkärille. Käytöksen taustalla voi nimittäin olla kipua tai sairaus. Lemmikkiin on sitouduttava vaikeinakin hetkinä, Luukkainen lisää.

Eläimen mittainen sitoumus -kampanja HESYn Eläimen mittainen sitoumus -kampanja muistuttaa, että lemmikkiin tulee sitoutua sen koko eliniän ajaksi. Kissan kohdalla sitoutuminen voi tarkoittaa jopa 20 vuotta. Perheeseen on valittava sellainen eläin, jota jaksetaan ja osataan hoitaa myös vaipparumban, työkiireiden, paikkakunnan vaihdosten ja muiden muutosten keskellä. Voit tulostaa tämän linkin kautta itsellesi julisteen ja jakaa tärkeää viestiämme viemällä sen vaikka lähikauppasi ilmoitustaululle. Voit myös jakaa linkin takaa löytyviä sosiaaliseen mediaan tarkoitettuja bannereita ja edistää siten eettisiä eläinsuhteita.

Lisätietoja:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry
Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Pirjo Onza
toiminnanjohtaja
p. 040 646 4061
pirjo.onza@hesy.fi

Erja Veivo
tiedottaja
p. 040 577 4733
erja.veivo@hesy.fi

Vastuullinen eläinsuojelutyö yhdistää kaikkia alan toimijoita

By | Tiedotteet | No Comments

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY

Vastine 18.6.2018

Vastuullinen eläinsuojelutyö yhdistää kaikkia alan toimijoita

Viikonlopun aikana sosiaalisessa mediassa on käyty vilkasta keskustelua rescue-koirista ja eläinsuojeluyhdistysten roolista ihmisten omien lemmikkien sijoittamisessa. Jupakka sai alkunsa Ylen tekemästä laajemmasta jutusta, jossa oli haastateltu myös yhtä HESYn työntekijää. Valitettavasti jutusta sai väärän kuvan HESYn toiminnasta ja suhtautumisesta rescue-toimintaan. Haluamme painottaa, että kyseessä oli yksittäisen henkilön mielipide, joka ei vastaa yhdistyksen kantaa.

HESY arvostaa kaikkien vastuullisten eläinsuojeluyhdistysten toimintaa sekä Suomessa että myös muissa maissa. Eläinten kaltoinkohtelu on niin laajamittaista, että asian korjaamiseksi tarvitaan kaikkien järjestöjen työpanosta ja keskinäistä yhteistyötä. Yhdessä voimme vaikuttaa paremmin kaikkien eläinten hyvinvointiin kaikissa maissa.

Lähtökohtamme on, että jokaisen eläimen elämä on ainutkertainen ja jokaisella koiralla ja kissalla on oikeus kunnolliseen kotiin riippumatta siitä, missä maassa se on sattunut syntymään. Yhden eläimen pelastaminen ei muuta maailmaa, mutta se muuttaa juuri sen yhden eläimen maailman paremmaksi. Sterilointi ja kastrointi ovat ainoita pysyviä ratkaisuja löytökissa- ja löytökoiraongelman ratkaisuun niin Suomessa kuin muissakin maissa.

HESY on itsekin rescue-toiminnan uranuurtaja Suomessa. Onhan yhdistys pelastanut eläimiä jo liki 145 vuoden ajan. Lisäksi HESYllä on pitkä historia kansainvälisessäkin eläinsuojelussa, sillä kansainvälisen eläinten päivän vietto aloitettiin Suomessa jo vuonna 1909 HESYn aloitteesta.

HESYn päätehtävä on ottaa hoiviinsa heitteille jätettyjä lemmikkieläimiä ja etsiä niille uudet kodit sen jälkeen, kun eläinlääkäri on tehnyt niille perusteellisen terveystarkastuksen, rokottanut ne ja leikannut täysikasvuiset eläimet. Kaikki mahdolliset sairaudet hoidetaan ja eläimet madotetaan. Löytöeläinten lisäksi HESYlle tulee lemmikkieläimiä ns. sosiaalitapauksina eli silloin, kun omistajat ovat kykenemättömiä huolehtimaan omista lemmikeistään esimerkiksi tilanteissa, joissa omistaja on kuollut, joutunut hoitolaitokseen tai vankilaan tai eläin on otettu huostaan eläinsuojelusyistä.

Ihmiset tarjoavat HESYlle usein myös omia lemmikkejään, kun he haluavat luopua niistä erinäisistä syistä. Näissä tapauksissa HESYn rooli on neuvoa ja auttaa uuden kodin löytymisessä. Kodinvaihtajille on nykyisin ihan omia internetkanaviakin. HESYn nykyiset eläintalot ovat niin pieniä, että jos täyttäisimme eläintalomme ihmisten omilla lemmikeillä, niin silloin kodittomat kissat, koirat ja kanit jäisivät apua vaille.

Toivomme, että aivan lähitulevaisuudessa saisimme uuden eläinsuojelukeskuksen, jolloin voisimme paremmin auttaa useampia avun tarpeessa olevia eläimiä.
Lisätietoja:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry
Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Erja Veivo
tiedottaja
p. 040 577 4733
erja.veivo@hesy.fi

Kissa ei ole kertakäyttöesine

By | Tiedotteet | No Comments

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY

Tiedote 12.6.2018

Eläimen mittainen sitoumus -kampanja muistuttaa:

Kissa ei ole kertakäyttöesine

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY muistuttaa Eläimen mittainen sitoumus –kampanjallaan, että lemmikistä on kannettava vastuu sen koko eliniän ajan ja eläimen heitteillejättö on Suomessa rikos.

Kesä ja syksy ovat eläinsuojeluyhdistyksillä ja löytöeläintaloilla vuoden ruuhkahuippua. Kissoja hylätään Suomessa selvästi enemmän kuin muita lemmikkeinä pidettäviä eläimiä. Noin 90 prosenttia Suomen talteenottopaikkoihin päätyvistä eläimistä on kissoja, joista vain kymmenisen prosenttia haetaan omaan kotiin. Tilastojen mukaan löytöeläintaloihin viedään joka vuosi arviolta 10 000 kissaa.

Kissan hankintakynnys on Suomessa matala. Kissan saa usein ilmaiseksi ja helposti ilman paperitöitä, mikä voi houkutella herätehankintoihin. Koirapentueen kasvattaminen on kalliimpaa, sillä Suomessa pennut myydään usein rokotettuina, tunnistusmerkittyinä ja rekisteröityinä, mikä nostaa eläimen myyntihintaa.

– Vastuuton kissanpito ja kissojen hylkääminen ovat olleet Suomessa suuria eläinsuojelullisia ongelmia jo vuosikymmeniä, eikä tuleva eläinsuojelulaki valitettavasti näytä tuovan tähän muutosta. Kissan statusta voidaan nostaa vain tekemällä kissan hankinnasta vaikeampaa ja kalliimpaa. Siksi uuteen eläinten hyvinvointilakiin olisi ehdottomasti sisällytettävä kissojen pakollinen tunnistusmerkitseminen ja rekisteröiminen. Lisäksi ulkona ilman valvontaa liikkuvat kissat olisi määrättävä leikattaviksi. Nämä toimenpiteet nostaisivat kissan myyntihintaa ja arvoa, summaa HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Ulkona vapaasti leikkaamattomina liikkuvien kotikissojen seurauksena Suomessa on paljon ulos syntyneitä ei-toivottuja kissanpentuja ja puolivilleinä luonnossa eläviä kissapopulaatioita. Näistä kissoista moni paleltuu kuoliaaksi tai nääntyy nälkään talven tullen. Ulkona elävät ja kylmään kuolleet tai nälkään nääntyneet kissat eivät näy missään tilastoissa. Kenelläkään ei siis ole tällä hetkellä edes tarkkaa tietoa hylättyjen kissojen todellisesta määrästä ja ongelman mittakaavasta.
– Vastuu lemmikistä ja sen jälkeläisistä on aina eläimen omistajalla. Eläintä ei voi sysätä toisten kontolle tai tien poskeen, jos sitä ei voi enää itse pitää. Lemmikkieläimen heitteillejättö on Suomessa rikos, Luukkainen lisää.

Eläimen mittainen sitoumus -kampanja
HESYn Eläimen mittainen sitoumus -kampanja muistuttaa, että lemmikkiin tulee sitoutua sen koko eliniän ajaksi. Kissan kohdalla sitoutuminen voi tarkoittaa jopa 20 vuotta. Perheeseen on valittava sellainen eläin, jota jaksetaan ja osataan hoitaa myös vaipparumban, työkiireiden, paikkakunnan vaihdosten ja muiden muutosten keskellä. Voit tulostaa tämän linkin kautta itsellesi julisteen ja jakaa tärkeää viestiämme viemällä sen vaikka lähikauppasi ilmoitustaululle. Voit myös jakaa linkin takaa löytyviä sosiaaliseen mediaan tarkoitettuja bannereita ja edistää siten eettisiä eläinsuhteita.
Lisätietoja:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry
Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Erja Veivo
tiedottaja
p. 040 577 4733
erja.veivo@hesy.fi

Eläinten keräily on Suomessa vakava ja vaiettu ongelma

By | Tiedotteet | No Comments


Tyypillisin laji, jota eläinten keräilijät haalivat, on kissa. Kissoja on helppo saada ja kissapopulaatiota on helpompi pitää paljastumatta kuin koiralaumaa.

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry.

Tiedote 6.6.2018

Eläinten keräily on Suomessa vakava ja vaiettu ongelma

Lemmikkieläinten keräily on Suomessa vaiettu ongelma, vaikka sitä esiintyy jatkuvasti eri puolilla Suomea. Eläinkeräily ei rajoitu vain maaseudulle, sillä se on kaupungeissa kasvava ilmiö.

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY on huolissaan Suomessa vähän huomiota saaneesta vakavasta ilmiöstä, jossa yksityishenkilöllä on pakonomainen tarve keräillä suuria määriä eläimiä, vaikkei hänellä ole mitään edellytyksiä pitää huolta edes niiden perustavanlaatuisista hyvinvointitarpeista. Eläimiä saatetaan pitää epähygieenisissä olosuhteissa ilman riittävää vettä ja ravintoa. Eläimiä ei yleensä viedä eläinlääkärintarkastukseen: niitä ei esimerkiksi leikata eikä edes rokoteta ja madoteta.

Leikkaamattomina eläimet pääsevät lisääntymään keskenään hallitsemattomasti, eikä omistajalla ole välttämättä mitään tietoa eläinten todellisesta lukumäärästä. Tulehdukset ja loiset leviävät siivottomissa olosuhteissa, ja taudit kukoistavat, kun eläimillä ei ole rokotussuojaa. Lisäksi suuret eläinpopulaatiot jäävät usein vaille kunnollista ihmiskontaktia ja sosiaalistumista. Äärimmäisissä tapauksissa osa eläimistä kuolee asuntoon.

– Eläinten keräily rikkoo useimmissa tapauksissa räikeästi eläinsuojelulainsäädäntöä, sillä lain mukaan eläimelle on taattava muun muassa riittävä ruoan- ja vedensaanti sekä sairauksien asianmukainen hoito. Siksi ongelmaan on puututtava ajoissa. Tässä tärkeällä sijalla ovat eläinten keräilijän sukulaiset, ystävät, naapurit ja lopulta isännöitsijät. Heillä pitää olla uskallusta ilmoittaa asiasta ajoissa eläinsuojeluviranomaisille, muuten eläinten hoidon laiminlyönti ja rääkkäys voivat jatkua vuosia, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Eläinten keräilyssä vaarassa eivät ole ainoastaan itse eläimet, vaan myös eläinkeräilijä itse, muut samassa taloudessa asuvat sekä lähiympäristön ihmiset. Lähipiirin ja -ympäristön asukkailla on riski saada loistartunta tai zoonoosi, kuten esimerkiksi toksoplasmoosi tai salmonella. Eläinten uloste ja virtsa voivat pilata huoneiston asumiskelvottomaksi, ja eläinten jätöksistä muodostuva ammoniakki voi ärsyttää asukkaiden silmiä ja hengitysteitä. Eläinkeräilyyn liittyy paljon myös lastensuojeluun ja vanhustenhuoltoon liittyvää heitteillejättöä.

– Kyseessä on hyvin laaja ja monimutkainen ongelma, joka voitaisiin ratkaista esimerkiksi pysyvällä eläintenpitokiellolla. Se voidaan määrätä lievästäkin eläinsuojelurikoksesta, mikäli henkilön terveydentila todetaan heikoksi. Useilla eläinkeräilijöillä on mielenterveysongelmia ja taipumus uusia tekonsa, jos heidän eläimensä on jo otettu huostaan. Yleensä eläinkeräilijät eivät edes tunnista ongelmaa eivätkä ymmärrä aiheuttaneensa eläimille kärsimystä. Tällainen henkilö ei ole sopiva eläimen omistajaksi, vaikka ei tarkoituksellisesti eläintä vahingoittaisikaan, Luukkainen summaa.

HESY on monesti vaatinut, että eläinsuojelurikoksista on langetettava ankarampia tuomioita. Nyt yleisin rangaistus eläinsuojelurikoksissa on sakko. Rikos saatetaan myös katsoa vähäiseksi ja syyte jättää nostamatta. HESY onkin hyvillään siitä, että valmisteilla olevassa uuden eläinsuojelulain luonnoksessa on työkaluja, joilla eläinkeräilyyn voidaan puuttua. Esitykseen sisältyy omistajan velvoite estää eläimensä hallitsematon lisääntyminen sekä säädös, jonka mukaan vähintään kymmenen yli 12 kuukautta vanhan kissan tai koiran pitäminen katsotaan ilmoituksenvaraiseksi toiminnaksi. Jotta eläinkeräily saataisiin aisoihin, myös eläinsuojelulain valvontaan on varattava riittävästi resursseja.

Eläinten keräily

Eläinten keräily on monitahoinen ja vaikea ongelma, johon liittyy eläinsuojelullisia, mielenterveydellisiä ja kansanterveydellisiä aspekteja. Ilmiö saattaa olla asiaa hoitaville viranomaisille – eläinsuojeluviranomaisille, poliisille sekä lastensuojelun ja vanhuspalvelun työntekijöille – vieras. Yhdysvaltalaisen akateemisista tutkijoista koostuvan eläinten keräilyä tutkivan liittouman (Hoarding of Animals Research Consortium) internetsivuilta löytyy paljon lisätietoja ja työkaluja ongelman ratkaisuun.

Lisätietoja:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Pirjo Onza
toiminnanjohtaja
p. 040 646 4061
pirjo.onza@hesy.fi

Erja Veivo
tiedottaja
p. 040 577 4733
erja.veivo@hesy.fi

 

 

Vaara vaanii lomailevaa lemmikkiä – Lemmikinomistajan muistilista riskitilanteiden välttämiseksi

By | Tiedotteet | No Comments

Koiraa ei saa koskaan päästää uimaan sinilevän saastuttamiin vesistöihin.

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry.

Tiedote 29.5.2018

Vaara vaanii lomailevaa lemmikkiä

– Lemmikinomistajan muistilista riskitilanteiden välttämiseksi

Lomalla matkustetaan, ulkoillaan ja heittäydytään huolettomiksi, mikä voi altistaa lemmikin monille vaaroille. Onneksi riskitilanteita voidaan ennaltaehkäistä yksinkertaisin toimenpitein. Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY muistuttaa, että ennen matkaa on aina syytä varmistaa, että koiran ja kissan kaikki tarvittavat rokotukset ja madotukset ovat kunnossa, jotta sairauksilta vältytään. Ulkomaille matkustavat voivat tutustua lemmikkien maakohtaisiin tuonti- ja vientivaatimuksiin Eviran sivuilla. 

Kesällä kuumuus voi koitua lemmikin kohtaloksi, jos sillä ei ole pääsyä varjoon. Kaikilla ulkona pidettävillä lemmikeillä pitää olla tarjolla raikasta vettä ja varjostava suoja, johon eläin pääsee viilentymään.

– Häkkiä ei saa asettaa suoraan aurinkoon. Samat varotoimet koskevat autoilua. Helteisinä päivinä lemmikkejä ei saa jättää pitkäksi aikaa edes varjoisaan paikkaan jätettyyn autoon tai asuntoautoon, sillä auringon siirtyessä auto saattaa joutua paahteeseen. Ikkunan pitäminen raollaan ei viilennä autoa. Helteisinä päivinä lämpötila kohoaa suljetussa autossa nopeasti vaarallisen korkeaksi, HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen sanoo.

Autoilijoiden on syytä pitää lemmikit matkan aikana joko verkolla erotetussa takaosassa, turvavaljaissa tai auton rakenteisiin sidotuissa kuljetushäkeissä ja -kopeissa, sillä autossa irrallaan matkustava eläin voi aiheuttaa riskitilanteita. Vapaana oleva eläin voi häiritä kuljettajaa tai kulkeutua polkimien tuntumaan hengenvaarallisin seurauksin. Pysähdyspaikoilla lemmikki on aina pidettävä kytkettynä, jotta se ei pääse karkaamaan. Karkaamisen estämiseksi koiratalouksien kannattaa aidata myös kodin ja mökin piha ja kissatalouksien verkotettava tai lasitettava parvekkeet ja verkotettava ikkunat.

Luonnossa liikkuessaan utelias lemmikki voi nuuskia kyykäärmeitä ja ampiaisia sekä kimalaisia ja mehiläisiä. Koska kyyt puolustautuvat puremalla ja edellä mainitut pistiäiset pistämällä, on lemmikin omistajan syytä pitää mökillä ja ulkoillessaan mukanaan apteekista saatavaa kyypakkausta ja päivystävän eläinlääkärin yhteystietoja. Moni utelias koira saattaa purra myös sammakkoa, jonka ihon rauhaset ovat sille myrkyllisiä. Myrkytys ei ole koiralle vaarallinen, mutta edellyttää käyntiä eläinlääkärillä. Klinikkakäynti on edessä koiran tai kissan syödessä etanankin ja alkaessa oirehtia, sillä lemmikki on voinut saada keuhkomatotartunnan.

Ketunpesästä tai kuolleen ketun raadosta koira voi saada kapin, johon ei ole estolääkitystä, mutta joka on helposti hoidettavissa. Kapitartuntaa voi yrittää estää välttämällä alueita, joilla oleskelee paljon kettuja tai supikoiria. Puutiaiset eli punkit leviävät Suomessakin yhä pohjoisemmaksi ja voivat tartuttaa lemmikkiin vakavia tauteja. Ihoon pureutunut puutiainen on poistettava mahdollisimman pian ja puremakohtaa on seurattava iho-oireiden varalta. Ennaltaehkäisevästi koiralle voi ostaa punkkipannan. Lisäksi koirille ja kissoille on saatavilla apteekeissa ja eläinlääkäriasemilla myytäviä punkinestoliuoksia, jotka sivellään niskanahkaan ja joiden käyttö on uusittava 4–6 viikon välein.

Kanit kannattaa rokottaa RHD-virusta vastaan, sillä virus ei ole välttämättä hävinnyt villikaniinipopulaatiosta. Pääkaupunkiseudulla on syytä olla varovainen etenkin alueilla, joilla villejä kaneja esiintyy. Luonnon ruokaa ei näiltä alueilta kannata kerätä ja ulkoilun kanssakin pitäisi olla varovainen.
Ulkoilun jälkeen on hyvä tarkistaa koiran ja kissan tassut, sillä ne voivat vahingoittua lasinsiruista. Koiraa ei saa koskaan päästää uimaan sinilevän saastuttamiin vesistöihin, sillä koira voi saada myrkytyksen juodessaan sinileväpitoista vettä tai nuollessaan turkkiaan uimisen jälkeen.

– Pihapiirissä maahan laitetut hyönteis- ja jyrsijämyrkyt, kemialliset lannoitteet ja myrkylliset koristekasvit voivat koitua lemmikin kohtaloksi. Vaaratilanteiden välttämiseksi kotiin, parvekkeelle ja pihalle on valittava aina vain sellaisia kasveja, jotka ovat eläimelle myrkyttömiä. Kasvin- ja tuholaistorjunta-aineita annosteltaessa on noudatettava ohjeita, eikä lemmikkejä saa päästää pihalle tai viljelypalstoille varoaikana. Myös lemmikille turvallisia ekologisia keinoja voi kokeilla, Luukkainen lisää.

Grillatessa ja tulisijoja käytettäessä on varottava, että koira tai kissa ei pääse kosketuksiin kuumien pintojen kanssa. Alkoholipitoiset juomat on pidettävä lemmikkien ulottumattomissa. Kannattaa muistaa sekin, että ihmisen ravinto ei välttämättä sovellu eläimelle. Koiran suolisto voi vahingoittua pihvissä olevan luun säleistä tai tukkiutua maissintähkästä. Jotkut tavalliset ruoka-aineet, kuten esimerkiksi sipuli ja suklaa, ovat myrkyllisiä joillekin eläimille. Voit tutustua lemmikeille myrkyllisiin ravintoaineisiin yhdysvaltalaisen The Humane Society of the United States -järjestön sivuilla. 

Kotona ja loma-asunnossa lääkkeet on aina säilytettävä kaapissa lemmikkien ja lasten ulottumattomissa. Samaten puhdistusaineet, hyttysmyrkyt, kuminauhat, langat, siimat, hammaslangat ja muut tapaturmille altistavat tarvikkeet ja aineet. Kodin vaaroja on koottu The Humane Society of the United States -yhdistyksen sivuille.  

Lisätietoja:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Pirjo Onza
toiminnanjohtaja
p. 040 646 4061
pirjo.onza@hesy.fi

Erja Veivo
tiedottaja
p. 040 577 4733
erja.veivo@hesy.fi

Karvapeitteiset lemmikit kärsivät kuumuudesta – näin helpotat lemmikin oloa helteillä

By | Tiedotteet | No Comments

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry.

Tiedote 11.5.2018


Kuluvalla viikolla ja kevään edetessä lämpötilat alkavat kivuta lähelle hellerajaa monin paikoin Suomea. Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY muistuttaa, että kuumat ilmat voivat aiheuttaa karvapeitteisille eläimille tukalaa oloa ja jopa hengenvaaran. Lemmikin vointia tarkkailemalla ja muutamilla varotoimilla hellepäiviin liittyvät riskit ovat vältettävissä.

Helteillä lemmikillä pitää olla jatkuvasti tarjolla raikasta vettä ja pääsy varjoon. Juomaveden voi pitää viileänä kulhoon laitetuilla jääpaloilla. Jos ulkona on kuuma ja kostea ilma, eläimen elimistö voi kuivua nopeasti ja eläin on parempi pitää sisätiloissa. Helteillä koiran ulkoiluttaminen kannattaa ajoittaa aamun ja illan viileämpiin hetkiin ja pitää lenkit maltillisina. Vesipulloa on syytä pitää mukana lenkeilläkin.

– Koiran oloa voi huojentaa myös trimmatulla kesäturkilla. Vastaavasti säännöllinen turkin harjaaminen poistaa kissalta ylimääräiset ja kuolleet karvat ja saattaa helpottaa vointia. Lemmikin karvoja ei saa kuitenkaan sheivata eli poistaa kokonaan, sillä turkki suojaa eläintä auringon poltteelta, opastaa HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Jääkaapissa viilennetyt makuualustat tarjoavat eläimelle jäähdyttelypisteitä niin sisällä kuin ulkona, jossa etenkin kuumentunut asfaltti voi ärsyttää koiran herkkiä tassuja. Vastaavan asian ajavat myös lemmikkieläintarvikeliikkeistä ostettavat viilentävät matot ja muut tuotteet. Karvaiset lemmikit eivät kykene hikoilemaan ja säätelemään elimistönsä lämpöä ja voivat saada hengenvaarallisen lämpöhalvauksen. Siksi niiden vointia on tarkkailtava hellepäivinä.

– Erityisen alttiita lämpöhalvaukselle ovat lyhytkuonoiset rodut sekä vanhat, ylipainoiset ja sydän- ja keuhkosairauksista kärsivät lemmikit. Lämpöhalvauksen oireita ovat muun muassa raskas läähätys, uupumus, oksentelu ja nopea sydämen syke. Lämmön uuvuttama lemmikki tarvitsee ensiavuksi viilennystä: sen turkki kastellaan viileällä vedellä, minkä jälkeen se pitää toimittaa eläinlääkäriin tarkastettavaksi ja hoidettavaksi. Hoitamattomana lämpöhalvaus voi johtaa lemmikin kuolemaan, Luukkainen varoittaa.

Pysäköityyn autoon lemmikkiä ei saa kuumina kesäpäivinä jättää yksin hetkeksikään, sillä auton sisälämpötila voi kohota nopeasti hengenvaarallisiin lukemiin. Eläintä ei saa jättää edes varjoon parkkeerattuun tai käynnissä olevaan ilmastoituun autoon.

Ruotsin Kennelliitto (Svenska Kennelklubben) teki vuonna 2014 oman tutkimuksen aurinkoon pysäköidyn auton sisälämpötilan kohoamisesta. Näin kuumaksi lämpötila helteillä auton sisällä kohoaa mittausten keskiarvon mukaan:

klo 8.30 ulkolämpötila 22 °C, aurinkoista = autossa 23 °C
klo 9.30 ulkolämpötila 22 °C, aurinkoista = autossa 38 °C
klo 10.30 ulkolämpötila 25 °C, aurinkoista = autossa 47 °C
klo 11.30 ulkolämpötila 26 °C, aurinkoista = autossa 50 °C
klo 12.30 ulkolämpötila 27 °C, aurinkoista = autossa 52 °C
klo 13.30 ulkolämpötila 27 °C, aurinkoista = autossa 52°C
klo 14.30 ulkolämpötila 28 °C, aurinkoista = autossa 50 °C

https://www.skk.se/sv/uppfodning/tips-rad/transport/Sa-varmt-blir-det-i-bilen/

Esimerkiksi 22 asteen lämpötilassa aurinkoon tunniksi jätetyn auton sisälämpötila kohoaa kello 9.30 mennessä jo 38 asteeseen. Koiran ja kissan ruumiinlämpö on normaalisti 38–39 astetta, ja ruumiinlämmön nouseminen 41 asteeseen ja sen yli on niille hengenvaarallista ja voi aiheuttaa lämpöhalvauksen.

Poliisin ohjeet koiran pelastamiseksi kuumasta autosta:

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/90221-nyt-tuli-ohje-poliisilta-toimi-nain-jos-naet-koiran-kuumassa-autossa
Lisätietoja:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Erja Veivo
tiedottaja
p. 040 577 4733
erja.veivo@hesy.fi

 

 

 

HESYn vinkit lemmikin turvalliseen ulkoiluun

By | Tiedotteet | No Comments

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry.

Tiedote 9.5.2018

HESYn vinkit lemmikin turvalliseen ulkoiluun:

Valvonta ja ennakointi minimoivat karkaamisriskin

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY kokosi vinkit lemmikkien turvalliseen ulkoiluun ja karkaamisvaaran minimoimiseen kevät- ja kesäkaudella. Useimmiten vahingoilta välttyy, kun on huolellinen ja varautuu riskeihin jo ennakolta.

Monet lemmikit nauttivat ulkoilusta ilmojen lämmetessä. Valitettavan yleistä kuitenkin on, että lemmikki katoaa, kun se oleskelee pihalla tai parvekkeella ilman valvontaa tai pääsee karkuun ulkoilutettaessa. Irrallaan kuljeksivat eläimet aiheuttavat kaupunkialueilla monenmoista harmia ja huolta. Karkumatkoja on helppo ennaltaehkäistä muutamilla tavanomaisilla varotoimilla.

Koirat
Kun perheeseen tulee koira, sitä ei kannata päästää vapaaksi kuin aidatulla alueella. Vasta kun koiran luoksetulo on sataprosenttisen varmaa ja koira on täysin sopeutunut uuteen laumaansa ja elinympäristöönsä, voi sen antaa juosta vapaana muuallakin. Taajamassa koirat on pidettävä aina kytkettyinä. Haja-asutusalueella koira on pidettävä ulkona kytkettynä 1.3.–19.8.

Pihalla varustetuissa koiratalouksissa aidan on oltava niin korkea, ettei koira pääse hyppäämään sen yli. Materiaaleiksi soveltuvat puu tai verkko. Pensasaita ei koiraa pitele. Koirat karkaavat tyypillisesti pihoilta ja taluttimista sännätessään ohikulkevien lenkkeilijöiden, lemmikkien tai riistan perään tai säikähtäessään esimerkiksi kovaa ääntä tai pelottavaa tilannetta. Siksi koira on opetettava käytöstavoille eikä koiraa pidä ottaa mukaan konsertteihin, ilotulitusnäytöksiin tai massiivisiin yleisötapahtumiin, joissa se voi altistua häiriöille.

Koiraa ei pidä jättää kaupan, kauppakeskuksen tai ravintolan ulkopuolelle odottamaan. Huolimattomasti kiinni sidottu koira voi karata. Lisäksi yksin jätettyjä koiria on varastettu tai kiusattu.

Kissat
Sisäkissoja houkuttelee kesäinen luonto, joka on varsinkin ulkoilemaan tottumattomalle täynnä vaaroja. Valjas- ja ulkotarhaulkoilu ovatkin kaupunkilaiskissalle turvallisia tapoja nauttia luonnosta. Kissanomistajan tulisi huolehtia myös parvekkeiden ja ikkunoiden verkotuksesta tai lasituksesta. Parvekeverkkojen pitävyys on tarkistettava vuosittain ja mahdolliset rakoset on korjattava. Kaupunkioloissa matalaltakin pudonneen kissan vammat ovat usein vakavia, koska alla ei ole pehmeää maastoa. Pelkkä parvekkeen kaide ei pidättele kissaa.

Kilpikonna
Kilpikonnien ulkoilua on vahdittava tarkkaan, sillä nämä hitaan matelijan maineessa olevat eläimet saattavat olla yllättävän nopeita karkaamaan. Kilpikonnille voidaan hankkia myös ulkoiluaitaus, jossa on oltava petolinnuilta suojaava kattoverkko sekä maan alle kaivettu ja pohjan kattava verkko, sillä konnat osaavat kaivaa maanalaisia käytäviä, joista ne hakevat luonnossa suojaa pedoilta ja kuumuudelta. Kaivautuneen kilpikonnan löytäminen voi olla vaikeaa.

Kanit ja jyrsijät
Pienjyrsijöitä ei ole pidä ulkoiluttaa lainkaan vapaana eikä edes häkeissä. Jos esimerkiksi hamsteri pääsee häkkiulkoilutuksen yhteydessä karkuun, se katoaa helposti maaston pieniin koloihin ja nurmikon sekaan ja altistuu petoeläinten hyökkäyksille. Häkissä pidettäessä pieneläimet voivat vilustua tai saada lämpöhalvauksen. Kaneja ja isompia jyrsijöitä, kuten marsuja, voi ulkoiluttaa häkeissä ja valjaissa. Aidattu puutarha voi olla vaarallinen kanille, sillä se houkuttelee helposti paikalle petoeläimiä ja saalistavia lemmikkejä. Kani voi myös kaivautua ulos ulkotarhastaan.

Hevonen
Hevosen aitauksen tulee olla kestävä, tarpeeksi korkea ja ehjä. Samaan tarhaan kannattaa sijoittaa vain hyvin keskenään toimeentulevia yksilöitä, sillä stressaantunut ja laumaansa pelkäävä hevonen saattaa karata. Uuteen paikkaan vietäessä ovet ja portit on suljettava huolella ja hevosta on käsiteltävä varmaotteisesti, sillä paikanvaihdos on hevoselle stressaavaa.

Kolaritilanteessa hevosen on lähes poikkeuksetta turvallisinta odottaa kuljetusautossa tai trailerissa palokunnan ja poliisin saapumista paikalle. Paikalle olisi hyvä saada suureläinpelastukseen erikoistunut yksikkö ja hevosmiestaitoisia avustajia. Hevosta ei pidä koskaan purkaa kulkuneuvosta autotien laidassa ilman apua. Säikähtäneenä karkuun säntäävä hevonen voi olla vaarallinen liikenteellä ja sivullisille.

– Mikäli lemmikki pääsee varotoimista huolimatta karkuteille, kannattaa asiasta välittömästi ilmoittaa katoamiskunnan löytöeläinten talteenottopaikkaan. Tolppiin ja ilmoitustauluille levitetyt kuvalliset ilmoitukset auttavat kadonneen lemmikin etsinnässä. Katoamispaikalle voi jättää myös syötävää, sillä ruokittuna eläin pysyy lähistöllä, vaikka sitä ei heti saataisikaan kiinni, neuvoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Lisätietoja:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Pirjo Onza
toiminnanjohtaja
p. 040 646 4061
pirjo.onza@hesy.fi

Erja Veivo
tiedottaja
p. 040 577 4733
erja.veivo@hesy.fi

HESY sai Helsingin kaupungilta 7500 euron avustuksen

By | Tiedotteet | No Comments

Tiedote 7.5.2018

HESY sai Helsingin kaupungilta 7500 euron avustuksen

– toiminta normalisoitunut ja vuosien 2014–2016 epäselvyydet tutkittu

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY on saanut Helsingin kaupungilta 7500 euron avustuksen, Helsingin kaupungilta saatu avustussumma on yhdistykselle merkittävä. Se turvaa monen eläimen hoidon.  Erityisen merkityksellinen avustus on siksi, että se on viesti siitä, että Helsingin kaupungin luottamus HESYn toimintaan on palannut. Vuonna 2016 Helsingin kaupunki ei myöntänyt HESYlle avustusta yhdistyksen vuosikokousten 2014–2016 väliseen toimintaan liitettyjen talousepäselvyyksien takia. Keväällä 2016 valittu uusi hallitus teetti yhdistyksessä erityistilintarkastus vuosien 2014­2016 vuosikokouksien väliseltä ajalta ja on saanut toiminnan raiteilleen ja läpinäkyväksi. Helsingin kaupungilta saatu avustus on tästä selkeä osoitus.

Avustusvaroja käytetään HESYn eläinten hoitokulujen kattamiseen. Pääkaupunkiseudulta – Helsingistä, Espoosta, Kauniaisista, Vantaalta ja Kirkkonummelta – löytyneet seuraeläimet toimitetaan Viikin löytöeläintaloon, jossa niitä pidetään vähintään eläinsuojelulaissa määrätyn 15 vuorokauden ajan. HESYlle tuodaan Viikin löytöeläintalolta eläimiä, joiden omistajia ei ole löytynyt ja joita ei ole saatu sieltä sijoitettua eteenpäin. Lisäksi HESYlle tulee Helsingin alueelta eläimiä sellaisilta omistajilta, jotka eivät enää kykene hoitamaan lemmikkejään. Syynä voivat olla mm. omistajan huume- ja/tai päihdeongelmat, asunnottomuus, mielenterveysongelmat, joutuminen sairaalaan tai vankilaan tai kuolema. Myös eläinsuojeluviranomaisten huostaan ottamia eläimiä toimitetaan HESYlle. Näiden eläinten omistajilta on lähes mahdotonta periä eläimistä aiheutuvia kuluja.

HESYllä eläinlääkäri tarkastaa kaikki eläimet. Lisäksi ne madotetaan ja rokotetaan lajisuositusten mukaisesti, leikataan ja tunnistusmerkitään. Eläimille tarjotaan kattava ja kokonaisvaltainen hoito-ohjelma ennen sijoittamista uusiin, vastuullisiin koteihin.

Roskaaminen aiheuttaa eläimille kärsimystä ja kuolemia

By | Tiedotteet | No Comments

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Tiedote 27.4.2018

Roskienkeruutempaus muistuttaa:

Roskaaminen aiheuttaa eläimille kärsimystä ja kuolemia

Kevään eteneminen houkuttelee suomalaiset piknikretkille puistoihin ja reippailemaan luonnonhelmaan. Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY kehottaa eväsretkeläisiä, vappujuhlijoita ja ulkoilijoita korjaamaan aina omat roskansa ja varmistamaan, että roska-astioihin päätyneet jätökset ovat vaarattomia eläimille.

Maastoon jätetyt roskat voivat vahingoittaa vakavasti luonnoneläimiä, ulkona liikkuvia lemmikkejä – kuten kissoja ja koiria – sekä laiduntavia tuotantoeläimiä. Esimerkiksi monet piknikeväät on kääritty muoviin tai ne sisältävät muoviosia, joihin utelias eläin voi sotkeutua tai jotka eläin voi niellä, mikä aiheuttaa tukehtumis- ja suolitukosvaaran. Pakkausjätteet olisikin luonnossa samoillessa ehdottomasti laitettava roska-astioihin ja kuminauhat ja pidikerenkaat on varmuuden vuoksi leikattava poikki ennen jäteastiaan laittamista.

– Myös lasipullot sekä lasiset ja metalliset säilyketölkit on toimitettava roska-astiaan. Lisäksi tyhjät säilykeastiat olisi ennen roska-astiaan laittamista varotoimena huuhtaistava sisäpuolelta ja suljettava tiukasti kannella, jos sellainen on tarjolla. Muovi- ja hedelmäpusseja ei saa jättää luontoon, sillä eläimet voivat mennä niiden sisään ja tukehtua. Muovisten pussien sijaan kannattaa ylipäätään suosia kestohedelmä- tai paperipusseja, neuvoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen

Lumien sulettua laitumilta paljastuu usein roskia, jotka voivat vahingoittaa vakavasti tai jopa tappaa laiduntavia eläimiä. Esimerkiksi useita nautoja kuolee Suomessa pelloille heitettyjen ja rehun sekaan silppuuntuneiden alumiinitölkkien ja muiden roskien jäännösten jouduttua niiden ruoansulatuskanavaan. Pahaa jälkeä saavat aikaan myös muovista valmistetut tupakantumpit, jotka kostuvat ja joita linnut ja kalat saattavat erehtyä syömään. Tupakantumpit eivät hajoa eläimen elimistössä, ja eläin voi nääntyä nälkään vatsa täynnä muovia.

Erityisongelmana osa autoilijoista ja kalastajista 

Roskat vahingoittavat luonnoneläimiä myös epäsuorasti, kun autoilijat heittävät maanteille esimerkiksi ruoantähteitä, jotka houkuttelevat paikalle lintuja. Omenanraatoa autotielle syömään laskeutunut lintu voi jäädä auton alle ja vaarantaa jopa liikenneturvallisuuden. Autotielle heitetyt roskat voivat aiheuttaa myös dominoefektin: ruoalta tuoksuvat rippeet houkuttelevat paikalle jyrsijöitä, jotka vetävät puoleensa petolintuja, minkä seurauksena useampi eläin voi joutua auton töytäisemäksi tai yliajamaksi. Autoilijoiden onkin syytä jättää roskat aina levähdyspaikkojen suljettuihin jäteastioihin.

Erityisen vahingollisia luonnonvaraisille eläimille ovat vesikasvillisuuteen kiinni jääneet ja rannoille hylätyt kalastustarvikkeet kuten siimat, uistimet ja ongenkoukut. Siimoja takertuu esimerkiksi lintujen kauloihin, nokkaan, jalkoihin ja muualle kehoon suosituilla kalastusalueilla, ja ne voivat amputoida jalan tai hangata ihon vereslihalle. Linnuista osa kuolee rannoille siimojen vankina.

– Lintu ei pysty poistamaan nokallaan jalkaan tai kaulaan tarttunutta siimaa eikä osaa varoa siimoja kävellessään ja ruokaillessaan. Nokkaan takertunut koukku voi estää lintua syömästä ja aiheuttaa hitaan nälkäkuoleman. Tarpeeton siima kannattaa hävittää leikkaamalla se pieniksi paloiksi ja laittaa vasta sitten jäteastiaan. Jokaisen luontoretkeilijän ja puistopiknikkejä harrastavan tulisikin noudattaa mottoa: Kaikki, minkä jaksat kantaa luontoon, jaksat varmasti kantaa myös sieltä pois, Luukkainen sanoo.

Roskat vahingoittavat eläimiä monin tavoin:

* Tölkkien muoviset pidikerenkaat voivat takertua eläimen kaulan tai kehon ympärille ja hangata ihoa rikki tai kuristaa eläimen.
* Narut ja langat voivat takertua eläimen kehon ympärille tai joutua nieluun.
* Kuminauhat voivat kääriytyä pieneläinten kropan tai jalkojen ympärille tai joutua eläimen nieluun.
* Lasinsirpaleet sekä metallitölkkien terävät, sahalaitaiset reunat voivat haavoittaa paitsi eläimiä myös muita retkeilijöitä.
* Ruoalta tuoksuva lasi-, metalli- tai muovipurkki voi jäädä kiinni ravintoa etsivän eläimen päähän aiheuttaen esimerkiksi tukehtumisen tai nälkään nääntymisen.
* Juoma- tai ruokatölkkien avausrenkaat voivat luonnossa päätyä linnun nokkaan ja estää eläintä syömästä.
* Maastoon jätetty purukumi voi tarttua eläimen jalkaan ja sitä kautta turkkiin tai höyheniin ja vaikeutta normaalia liikkumista.
* Karkkipaperit ja ilmapallojen rippeet naruineen voivat näyttää eläimestä houkuttelevilta suupaloilta ja päätyä eläimen ruoansulatuskanavaan.

10.5. klo 12 Siisteyttä & siivekkäitä – helatorstain roskienkeruutempaus Seurasaaressa
HESY, Helsingin Seudun Lintutieteellinen yhdistys Tringa ry ja Seurasaarisäätiö järjestävät koko perheen tapahtuman Seurasaaressa helatorstaina 10.5. klo 12–14. Tapahtumassa tutustutaan saaren lintuihin ja tehdään samalla pieni ympäristöteko keräämällä maastosta roskia: ne eivät ainoastaan rumenna maisemaa, vaan voivat olla myös vaarallisia Seurasaaren linnuille ja muille eläimille. HESY tarjoaa kumihanskat ja roskapussit. Tapahtuman Facebook-sivut.

Lisätietoja:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Pirjo Onza
toiminnanjohtaja
p. 040 646 4061
pirjo.onza@hesy.fi

Erja Veivo
tiedottaja
p. 040 577 4733
erja.veivo@hesy.fi