Uusi HESY-keskus kurkottaa tulevaisuuteen – avajaisia vietetään 22.-23.11.

By | Tiedotteet

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry:n uuden eläinsuojelukeskuksen, HESY-keskuksen, avajaisia juhlitaan Pitäjänmäellä, Muonamiehentie 7:ssä 22.-23. marraskuuta. Juhlimme kutsuvieraiden kanssa perjantaina 22.11. ja HESYn jäsenet pääsevät tutustumaan uusiin tiloihin lauantaina 23.11. Yleisö on tervetullut HESY-keskuksen avoimiin oviin lauantaina 23.11. klo 14 – 18.

Tulevaisuuden toimitilat totta jo tänään

HESYn uudet toimitilat Pitäjänmäellä ostettiin marraskuussa 2018 ja vuosi 2019 on kulunut lupaprosessin, tilojen suunnittelun ja remontoinnin merkeissä. Uudessa eläinsuojelukeskuksessa on neliöitä kahdessa kerroksessa yhteensä 2000, ja se sijaitsee puistoon rajautuvalla tontilla, jonka koko on 2.601 m².

– Saamme lopultakin kaikki toimintomme saman katon alle, ja olemme tyytyväisiä, että yhdistykselle löydettiin tilava ja toimiva rakennus. Aika on jo ajanut Itä-Pakilan tilojen ohi, kertoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

– Kiinteistö maksoi 1,8 miljoonaa euroa ja tilojen remontointiin käytettiin liki miljoona euroa. Hanke rahoitettiin vuosien varrella saaduilla testamentti- ja lahjoitusvaroilla. Varat on nyt käytetty juuri siihen mihin ne on lahjoitettukin eli eläinten hyvinvointiin. Lisäksi iso osa remonttimateriaaleista saatiin yrityksiltä lahjoituksina ja monet huippuosaajat tekivät suunnittelutyötä pro bono -periaatteella, iloitsee Luukkainen.

– Suuret kiitokset kaikille tähän mennessä yhdistystä tukeneille lahjoittajille ja sponsoreille, jäsenille sekä testamentilla HESYn eläimiä muistaneille!

Suunnittelua eläinten ehdoilla

Kiinteistön muutos Työkalutuonnin entisistä tiloista moderniksi eläinsuojelukeskukseksi tehtiin useiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Rakennuttajakonsulttina toimi Rakennuttajatoimisto Allianssi Oy ja pääurakoitsijana Clewercon Oy. Rakennesuunnittelusta vastasi Insinööritoimisto Konstru Oy, LVIAJ-suunnittelusta Viisicon Oy, sähkösuunnittelusta Hepacon Oy ja paloteknisestä suunnittelusta Paloässät Oy. Sokkeli Oy sponsoroi rakennusprojektissa tarvittavan projektipankin.

Pääsuunnittelun hoiti pro bonona Arkkitehtitoimisto Stefan Ahlman Oy. Kiinteistön tilasuunnittelu tehtiin HESYn ajatusten mukaisesti ja eläinten ehdoilla.

– On aina kiinnostavaa lähteä mukaan suunnittelemaan jotain tavanomaisesta poikkeavaa ja eläinten näkökulman tuominen vaikutti mielenkiintoiselta haasteelta. Ja tietysti, kun itsekin on koiran omistaja, niin harvemmin tulee vastaan näin hyvää mahdollisuutta tukea hyvää tarkoitusta omalla osaamisella, kertoo projektin pääsuunnittelijana toiminut Marcus Ahlman.

Uusien tilojen ansiosta HESY voi auttaa entistä useampaa koditonta eläintä. HESY-keskuksesta löytyy valoisat ja avarat tilat noin 200 kissalle, 17 koiralle ja kymmenelle kanille. Lisäksi talossa on tilavaraus eksoottisille eläimille sekä tiloja, joita voidaan tarpeen mukaan sisustaa esimerkiksi kodiksi pentueille. Koirilla on omat ulkoilutarhat, ja kissat ja kanit saavat omat ulkoilutilansa ensi kesänä.

– Uudet eläintilat ovat upeat, iloitsee johtava eläintenhoitaja Marika Stillman. – Tilat on suunniteltu ja sisustettu eläinten lajityypilliset tarpeet huomioon ottaviksi ja ne ylittävät reilusti lakisääteiset vaatimukset.

Monipuolinen eläinsuojelun keskus

Eläintilojen lisäksi talosta löytyy HESYn tuttu Eläinsuojelupuoti, josta voi hankkia edullisia eläintarvikkeita ja HESYn kannatustuotteita. Infopuhelin jatkaa neuvontapalvelua ja toimiston väki jäsenten, vapaaehtoisten ja asiakkaiden palvelemista sekä tiedotustoimintaa. Henkilökunta saa uusissa tiloissa viihtyisän ja turvallisen työympäristön asianmukaisine sosiaalitiloineen. HESYn toiminnanjohtaja Pirjo Onza kertoo, että uusi talo antaa mahdollisuuksia myös uudenlaisiin toimintoihin.

– Alakerran HESY-areenalla HESYn koiria voidaan kouluttaa ja ne pääsevät reippailemaan vaikkapa agilityn parissa, ja silloin kun areena ei ole eläinten käytössä, siellä voidaan järjestää esimerkiksi kokouksia ja seminaareja. HESY-keskus tarjoaa hulppeat tilat uudenlaiselle valistus- ja opetustoiminnalle. Osa rakennuksen tiloista on myös tarkoitus vuokrata ulkopuolisen, eläinsuojelutoimintaa tukevan liiketoiminnan käyttöön, jotta yhdistys saa vuokratuloja, Onza sanoo.

Lämpimästi tervetuloa asiantuntevaan, yhteisölliseen ja avoimeen HESY-keskukseen!

Lisätietoja:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Pirjo Onza
toiminnanjohtaja
p. 040 646 4061
pirjo.onza@hesy.fi

HESY-keskuksen aukioloajat:

Eläinsuojelupuoti: ma, ke, pe klo 9-17, ti ja to klo 9-19, su klo 14-18
Eläintilat: ti ja to klo 16-19, su klo 14-18
Lauantaisin suljettu

Joukkoliikenneyhteydet:
Vihdintie bussit 37, 321, 322, 332, 345, 346 (lähimmät pysäkit 1570 ja 1571)
Kehä 1 bussi 553 (pysäkit 1610 ja 1611)
Pitäjänmäen juna-asemalta noin kilometrin kävelymatka

Sponsorit
Arkkitehtitoimisto Stefan Ahlman
Geberit Oy
Kavika Oy
Knauf Oy
Pukkila Oy
Sokkeli Oy
Tremco-Illbruk Oy
Tarkett
Väinö Korpinen Oy

HESY-keskuksen toteutus
Rakennuttajatoimisto Allianssi Oy
Clewercon Oy
Espoonlahden Lukko ja Lasi Oy
Hepacon Oy
Insinööritoimisto Konstru Oy
Lappset Group Oy
Paloässät Oy
Terholan Metalli Oy
Verisure Oy
Viisicon Oy

Rajat räiskeelle -kansalaisaloite luovutettiin eduskunnan käsiteltäväksi tänään

By | Ajankohtaista, Tiedotteet

Viidentoista terveys-, potilas- ja vammais- sekä eläinjärjestön yhteistyössä keräämä kansalaisaloite ilotulitteiden haittojen vähentämiseksi luovutettiin tänään eduskunnan käsiteltäväksi. Aloitteen allekirjoittajamäärä on 65 491. Aloitteen luovuttivat lainsäädäntöjohtaja Tuula Kulovedelle ja apulaispääsihteeri Timo Tuoviselle Hannele Luukkainen, (Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY), Tero Kivelä (HUS Silmätautien klinikka), Hannu Halila (Suomen Lääkäriliitto) sekä Jari Pekola ja Leia-koira (Opaskoirayhdistys). Toivomme aloitteen herättävän vilkasta keskustelua!

Tutustu järjestöjen yhteistiedotteeseen täällä.

Rajoituksia droonien lennätykseen – luonnoneläimillä on oikeus häiriöttömään elämään

By | Ajankohtaista, Tiedotteet

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry
Tiedote 10.10.2019

Rajoituksia droonien lennätykseen – luonnoneläimillä on oikeus häiriöttömään elämään

Kauko-ohjattujen koptereiden eli droonien käyttö on avannut uudenlaisia mahdollisuuksia esimerkiksi tutkimuksen tekemiseen ja valokuvaukseen, mutta samalla ne ovat uusi, vakava häiriötekijä eläinkunnalle. Drooneja arvioidaan olevan Suomessa jo kymmeniä tuhansia. Niitä on sekä viranomais- ja tutkimuskäytössä että harrastekäytössä.

Drooni aiheuttaa kauhua eläimissä. Tästä kertoo sekin, että yksi tapa karkottaa valkoposkihanhet puistoalueilta on juuri droonin lennättäminen hanhilauman yläpuolella. Vaikutuksen arveltiin aluksi johtuvan siitä, että lentävä drooni vaikuttaa saaliseläimen näkökulmasta petolinnulta. Droonien aiheuttamia pelkoreaktioita on kuitenkin havaittu niin saalis- ja petolinnuissa kuin nisäkkäissäkin: jopa karhuissa, joilla ei suurina petoeläiminä ole tarvetta pelätä petolintuja. Droonin ulkomuoto, äänet ja liikkeet ovat aivan erilaisia kuin petolintujen.

– Droonit ovat uusi ihmisen luoma häiriö eläimille, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen. – Esimerkiksi drooneista lähtevä melu on ihmisellekin luonnoton ja korviahuumaava.

Droonien vaikutuksesta luonnoneläimiin on huolestunut myös kokoomuksen kansanedustajana, ministerinä ja diplomaattina toiminut Pertti Salolainen, joka on tehnyt asiasta kirjallisen kysymyksen hallitukselle.

– Mielestäni on välttämätöntä, että droonien lennättämiseen tulee lisää ohjeistusta viranomaisten taholta. Käytön rajoitukset tulisi tehdä selväksi droonien ostajille jo kaupan yhteydessä, ja drooneilla pitäisi olla myös jonkinlainen rekisteröimispakko. Luonnonsuojelualueille ja muille luontoalueille on saatava tauluja, joissa kerrotaan droonirajoitukset, Salolainen linjaa.

Droonien aiheuttamat ongelmat kärjistyvät juuri luonnonsuojelualueilla. Villieläimelle on hyvin ahdistavaa tulla droonin jahtaamaksi. Valitettavasti ahdistusta aiheuttavat usein näitä eläimiä ihailevat luontokuvaajat, jotka haluavat lähikuvia kohteestaan. Monet vastuulliset luontokuvaajat ovatkin kyseenalaistaneet droonien käytön villieläinkuvauksissa.

– Nykyisellä drooniteknologialla on vaikea kuvata eläimiä niiden häiriintymättä, sanoo luontokuvaaja ja kirjailija Antti Haataja. – Eri eläimet reagoivat drooniin erilaisilta etäisyyksiltä, eikä droonien häiriövaikutusta tunneta vielä riittävästi. Lisääntymis-, ruokailu-, lepo- ja muutonaikaisilla levähdysalueilla eläinten häiriintyminen on todennäköistä.

Haataja huomauttaa, että droonien lennättäminen on eläimille riski silloinkin, kun lennättäjän intressit ovat aivan muualla kuin eläimissä:

– Lennättäjä ei voi varmuudella tietää, mitä eläimiä lennätysalueella on, sillä lennättäjän havainnointikyky maan tasalta on rajoittunut. Vaikka kuvattava kohde olisi esimerkiksi maisema, linnut kuten pesivät kahlaajat voivat lentää kaukaa lennätysalueen ulkopuolelta häätämään droonia pois. Jos lintu ottaa droonin hätistelyn kohteeksi, drooni on hidas ja kömpelö väistämään mahdolliset hyökkäykset, jolloin linnun loukkaantuminen sen iskiessä pyöriviin lapoihin on todellinen riski.

Suomessa on jo monia alueita, joilla droonien lennättäminen on kiellettyä. Toistaiseksi kieltoalueet ovat perustuneet vain ihmisen tarpeisiin: lennättäminen on kiellettyä esimerkiksi lentokenttien läheisyydessä sekä valtionhallinnolle tärkeillä alueilla. HESY peräänkuuluttaa myös eläinten oikeuksien ja elinrauhan huomioimista. Luonnonsuojelulaissa kielletään eläinten tahallinen häiritseminen, ja HESY katsoo, että droonien lennättäminen eläinten läheisyydessä on juuri lain kieltämää häiritsemistä. Tätä räikeää lain rikkomista on suitsittava. Jos valkoposkihanhien karkottamiseen droonin avulla tarvitaan erityislupa, saman tulisi päteä myös muihin droonien ja eläinten kohtaamisiin.

HESY peräänkuuluttaa valistustyötä droonien vaikutuksesta eläinten hyvinvointiin drooniharrastajien keskuudessa sekä rajoituksia droonien käyttöön niin lähiluontoalueilla kuin erämaissakin. Yksityisten droonien lennättäminen luonnonsuojelualueilla tulisi pikimmiten kieltää.

Lisätietoja:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Mari Aro
tiedottaja
p. 040 532 5849
mari.aro@hesy.fi

Eläinten päivää vietetään Suomessa tänään 110:ttä kertaa

By | Tiedotteet

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry.

Tiedote 4.10.2019

Eläinten päivää vietetään Suomessa tänään 110:ttä kertaa

Tänään vietetään eläinten päivää. Toivotaan, että kaikki, jotka tavalla tai toisella voivat lievittää eläinten usein kovaa kohtaloa, kokisivat ainakin tänään tarvetta tehdä niin. Näin lausui Hufvudstadsbladetissa eläinten päivästä vuonna 1913 eläinsuojelun voimanainen Constance Ullner, joka toimi Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESYn puheenjohtajana vuosina 1916–1926 ja varapuheenjohtajana vuosina 1901–1915. Ullnerin aloitteesta eläinten päivää ryhdyttiin viettämään Suomessa vuonna 1909. Eläinten päivä täyttää siis meillä jo 110 vuotta.

Ensimmäistä Maailman eläinten päivää vietettiin Saksassa vuonna 1925. Tapa levisi nopeasti muihin saksankielisiin maihin ja siitä kansainväliseksi. Päiväksi vakiintui lopulta tämä lokakuun neljäs, joka on Fransiskus Assisilaisen, luonnon ja eläinten suojelupyhimyksen, muistopäivä. Suomessa eläinten päivän vietto yhdistyi sujuvasti tähän kansainväliseen tapaan – eläinten päivää oli nimittäin perinteisesti vietetty täällä juuri lokakuussa.

Ensimmäisiä eläinten päiviä vietettiin Suomessa lokakuisina sunnuntaipäivinä. Eläinten hyväksi järjestettiin käsityömyyjäisiä (”Arbeten af värde; prisen moderata.”), konsertteja ja luentoja. Pappien toivottiin saarnassaan muistuttavan talonpoikia kotieläinten lempeästä kohtelusta, ja reippaita poikia ja tyttöjä etsittiin lipaskerääjiksi keräämään varoja eläinsuojelutyön hyväksi.

Monet näistä tavoista ovat pitäneet pintansa näihin päiviin saakka. Tänäkin vuonna HESYn kodittomien kulkureiden hyväksi järjestetään tarvikekeräyksiä, lipaskerääjät jalkautuvat pääkaupunkiseudun ostoskeskuksiin, ja HESYn Eläinsuojelupuodista voi ostaa eläintarvikkeita, kannatustuotteita, lämpimiä villasukkia ja kauniita koruja.

Perinteen pitkä jatkumo on toisaalta mieltä lämmittävä, mutta toisaalta surullinen. Se kertoo, että töitä riittää eläinsuojelun kentällä edelleen. Ullnerin aikaan eläinsuojelijoita työllistivät esimerkiksi loppuunajetut kuormahevoset ja värikkäiden lintujen silmitön surmaaminen rouvien hattumuodin vuoksi; nykyään taistelemme esimerkiksi hylättyjen kissojen ja turkiseläinten puolesta.

Tule sinäkin eläinten avuksi! Hanki tietoa eläinsuojelusta ja jaa sitä eteenpäin, tee vapaaehtoistyötä eläinten hyväksi, puhu eläinten puolesta ja innosta ystäviäsikin toimimaan. Jokainen eläinystävällinen teko vie maailmaa eläinystävällisempään suuntaan.

145-vuotias HESY toivottaa kaikille hyvää eläinten päivää! Lievitetään yhdessä eläinten usein kovaa kohtaloa, tänään ja joka päivä.

Taustaa eläinten päivästä:

  • Eläinten päivää alettiin viettää Suomessa Constance Ullnerin (1856–1926) aloitteesta vuonna 1909.
  • Maailman eläinten päivä sai alkunsa vuonna 1925, ja sen päivämääräksi vakiintui 4.10. eläinten suojelupyhimyksen Fransiskus Assisilaisen päivän mukaan.
  • Nykyään Maailman eläinten päivää juhlitaan järjestämällä tapahtumia useissa maailman maissa. Naturewatch Foundation -hyväntekeväisyysjärjestön arvioiden mukaan merkkipäivää vietetään nykyään noin sadassa maassa tuhannen eri tapahtuman merkeissä.

HESYn Avoimet ovet

HESYn Eläinsuojelukeskuksessa pidetään maailman eläinten päivän hengessä lauantaina 5.10. klo 13–16 avoimien ovien päivä. Tilaisuudessa esitellään monipuolisesti yhdistyksen toimintaa ja eläintilat ovat avoinna yleisölle. Paikalla on mainioita mirrejä ja kiehtovia kaneja. Eläinsuojelupuodissa alkaa muuttomyynti ja hullun halvat hinnat! Kahviosta vierailijat voivat ostaa herkullisia leivonnaisia kahvin, teen tai mehun kera. Lämpimästi tervetuloa viimeisiin Yhdyskunnantiellä järjestettäviin avoimiin oviin!

Tapahtumapaikka: Eläinsuojelukeskus, Yhdyskunnantie 11, 00680 Helsinki.

Lisätietoja:
Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Mari Aro
tiedottaja
p. 040 532 5849
mari.aro@hesy.fi

HESYn hallitus tiedottaa

By | Tiedotteet

3.10.2019

HESY paheksuu suuresti viime lauantaina 28.9. ilmi tullutta videota, joka julkaistiin HESYn työntekijän sosiaalisen median tilillä. Videolla näkyvän eläimen kohtelu on anteeksiantamatonta ja siinä osoitetaan törkeää piittaamattomuutta eläimen hyvinvointia kohtaan.

Työntekijän tilillä julkaistu video ei ole lainmukainen irtisanomisperuste. Jos tapahtuneesta tehty ilmoitus poikii rikostuomion, asia muuttuu.

Muistutamme kaikkia, että reipas alkoholinkäyttö ja lemmikit eivät kuulu yhteen.

HESYn hallitus

YT-neuvottelut päättyneet

By | Tiedotteet

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry                                                                                            6.9.2019

HESYN YT-NEUVOTTELUT PÄÄTTYNEET

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry valmistautuu muuttamaan uuteen HESY-keskukseen ja on yhteistoimintamenettelyssä sopinut tarpeellisia muutoksia työn järjestelyihin liittyen. Torstaina 5.9. päättyneiden neuvotteluiden pohjalta on tehty seuraavia päätöksiä:

  • Ammattitaitoisen ja korkeatasoisen hoidon varmistamiseksi yhdistys palkkaa jatkossa ainoastaan eläintenhoitajan tai klinikkaeläinhoitajan tutkinnon suorittaneita eläintenhoitajia. Pätevyysvaatimus kohdistetaan myös nykyiseen henkilökuntaan.
  • Eläintilojen ja myymälän aukioloaikoihin on tiedossa muutoksia, joiden odotetaan entistä paremmin palvelevan asiakkaitamme. Tarkemmista aukioloajoista on keskusteltu yhteistoimintaneuvottelun yhteydessä henkilökunnan kanssa ja ne julkistetaan uuteen taloon siirryttäessä.
  • Eläinten laadukas hoito ja uuden loppuelämän kodin löytyminen turvataan entistäkin paremmin uusien työjärjestelyiden kautta, joilla mm. pidennetään eläinten päivittäistä hoitoaikaa ja keskitetään kaikki uusien kotien hankintaan liittyvät asiat erityiselle eläinkoordinaattorille
  • HESY-keskuksesta tehdään monitoimitalo, jossa eläinten hoidon lisäksi tarjotaan eläinystäville erilaisia palveluja, koulutuksia ja yleisötilaisuuksia sekä itse tuotettuna että yhteistyökumppaneiden palveluna

Yhteistoimintaneuvottelujen yhteydessä päätettiin myös neljästä irtisanomisesta tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Irtisanottaville eläintenhoitajille annetaan kuitenkin mahdollisuus pätevöityä 6kk takaisinottovelvollisuusaikana, jolloin työsuhteen jatkoa voidaan tarkastella uudelleen.

HESY-talossa remontti on täydessä vauhdissa ja projekti etenee aikataulun mukaisesti, joten siirtyminen uusiin tiloihin pitäisi olla mahdollista marraskuun alussa.

HESY ry:n hallitus

 

Lisätietoja:

hallituksen jäsen Kirsi Sharma

puh. 040 5115767

sharma@kolumbus.fi

Eläinystävällisiä vaihtoehtoja venetsialaisten viettoon

By | Tiedotteet

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY

Tiedote 26.8.2019

 

Eläinystävällisiä vaihtoehtoja venetsialaisten viettoon

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY toivoo, että veneily- ja mökkeilykauden päätösjuhlaa eli venetsialaisia juhlistettaisiin Suomessa ilotulitteiden sijaan esimerkiksi lasernäytöksin. Monet lemmikki-, tuotanto- ja luonnonvaraiset eläimet pelkäävät ilotulitteiden pauketta, ja raketit roskaavat ympäristöä aiheuttaen eläimille loukkaantumisriskin.

Venetsialaisten vietto on yleistynyt Suomessa. Venetsialaisia on pidetty veden, tulen ja valon juhlana, jonka perinteisiin kuuluvat muun muassa kokkojen poltto ja ilotulitukset. Pelastuslaitokset voivat sallia venetsialaisten aikaan ilotulitteiden käytön paikkakunnan asukkaille ilman erillistä lupaa, mikäli alueella ei ole metsäpalovaroitusta.

Ilotulituksille on turvallisia vaihtoehtoja. HESY toivoo, että kesäkauden päättäjäisiä juhlistettaisiin ilotulitteiden sijaan muilla valonlähteillä, kuten laseresityksillä, lyhdyillä, nuotiolla ja kokoilla. Tähän ratkaisuun päädyttiin esimerkiksi viime vuonna Kokkolassa, jossa venetsialaisia juhlittiin lasershow´lla.

Monet eläimet pelkäävät ilotulitteita ja voivat kärsiä useita päiviä niiden aiheuttamasta stressistä.

– Ilotulitteista lähtevä pauke, ujellus ja valonvälähdykset voivat ajaa monet eläimet paniikkiin ja vaaratilanteisiin. Esimerkiksi hädissään oleva koira voi riistäytyä taluttimesta ja paeta pitkiä matkoja. Pakokauhun vallassa koira voi eksyä, loukata itsensä, jäädä auton alle tai aiheuttaa vaaraa liikenteelle. Myös saaliseläimiin lukeutuvat hevoset reagoivat yleensä voimakkaasti ympäristön ärsykkeisiin. Isoina eläiminä ne ovat paniikkiin joutuessaan vakava hengenvaara ihmisille ja muille eläimille, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Ilotulitteita säikkyvät kissat saattavat piiloutua maastoon tai talon rakenteisiin, ja kesäasukkaiden voi olla vaikea löytää lemmikkejään, kun kaupunkiin paluun aika koittaa. Ilotulitteet stressaavat myös monia tuotantoeläimiä, jotka voivat vauhkoontuneina vahingoittaa itsensä pitopaikan rakenteisiin tai päästä karkuun laitumelta kohtalokkain seurauksin. Sikaloissa, navetoissa, kanaloissa ja lampoloissa eläimille aiheutuu lisäkärsimystä siitä, että ne harvoin voivat toteuttaa lajinmukaista pelkokäyttäytymistään esimerkiksi piiloutumalla. Lisäksi ilotulitteiden jäännöksiä voi joutua rehun joukkoon ikävin seurauksin.

Mökkipaikkakunnilla ilotulituksista kärsivät etenkin luonnoneläimet, jotka rakettien pauke ajaa liikkeelle.

– Suurikokoiset luonnoneläimet, kuten kauriit ja hirvet, voivat ajautua paetessaan ajoväylille ja aiheuttaa läheltä piti -tilanteita ja kuolonkolareita. Linnut voivat puolestaan lentää paniikissa ikkunoita, puita, rakennuksia, mainostauluja ja muita esteitä päin ja loukata itsensä. Ilotulitteet saattavat häiritä myös joidenkin myöhäisten pesijöiden rauhaa. Esimerkiksi tukkasotkalla voi olla vielä elokuussa pesässään lentokyvyttömät poikaset, Luukkainen lisää.

Ilotulitteet aiheuttavat eläimille kärsimystä myös juhlinnan jälkeen, kun maastoon jää rakettien hylsyjä, sirpaleita ja muita jäännöksiä. Rakettien rippeet voivat vahingoittaa niin luonnoneläimiä, ulkona lenkitettäviä ja ulkoilevia lemmikkejä kuin laiduntavia eläimiä. Ilotulitteet aiheuttavat haittaa eläinten lisäksi myös ihmisille ja ympäristölle. HESYn alkuun panemassa Rajat räiskeelle -kansalaisaloitteessa esitetäänkin, että yksityisihmisten ilotulitteiden käyttöä tulisi rajoittaa ja ilotulitenäytöksiä saisivat jatkossa järjestää vain kunta, valtio, yritykset ja järjestöt ammattilaisten avustamina. Kansalaisaloite keräsi yli 65 000 allekirjoitusta ja se toimitetaan eduskunnalle syksyllä 2019.

Lisätietoja:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Pirjo Onza
toiminnanjohtaja
p. 040 646 4061
pirjo.onza@hesy.fi

Yhteistoimintaneuvottelut

By | Ajankohtaista, Tiedotteet

Helsingin Eläinsuojeluyhdistys HESY ry:n hallitus on kokouksessaan 14.8.018 päättänyt käynnistää yhdistyksessä yhteistoimintaneuvottelut torstaina 22.8.2019.

 

Uuteen eläinsuojelukeskukseen siirryttäessä on odotettavissa olennaisia muutoksia työtehtävissä, työmenetelmissä sekä töiden ja työtilojen järjestelyissä. Näin ollen neuvottelut koskevat koko yhdistyksen henkilökuntaa ja neuvotteluissa edetään Yhteistoimintalain 4, 6 ja 8 lukujen mukaisesti mahdollisin henkilöstövaikutuksin tuotannollisista ja taloudellisista syistä.

 

Hallitus

 

Tiedustelut:

Kirsi Sharma

hallituksen jäsen

p. 040 5115767

e-mail: sharma@kolumbus.fi

Kuuma sää koettelee lemmikkejä – HESY listasi vinkit helteistä selviytymiseen

By | Tiedotteet

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry.

Tiedote 20.6.2019

 

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry muistuttaa, että helteinen kesä voi tuottaa tukalia hetkiä nelijalkaisille ystävillemme. HESY listasi kymmenen vinkkiä helteistä selviytymiseen.

Koirat eivät pysty hikoilemaan samalla tavalla kuin ihmiset, mikä hankaloittaa niiden lämmönsäätelyä paahteisella säällä. Helle on vaaraksi myös kissoille ja muille eläimille, jos ne joutuvat kuumiin suljettuihin tiloihin, joista ei ole poispääsyä.  Lemmikin omaan arvostelukykyyn ei kannata luottaa sokeasti, sillä monet eläimet hakeutuvat auringonpaahteeseen vaikkei se viisasta olisikaan. Omistajalla on vastuu huolehtia, että eläimellä on hyvät oltavat myös helteillä.

 

Salakavala lämpöhalvaus

Koirat ovat alttiita lämpöhalvauksille, mutta myös kissat ja muut lemmikit voivat saada lämpöhalvauksen, jos niiden ruumiinlämpötila kohoaa liian korkeaksi. Lämpöhalvauksen osalta riskiryhmään kuuluvat kaikista nuorimmat ja vanhimmat eläinyksilöt. Koirista etenkin lyhytkuonoiset rodut voivat saada lämpöhalvauksen helposti. Myös sairaat ja ylipainoset lemmikit ovat erityisessä vaarassa.

Lämpöhalvauksen oireita ovat raskas läähätys, oksentelu, uupumus, hoipertelu ja nopea sydämen syke. Lämpöhalvauksen saanut lemmikki on siirrettävä välittömästi varjoisaan sisätilaan. Eläimen päälle tulee laittaa kylmiä ja märkiä pyyhkeitä kaulan alueelle, nivusiin, kainaloihin ja vatsan alle. Tassut, vatsanalus ja korvalehdet valellaan viileällä vedellä. Ensiavun jälkeen lemmikki tulisi viedä eläinlääkärille tarkastettavaksi. Pelkästä läähättämisestä ei kuitenkaan kannata vielä huolestua, sillä läähättäminen on esimerkiksi koiran luonnollinen tapa laskea ruumiinlämpötilaa.

 

Yleisin syypää lämpöhalvaukseen on kuuma auto

Yleisin tilanne, joka altistaa lemmikin lämpöhalvaukselle, on eläimen jättäminen kuumaan autoon. Kesällä lemmikkiä ei saa jättää hetkeksikään valvomatta pysäköityyn autoon. Edes varjoon parkkeerattu auto tai käynnissä oleva ilmastoitu auto eivät pelasta lämpöhalvaukselta. Eläimen jättäminen kuumaan autoon on eläinsuojelurikos.

Myös muut liikennevälineet kuten bussit ja junat aiheuttavat riskitilanteita, etenkin jos lemmikki on kuljetuskopassa sijoitettuna aurinkoiselle paikalle. Muita lämpöhalvauksen aiheuttajia ovat rehkiminen kuumassa säässä tai eläimen jättäminen suoraan auringonpaisteeseen ilman vettä ja mahdollisuutta siirtyä varjoon. Mökkisauna lemmikin kanssa voi olla hauska idea, mutta voi johtaa lämpöhalvaukseen.

 

 

Kesä tuo koirille iho-ongelmia

Koira saattaa polttaa kirsunsa kovassa porotuksessa. Myös karvattomat ja hennolla vaalealla karvapeitteellä varustetut koirat ovat alttiita palamiselle. Toistuva palaminen on kivulias ja kiusallinen vaiva. Koiran paljasta ihoa voi suojata rasvaamalla sitä lasten aurinkorasvalla, jossa on korkea suojakerroin.

Vesipedoille voi tarjota kesäisin virkistäviä uimamahdollisuuksia, mutta koira tulisi huuhdella hyvin uinnin jälkeen, jotta mahdolliset levät ja muut liat saadaan pois turkista. Koira kannattaa kuivata perusteellisesti pyyhkeellä, sillä märäksi jäänyt turkki altistaa hot spot -tulehdukselle.

Koiran tassut palavat herkästi kuumalla asfaltilla, joten suosi hiekka- ja metsäteitä. Palamista voi ennaltaehkäistä rasvaamalla tassuja tassuvoiteilla tai -vahoilla, jotka muodostavat suojaavan pinnan.

 

HESYN 10 PARASTA VINKKIÄ HELTEISTÄ SELVIYTYMISEEN

  1. Pidä puhdasta ja raikasta vettä aina lemmikin saatavilla. Juomaveden voi pitää viileänä kulhoon laitetuilla jääpaloilla.
  2. Älä jätä lemmikkiä valvomatta autoon tai kytkettynä suoraan auringonpaahteeseen.
  3. Turkin leikkaus saattaa helpottaa joitakin koirarotuja, mutta on hyvä muistaa, että turkki myös suojaa auringolta sekä hyönteisiltä.
  4. Jätä pitkät ja rankat lenkit vilpoisemmille päiville. Nauttikaa mieluummin yhteisestä köllöttelyhetkestä puiden varjossa.
  5. Lenkkeile varhain aamulla tai myöhään illalla. Pidä vesipullo mukana lenkillä ja tarjoile eläimelle säännöllisesti vettä.
  6. Älä luota lemmikin omaan arvostelukykyyn. Vie eläin tarvittaessa pois auringonpaahteesta, vaikka se sinne itse hakeutuisikin.
  7. Viilennä karvakorvan oloa märillä pyyhkeillä tai pyyhkeeseen käärityllä kylmäpakkauksella. Älä laita kylmäpakkausta kuitenkaan suoraan sellaisenaan eläimen iholle. Eläinkaupoista löytyy myös erilaisia kylmiä alustoja ja viilennysliivejä ja -huiveja. Voit myös järjestää koiralle pienen kahluualtaan omalle pihalle.
  8. Rasvaa koiran vähäkarvaisia ja kaljuja kohtia lapsille tarkoitetulla aurinkorasvalla, jossa on korkea suojakerroin.
  9. Tarjoa vesipedoille uimamahdollisuuksia, mutta muista hyvä pyyhekuivaus hot spot -ihotulehduksen välttämiseksi.
  10. Kuuma asfaltti voi polttaa pahasti tassuja. Suojaa käpälät rasva- tai vahakerroksella ja vältä lenkkeilyä asfaltilla.

 

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

 

Hannele Luukkainen

puheenjohtaja

040 547 7770

hannele.luukkainen@clarinet.fi

 

Emma-Julia Kola

tiedottaja

040 577 4733

emma-julia.kola@hesy.fi

Kansalaisaloite ilotulitteiden käytön rajaamiseksi luovutettiin eilen Väestörekisterikeskukselle – aloitteessa reilut 65 700 allekirjoitusta

By | Tiedotteet

Viisitoista eläin-, terveys-, potilas- ja vammaisjärjestöä keräsi puolen vuoden aikana yhteensä reilut 65 700 allekirjoitusta kansalaisaloitteeseen ilotulitteiden käytön rajoittamiseksi Suomessa. Kansalaisaloitteen tavoitteena on vähentää pysyvästi ja merkittävästi ilotulitteista ihmisille, eläimille ja ympäristölle koituvaa vahinkoa rajaamalla luokkien F2 ja F3 tuotteiden käyttö siirtymäajalla ammattilaisten käyttöön.

 Rajat räiskeelle -kansalaisaloitekampanja avattiin 4.12.2018, ja se keräsi jo ensimmäisen kuukauden aikana vaaditut 50 000 allekirjoitusta. Vaikka allekirjoitusten tavoitemäärä saavutettiin pikavauhtia, kaikki allekirjoitukset ovat merkittäviä, sillä ne nostavat aloitteen painoarvoa.

– Aloite saavutti vaaditun allekirjoittajien määrän hyvin nopeasti. Tähän vaikuttivat monet syyt, kuten eläinten hyvinvointi sekä ihmisten terveyteen liittyvät seikat, jotka puoltavat ilotulitteiden yksityiskäytön kieltämistä. Viihteen ei tule mennä eläinten hyvinvoinnin tai ihmisten terveyden edelle, kommentoi SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton toiminnanjohtaja, eläinlääkäri Kati Pulli.

Aloite luovutettiin tarkastettavaksi Väestörekisterikeskukselle, joka vahvistaa päätöksellään kannatusilmoitusten lopullisen lukumäärä ja kelpoisuuden. Tällä hetkellä kannatusilmoituksia on kerätty 65 713, mutta hyväksyttyjen kannatusilmoitusten määrä tarkentuu laskennan jälkeen. Aloite on kuitenkin ylittänyt kirkkaasti vaaditut 50 000 allekirjoitusta, ja se etenee eduskunnan käsittelyyn, kun Väestörekisterikeskus on hyväksynyt aloitteen.

Väestörekisterikeskuksen kehityspäällikkö Pauli Pekkanen vastaanotti Rajat Räiskeelle -aloitteen ja totesi, että vain harva vireille pantu kansalaisaloite etenee eduskunnan käsittelyyn. Kansalaisaloite.fi-palvelussa on tämänhetkisten tietojen mukaan yhteensä 1 005 aloitetta, joista 829 on päättyneitä aloitteita. Kaikista aloitteista eduskunnan käsittelyyn on edennyt vain 24 aloitetta.

– Olemme helpottaneet eduskunnan käsittelytyötä laatimalla aloitteen suoraan lakitekstimuotoiseksi, minkä pitäisi nopeuttaa aloitteen käsittelyä. Kiitokset aloitteen perusteellisesta työstämisestä kuuluvat mukana olleille eläinoikeusjuristeille, kertoo Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry:n puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

–  Odotukset aloitteen läpi menemiseksi ovat korkealla, ja keskustelu aloitteen ympärillä tulee olemaan kiinnostavaa, sanoo Pulli.

Seuraava vaihe kansalaisaloitteen tiimoilta on tavata syksyn aikana eri puolueiden kansanedustajia. Tavoitteena on saada kansanedustajat tietoisiksi ilotulitteiden kuluttajakäytön haitoista.

Kansalaisaloite antaa jokaiselle äänioikeutetulle suomalaiselle helpon väylän vaikuttaa ja puuttua epäkohtiin, joita nykyisessä lainsäädännössä ilmenee. Ilman kansalaisten aktiivisuutta ja kiinnostusta korjata nykytilannetta ei Rajat räiskeelle -kampanjakaan olisi saavuttanut vaadittuja kannatusilmoitusmääriä.

–  Valtavat kiitokset kaikille allekirjoittajille. Ilman teidän tukeanne aloite ei olisi nyt menossa eteenpäin, kiittelee Luukkainen.

Kansalaisaloitteen luovutuksesta eduskunnalle järjestetään syksyllä tiedotustilaisuus, jossa kuullaan eri eduskuntaryhmien edustajia, jotka puoltavat aloitetta sekä asiantuntijoiden puheenvuoroja. Tiedotustilaisuuden päivämäärä tarkentuu kesän aikana.

 

Valokuvia aloitteen luovutuksesta:

https://www.dropbox.com/sh/ih1flrjnunv73vv/AAAeqKcuPi3FJGKse9oFTowAa?dl=0

Kuvat median vapaassa käytössä aiheeseen liittyvässä uutisoinnissa.

Kuvaaja mainittava.

 

Luovutuksessa olivat mukana:

Hannele Luukkainen, puheenjohtaja, HESY ry

Emma-Julia Kola, tiedottaja, HESY ry

Jari Pekola, hallituksen jäsen, Opaskoirayhdistys

Kati Pulli, toiminnanjohtaja, SEY ry

Annukka Seppävuori, viestinnän asiantuntija, SEY ry

Susanna Pirilä, hallituksen jäsen, Suomen eläinoikeusjuristit ry

Erika Keppola, yhteiskuntasuhteiden koordinaattori, Suomen Kennelliitto – Finska Kennelklubben ry.

Minna Peltonen, tallitoiminnan kehittäjä, Suomen Ratsastajainliitto ry

Kuvaaja Nette Kurki

 

Lisätietoa kansalaisaloitteesta:

– Rajat räiskeelle -kansalaisaloitekampanja avattiin 4.12.2018, ja allekirjoituksia kerättiin 4.6.2019 saakka. Aloitteen sulkeutuessa se oli kerännyt 65 713 äänioikeutetun suomalaisen allekirjoitukset.

– Kansalaisaloitekampanjassa ovat mukana Allergia-, iho- ja astmaliitto, Etsijäkoiraliitto, Helsingin Eläinsuojeluyhdistys HESY, Kuuloliitto, Näkövammaisten liitto, Opaskoirayhdistys, SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto, Suomen Eläinlääkäriliitto, Suomen Eläinoikeusjuristit, Suomen Hippos, Suomen Kennelliitto, Suomen Kissaliitto, Suomen Lääkäriliitto, Suomen Palovammayhdistys ja Suomen Ratsastajainliitto.

– Kansalaisaloitteessa ehdotetaan, että pyrotekniikkadirektiivissä tarkoitettujen luokkiin F2 ja F3 kuuluvien ilotulitteiden eli viihdekäyttöön tarkoitettujen pyroteknisten tuotteiden myyntiä ja käyttöä rajoitetaan siten, että jatkossa vain vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005, kemikaaliturvallisuuslaki) 94 §:ssä tarkoitettu ilotulitusnäytöksen järjestäjä saisi järjestää ilotulitusnäytöksiä ja käyttää edellä mainittuja pyroteknisiä tuotteita. Esityksessä ehdotetaan siis, että F2- ja F3-luokkiin kuuluvien pyroteknisten tuotteiden kuluttajakäyttö kielletään.

– Ehdotuksessa ei puututtaisi F1-luokkaan kuuluvien pyroteknisten tuotteiden kuluttajakäyttöön. Jatkossakin kuluttajat voisivat siis käyttää tuotteita, jotka aiheuttavat erittäin vähäistä vaaraa ja ovat melutasoltaan merkityksettömiä ja jotka on tarkoitettu käytettäväksi rajatulla alueella tai asuinrakennuksessa. Tällaisia tuotteita ovat esimerkiksi tähtisadetikut ja paukkuserpentiinit.

 

Kansalaisaloite kokonaisuudessaan: kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3573

Kansalaisaloitekampanjan verkkosivut: rajatraiskeelle.fi

Kampanja Facebookissa: facebook.com/rajatraiskeelle

 

Haastattelupyynnöt:

Hannele Luukkainen, puheenjohtaja, Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry, hannele.luukkainen@clarinet.fi, p. 040 547 7770

Kati Pulli, toiminnanjohtaja, Suomen Eläinsuojeluyhdistys SEY ry, kati.pulli@sey.fi, p. 050 371 2740

Minna Peltonen, tallitoiminnan kehittäjä, Suomen Ratsastajainliitto ry, minna.peltonen@ratsastus.fi, p. 0400 231 662

Mika Tolvanen, puheenjohtaja, Opaskoirayhdistys, mikatolvanen@kolumbus.fi, p. 050 432 8431