HESYn vinkit eläimen ilotulitepelon helpottamiseen – Rajat räiskeelle -kansalaisaloite vaatii rajoituksia ilotulittamiseen

By | Tiedotteet | No Comments

Hyvin paukkuaran koiran pelkoon voi hakea helpotusta apteekissa myytävistä rauhoittavista valmisteista tai eläinlääkärin vastaanotolta.

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry.

Tiedote 28.12.2018

HESYn vinkit eläimen ilotulitepelon helpottamiseen

– Rajat räiskeelle -kansalaisaloite vaatii rajoituksia ilotulittamiseen

Monet eläimet kokevat ilotulitteiden paukkeen, ujelluksen ja valonvälähdykset uhkaaviksi elementeiksi, jotka voivat ahdistaa niitä useita päiviä. Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY tarjoaa vinkit lemmikkiperheiden vuodenvaihteeseen ja kehottaa kansalaisia allekirjoittamaan viidentoista järjestön ajaman Rajat räiskeelle –kansalaisaloitteen ilotulittamisesta aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. HESY on kansalaisaloitteen alullepanija.

Lemmikin omistajien kannattaa varautua huolella vuodenvaihteeseen. Eläin on ensinnäkin pidettävä ilotulituksen aikana sisätiloissa. Kotioloissa lemmikin paukutteluun liittyvää pelkoa voidaan yrittää helpottaa eri tavoin. Esimerkiksi verhojen vetäminen ikkunoiden eteen ja valojen pitäminen päällä hälventävät ilotulitteiden kirkkaita leimahduksia. Myös musiikin soittaminen vaimentaa pauketta ja voi rauhoittaa eläintä. Eläimelle on lisäksi annettava mahdollisuus vetäytyä piilopaikkaan.

Tärkeintä on, että kotiväki suhtautuu tyynesti paukutteluun ja osoittaa siten kaiken olevan normaalisti.

– Peloissaan olevan ja levottomasti käyttäytyvän kissan tai koiran ympärillä ei kannata hössöttää, sillä omistajan huolestuneisuus lisää lemmikin ahdistuneisuutta. Jos kissa tai koira on erityisen paukkuarka ja panikoi useita päiviä, helpotusta voi hakea esimerkiksi apteekissa myytävistä rauhoittavista valmisteista tai eläinlääkärin vastaanotolta, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

HESY esitti viime vuodenvaihteen alla rajoituksia ilotulitteiden käyttöön. Ehdotuksesta virisi 15 järjestön yhdessä ajama Rajat räiskeelle -kansalaisaloite, jonka tarkoituksena on sallia luokkiin F2 ja F3 kuuluvien ilotulitteiden käyttö vain ammattilaisille. Kansalaisaloitteella tavoitellaan ratkaisua ilotulittamisesta koituvien haittojen vähentämiseksi ja ihmisten tasavertaisuutta.

– Seura- ja harraste-eläinten omistajille uudenvuoden ilotulitus merkitsee usein erityisjärjestelyjä. Ratsastustalleilla on päivystettävä ilotulituksen aikana, sillä hevoset voivat nousta peloissaan takajaloilleen ja loukata itsensä karsinan rakenteisiin. Koirien ja kissojen omistajille monituntinen paukuttelu voi merkitä lemmikin lääkitsemistä rauhoittavilla valmisteilla tai muita kuluja vaativia ratkaisuja, kuten esimerkiksi koiran kanssa yöpymistä hotellissa, jonka läheisyydessä ei saa ampua ilotulitteita. Myös hengitys- ja sydänsairauksia sairastavat joutuvat nykyisellään varautumaan erikseen uuteenvuoteen, sillä ilotulitteet heikentävät ilmanlaatua, mikä voi pahentaa heidän oireitaan, Luukkainen listaa.

– Näille ihmisryhmille vuodenvaihde ei merkitse juhlintaa, vaan huolta omasta tai lemmikin voinnista. Kansalaisaloitteellamme puolustamme sekä ihmisten että eläinten oikeutta terveelliseen ja turvalliseen asuin- ja liikkumisympäristöön, Luukkainen lisää.

Koirat ja kissat

* Koira tulee ulkoiluttaa hyvissä ajoin ennen ilotulituksen alkua ja pitää sisätiloissa ilotulituksen ajan.
* Koiraa ei pidä ottaa mukaan katsomaan ilotulitusta, sillä se voi riistäytyä paniikissa taluttimesta ja karata.
* Kissa on pidettävä uutenavuotena sisätiloissa.
* Eläintä ei pidä jättää yksin kotiin uutenavuotena.
* Koiralle voi tarjota aterian ennen paukuttelua, sillä ilotulitteita pelkäävä koira ei välttämättä pysty huoleltaan syömään.
* Jos kissa on leikille suopea, se saattaa unohtaa pelkonsa leikin tiimellyksessä.
* Anna eläimelle mahdollisuus vetäytyä piilopaikkaan, kuten esimerkiksi sängyn alle, kaappiin tai kylpyhuoneen tai vaatehuoneen kaltaiseen ikkunattomaan tilaan.
* Helpota säikyn eläimen oloa vetämällä verhot ikkunoiden eteen ja pitämällä asunnossa päällä valoja, jotka hälventävät ilotulitteiden kirkkaita leimahduksia.
* Taustalla soiva musiikki tai päällä oleva radio tai televisio peittää paukuttelun ääniä ja voi rauhoittaa eläimen oloa.
* Hyvin paukkuaran koiran tai kissan pelkoon voi hakea helpotusta apteekissa myytävistä rauhoittavista valmisteista tai eläinlääkärin vastaanotolta.
* Ole lemmikillesi hyvä roolimalli! Suhtaudu tyynesti paukutteluun ja osoita siten kaiken olevan normaalisti.
* Uudenvuodenpäivänä kissa- ja koiratalouksien on syytä tarkistaa piha ilotulitteiden jäämien varalta ja noudattaa varovaisuutta lemmikkiä ulkoilutettaessa, sillä rakettien hylsyt ja muut juhlinnan jäljet voivat vahingoittaa eläimiä.

Kanit

* Tarkista aika ajoin lemmikin vointi.
* Tarjoa kanille mahdollisuus piiloutua esimerkiksi heinällä vuorattuun kartonkilaatikkoon.
* Helpota säikyn eläimen oloa vetämällä verhot ikkunoiden eteen, sulkemalla sälekaihtimet ja pitämällä asunnossa päällä valoja, jotka hälventävät ilotulitteiden kirkkaita leimahduksia
* Päällä oleva radio tai televisio peittää paukuttelun ääniä ja voi rauhoittaa eläimen oloa, mutta pidä äänenvoimakkuus normaalin rajoissa.
* Sulje ovet ja ikkunat melun vaimentamiseksi.
* Kanit ovat sosiaalisia eläimiä, joille on tarjottava tuttua seuraa uutenavuotena.
* Tarjoa kanille aktiviteetteja, kuten esimerkiksi uutta heinää, oksia pureskeltavaksi tai yrttikätköjä, jotka on piilotettu wc-paperirullan hylsyyn.

Rajat räiskeelle -kansalaisaloitekampanja avattiin 4.12.2018. Kansalaisaloitteen voi allekirjoittaa sivuilla: www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3573

Kampanjasta saa lisätietoa sivuilta: rajatraiskeelle.fi ja facebook.com/rajatraiskeelle

Kansalaisaloitekampanjassa ovat mukana Allergia-, iho- ja astmaliitto, Etsijäkoiraliitto, Helsingin Eläinsuojeluyhdistys HESY, Kuuloliitto, Näkövammaisten liitto, Opaskoirayhdistys, SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto, Suomen Eläinlääkäriliitto, Suomen Eläinoikeusjuristit, Suomen Hippos, Suomen Kennelliitto, Suomen Kissaliitto, Suomen Lääkäriliitto, Suomen Palovammayhdistys ja Suomen Ratsastajainliitto.

Lisätietoja:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Pirjo Onza
toiminnanjohtaja
p. 040 646 4061
pirjo.onza@hesy.fi

Erja Veivo
tiedottaja
p. 040 577 4733
erja.veivo@hesy.fi

Rajat räiskeelle -kansalaisaloitekampanja muistuttaa varotoimista ilotulituksen haittojen vähentämiseksi

By | Tiedotteet | No Comments

Rajat räiskeelle -kansalaisaloitekampanja muistuttaa varotoimista ilotulituksen haittojen vähentämiseksi

Tiedote 27.12.2018

Uudenvuoden ilotulitus aiheuttaa ihmisille joka vuosi lukuisia silmävammoja ja muita henkilövahinkoja. Ilotulitus aiheuttaa myös eläimille voimakasta stressiä ja pelkoa, mikä näyttäytyy piikkinä eläinten karkaamistilastoissa. Viidentoista eläin-, terveys-, potilas- ja vammaisjärjestön Rajat räiskeelle -kansalaisaloitekampanja muistuttaa, että vammoilta ja vahingoilta on tärkeää suojautua. Myös eläimiä tulee suojata stressiltä ja karkaamisilta.

Rajat räiskeelle -kansalaisaloitteen tavoitteena on merkittävästi vähentää ilotulitteiden aiheuttamia terveys-, hyvinvointi- ja ympäristöhaittoja rajaamalla luokkien F2 ja F3 ilotulitteiden käytön siirtymäajalla vain ammattilaisten käyttöön.

 Silmävammat vakavimpana huolenaiheena

Ilotulitteet aiheuttavat joka vuosi ihmisille lukuisia silmävammoja. Tyypillisimpiä vammoja ovat palovammat, ruhjeet ja ruutiroiskeet. Vuoden 2000 jälkeen Suomen sairaaloissa on hoidettu 520 uudenvuoden juhlinnasta aiheutunutta silmävammaa. Vammoista 210 on aiheutunut katsojille ja 216 alaikäisille. Viidesosa vammoista on ollut vaikeita, jotka jättävät uhrille pysyvää näköhaittaa.

Uudenvuoden silmävammapotilaiden hoitoon varaudutaan tänäkin vuonna muun muassa HUS:n Silmätautien klinikassa.

– Vakavimpien vammojen määrä on onneksi vähentynyt, sillä monet osaavat jo käyttää suojalaseja, jotka nykyisin ovat ilotulitteiden käyttäjille pakolliset. Mutta myös katsojien kannattaa ehdottomasti käyttää suojalaseja. Vuodesta toiseen jopa puolet silmävammoja saaneista on katsojia – raketti lähtee väärään suuntaan tai taivaalta putoaa ilotulitteen kappale, sanoo silmätautien klinikan professori Tero Kivelä.

– Töitä silmävammojen parissa on tänäkin vuonna luvassa uudenvuodenyöksi. Lisäksi lapset ovat saaneet silmävammoja uudenvuodenpäivänä, kun he ovat sytyttäneet maasta löytyneitä suutareita, Kivelä varoittaa.

Kansalaisaloitteessa on mukana useita potilas- ja vammaisjärjestöjä, joiden tavoitteena on ehkäistä kansalaisten terveyshaittoja ja vammautumisia. Yksi järjestöistä on Näkövammaisten liitto.

– Toistakymmentä ihmistä joutuu uudenvuoden ilotulitteiden takia jopa sairaalahoitoon joka vuosi Suomessa. Suojalasien käytöstä tuli ilotulitteiden ampujalle pakollista jo vuonna 2010, muistuttaa Näkövammaisten liiton toimitusjohtaja Jukka Tahvanainen.

– Valistuksen ja lakimuutosten ansiosta vuotuisten uusien silmävammoja määrä on vähentynyt, mutta nykyistä noin viittätoista vammaa alemmas ei nykykeinoilla vaikuteta päästävän, sanoo Tahvanainen.

Myös Suomen Lääkäriliitto on mukana kansalaisaloitteessa.

– Ilotulitteista aiheutuu silmävammojen lisäksi myös kuulovaurioita ja muita terveyshaittoja. Erityisesti tämän vuoksi Lääkäriliitto on lähtenyt mukaan kansalaisaloitteeseen ja toivoo, että se saisi riittävästi allekirjoittajia ja etenisi eduskuntaan, toteaa Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila.

Uusivuosi työllistää myös eläinten auttajia

Uudenvuoden juhlinta aiheuttaa monille eläimille pelkoa ja stressiä. Ilotulituksen pauke, välähdykset ja ruudin haju ovat eläimen näkökulmasta uhkaavia. Eläinten stressi voi kestää useiden päivien tai jopa viikkojen ajan, koska ilotulitteiden käyttöaikaa ei aina noudateta.

 – Vuodenvaihde on monille eläinsuojeluneuvojillemme tavallista kiireisempää aikaa. Erityisesti ilotulitteita säikähtäneet ja kauhuissaan pakoon juosseet koirat työllistävät eläinsuojeluneuvojiamme uutenavuotena. Saamme vuosittain muutamia avunpyyntöjä myös kadonneista kissoista, sanoo SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton toiminnanjohtaja, eläinlääkäri Kati Pulli.

Ilotulitteet stressaavat voimakkaasti myös hevosia. Se aiheuttaa vaaraa hevosten kanssa toimiville ihmisille.

– Hevonen on pakoeläin, jonka tapa selvitä arolla on ollut ensin potkaista, sitten juosta ja sen jälkeen miettiä, mitä tapahtui. Äkilliset, kovat äänet muodostavat siis todellisen riskin hevosten kanssa toimiville ihmisille. Hevoset voivat loukkaantua karatessaan, sanoo Suomen Hippoksen asiantuntijaeläinlääkäri Reija Junkkari.

Ilotulitus vaikuttaa lemmikkieläinten ja hevosten lisäksi myös ulkona eläviin luonnonvaraisiin eläimiin sekä suureen määrään tuotantoeläimiä.

– Ilotulituksen lemmikkieläimille aiheuttama pelko ja stressi on jo melko hyvin ihmisten tiedossa, ja vastuulliset lemmikinomistajat osaavatkin ehkäistä ja lievittää eläintensä kärsimystä monin keinoin. Siitä huolimatta moni eläin joutuu kärsimään. On myös tärkeää muistaa, että ilotulitus aiheuttaa voimakasta stressiä suurelle määrälle luonnonvaraisia eläimiä sekä myös tuotantoeläimille, joilla ei yleensä ole mitään mahdollisuutta piiloutumiseen, SEYn Pulli muistuttaa.

Aikaisemmin määrätyt rajoitteet eivät ole vähentäneet haittoja riittävästi

Kansalaisaloitteessa mukana olevien järjestöjen näkemyksen mukaan ilotulitukselle määrätyt rajoitteet eivät ole vähentäneet niiden aiheuttamia haittoja riittävästi.

– Ilotulituksen aiheuttama haitta ihmisille, eläimille ja ympäristölle on kiistatonta. Ilotulitteet eivät ole kuluttajille välttämättömiä tuotteita ja niiden käyttöön liittyy lukuisia haittoja. Sen vuoksi kansalaisaloitteemme tavoitteena on, että ilotulitteiden käyttö sallittaisiin vain ammattilaisille, sanoo kansalaisaloitteen alullepanija, Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY:n puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Näin suojaat itsesi ilotulitteiden aiheuttamilta vammoilta: 

  • Valitse ilotulitteiden käyttöpaikka harkiten. Suuntaa ilotulitteet pois ihmisistä, rakennuksista ja muusta omaisuudesta. Älä ikinä räjäytä maassa räjähtävää paukkua ihmisten lähellä.
  • Lue ilotulitteen käyttöohjeet. Älä virittele äläkä tuunaa ilotulitteita.
  • Käytä suojalaseja, olit sitten ampuja tai katsoja. Jos käytät maassa räjähtäviä paukkuja, käytä myös korvatulppia.
  • Käytä sytyttämiseen sytytyspuikkoa sekä sopivaa telinettä tai tukea ilotulitteen ampumiseen.
  • Poistu sytyttämäsi tuotteen luota mahdollisimman kauas.
  • Älä käytä ilotulitteita päihteiden vaikutuksen alaisena.
  • Pidä huolta, että ilotulitteita käyttävät vain täysi-ikäiset.
  • Suutariksi jääneen ilotulitteen voi tehdä vaarattomaksi laittamalla sen pitkäksi aikaa vesiämpäriin.

      Näin varaudut ilotulitukseen koiran tai kissan kanssa:

  • Varaudu yllätyspamauksiin jo ennen uuttavuotta. Älä pidä eläintä irti aidatullakaan pihalla ja varmista, että se ei pääse irti valjaista/kaulapannasta.
  • Uudenvuodenaattona ulkoiluta koirasi ennen klo 18 ja seuraavan kerran reilusti jälkeen puolenyön.
  • Älä jätä eläintä yksin ilotulituksen aikana.
  • Ole erityisen tarkka kulkiessasi ovista, ettei eläin pääse livahtamaan ulos.
  • Pidä kotona päällä radiota tai televisiota ja vedä verhot ikkunoiden eteen.
  • Jos sisätiloissa oleva lemmikki on peloissaan, käyttäydy itse rauhallisesti ja tavanomaisesti.
  • Älä koskaan ota lemmikkiä mukaan seuraamaan ilotulituksia.
  • Paukkuarkaa eläintä voi pelottaa myös ruudin haju, jonka se yhdistää ilotulitteisiin.
  • Karkaamisvaara ei ole ohi pariin päivään, vaikka ilotulitteita ei enää ammuttaisikaan.
    Kattavat ohjeet karkaamisten ehkäisyyn ja toimintaan karkaamistilanteissa: etsijakoiraliitto.fi/ohjeistus

      Näin varaudut ilotulitukseen hevosen kanssa:

  • Älä ratsasta tai aja hevosia uutenavuotena, sillä hevonen voi säikähtää raketteja.
  • Pyri selvittämään hyvissä ajoin etukäteen, miten hevosesi reagoi raketteihin. Hevoset ovat yksilöitä ja reagoivat koviin ääniin ja valoihin eri tavoilla. Osaa ne eivät häiritse.
  • Ota hevonen sisälle hyvissä ajoin ennen kello 18.
  • Pimennä tallin ikkunat ja laita radio soimaan.
  • Käyttäydy rauhallisesti ja välinpitämättömästi. Se rauhoittaa hevosta.

Lisätietoa kansalaisaloitteesta:

– Rajat räiskeelle -kansalaisaloitekampanja avattiin 4.12.2018. Nimien kerääminen kansalaisaloitteeseen päättyy 4.6.2019. Jotta aloite pääsee eduskuntakäsittelyyn, sen on kerättävä vähintään 50 000 äänioikeutetun suomalaisen allekirjoitukset kuuden kuukauden aikana.

– Kansalaisaloitekampanjassa ovat mukana Allergia-, iho- ja astmaliitto, Etsijäkoiraliitto, Helsingin Eläinsuojeluyhdistys HESY, Kuuloliitto, Näkövammaisten liitto, Opaskoirayhdistys, SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto, Suomen Eläinlääkäriliitto, Suomen Eläinoikeusjuristit, Suomen Hippos, Suomen Kennelliitto, Suomen Kissaliitto, Suomen Lääkäriliitto, Suomen Palovammayhdistys ja Suomen Ratsastajainliitto.

– Kansalaisaloitteessa ehdotetaan, että pyrotekniikkadirektiivissä tarkoitettujen luokkiin F2 ja F3 kuuluvien ilotulitteiden eli viihdekäyttöön tarkoitettujen pyroteknisten tuotteiden myyntiä ja käyttöä rajoitetaan siten, että jatkossa vain vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005, kemikaaliturvallisuuslaki) 94 §:ssä tarkoitettu ilotulitusnäytöksen järjestäjä saisi järjestää ilotulitusnäytöksiä ja käyttää edellä mainittuja pyroteknisiä tuotteita. Esityksessä ehdotetaan siis, että F2- ja F3-luokkiin kuuluvien pyroteknisten tuotteiden kuluttajakäyttö kielletään.

– Ehdotuksessa ei puututtaisi F1-luokkaan kuuluvien pyroteknisten tuotteiden kuluttajakäyttöön. Jatkossakin kuluttajat voisivat siis käyttää tuotteita, jotka aiheuttavat erittäin vähäistä vaaraa ja ovat melutasoltaan merkityksettömiä ja jotka on tarkoitettu käytettäväksi rajatulla alueella tai asuinrakennuksessa. Tällaisia tuotteita ovat esimerkiksi tähtisadetikut, pienet paukkupommit ja kipinäsuihkut.

Allekirjoita kansalaisaloite sivuilla www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3573

Kansalaisaloitekampanjan verkkosivut: www.rajatraiskeelle.fi

Kampanja Facebookissa: www.facebook.com/rajatraiskeelle

 Haastattelut ja lisätiedot:

Tero Kivelä, professori, HUS Silmätautien klinikka, tero.kivela@hus.fi, p. 050 525 2723
Jukka Tahvanainen, toimitusjohtaja, Näkövammaisten liitto ry, jukka.tahvanainen@nkl.fi, p. 040 900 4875
Hannu Halila, varatoiminnanjohtaja, Suomen Lääkäriliitto, hannu.halila@laakariliitto.fi, p. 0500 459 955
Kati Pulli, toiminnanjohtaja, SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ry, kati.pulli@sey.fi, p. 050 371 2740
Hannele Luukkainen, puheenjohtaja, Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry, hannele.luukkainen@clarinet.fi, p. 040 547 7770

 

Presidenttiparille annettu kasviskori muistuttaa ruokavaliovalinnan ympäristövaikutuksista

By | Tiedotteet | No Comments

Eläin- ja luonnonsuojelujärjestöt luovuttivat perinteiseen tapaan joulun alla kasviskorin presidenttiparille.
Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Verkkouutinen 19.12.2018

Presidenttiparille annettu kasviskori muistuttaa ruokavaliovalinnan ympäristövaikutuksista

Eläin- ja ympäristönsuojelujärjestöt luovuttivat jälleen perinteeksi muodostuneen kasviskorin presidenttiparille. Tällä kertaa korin virkaa hoiti kierrätysmuovista valmistettu vati muistutuksena merillä kelluvan muoviroskan ja muihinkin vesistöihin päätyvän mikromuovin enenevästä määrästä.

Järjestöt haluavat kasviskorin avulla muistuttaa, että ruokavaliolla on yhteys tuotantoeläinten asemaan ja pito-olosuhteisiin, ilmastonmuutokseen, puhtaan veden riittävyyteen, maankäytön tehokkuuteen, vesi- ja maaekosysteemien saastumiseen sekä luonnon monimuotoisuuteen. Kasvisruoka on kestävää ja eettistä.

Tuoreissa, tänä vuonna julkaistuissa tutkimuksissa todetaan, että ihmisten pitäisi vähentää merkittävästi lihankulutustaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Nature-lehdessä julkaistun laajan tutkimuksen mukaan länsimaalaisten tulisi vähentää lihankulutustaan 90 prosentilla nykyisestä ja lisätä kasvisperäisten proteiininlähteiden kuten papujen ja pähkinöiden kulutusta, jotta ilmaston lämpenemiseltä vältyttäisiin. Science-lehdessä ilmestyneen artikkelin mukaan vegaaninen ruokavalio on merkittävin yksittäinen keino vähentää omaa ympäristökuormaa.

Kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n uuden ilmastoraportin tulokset tukevat samaa sanomaa: ihmisten on muutettava käyttäytymistapojaan ratkaisevalla tavalla maapallon lämpenemisen pitämisessä kriittisessä 1,5 asteessa.  Lihansyönnin vähentäminen on ilmastopaneelin mukaan yksi keskeinen tapa, jolla jokainen voi vähentää kulutuksesta aiheutuvia päästöjä.

– Tieteellinen näyttö osoittaa kerta toisena jälkeen, kuinka suuri merkitys ruokavaliolla on ympäristölle ja myös ihmisen omalle terveydelle. Eläinsuojelun näkökulmasta kasvisruoan suosiminen on konkreettinen tapa ottaa kantaa eläinten tehotuotantoon liittyviin ongelmiin. Eläintuotannossa tehokkuus tarkoittaa usein heikennyksiä eläinten hyvinvoinnissa. Asia on ajankohtainen, sillä eduskunta käsittelee hallituksen esitystä uudeksi eläinten hyvinvointilaiksi ja nykyisellään esitys sisältää pitotapoja, jotka estävät suurta osaa tuotantoeläimistä toteuttamasta lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan, sanoo Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Tervehdyssanoissaan Luukkainen kiitti presidenttiparia heidän rohkeista kannanottoistaan ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja ympäristön sekä eläinten suojelemiseksi. Nämä teemat ovat näkyneet mm. itsenäisyyspäivän Linnan juhlissa ja presidenttiparin omassa ruokavaliossa.

Kasvisruoan suosiminen on merkittävä eläin- ja ympäristönsuojeluteko ja sen toteuttaminen on vuosi vuodelta helpompaa laajenevan kasvistuotevalikoiman ansiosta. Tänä vuonna presidenttiparille annettu kori sisälsi mm. seuraavia kotimaisia vegaanisia tuotteita: kuusenkerkkä-kuohujuoman, seitankinkun, punajuuripeston, marjajauheita sekä luomujuureksia ja omenoita. Lennulle koriin oli varattu vegaaninen puruluu ja Aarolle sinkkivoide sekä hoitosalva. Mäntyniemen lintuja muistettiin vegaanisella rasvasiemenkranssilla.

Korin luovuttivat tänä vuonna:

Animalian puheenjohtaja Sami Säynevirta
BirdLife Suomen varapuheenjohtaja Arto Kalliola
Greenpeacen Suomen maajohtaja Sini Harkki
Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen
Vegaaniliiton varapuheenjohtaja Susanna Vilkamaa
ja kasviskori-idean äiti Päivi Hagner

Lisätietoja:

Nature-lehdessä julkaistu tutkimus ”Options for keeping the food system within environmental limits”. 2018.
Science-lehdessä julkaistu artikkeli ”Reducing food’s environmental impacts through producers and consumers”. 2018.
Ilmastopaneeli IPCC:n raportteja: https://www.ipcc.ch/

puheenjohtaja Hannele Luukkainen, Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY, p. 040 547 7770

Tällä kertaa korin virkaa hoitivat kierrätysmuovista valmistetut vadit muistutuksena merillä kelluvan muoviroskan enenevästä määrästä.
Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia