HESY helpottaa maaseudun katastrofaalista kissatilannetta paikallisjärjestöjen kautta

By | Tiedotteet | No Comments

Maatiloilla ja turkistarhoilla kissa on usein ulkorakennuksissa ja ulkona elävä työeläin, joka pitää hiiret loitolla ja jonka uskotaan saalistavan ruokansa itse

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry.

Tiedote 14.1.2019

HESY helpottaa maaseudun katastrofaalista kissatilannetta paikallisjärjestöjen kautta

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY on valtakunnallinen yhdistys, jonka toiminta ulottuu sen paikallisjärjestöjen kautta eri puolille Suomea. Maaseudulla jäsenyhdistyksiä työllistävät kaikkein eniten ulkona elävät kissapopulaatiot. Ongelman syynä on välinpitämätöntä kissanpitoa ylläpitävä asenneilmasto.

HESYllä on kuusi jäsenyhdistystä, joiden kautta liikkuu vuosittain noin 1700 eläintä. Näistä selkeästi suurin osa on kissoja. HESY tukee paikallisyhdistyksiään vuosittaisilla rahallisilla avustuksilla ja ottamalla mahdollisuuksiensa mukaan vastaan eläimiä ruuhkautuneilta jäsenjärjestöiltä. Näin HESY pyrkii helpottamaan maakunnissa toimivien eläinsuojelujärjestöjen kuormitusta ja auttamaan mahdollisimman monia kodittomia eläimiä.

– Maaseudulla järjestöt toimivat usein äärirajoilla ja tukitoimin niiden kapasiteetti riittää paremmin auttamaan suurta hädänalaisten eläinten määrää. Tavoitteemme on konkreettisen avun lisäksi edistää vastuuntuntoista lemmikinpitoa ja kissojen arvostusta alueilla, joissa eläinten kohtelu on takapajuisinta. Suomeen tarvitaan koko maan kattavaa eläinsuojeluverkostoa. Muuten eläinten asema ei parane ja kissojen heitteillejättö jatkuu, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

HESYn tuorein jäsenyhdistys on Kauhavalla toimiva Kehräämö ry. Etelä-Pohjanmaalla on paljon maataloutta ja siten myös navettakissoja sekä kettutarhakissoja. Vuonna 2018 perustetun järjestön suurimpina haasteina ovat työkissojen huono ja välinpitämätön pito, puolivilliintyneet kissalaumat sekä alueella vallitsevat väärät uskomukset kissan tarpeista.

– Osa alueemme väestöstä pitää kissojen loishäätöä, rokotusta ja leikkauttamista tarpeettomina. Vallalla on myös käsitys, että kissa pärjää ulkona talvipakkasellakin. Maatiloilla ja turkistarhoilla kissa ei useimmiten ole lemmikin asemassa, vaan ulkorakennuksissa ja ulkona elävä työeläin, joka pitää hiiret loitolla ja jonka uskotaan saalistavan ruokansa itse. Luontoon syntyy paljon kissoja, joista ei huolehdi kukaan ja jotka villiintyvät. Tämä johtuu siitä, että kissoja ei leikkauteta, koska operaation luullaan vievän kissan hiirestämishalut, sanoo Kehräämö ry:n puheenjohtaja Elisabeth Pihlajamäki.

Vaikka virheelliset kissakäsitykset elävät maaseudulla sitkeässä, näkyy tunnelin päässä valoa. Etelä-Pohjanmaalla toimii monia eläinsuojeluyhdistyksiä, joista yhä useampi saa ilmoituksia ulkona elävistä kissalaumoista.

– Tämä ei tarkoita sitä, että kissapopulaatioita olisi entistä enemmän, vaan sitä, että yhdistysten harjoittama tiedotus- ja valistustyö tuottaa tulosta. Ihmiset ilmoittavat näkemistään epäkohdista herkemmin, ja useampi kissa saadaan turvaan, Pihlajamäki lisää.

HESYn viisi muuta jäsenjärjestöä ovat Kouvolan seudun eläinsuojeluyhdistys KSEY, Mikkelin eläinsuojeluyhdistys MESY, Päijät-Hämeen eläinsuojeluyhdistys, Tampereella toimiva Kissojen Katastrofiyhdistys KKY ja Tuupovaaran Öllölässä sijaitseva Kissojen alkukoti ja apu ry.

HESYn jäsenyydestä kiinnostuneet eläinsuojeluyhdistykset ja muut järjestöt saavat lisätietoa jäseneksi liittymisestä lähettämällä sähköpostia osoitteeseen: pirjo.onza@hesy.fi. Jäsenliittymislomake löytyy sivuilta hesy.yhdistysavain.fi

HESY on vuonna 1874 perustettu eläinsuojelun uranuurtaja Suomessa. Yhdistyksen päätarkoitus on auttaa kodittomia lemmikkieläimiä. HESY sijoittaa vuosittain noin 500 hylättyä eläintä uusiin, vastuuntuntoisiin koteihin.

Lisätietoja:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry
Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Kehräämö ry
Elisabeth Pihlajamäki
puheenjohtaja
p. 040 678 3334
puheenjohtaja.kehraamory@gmail.com

HESYn joulukeräyksen kokonaistuotto kasvoi lähes 40 000 euroon

By | Tiedotteet | No Comments

Kuva: Sarri Kukkonen

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY

Tiedote 10.1.2019

HESYn joulukeräyksen kokonaistuotto kasvoi lähes 40 000 euroon

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY järjesti jälleen 10.–24.12.2018 välisenä aikana perinteisen joulutonkkakeräyksen kodittomien eläinten hyväksi. Keräyspisteet olivat Lasipalatsin kulmalla ja Megaeläin Itiksessä, ja niissä saatu tuotto oli tällä kertaa yhteensä 4 224 euroa.

Yhä useampi muistaa kodittomia eläimiä verkkolahjoituksella. HESYn keräystileille kertyi 1.12.–26.12.2018 välisenä aikana 22 967 euroa. Aineettomia, määrättyihin tarkoituksiin korvamerkittyjä lahjoituksia kertyi 11 230 euroa. Suosituin aineeton lahja oli yhden päivän ruokien tarjoaminen kissalle.

Keräyksen ja aineettomien lahjojen kokonaistuotto oli 38 421 euroa. Keräyssumma kasvoi lähes 15 000 eurolla vuodesta 2017. Tuottoa kasvattivat etenkin aineettomat lahjat, jotka tulivat HESYn valikoimaan alkuvuonna 2018.

– Keräyssumma on ilahduttavan suuri ja auttaa merkittävästi hylättyjen lemmikkien hyväksi tekemäämme työtä. Haluamme kiittää kaikkia eläinrakkaita lahjoittajia. Näillä lahjoitusvaroilla kykenemme tarjoamaan lukuisille kodittomille eläimille turvatun tulevaisuuden, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Rahalahjoitusten lisäksi keräyspisteille ja HESYn Eläinsuojelukeskukseen tuotiin valtavia määriä kissan- ja koiranruokaa. Kissanruokaa lahjoitettiin 985 kiloa ja koiranruokaa 433 kiloa. Lisäksi kissoja ja koiria muistettiin namein ja kaneja pelletti-, heinä- ja porkkanalahjoituksin. Eläimiä autettiin myös lahjoittamalla niille monia tarpeellisia eläintarvikkeita kuten makuualusia, ruokakippoja ja leluja.

Eläinten joulutonkkakeräykseen osallistui lukuisia HESYn vapaaehtoisia. Yhdistys esittää suuret kiitokset kaikille vapaaehtoisille tonkkavahdeille. Ilman vapaaehtoisten apua HESY ei kykenisi järjestämään joulukeräystä ja ylipäätään toimimaan nykyisessä mittakaavassaan.

HESYn hoidossa on tällä hetkellä noin sata uutta kotia etsivää eläintä. Yhdistys toivottaa kaikki lemmikin ottamista harkitsevat tervetulleiksi tutustumaan kodittomiin eläimiin Eläinsuojelukeskukseen Itä-Pakilaan ja vierailemaan yhdistyksen verkkosivuilla tutustumassa kodittomiin koiriin. Eläintilat ovat avoinna ma-pe ja su klo 15–18 (Yhdyskunnantie 11, 00680 Helsinki).

Lisätietoja:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Pirjo Onza
toiminnanjohtaja
p. 040 646 4061
pirjo.onza@hesy.fi

Rajat räiskeelle -kansalaisaloitekampanja: Ilotulitteiden käyttö sallittava vain ammattilaisten järjestämissä näytöksissä

By | Ajankohtaista, Tiedotteet | No Comments

Tiedote 4.1.2019

Uudenvuoden ilotulitus aiheutti yli kymmenen silmävammaa. Kuluttajat käyttivät ilotulitteita myös tahallaan ohjeiden vastaisesti aiheuttaen vaaraa ja vahinkoa, ja ilotulitteet ovat sytyttäneet useita tulipaloja. Ilotulitteiden pauke aiheutti koirien karkailupiikin. Viidentoista eläin-, terveys-, potilas- ja vammaisjärjestön Rajat räiskeelle -kansalaisaloitekampanja ja aloitteen kannatusilmoitusten kerääminen jatkuvat kesäkuun alkuun asti. Jokainen uusi allekirjoitus on tärkeä, sillä kannatusilmoitusten määrä nostaa aloitteen painoarvoa. Kansalaisaloitteen tavoite on vähentää pysyvästi ja merkittävästi ilotulitteista ihmisille, eläimille ja ympäristölle koituvaa vahinkoa rajaamalla luokkien F2 ja F3 tuotteiden käyttö siirtymäajalla ammattilaisten käyttöön.

Silmä- ja muita vammoja yli kymmenelle

Ilotulitteet aiheuttavat joka vuosi lukuisia silmävammoja. Tämänhetkisten tietojen mukaan vuodenvaihteessa 2019 silmävammoja on saanut yli kymmenen henkilöä, joista ainakin yksi oli lapsi. Vammoista ainakin yksi on vakava ja jättänee pysyvän näköhaitan. Osa potilaista sai silmävamman lisäksi kasvo- tai korvavamman. Vammautuneet eivät käyttäneet suojalaseja, vaikka suojalasien käyttö on ilotulitteita ammuttaessa pakollista.

Valtakunnallinen tilasto ilotuliteperäisistä silmävammoista valmistuu tammikuun lopussa, mutta on todennäköistä, että silmävammojen lukumäärä nousee laajasta tiedottamisesta huolimatta viime vuosien tasolle. Vammautuneiden määrä on pysytellyt vuodenvaihteen 2011 jälkeen 11–19 vuosittaisessa uhrissa.

– Valitettavasti tämäkin vuodenvaihde osoittaa, että ilotulitteiden aiheuttamien silmävammojen määrää ei saada nykyisin toimenpitein laskemaan. Ilotulitteiden käyttörajoitusten valvonta on mahdotonta. Ilotulitteiden käytön rajaaminen vain ammattilaisille olisi selkeä viesti siitä, että jokainen ilotulitteista aiheutunut vamma – oli se sitten silmä-, palo-, iho-, käsi- tai kuulovamma – on liikaa, sanoo Suomen Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila.

– Vuonna 2009 säädetty suojalasipakko ja vammoja erityisen paljon aiheuttaneiden tuotteiden vetäminen pois markkinoilta puolittivat silmävammapotilaiden määrän. Enää markkinoilla ei kuitenkaan ole tällaisia ongelmallisia tuoteryhmiä, joiden myynnin kieltämällä silmävammojen määrä saataisiin laskemaan. Ilotulitteiden joukossa on aina arvaamattomiin suuntiin lentäviä tuotteita ja ilotulittajissa sivullisista piittaamattomia yksilöitä, joista tämän vuoden vammatkin pääasiassa aiheutuivat, taustoittaa silmätautien klinikan ylilääkäri, professori Tero Kivelä.

– Tilastot ja oma kokemukseni 19 vuodelta osoittavat, että silmävammojen syntymistä voidaan nykyistä paremmin estää vain rajaamalla ilotulitteiden käyttö ammattilaisten järjestämiin näytöksiin, Kivelä vahvistaa. Hän on tavannut lähes kaikki pääkaupunkiseudulla ilotulitteista vaikeasti vammautuneet silmäpotilaat viimeisen kahden vuosikymmenen aikana.

Väärinkäyttö aiheuttaa vakavia vaaratilanteita

Poliisit eri puolella Suomea saivat vuodenvaihteessa 2019 ilmoituksia ilotulitteiden holtittomasta käytöstä. Kuluttajat ovat käyttäneet ilotulitteita tahallaan väärin ja aiheuttaneet vaaratilanteita. Ilotulitteita on ammuttu parvekkeilta ja kohti ihmisiä, rakennuksia ja autoja. Ilotulitteita on löydetty alaikäisten hallusta, vaikka pyroteknisiä tuotteita saa luovuttaa vain 18 vuotta täyttäneille. Lisäksi ilotulitteet ovat sytyttäneet jälleen useita tulipaloja.

– Ilotulitteet aiheuttavat joka vuosi merkittäviä omaisuusvahinkoja ja tulipaloja, ja tulipaloihin liittyy aina vakava hengenvaara. Erityisen huolestuttavaa on se, että ilotulitteita on päätynyt alaikäisten käsiin, sillä noin kolmasosa ilotulitteista silmävammoja saaneista uhreista on ollut lapsia ja nuoria. Koska kaikki eivät noudata ilotulitteiden käyttöä koskevia ohjeita tai edes lakeja ja ilotuliteperäiset vahingot ovat mittavia, tarvitaan haittojen ehkäisemiseksi tehokkaampia keinoja. Ilotulite on räjähde, joka voi olla kuluttajan käsissä vaarallinen, sanoo kansalaisaloitteen alullepanija, Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY:n puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Ihmisillä ja eläimille oikeus turvalliseen asuinympäristöön

Hengitys- ja sydänsairauksia sairastavat joutuvat nykyisellään varautumaan erikseen uuteenvuoteen, sillä ilotulitteet heikentävät ilmanlaatua, mikä voi pahentaa heidän oireitaan.

– Näille ihmisryhmille vuodenvaihde ei merkitse vain juhlintaa, vaan huolta omasta voinnista. Kansalaisaloitteellamme puolustamme sekä ihmisten että eläinten oikeutta terveelliseen ja turvalliseen asuin- ja liikkumisympäristöön. Kannatusilmoitusten kerääminen jatkuu kesäkuun alkuun asti. Jokainen uusi allekirjoitus on tärkeä, sillä kannatusilmoitusten määrä nostaa aloitteen painoarvoa, sanoo Luukkainen.

Monet eläimet stressaavat ilotulitteita ja voivat paniikissa päästä karkuun taluttimesta, pihasta tai aitauksesta. Myös Etsijäkoiraliitolle uusivuosi on kiireistä aikaa. Yhdistys auttaa kadonneiden eläinten etsinnässä, ja vuodenvaihde näkyy joka vuosi piikkinä eläinten karkaamistilastoissa. Etsijäkoiraliiton päivystyspuhelimeen tuli vuodenvaihteessa 2019 tavanomaista vähemmän yhteydenottoja.
– Uudenvuoden etsintätehtävien määrä on vähentynyt vuosi vuodelta. Syynä on lisääntynyt valistus siitä, miten eläinten karkaamiset ehkäistään. Karkaamistilastoissa ei kuitenkaan näy ilotulitteita pelkäävien eläinten kauhu. Eläimen ilotulitepelkoa voidaan lievittää ainoastaan vähentämällä ammuttavien ilotulitteiden määrää ja lyhentämällä ilotulittamisen kestoa, sanoo Etsijäkoiraliiton puheenjohtaja Ulla Lahtinen.

Useille seura- ja harraste-eläinten omistajille uusivuosi merkitsee erityisjärjestelyjä, joilla he yrittävät varjella ääniherkkiä eläimiään stressiltä.
Lisätietoa kansalaisaloitteesta:

 – Rajat räiskeelle -kansalaisaloitekampanja avattiin 4.12.2018. Kansalaisaloite on jo kerännyt tarvittavat 50 000 äänioikeutetun suomalaisen allekirjoitukset ja sen kannatus on jo ohittanut monet tämän rajan aiemmin ylittäneet aloitteet. Allekirjoituksia oli eilen 61 844 kappaletta ja niiden keräämistä jatketaan 4.6.2019 saakka. Tämän jälkeen kansalaisaloite lähetetään eduskunnan käsiteltäväksi.

– Kansalaisaloitekampanjassa ovat mukana Allergia-, iho- ja astmaliitto, Etsijäkoiraliitto, Helsingin Eläinsuojeluyhdistys HESY, Kuuloliitto, Näkövammaisten liitto, Opaskoirayhdistys, SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto, Suomen Eläinlääkäriliitto, Suomen Eläinoikeusjuristit, Suomen Hippos, Suomen Kennelliitto, Suomen Kissaliitto, Suomen Lääkäriliitto, Suomen Palovammayhdistys ja Suomen Ratsastajainliitto.

– Kansalaisaloitteessa ehdotetaan, että pyrotekniikkadirektiivissä tarkoitettujen luokkiin F2 ja F3 kuuluvien ilotulitteiden eli viihdekäyttöön tarkoitettujen pyroteknisten tuotteiden myyntiä ja käyttöä rajoitetaan siten, että jatkossa vain vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005, kemikaaliturvallisuuslaki) 94 §:ssä tarkoitettu ilotulitusnäytöksen järjestäjä saisi järjestää ilotulitusnäytöksiä ja käyttää edellä mainittuja pyroteknisiä tuotteita. Esityksessä ehdotetaan siis, että F2- ja F3-luokkiin kuuluvien pyroteknisten tuotteiden kuluttajakäyttö kielletään.

– Ehdotuksessa ei puututtaisi F1-luokkaan kuuluvien pyroteknisten tuotteiden kuluttajakäyttöön. Jatkossakin kuluttajat voisivat siis käyttää tuotteita, jotka aiheuttavat erittäin vähäistä vaaraa ja ovat melutasoltaan merkityksettömiä ja jotka on tarkoitettu käytettäväksi rajatulla alueella tai asuinrakennuksessa. Tällaisia tuotteita ovat esimerkiksi tähtisadetikut ja paukkuserpentiinit.

Allekirjoita kansalaisaloite sivuilla kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3573

Kansalaisaloitekampanjan verkkosivut: rajatraiskeelle.fi

Kampanja Facebookissa: facebook.com/rajatraiskeelle

Haastattelut ja lisätiedot:

Hannu Halila, varatoiminnanjohtaja, Suomen Lääkäriliitto,  hannu.halila@laakariliitto.fi, p. 0500 459 955
Tero Kivelä, professori, HUS Silmätautien klinikka, tero.kivela@hus.fi, p. 050 525 2723
Ulla Lahtinen, puheenjohtaja, Etsijäkoiraliitto, ulla.lahtinen@netti.fi, p. 040 737 2075 tai varapuheenjohtaja Päivi Rosqvist, p. 0400 425 666
Hannele Luukkainen, puheenjohtaja, Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry, hannele.luukkainen@clarinet.fi, p. 040 547 7770
Jukka Tahvanainen, toimitusjohtaja, Näkövammaisten liitto ry, jukka.tahvanainen@nkl.fi, p. 040 900 4875