HESYn uuden eläinsuojelukeskuksen nimeksi valittiin HESY-keskus – kuvastaa yhdistyksen keskeisiä arvoja

By | Tiedotteet

Helsingin Eläinsuojeluyhdistys

Tiedote 21.5.2019

 

HESYn uudelle eläinsuojelukeskukselle etsittiin nimeä kilpailun avulla.  Voittajaksi valikoitui HESY-keskus, jonka katsottiin kuvaavan yhdistyksen ydintoimintoja ja keskeisiä arvoja. Nimikilpailu käynnisti varainhankintakampanjan, jonka tavoitteena on kerätä varoja uuden eläinsuojelukeskuksen rakennustöihin.

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry on hankkinut uudet toimitilat Pitäjänmäestä. HESY aloittaa varainkeruun toimitilojen remontointia varten toukokuun aikana. Varainkeruukampanja potkaistiin käyntiin nimikilpailulla, jossa toimitiloille etsittiin sopivaa nimeä 11.-30.4.2019 välisenä aikana.

HESY kutsui kaikki luovuutta puhkuvat eläinten ystävät osallistumaan toimitilojen nimeämiseen. Kisaan oli mahdollista ottaa osaa Facebookissa kisajulkaisun kautta sekä Twitterissä ja Instagramissa aihetunnisteella #hesynimikisa. Nimi-ideoita sai jättää HESYn verkkosivujen kautta osoitteessa hesy.fi/nimikisa. Nimiehdotuksia kerättiin myös Eläinystäväni 2019 –messuilla, jossa HESY edusti omalla osastollaan. HESYn myymälän vierailijat saivat hieroa aivonystyröitä ostosten teon lomassa ja heittää nimien keräyslaatikkoon oman ehdotuksensa.

Nimiehdotuksia kertyikin hyvän saalis, yhteensä 319 kappaletta. Yli puolet ehdotuksista tuli verkkosivujen linkin kautta. Nimikisalaatikkoon jätettiin paperisten korttien muodossa 83 nimiehdotusta ja saapuipa yksi paperinen nimikisakortti postitsekin. Ehdotusten joukossa oli paljon ainutlaatuisia oivalluksia, mutta myös samaa nimeä oli ehdotettu useampaan otteeseen. Suosituin nimi oli ”Tassula”, jota ehdotettiin jopa 18 kertaa.

HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen toivoi nimiehdotusten olevan mieleenpainuvia ja yhdistyksen ydintoimintoja kuvaavia. HESYn hallitus valitsi ehdotuksista parhaan 6.5. pidetyssä kokouksessaan. Nimikilpailun voittajaksi valittiin HESY-keskus, jota ehdotti Sonja Linna Espoosta. Voittajanimeä perusteltiin sillä, että se edustaa HESYn keskeisiä arvoja, joita on asiantuntijuus, yhteisöllisyys ja avoimuus. Nimi kuvastaa hyvin, kuinka uusien tilojen myötä kaikki HESYn toiminnot saadaan keskitettyä saman katon alle.

Uudesta eläinsuojelukeskuksesta löytyvät koulutus- ja tapahtumakäyttöön soveltuvat tilat. HESYn tavoitteena on laajentaa ja rikastaa HESY-keskuksen palveluita vuokraamalla ulkopuolisille eläinten parissa työskenteleville toimijoille näitä tiloja. Nimivalinta tukee myös tätä päämäärää.

 

Varainhankintakampanja käynnistyy

Uusien tilojen remontoiminen laadukkaaksi ja ajantasaiseksi eläinsuojelukeskukseksi vaatii suuria taloudellisia ponnistuksia. Yhteisiin talkoisiin kaivataan lahjoituksia ja apukäsiä. HESYn olemassa olevat varat on täysin sidottu tämänhetkisen toiminnan pyörittämiseen, joten uusien tilojen remontoimiseen on löydyttävä lisärahoitusta.

Nyt käynnistyvän varainkeruukampanjan tavoitteena on kerätä euroja, joilla katetaan rakennustyö sekä materiaali- ja tarvikehankintoja uusiin tiloihin.

Kampanjan myötä HESY uudistaa visuaalista ilmettään nykyaikaisemmaksi. Ennen juhannusta lanseerataan vapaaehtoisvoimin uudet nettisivut, jotka noudattavat kampanjailmeen mukaista selkeämpää linjaa. Uudet nettisivut rakennetaan ennen kaikkea käyttäjäystävällisyyttä silmällä pitäen. Tärkeimmistä asioista ei kuitenkaan tingitä, sillä kotia etsivien eläinten ilmoitukset tulevat edelleen olemaan pääosassa sivustolla.

Tunteisiin vetoava ja puhutteleva kampanja näkyy myös sosiaalisessa mediassa ja muissa HESYn viestintäkanavissa vuoden 2020 loppuun saakka.

 

HESY-keskuksen suunnittelutyöt etenevät vauhdilla

Uutta eläinsuojelukeskusta suunnitellaan jo tarmokkaasti, sillä tavoitteena on viettää avajaisia uusissa tiloissa marraskuun lopussa. HESY juhlii tänä vuonna 145-vuotistaipalettaan ja uuden talon avajaiset pidetään HESYn perustamispäivän 25.11. tienoilla.

Tällä hetkellä projekti etenee sukkelasti suunnittelupöydällä. Suunnitelmat on tarkoitus hioa kesän aikana toteutuskuntoon ja rakennustöiden on kaavailtu alkavan heinä-elokuussa.

HESY remontoi Pitäjänmäellä sijaitsevista tiloista tasokkaan eläinsuojelukeskuksen, jossa eläinten hoito ja pito on mahdollista viedä täysin uudelle tasolle. Merkittävimpänä muutoksena nykyiseen on eläintilojen kapasiteetin kasvattaminen. HESYn tämänhetkisiin eläintiloihin mahtuu noin 120 kissaa, 8 koiraa ja 6 kania sekä joitakin lintua ja eksoottisia eläimiä, kun uusissa tiloissa on mahdollista hoitaa parhaimmillaan lähes 200 kissaa, 17 koiraa ja kymmenkunta kania, lintuja ja eksoottisia eläimiä tarvittaessa. Eläimet voivat HESY-keskuksessa toteuttaa omaa lajityypillistä käyttäytymistään. Koirille on suunnitteilla ulkotarhat, kissat pääsevät toteuttamaan itseään kiipeilypuuhissa ja kanit rouskuttelemaan omaan yrttitarhaan. Toisin kuin nykyisissä tiloissa lähes kaikilla eläimillä on ulkoilumahdollisuus.

Uudet toimitilat tukevat HESYn visiota yhteiskunnasta, jossa eläimiä kohdellaan hyvin, kunnioittavasti ja vastuullisesti.

HESY-keskuksen talkoissa on mukana useita eri alojen asiantuntijoita, jotka toimivat pro bono-perusteisesti, jakaen kokemustaan ja tietotaitoaan kodittomien eläinten hyväksi. Näiden vapaaehtoisten apu on HESYlle korvaamatonta.

Hankkeen toteuttaminen ei kuitenkaan onnistuisi ilman lahjoituksia. Jokainen eläinrakas voi kääriä hihansa ja osallistua talkoisiin lahjoittamalla kodittomille kaltoin kohdelluille eläimille paremmat mahdollisuudet löytää loppuelämän koti.

 

Hylätyt eläimet tarvitsevat katon päänsä päälle! Lahjoita HESY-keskuksen remonttiin:

 

* Keräystilille FI60 2001 1800 1331 94 / Uusi Eläinsuojelukeskus -projektin avustustili, käytä viitenumeroa 1232 tai kirjoita viestitietoihin ”Lahjoitus”.

* MobilePayn kautta numeroon 12353.

 

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry:llä on Poliisihallituksen myöntämä rahankeräyslupa, jonka numero on: RA/2017/1022. Lupa on voimassa 1.1.2018–31.12.2020 koko Suomen alueella lukuun ottamatta Ahvenanmaata.

Lisätietoja:

 

Hannele Luukkainen

puheenjohtaja

040 547 7770

hannele.luukkainen@clarinet.fi

 

Pirjo Onza

toiminnanjohtaja

040 646 4061

pirjo.onza@hesy.fi

 

Miira Ojanen

Uusi Eläinsuojelukeskus -varainhankintakampanjan tuottaja

040 661 8507

Suomeen on perustettava lain edellyttämät karanteenitilat maahan tuotaville lemmikkieläimille

By | Tiedotteet

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Tiedote 2.5.2019

Suomeen on perustettava lain edellyttämät karanteenitilat maahan tuotaville lemmikkieläimille

– Lemmikkejä lopetetaan rajalla byrokratian takia

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY vaatii, että Suomeen on perustettava karanteenitilat niille lemmikkieläimille, joiden tuontivaatimukset eivät ole täyttyneet. Tällä hetkellä nämä lemmikit on joko palautettava lähtömaahan tai lopetettava karanteenitilojen puutteen takia.

HESY vaatii, että Suomeen perustetaan mahdollisimman pian virallisesti hyväksytyt karanteenitilat sellaisille lemmikkieläimille, joiden maahantulo estyy tuontiasiakirjojen epäselvyyksien tai puutteiden takia. Viralliset karanteenitilat mahdollistaisivat lemmikin pitämisen eristyksissä sen ajan, että sen tuontiehdot saadaan kuntoon ja mahdollinen eläintautien leviämisriski todetaan aiheettomaksi.

Suomen lain mukaan lemmikki, joka ei täytä lakisääteisiä tuontivaatimuksia, on joko palautettava lähtömaahansa, lopetettava tai toimitettava aluehallintoviraston hyväksymään karanteeniin. Jälkimmäinen vaihtoehto ei ole kuitenkaan toteutettavissa, koska Suomessa ei ole laissa määriteltyjä karanteenitiloja tai -asemia lemmikkieläimille, joiden maahantuonti estyy.

– On harhaanjohtavaa väittää, että karanteeniin siirtäminen on vaihtoehto tuontieläimelle. Käytännössähän näin ei ole ja karanteenin puutteen takia moni eläin joudutaan lopettamaan, sillä eläimen palautus lähtömaahan on usein vaikeaa tai jopa mahdotonta. Paluumatkalle voi olla hankalaa saada järjestettyä saattajaa tai lähtömaahan eläimen vastaanottajaa. Lisäksi moniin EU:n ulkopuolisiin maihin vaaditaan viisumi, jota voi olla mahdotonta saada muutamassa päivässä. On epäeettistä tapattaa syyttömiä eläimiä sen takia, että Suomessa lain edellytykset eivät täyty eikä eläimille ole järjestetty väliaikaista eristystä, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Tuontivaatimukset ovat etenkin EU:n ulkopuolelta Suomeen tuotaville lemmikkieläimille yksityiskohtaiset ja niiden selvittäminen on vaikeaa. Esimerkiksi täysin terve ja sinänsä tuontikelpoinen lemmikkieläin voidaan lopettaa rajalla vain siksi, että sen omistaja ei ole ymmärtänyt tai osannut hankkia lemmikilleen juuri oikeanlaista terveystodistusta eikä lemmikkiä voida palauttaa lähtömaahan.

EU-alueelle tuotavilla lemmikkieläimillä on oltava komission asetuksessa säädetyn mallin mukainen terveystodistus (kts. liite IV). Asiasta määrätään kaikkia EU-maita sitovalla lemmikkiasetuksella. Lemmikin maahantuonti siis estyy, vaikka sille olisi tehty kaikki maahantuonnin edellyttämät terveystoimenpiteet ja tästä olisi olemassa myös pitävät tositteet, jos terveystositteen mallina on käytetty muuta lomakepohjaa kuin EU-säätelyssä määriteltyä. Ikävä esimerkki tästä on Iranista Suomeen tuotu ja rajalla lopetettu Lusi-kissa, jonka kohtalosta kerrottiin Seura-lehdessä huhtikuussa.

– On kohtuutonta, että lemmikkieläimet menettävät henkensä ja niiden omistajat rakkaan perheenjäsenensä tolkuttoman byrokratian takia. Erityisen heikossa asemassa ovat suomen kieltä taitamattomat tai heikosti taitavat. Esimerkiksi Lusin ulkomaalaistaustaisen omistajan oli työlästä selvittää tuontiehtoja ja hänen oli vaikea saada tilanteessa apua viranomaisilta, Luukkainen summaa.

– Lemmikkieläinten tuontiehdoista tulisikin olla hyvin selkeät ohjeet Ruokaviraston sivuilla ja palvelua olisi annettava myös puhelimitse. Valtion ja valtion virastojen tehtävänä on palvella kansalaisia, eikä tätä tehtävää voi toteuttaa kunnolla tarjoamalla asiakkaille pelkkää sähköistä asiointia, hän lisää.

HESY on huolissaan myös tulliviranomaisten pätevyydestä lemmikkieläimen maahantuontikelpoisuuden tarkastajina. Nykyisellään rajaeläinlääkäri tarkastaa vain kaupallisessa tarkoituksessa EU:n ulkopuolelta maahantuodut lemmikkieläimet ja Tulli vastaa omistajan kanssa saapuvien lemmikkieläinten maahantulotarkastuksista. Yhdistys esittää, että käytäntöä muutetaan ja jatkossa kaikille EU:n ulkopuolelta tuotaville lemmikkieläimille tehdään eläinlääkinnällinen rajatarkastus ja rajaeläinlääkäri päättää epäselvissä tilanteissa eläimelle tehtävistä jatkotoimenpiteistä. Tämä takaisi sen, että lemmikin asiakirjat käy läpi ja kokonaistilanteen arvioi henkilö, joka on eläinten hyvinvoinnin asiantuntija.

– Kun tulliviranomaisilla ei ole mitään eläinlääketieteellistä koulutusta, he saattavat keskittyä tarkastuksessa siihen, että vain maahantuonnin muodollisuudet täyttyvät. Tämän takia lopettavaksi voi joutua lemmikkieläin, jolta puuttuu tietty asiakirja, mutta joka kuitenkin periaatteessa täyttäisi tuontiehdot. Jos meillä olisi karanteenitilat tuontieläimille ja rajatarkastuksen suorittaisi eläinlääkäri, monen eläimen henki voisi pelastua, Luukkainen jatkaa.

Lisätietoja:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
HESYn hallituksen puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Nina Immonen
HESYn hallituksen jäsen
p. 040 506 3883
nina.immonen@live.com

HESY: Tuotantokanit kärsivät pelisääntöjen puutteesta

By | Tiedotteet

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Tiedote 29.4.2019

HESY: Tuotantokanit kärsivät pelisääntöjen puutteesta

 – Yhdistyksen Väärinymmärretty vemmelsääri -kampanja oikoo virheellisiä kanikäsityksiä

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY kampanjoi keväällä kanien puolesta ja esittää, että parhaillaan työstettävään tuotantokaniasetukseen kirjataan eläinten hyvinvoinnin takaamiseksi vaatimukset kasvatuksesta aitauksessa, muista pito-olosuhteista ja sopivasta ravinnosta.

Sen enempää EU:ssa kuin Suomessakaan ei ole erillistä lainsäädäntöä tuotantokanien kohtelulle ja pidolle. Pienikokoisten seura- ja harrastuseläinten eli myös lemmikkikanien suojelua koskeva asetus ei koske tuotantokaneja, vaikka sitä voidaan pitää suuntaa-antavana ohjeistuksena alalle. Tällä hetkellä tuotantokanien pidossa ja hoidossa tulee noudattaa siis eläinsuojelulaissa ja -asetuksessa säädettyjä yleisiä vaatimuksia, jotka ovat hyvin tulkinnanvaraisia.

– Koska laki ei suoranaisesti ota kantaa tuotantokanikasvatukseen, eläimiä saatetaan pitää sopimattomissa olosuhteissa. Vaikka Ruokavirasto on esittänyt linjauksia tuotantokanien pitoon, ne eivät ole sitovia. Toimialalle kaivataankin pikimmiten lajikohtaiset vaatimukset, joilla turvataan eläinten hyvä kohtelu, käsittely ja pito, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Tilanteeseen on tulossa selkeyttä, sillä tuotantokanien suojelua koskeva yksityiskohtainen asetus on parhaillaan työstettävänä maa- ja metsätalousministeriössä. HESYn tavoitteena on saada tuotantokaniasetukseen mukaan useita eläimen hyvinvoinnin takaavia kirjauksia.

– Asetuksen pohjaksi ja kaninkasvatuksen ohjenuoraksi on asetettava kanien hyvinvointi ja tuorein tutkimustieto lajin tarpeista. Esimerkiksi kanin häkkikasvatus ja pitäminen pelkällä metallilanka- tai metalliverkkopohjalla on säädettävä kielletyksi. Varustelemattomassa häkissä kani ei pysty kaivamaan, laiduntamaan eikä ylläpitämään sosiaalisia suhteita lajikavereiden kanssa. Lisäksi metallihäkki voi aiheuttaa kanille jalkavaurioita ja tuntua epämiellyttävältä käpälissä ja kintereissä, Luukkainen lisää.

HESY esittää, että tuotantokanien kasvatus sallitaan vain aitauksissa, joissa yhdelle kanille on varattava tilaa yli neliömetri. Lisäksi kaneilla on oltava vähintään yksi piilopaikka, virikkeitä, mahdollisuus kaivaa ja aitauksessa tulee olla kuivikepohja. Kanien ulkotarhaukselle tulee säätää pakkasraja. Edelleen kanille tulee tarjota korotettu alue hyppimistä ja tähystämistä varten.

– Kanin hyvinvoinnille on tärkeää, että sillä on lajitovereita, oikeanlainen ravinto sekä mahdollisuus loikkia, kaivaa ja piiloutua. Pitopaikan on oltava myös niin korkea, että kani kykenee nousemaan siinä takajaloilleen. Tuotantokaneina käytetään yleensä yli viisikiloisia lajeja, joten tilavaatimukset tulee mitoittaa kanien painoluokan mukaan, sanoo HESYn kanikampanjan asiantuntija, kanikirjailija ja -harrastaja Sari Mäyränpää.

Tuotantokanien pitopaikan tulisi ylipäätään vastata lemmikkikanien pito-olosuhteita, sillä molemmissa käyttötarkoituksissa pidetään samaa eläinlajia, jolla on samat tarpeet.

– On muistettava, että tuotantoeläimen pysyvä pitopaikka on käytännössä sen koko elinympäristö eikä eläimellä ole juurikaan elämää pitopaikan ulkopuolella. Siksi tuotantokanin hyvinvointiin vaikuttaa keskeisimmin sen mahdollisuus lajityypillisten perustarpeidensa tyydyttämiseen sille tarjotussa elintilassa. Kanien kasvattaminen ihmisen ruoaksi tulisi ylipäätään kyseenalaistaa. Kani on monille ensisijaisesti lemmikkieläin, eikä sen liha ole ihmiselle välttämätöntä ravintoa, Luukkainen lisää.

HESYn tavoitteet tuotantokaneja koskevaan lainsäädäntöön:

* Kaneja saa pitää vain aitauksessa. Yhden kanin aitauksen tulee olla suurempi kuin neliömetri. Tätä pienemmässä tilassa kani ei saa tarpeeksi liikuntaa, mikä vaikuttaa epäsuotuisasti sen terveyteen (esim. suolitukokset). 
* Tuotantokanin pitopaikassa tulee olla omat alueet lepäämistä, liikuntaa, syömistä ja vetäytymistä varten. 
* Kaneilla on oltava tarjolla jatkuvasti raikasta vettä heinän ohella. Veden tarjoiluun on käytettävä muita astioita kuin kuulapulloja, sillä tutkimusten mukaan pullot vähentävät kanin vedensaantia.
* Kaneille on tarjottava kaivelumahdollisuus. 
* Ulkona pidettävillä kaneilla tulee olla käytössään hyvä neliseinäinen koppi, tuulensuojaa ja niiden tarhan pitää olla riittävältä osin katettu, jotta kanit pysyvät kuivina.  
* Kanien ulkotarhaukselle tulee säätää pakkasraja, jonka jälkeen kanit on siirrettävä sisätiloihin. Tuotantokaneina pidettävät suurirotuiset lajit, jotka ovat tottuneet ulkoilmaan, kestävät paremmin pakkasta kuin esimerkiksi kääpiörotuihin kuuluvat sisäkanit, jotka eivät pärjää pakkasella ulkotarhassa. 
* Kanin hyvinvointi voi vaarantua lämpötilan noustessa yli +24 asteeseen, jos tarhoja ei ole varjostettu. Siksi tarhojen tulee olla katettuja ja katon tulee olla pysyvää materiaalia. 
* Suuria lämpötilaeroja tulee välttää. Esimerkiksi sisällä asuvia kaneja ei saa siirtää keskellä talvea ulos, vaan kanien täytyy asua ulkona syksystä saakka.
* Aitaus tulee siivota säännöllisesti, jotta kanin hengitysteille haitallista ammoniakkia ei pääse muodostumaan. Myös ilmanvaihdon on oltava toimiva. 
* Kanit on päästettävä säännöllisin väliajoin jaloittelemaan aitauksia suuremmalle alueelle.
* Pitopaikan täytyy olla sellainen, että kanit saa helposti kiinni ja pesät on helppo tarkistaa.
* Kaneilla pitää olla säännöllinen vuorokausirytmi, jota tahdistetaan valolla. Näin niiden hormonitoiminta ei häiriinny.
* Siitokseen tulee käyttää vain hyväluonteisia vanhempia (kanit eivät saa olla vihaisia tai arkoja) ja terveitä yksilöitä (ei hammasvikoja, alttiutta tulehduksille). Yhdellä naaraalla ei saa teettää liikaa poikueita vuodessa. Maksimimäärä on 2–3 poikuetta vuodessa. Emon on oltava vähintään 8–12 kuukauden ikäinen ja nuorempi kuin 3-vuotias.  
* Heinä tai ruoho muodostaa suurimman osan kanin ravintoympyrästä, mutta viileässä elävän tuotantokanin on saatava enemmän proteiinia ja energiaa ravinnostaan kuin sisällä asuvan lemmikkikanin. Kanille ei saa antaa eläinperäistä ravintoa. Kanilla tulee olla tarjolla kovaa, nakerrettavaa syötävää. 
* Teurastuksen tulee tapahtua omalla tilalla eikä stressaavien eläinkuljetusten jälkeen toisella tilalla. Tainnutuksen saa tehdä kanille vain tuttu hoitaja, jolla on koulutus oikeasta teurastustavasta. 
* Monissa Keski- ja Etelä-Euroopan maissa kaneja kasvatetaan varjotaloissa pidettävissä ahtaissa, varustelemattomissa ja verkkopohjaisissa häkeissä. Olosuhteet muistuttavat turkistarhoja tai häkkikanaloita, joissa eläimen lajityypillinen käyttäytyminen estyy lähes täysin. HESYn keskeisimpänä tavoitteena on varmistaa, että häkkikanilat eivät rantaudu Suomeen. 
 

Lisätietoja

– HESYn Väärinymmärretty vemmelsääri -kampanja oikoo kaneihin liitettyjä virheellisiä käsityksiä ja pyrkii ennaltaehkäisemään kanien joutumista kiertoon.
– Kampanja toteutetaan sosiaalisessa mediassa, jossa se näkyy aihetunnisteella #väärinymmärrettyvemmelsääri.
– Ole mukana ja jaa kanikuvia ja -kokemuksiasi edellä mainitulla aihetunnisteella.

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Sari Mäyränpää
kanikirjailija, yrittäjä (Sarin Arkki: eläinaiheiset julkaisut ja lemmikkien lomahoito)
p. 050 532 7459
sarin.arkki@gmail.com