HESY: Koira-ajokortti ehkäisisi koirahyökkäyksiä ja edistäisi vastuullista koiranpitoa

By | Tiedotteet | No Comments

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY

Tiedote 31.10.2018

HESY: Koira-ajokortti ehkäisisi koirahyökkäyksiä ja edistäisi vastuullista koiranpitoa

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY esittää koira-ajokortin käyttöönottoa vähintään 20–25-kiloisille koirille. Koiranomistajille säädetty pätevöitymistesti ehkäisisi koirahyökkäyksiä ja edistäisi vastuullista koiranpitoa.

Koirahyökkäysten määrä on kasvanut Suomessa voimakkaasti. Poliisin tilastojen mukaan vuonna 2015 koirahyökkäyksiä oli 519 ja vuonna 2017 määrä oli jo 788. Tämän vuoden lokakuun puoliväliin mennessä koirahyökkäyksiä on sattunut 731 kertaa. Koirat ovat hyökänneet joko ihmisten tai toisten koirien kimppuun. Surullisimmissa tapauksissa uhrina ollut toinen koira on menehtynyt vammoihinsa.

Isohkojen, vähintään 2025-kiloisten koirien omistajille säädetty pakollinen pätevöitymistesti kartuttaisi koiranhallintataitoja ja kykyä lukea koiran elekieltä. Samalla se ohjeistaisi oikeaan koiranpitoon ja olisi koiranomistajan tukena, kun hän opettaa lemmikkiään ihmisyhteiskunnan tavoille.

– Koira-ajokortin tarkoitus olisi korostaa omistajan vastuuta ja varmistua, että omistaja hallitsee koiransa. Useimmiten koirien aiheuttamien välikohtausten syynä on se, että omistaja ei tunne koiransa ja sen edustaman rodun tai rotusekoituksen taipumuksia eikä osaa käsitellä sitä oikein, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Koira-ajokortista on olemassa hyviä kokemuksia esimerkiksi Itävallan Wienistä, jossa se on pakollinen tietyn rotuisille koirille. Kolmen vuoden vertailuajankohtana kyseisten koirien purematapaukset vähentyivät 63 prosentilla. Koira-ajokortti on käytössä myös Saksassa tietyillä alueilla. Sveitsissä on ollut voimassa pakollinen testi koiranomistajille vuoden 2016 loppuun asti, ja säädös on yhä voimassa Zürichin piirikunnassa yli 16-kiloisille koirille.

Koiranomistajan pätevöitymistesti voitaisiin järjestää Suomessa näiden mallimaiden mukaan. Testi voisi olla maksullinen ja koostua teoria- ja käytännön osuuksista. Testien käytännön toteutuksesta voisivat vastata valikoidut koirankouluttajat, jotka ovat sitoutuneet noudattamaan positiiviseen vahvistamiseen pohjautuvia metodeja. Testi tehtäisiin niin selkokieliseksi, että myös iäkkäämmät, lukihäiriöiset ja erityisryhmiin kuuluvat, mutta koiranomistajiksi täysin soveltuvat voisivat sen läpäistä. Testin laiminlyöminen voitaisiin määrätä rangaistavaksi.

HESY ei kannata koira-ajokortin rajaamista tiettyihin rotuihin, sillä eläimen käytösongelmien syy ei ole rotu tai roturisteytys. Osaamattomalla ja pakottavalla kasvatuksella mistä tahansa koirasta tulee hermoraunio ja itseään puolustava purija. Koiran paino on siksi relevantimpi peruste koirahallintaitoja puntaroitaessa.

– On hälyttävää, että koirahyökkäykset ovat lähes tuplaantuneet muutamassa vuodessa. Koirahyökkäykset vaarantavat ulkopuolisten ihmisten ja koirien turvallisuuden, mutta voivat olla kohtalokkaita myös hyökänneelle koiralle. Koira voidaan määrätä oikeudessa lopettavaksi. Ääritilanteessa poliisi voi lopettaa ihmiselle vaarallisen koiran välittömästi. Koira voi joutua siis maksamaan omistajansa vastuuttomuudesta omalla hengellään. Ongelma on todellinen, sillä Suomessa on tällä hetkellä noin 700 000 koiraa, Luukkainen lisää.

Wienissä voimassa olevan koira-ajokortin monivalintakysymykset. 

Zürichissä voimassa olevan yli 16-kiloisille pakollisen koira-ajokortin esimerkkilistaus siitä, mitkä rodut (Typ I) lukeutuvat isokokoisiin koiriin.

Lisätietoja:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Erja Veivo
tiedottaja
p. 040 577 4733
erja.veivo@hesy.fi

Hallitus tiedottaa 30.10.2018

By | Tiedotteet | No Comments

Hallitus tiedottaa

30.10.2018

HESY käynnisti loppukesästä yhteistoimintaneuvottelut, jotka koskivat myös koirataloa. Hallitus oli todennut koiratalon olevan huonossa kunnossa ja sen oli ryhdyttävä asian suhteen toimenpiteisiin.

Neuvotteluissa koiratalon henkilökunta ilmoitti haluavansa työskennellä tiloissa, joissa oli aiemmin aistinvaraisesti tehty havaintoja siitä, että talo on terveysriski. Hallitus päätti ryhtyä selvittämään tarkemmin henkilöstön mahdollisuutta työskennellä talossa. Hallitus teetti talon kunnosta ensin työterveyshuollolla työpaikkaselvityksen, jossa todettiin, että talon sisäilma on tunkkainen ja talossa on maakellarin hajua. Tämän jälkeen Raksystems Oy:n rakennusterveysasiantuntija teki talossa kartoituksen, jossa selvitettiin sisäilman vaikutuksia rakennuksen olosuhteisiin ja kartoitettiin mahdollisia sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä.

Tutkimuksessa todettiin, että rakennuksen kellarikerroksessa on selkeä mikrobiperäinen haju. Pintakosteuskartoituksessa havaittiin, että koiratalon maanvastaisissa seinissä, kantavissa väliseinissä sekä lattiarakenteissa oli selkeästi ylimääräistä kosteutta. Maanvastaiset ulkoseinät olivat pääosin märkiä noin maanpinnan korkeudelle asti. Kellarikäytävän muovimaton alla oli voimakas poikkeava haju sekä näkyvä mikrobikasvusto. Tutkimuksen mukaan ilma kulkee kellaritiloista yläpuolisiin tiloihin eli henkilökunnan käyttämiin tiloihin. Mikrobiperäinen haju oli havaittavissa myös talon ullakolla. Tutkimuksessa havaittiin, että ilma pyrkii virtaamaan myös ullakolta kohti työskentelytiloja. Ilmavirtauksen mukana työskentelytiloihin voi kulkeutua kosteusvaurioperäisiä epäpuhtauksia.

Kartoituksen perusteella toimistokerroksessa oleskeleva todennäköisesti altistuu kosteusvaurioperäisille epäpuhtauksille. HESY ei voi työnantajana edellyttää henkilökunnalta työskentelyä tiloissa, jotka nyt tehtyjen selvitysten perusteella mahdollisesti vaarantavat henkilökunnan terveyden. Tutkimuksen tuloksista on tiedotettu henkilökuntaa välittömästi raportin valmistuttua ja tarvittaviin toimenpiteisiin on ryhdytty heti. Koirat siirretään välittömästi väistötiloihin. HESY jatkaa edelleen koirien vastaanottamista väistötiloissa, joissa koirille on varattu nykytilanteen mukaisesti kahdeksan paikkaa. Tavoitteena on, että koirapaikkojen määrää lisätään tulevaisuudessa, jotta HESY pystyy auttamaan useampia kodittomia koiria.

Hallitus

Lisätietoja:
Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry
Pirjo Onza
toiminnanjohtaja
pirjo.onza@hesy.fi
p.  040 6464061

 

HESYn lausunto eduskunnalle eläinten hyvinvointilaista: “Lakiesitys aiheuttaa eläimille hyvinvointivajetta, koska ne eivät pysty tyydyttämään käytöstarpeitaan”

By | Lausunnot | No Comments

24.10.2018

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry:n lausunto eduskunnalle eläinten hyvinvointilaista (HE 154/2018 vp)
Hannele Luukkainen, HESYn puheenjohtaja, veteraanikansanedustaja

Arvoisat kansanedustajat,

Eläinten hyvinvointilakia ei tarvita niitä varten, jotka hoitavat eläimensä hyvin. Laki tarvitaan niitä varten, jotka eivät näin tee. Siksi lain tulee olla selkeä ja tiukka. Lakiesityksen puutteista suurin on sen sisäinen ristiriitaisuus perusteluiden ja pykälien välillä. Koska eläinsuojeluvalvonta ja tuomioistuinten päätökset perustuvat pykäliin, ei riitä, että eläinten hyvinvointivaatimukset esitellään perusteluissa. Ne on kirjattava pykälätasolle siten, että eläimen kohtelua koskevat vaatimukset ja sallitut ja kielletyt pitotavat eivät ole ristiriidassa perustelujen kanssa.

Hallituksen esitykseen eläinten hyvinvoinnista on kirjattu myös muutamia tärkeitä parannuksia, jotka olemme luetelleet maa- ja metsätalousministeriölle antamassamme lausunnossa. Näihin kuuluvat mm. rituaaliteurastuksen ja eläimeen sekaantumisen kieltäminen.

Miten eläinten hyvinvointi toteutuu lakiesityksessä?
Lakiesityksessä on iso ristiriita perusteluiden ja pykälien välillä, koska pykälät poikkeusääntöineen on laadittu eläinten käyttötarkoituksen mukaan, perustelut sitä vastoin lajityypillisten tarpeiden mukaan. Tästä syntyy suuri hyvinvointivaje, koska eläimet eivät pysty tyydyttämään normaaleja käytöstarpeitaan.

Lakiesityksen 8:nnen pykälän 1 momentissa sanotaan, että ”tuotantoeläimenä voidaan pitää vain sellaisia eläimiä, joiden pito voidaan saatavilla olevan tieteellisen tiedon ja käytännön kokemuksen perusteella järjestää niin, että eläimillä on mahdollisuus toteuttaa liikkumiseen, lepoon, kehon huoltoon, ravinnon etsintään ja muuhun vastaavaan toimintaan sekä sosiaalisiin suhteisiin liittyviä olennaisia käyttäytymistarpeitaan”. Nämä määräykset eivät kuitenkaan toteudu kaikkien eläinten kohdalla, sillä eläinten pidolle on laadittu kahdet eri mitoitukset niiden käyttötarkoituksen mukaan.
Esimerkki 1. Turkistarhalla ketun häkin koko on vain 0,8 m2. Eläintarhoissa ketuilla, supikoirilla ja naaleilla on oltava ulkotarha, jonka pinta-ala on vähintään 600 m². Minkillä on voimakas tarve uida, ketulla kaivaa luolia ja supikoiralla vetäytyä talvihorrokseen. Turkistarhaolosuhteissa näiden olennaisten käyttäytymistarpeiden toteuttaminen estyy, kun taas eläintarhassa nämä tarpeet on voitava tyydyttää.
Esimerkki 2. Maitonautaa saadaan jatkossakin pitää päästään parteen kytkettynä, kun taas lihanautojen jatkuva kytkettynä pitäminen kielletään siirtymäajalla.
Esimerkki 3. Emakoiden pitäminen sallitaan porsitushäkissä, jossa estetään eläimen kääntyminen, liikkuminen ja lajityypillinen käyttäytyminen täysin.

Suomi voisi ottaa mallia muista maista
Eläimen liikkumisen ja käytöstarpeiden lähes täydellinen estäminen on kiellettyä yhä useammassa Euroopan maassa. Esimerkiksi Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa uusien parsinavetoiden rakentaminen on jo kielletty ja Norjassa ja Tanskassa ne kielletään siirtymäajan jälkeen kokonaan. Porsitushäkit on kielletty ainakin Itävallassa, Norjassa, Ruotsissa ja Sveitsissä.

Turkistarhaus on kokonaan kielletty muun muassa Alankomaissa, Belgiassa, Bosnia-Herzegovinassa, Isossa-Britanniassa, Itävallassa, Kroatiassa, Luxemburgissa, Makedoniassa, Serbiassa, Sloveniassa, Sveitsissä (laki estää turkistarhauksen, vaikka täyskieltoa ei ole) ja Tsekissä. Norjan hallitusohjelmaan on kirjattu, että turkistarhaus loppuu maassa vuoteen 2025 mennessä. Saksassa turkistarhaukselle on määrätty hyvinvointivaatimuksia, ja ala muuttuu tiukennusten vuoksi kannattamattomaksi siirtymäajalla. Turkistarhaus on kielletty osittain Espanjassa (minkin kasvatus kielletty), Ruotsissa (kettujen ja chichillojen turkistarhaus loppunut lain tiukennuksien vuoksi) ja Tanskassa (kettujen turkistarhaus kielletty).

Ruotsissa kissojen ja koirien pitäminen kotona häkissä on kiellettyä[i]. Häkin käytölle esimerkiksi näyttelyissä sekä metsästyksen ja kokeiden yhteydessä on tarkat määräykset. Sairasta koiraa tai kissaa saa pitää häkissä vain Ruotsin maatalousvirastolta haetulla poikkeusluvalla. Lisäksi aikuisia koiria on ulkoilutettava päiväaikaan joka kuudes tunti ja kissojen ja koirien vointi on tarkastettava vähintään kahdesti päivässä. Näin varmistetaan, ettei eläintä jätetä ylipitkiksi ajoiksi yksin kotiin.

Sveitsissä kytkettyinä (esim. juoksulangassa) pidetyille koirille on tarjottava päivittäin mahdollisuus vapaaseen liikkumiseen viiden tunnin ajan. Sveitsin eläinsuojelulaki ottaa huomioon myös eläinlajien sosiaalisuuden: esimerkiksi koirille on tarjottava päivittäin sosiaalisia kontakteja ihmisten ja mahdollisuuksien mukaan muiden koirien kanssa eikä sosiaalisia eläinlajeja saa pitää yksittäin. Itävallassa koiraa ei saa pitää kytkettynä ketjuun tai muuten kytkettynä edes tilapäisesti.

Vesi
Jatkuvan ja sulan veden saanti on eläimen hyvinvoinnille tärkeä perusedellytys ja fysiologinen tarve. Siksi pykälästä 21 on poistettava poikkeukset, jolloin ei edellytetä, että eläimellä on tarjolla jatkuvasti vettä sen pysyvässä pitopaikassa. Veden tulee olla riittävän lämmintä, sillä jotkut eläimet saattavat vähentää lähellä jäätymispistettä olevan veden juontia. Mikäli sulaa vettä ei ole mahdollista pitää jatkuvasti tarjolla eläimelle sen pitomuodon takia, tulee pitomuodosta luopua.

Eläinlajilistat 
Lakiesityksen 8:nnen pykälän liitteessä 1 luetellaan ne eläinlajit, joita voidaan pitää tuotantoeläiminä. Listaus sisältää luonnonvaraisia eläimiä, kuten esimerkiksi villisian, minkin, soopelin, ketun ja supikoiran, jotka eivät ole kesyihin kotieläimiin verrattavissa olevia tuotantoeläimiä. Nämä eläinlajit on poistettava tuotantoeläinten luettelosta.

Mitkään eläimet eivät kuulu sirkukseen. Sirkuselämällä ja kiertävien eläinnäyttelyiden olosuhteilla, kuten jatkuvilla kuljetuksilla ja tiheään vaihtuvilla tilapäisillä pitopaikoilla, on negatiivisia vaikutuksia niin kesy- kuin villieläimiin. Näin ollen kaikkien eläinten käyttö sirkuksissa tulee yksiselitteisesti kieltää ja tämä tulee kirjata pykälään 8.

Kivuliaat toimenpiteet ja kivunlievitys
Lakiesityksestä tulee poistaa poikkeukset, jotka sallivat kipua aiheuttavat toimenpiteet vailla riittävää kivunlievitystä. Tällainen toimenpide on esimerkiksi porsaiden kastraatio, jossa kivunlievityksenä käytetään pelkästään tulehduskipulääkettä. Porsaat kastroidaan karjunhajun muodostumisen ehkäisemiseksi ja toimenpiteelle on olemassa vaihtoehtoja.

                      Esimerkki: Monissa EU-maissa – kuten Alankomaissa, Espanjassa, Irlannissa, Isossa-Britanniassa ja Portugalissa – kasvatetaan jo kastroimattomia sikoja. Suomenkin on pyrittävät totuttamaan kuluttajat kastroimattoman porsaan lihaan. Muita kivuttomia vaihtoehtoja kastraatiolle ovat porsaiden immunokastraatio ja teurastaminen ennen sukukypsyyttä, jolloin karjunhajua muodostuu vähemmän.

Koska kivuliaiden toimenpiteiden kivun asteen ja hetkellisyyden eli keston arvioiminen on subjektiivista ja vaikeasti mitattavaa, ehdotamme, että kivunlievityksen tulee olla pakollista kaikissa kivuliaiksi arvioiduissa toimenpiteissä.

Löytöeläinten talteenottoajan lyhentäminen
Löytöeläinten talteenottoajan lyhentäminen 15 vuorokaudesta 10:een on kohtalokasta lemmikkien omistajille ja eläimille. Määräystä perustellaan sillä, että talteenottopaikoille määrätään velvoite tiedottaa löytöeläimestä internetsivuillaan ja tarkastaa, onko löytöeläimellä tunnistusmerkintä. Omistaja voidaan tavoittaa näin lyhyessä ajassa vain, jos eläin on tunnistusmerkitty ja merkitty valtakunnalliseen rekisteriin.
                      Esimerkki: Ruotsissa koirien tunnistusmerkintä ja rekisteröinti on pakollista ja tämän seurauksena 90 prosenttia talteenottopaikkoihin päätyvistä koirista palautuu nykyään omistajilleen 24 tunnin sisällä.

Suomen koirista noin 80 % on jo nyt tunnistusmerkitty ja rekisteröity. Lisäksi lakiesityksen pykälän 26 perusteluissa mainitaan, että koirien tunnistusmerkintä ja rekisteröinti säädetään pakolliseksi eläinten tunnistamislainsäädännössä. Perusteluissa ei kuitenkaan mainita, että säädös ulotettaisiin kissoihin. Kissojen tunnistusmerkintä on Suomessa hyvin harvinaista. Löytöeläinhoitoloihin viedyistä eläimistä yli puolet on kissoja ja niistä vain kymmenisen prosenttia palautuu omistajilleen.

Siksi katsomme, että löytöeläinten hoitoajan lyhentäminen 10 vuorokauteen asettaa eläimet ja niiden omistajat eriarvoiseen asemaan ja vähentää yleisesti eläinten arvostusta. Löytöeläinten hoitoaikaa ei tule lyhentää minkään eläimen kohdalla nykyisestä 15 vuorokaudesta ennen kuin säädös pakollisesta tunnistusmerkinnästä koskee ainakin koiria, kissoja ja kaneja.

Kissojen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti
Kissojen tunnistusmerkinnälle on maassamme huutava tarve. Se on tehokas keino puuttua vastuuttomaan kissanpitoon, joka on Suomessa vakava eläinsuojeluongelma. Tilastokeskuksen mukaan maassamme oli vuonna 2016 kaikkiaan noin 600 000 kissaa. Lukumäärän arvioinnin tekee vaikeaksi kissojen rekisteröimättömyys: kissojen omistamisesta ei ole olemassa kattavaa seurantaa.

Valitettavan moni kissa jää Suomessa heitteille. Kyselytutkimusten[ii] perusteella yksistään löytöeläintaloille päätyvien kissojen lukumäärä on noin 10 000 vuosittain. Määrä on arvio, koska nykylaki ei velvoita talteenottopaikkoja tilastoimaan eläimiään. SEY Suomen eläinsuojeluyhdistysten liiton mukaan Suomessa hylätään peräti noin 20 000 kissaa joka vuosi. On todennäköistä, että kodittomien kissojen määrä on Suomessa huomattavasti kyselytutkimuksissa ja arvioissa esitettyjä määriä suurempi. Ulkona elävät ja ulos kuolevat kissat jäävät kaikkien tilastojen ulkopuolelle.

Kissojen pakollinen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti ovat aivan keskeisiä keinoja ratkaista tämä vuosikymmeniä jatkunut ongelma. Tunnistusmerkintä- ja rekisteröintipakko on edullinen ja toimiva työkalu ehkäisemään eläinten heitteillejättöjä, varastamisia, salakuljetusta ja pentutehtailua. Lisäksi eläimen palautuminen talteenottopaikasta omistajalleen nopeutuisi, mikä vähentäisi löytöeläintoiminnasta aiheutuvia kustannuksia.

Koirien tunnistusmerkitseminen ja rekisteröinti on määrätty pakolliseksi jo lähes kaikissa EU-maissa, ja on tervetullutta, että se säädetään pakolliseksi Suomessakin.
                      Esimerkki: EU:n 28 jäsenvaltiosta koirien pakollinen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti on voimassa tällä hetkellä 24 maassa. Kissojen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti on säädetty pakolliseksi tiettävästi vain kolmessa EU-maassa: Belgiassa, Kreikassa ja Ranskassa. Virossa kissojen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti ovat pakollisia ainakin tietyillä alueilla kuten Tallinnassa. Suomi voisi siis olla kehityksen keulalla ja määrätä kissoille pakollisen tunnistusmerkinnän ja rekisteröinnin.

Äyriäisten tainnuttaminen ennen lopettamista
Lakiesityksen teurastuspykälän mukaan eläin on tainnutettava ennen verenlaskua, mutta säädös koskee vain ihmisravinnoksi tarkoitetun muun kuin luonnonvaraisen eläimen lopetusta. Koska lukuisat tutkimukset osoittavat äyriäisten tuntevan kipua, pykälä tulee muotoilla uudelleen ja ulottaa koskemaan kymmenjalkaisia äyriäisiä.
Esimerkki: Sveitsin lainsäädäntö edellyttää äyriäisten tainnuttamista ennen niiden lopettamista.

Lopuksi
Tällaisenaan laki eläinten hyvinvoinnista on jo voimaan tullessaan vanhentunut. Laki pitäisi säätää tulevaisuuden odotuksia ja tarpeita varten ei menneisyyden varaan, koska se on voimassa useita vuosikymmeniä. Suomella on nyt ainutlaatuinen tilaisuus nousta eläinsuojelussa kärkimaiden (Itävalta, Ruotsi, Sveitsi) joukkoon, mikäli eduskunta ottaa huomioon lausunnossamme esitetyt muutostarpeet.

Lisätietoja:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

[i]Statens jordbruksverks föreskrifter och allmänna råd om hållande av hund och katt;  https://www.jordbruksverket.se/download/18.26424bf71212ecc74b080001024/1370040518362/2008-005.pdf

[ii]Terhi Jääskeläinen. 2015. Selvitys koirien ja kissojen pakollisesta tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä. Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus (s. 1–3).