Karvaiset kaverit hengenpelastajina

By | Ajankohtaista, Blogi | No Comments
Häpi pelasti perheensä tulipalon alta viime hetkillä. Kuva: Suomen Kissaliitto ry


Suomen Kissaliitto myöntää sankarikissan arvonimen kissoille, jotka ovat pelastaneet ihmishenkiä tai auttaneet ihmistä välttymään vaaratilanteelta tai vaikkapa sairaskohtaukselta. Sankaruus korostaa positiivisella tavalla eläimen kyvykkyyttä ja merkityksellisyyttä ihmiselle.

Ensimmäiset sankarikissat palkittiin vuonna 2014. Sittemmin sankarin arvonimiä on myönnetty kissoille vuosina 2015 ja 2017. Sankarikissan arvonimellä on vuosien saatossa palkittu kissoja, jotka ovat pelastaneet perheitään tulipaloista ja olleet perheenjäsentensä tukena ja turvana esimerkiksi heidän terveytensä heiketessä. Sankarit ovat tällöin vaistonneet ja varoittaneet terveydentilan muutoksista kotiväkeään.

Sankarikissoja moneen lähtöön

Vuonna 2017 Suomen Kissaliitto myönsi sankarikissan arvonimen neljälle kyvykkäälle kehrääjälle. Nämä tuoreimmat sankarit ovat Sofi, Roope, Dalton ja Häpi.

Sofi on cornish rex -rotuinen kissa, kasvattajanimeltään FI*Saca’s Sloane Shopie, joka pelasti sairauskohtauksen saaneen isäntänsä. Sofin omistaja oli ollut jo aiemmin päivällä huonovointinen, mutta hänet lähetettiin sairaalasta kotiin. Kotona isäntä vaipui tajuttomuuteen ja kärsi hengityskatkoksesta. Silloin neuvokas kissaneiti pyrki kaikin tavoin saamaan isäntänsä havahtumaan. Sofi talloi hänen rintakehäänsä, pesi tämän kasvoja ja huusi kovaäänisesti, mikä tuotti tulosta. Isäntä palasi tajuihinsa juuri sen verran, että pystyi soittamaan ambulanssin. Pelottavasta tilanteesta selvittiin Sofin ansiosta sairaalahoidolla.

Roope-kissa Uudestakaupungista korvaa nyt itse saamaansa apua. Uudenkaupungin Sanomien mukaan Roope oli joutunut hylätyksi. Kissan nykyinen omistaja löysi pienen Roope-pennun aikoinaan jätteiden joukosta. Nyt avustajakissaksi asti koulutettu lahjakas Roope toimii kotonaan emäntänsä ja tämän henkilökohtaisen avustajan korvaamattomana apurina.

Emäntä kärsii eri sairauksista, joihin liittyy verensokerin laskua, epileptisiä kohtauksia ja hengityskatkoksia. Roopen kerrotaan tunnistavan nämä oireet. Sankarikissa osaa myös kiinnittää henkilökohtaisen avustajan huomion, kun emäntä tarvitsee apua. Roope on valmiudessa kellon ympäri ja valmiina herättämään avustajan huomatessaan, ettei emännällä ole kaikki hyvin.

Roope valvoo eri sairauksista kärsivän emäntänsä vointia. Kuva: Suomen Kissaliitto ry

Niin ikään Dalton-kissa Vaasasta vainuaa laskeneen verensokerin ja varoittaa asiasta emäntäänsä. Aikainen hälytys auttaa välttämään liian alhaisesta verensokerista aiheutuvat kohtaukset ja insuliinisokin. Dalton huolehtiikin perheensä ja emäntänsä hyvinvoinnista taukoamatta. Havaitessaan emäntänsä verensokerin laskevan Dalton kiinnittää tämän huomion. Tarvittaessa kissa herättää emäntänsä kovaäänisesti naukuen ja hänen päällään tallustaen. Emännän sanoin Dalton on ollut ”hengenpelastaja jo kerta toisensa jälkeen”.

Urhea Happyday eli Häpi-kissa pelasti perheensä tulipalon alta juuri viime hetkillä. Häpin kerrotaan havahtuneen yöllä tulipalon merkkeihin ja savuun. Pakenemisen tai jähmettymisen sijaan tämä karvainen sankari juoksi oitis herättämään nukkuvan emäntänsä, joka ehti ulos hälyttämään palokunnan. Savun keskeltä pelastui myös Häpin kissakaveri Sunnyday eli Sani, joka oli jo tuupertunut tiedottomaksi sängyn alle, mutta elpyi pian emännän vietyä kissan ulos. Tulipalo osoittautui myöhemmin sähkövian aiheuttamaksi. Palohälyttimen paristot olivat loppuneet, mutta onneksi perhettä oli suojelemassa Häpi-kissa.

Arjen sankaruutta

Sankaruus ei tarkoita aina urotekoja hätätilanteissa, vaan myös arjen sankaruutta. Eräs vuoden 2014 sankarikissoista on Mörri, joka pitää dementiaa sairastavan omistajansa kiinni elämässä. Suomen Kissaliitto kuvaa Mörrin merkitystä haltijalleen seuraavasti: ”Mörri ei välttämättä ole pelastanut omistajansa henkeä konkreettisesti, mutta pelastaa hänet elämään joka päivä.”

Moni kissanomistaja allekirjoittaneekin väittämän, että kotitiikerissä on usein sankariainesta. Vaikka monen mielessä elää sitkeästi käsitys, jonka mukaan kissa on välinpitämätön yksineläjänä, tieteellinen näyttö osoittaa muuta. Animal Cognition -lehdessä julkaistujen artikkelien “What’s inside your cat’s head?” ja “Man’s other best friend” mukaan oman ihmisen on todettu olevan tärkeä kanssaeläjä etenkin kotikissalle. Kissojen on todettu seuraavan omistajansa eleitä ja mielialaa ja peilaavan omaa käytöstään näihin. Samoin kissan on todettu kommunikoivan ihmisensä kanssa varsin eri tavalla kuin tuntemattomien kanssa.

Vaikka kissan mielenmaisemaa on tutkittu vasta vähän, tulokset ovat suuntaa-antavia. Testeissä on havaittu, että kissoilla on kyky muistaa havaittuja, mutta välittömästä näköpiiristä pois siirrettyjä kohteita. Lisäksi on todettu, että kissojen pitkäaikaismuisti on hyvä ja tapa kommunikoida verrattain monipuolinen. Kissoilla voidaan tämän lisäksi erottaa eri persoonallisuustyyppejä. Koiraa kuvataan usein ihmisen parhaaksi ystäväksi, mutta kissa on eittämättä ihmisen toinen paras ystävä. Vaikka mielipidepalstojen koiranleuat saattavatkin toisinaan muuta väittää, myös kissa kiintyy ihmiseensä.

Porkkanoilla palkittu sankarikoira

Sankarikoira Lassi pelasti isäntänsä sortuvan katon alta. Lassi on adoptoitu uuteen kotiinsa HESYltä. Kuva: Sinikka Rahikainen

Koirienkin riveistä löytyy sankareita. Suomen Kennelliitto myöntää sankarikoiran arvonimiä vuosittain koirille, jotka ovat toiminnallaan vaikuttaneet yhden tai useamman ihmishengen pelastumiseen. Vuonna 2018 palkittiin 18 sankarikoiraa, joista yksi on HESYltä adoptoitu Lassi. Lassi sai ansaitun sankarikoiran arvonimen pelastettuaan isäntänsä uhkaavasta tilanteesta sortuvan katon alta. Muu perhe – mukaan lukien muut koirasisarukset – oli jo nukkumassa, kun Lassi alkoi poikkeuksellisella tavalla herätellä emäntäänsä kesken unien. Emäntä havahtui ja meni katsomaan, onko jokin hätänä. Tällöin hän huomasi, että olohuoneen katto oli sortumaisillaan ja vaarassa tippua sohvalle nukahtaneen isännän päälle hetkenä minä hyvänsä. Lassin ansioista tilanteesta selvittiin säikähdyksellä. Sankarikoiran 2018 arvonimen lisäksi Lassi pääsi paistattelemaan julkisuudessa. Yle teki neuvokkaasta koirasta jutun ja palkitsi perhettään rakastavan hännänheiluttajan tämän lempiherkuilla: korillisella porkkanoita.

Teksti: Eeva-Mari Virtanen

Lähteet:

Suomen Kissaliitto: kissaliitto.fi
Galvan, Moriah; Vonk, Jennifer: Man’s other best friend: domestic cats (F. silvestris catus) and their discrimination of human emotion cues. Animal Cognition, 2016. Vol 19, ss.193–205.
Vitale (Shreve), Kristyn R.; Udell, Monique A. R.: What’s inside your cat’s head? A review of cat (Felis silvestris catus) cognition research past, present and future. Animal Cognition, 2015. Vol 18, ss. 1195–1206.



Hallitus tiedottaa, maaliskuu 2019

By | Tiedotteet | No Comments

Vuosi 2019 on HESYn 145-vuotisjuhlavuosi. Tavoitteena on saada Uusi Eläinsuojelukeskus valmiiksi niin, että 145-vuotisjuhlia voidaan viettää marraskuun lopussa näissä uusissa toimitiloissa. Juhlavuoden kunniaksi on tekeillä historiikki, joka julkaistaan loppuvuodesta. Tänä vuonna on myös 110. kerta, kun Suomessa vietetään eläinten päivää 4.10. Yhdistyksen varapuheenjohtajana vuosina 1901–1915 ja puheenjohtajana vuosina 1916–1926 toiminut Constance Ullner aloitti eläinten päivän vieton Suomessa 1909.

Hallitus on kokoustanut maaliskuun alkuun mennessä viisi kertaa. Hallitus on kokouksissaan käsitellyt muun muassa yhdistyksen talouteen liittyviä kysymyksiä ja suunnitellut kuluvan vuoden tapahtumia. Ensimmäinen oli Avoimien ovien päivä -niminen tapahtuma, joka järjestettiin 2.3. Tapahtumassa vieraili talon täydeltä ihmisiä. Avoimien ovien päivä -tapahtumia on järjestetty nyt parin vuoden ajan kahdesti vuodessa eläinten päivän sekä löytöeläinpäivän tienoilla. Näiden tilaisuuksien yhteydessä on järjestetty buffetti, jonka tuotto on käytetty yhdistyksen hoivissa olevien eläinten hoitoon. Eläinsuojelupuodin myynti on näinä tapahtumapäivinä moninkertainen normaalipäiviin verrattuna. Kiitos kaikille mukana olleille ja erityisesti aktiivisille vapaaehtoisille leipureille ja innokkaille ostaville asiakkaille, jotka mahdollistavat tapahtumien onnistumisen.

Hallitus on myös päivittänyt yhdistyksen sääntöjä, ja asiaa käsitellään yhdistyksen vuosikokouksessa. Säännöt ovat nyt Patentti- ja rekisterihallituksella (PRH) tarkastettavana, ja ne päivitetään yhdistyksen sivuille nähtäväksi viikkoa ennen vuosikokousta. Vuosikokous pidetään 13.4. kello 12. Kutsu vuosikokoukseen toimitetaan sääntöjen mukaan. Lisäksi kokousaineisto julkaistaan yhdistyksen internetsivuilla ennen vuosikokousta.

Helsingin kaupungin ympäristölautakunta on myöntänyt HESYlle 14000 euron avustuksen vuodelle 2019.

Uusi eläinsuojelukeskus -projektin suunnitteluryhmä on kokoontunut useasti ja suunnitellut yhdessä arkkitehdin kanssa uusien tilojen piirustukset. Rakennustoimiin päästäneen kevään kuluessa. Arkkitehtitoimisto Stefan Ahlman tekee suunnittelun HESYlle veloituksetta.

Henkilöstölle on pidetty työpaja, jossa on suunniteltu työn organisointia ja toimintojen järjestämistä uusissa toimitiloissa. Henkilöstölle järjestetään edelleen työpajoja ennen kuin toiminnot siirretään uusiin tiloihin.

Tilojen hankinta ja rakentaminen eläinsuojelukäyttöön kuluttavat yhdistyksen varallisuutta merkittävästi, ja siksi hallitus on perustanut työryhmän varainhankintakampanjaa varten. Kampanjan projektituottajana toimii Miira Ojanen veloituksetta. Kampanja alkaa 12.4. nimikilpailulla, ja kampanja-aika on 12.4.2019–31.12.2020.

Yhdistys ottaa ilolla vastaan kaiken rakennushankkeeseen liittyvän avun, jota yritykset ja yksityishenkilöt voivat antaa. Jos yrityksesi haluaa tukea hanketta, olkaa yhteydessä toiminnanjohtaja Pirjo Onzaan pirjo.onza@hesy.fi

HALLITUS

Hevosen hyvinvointi on koko hevosalan etu

By | Tiedotteet | No Comments
Aktiivipihatto Balanssissa hevoset voivat liikkua vapaasti sisä- ja ulkotilojen välillä. Kuva: Tiina Hursti

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Tiedote 11.3.2019

Hevosen hyvinvointi on koko hevosalan etu

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY haluaa parannuksia hevosten kohteluun ja pito-olosuhteisiin.

Hevosala kasvaa Suomessa. Hevosia on nykyisin Suomessa noin 75 000 ja määrän otaksutaan kasvavan 90 000 hevoseen vuoteen 2030 mennessä. Hevostalleja Suomessa on arviolta 16 000. Hevosalaa kasvattaa eniten harrastajamäärien lisääntyminen.

HESY kantaa huolta hevosten hyvinvoinnista nousujohteisen trendin jatkuessa. Hevosen omistaminen merkitsee suurta vastuuta. Omistajan on huolehdittava ison eläimen hyvinvointitarpeista ja ylläpitokustannuksista, jotka ovat korkeat. Hevosen pitäminen edellyttää sen käyttäytymisen tuntemista, oikeita käsittelytaitoja ja aikaa. Erityisen suuri merkitys tässä on talleilla, joista monet lapset ja nuoret saavat mallin ratsastukseen sekä hevosen pitoon ja kohteluun.

HESY on tyytyväinen siihen, että hevosalalla on nähtävissä merkkejä asennemuutoksesta. Hevosten kovakätinen koulutus on väistymässä, ja hevosalan toimijat ja harrastajat suosivat yhä enemmän eläinten koulutuksessa positiiviseen vahvistamiseen pohjautuvia menetelmiä.  

– Tämä on oikea suunta. Oleellista on, että hevosten kouluttajat ja ratsastajat ovat perehtyneet oppimisteoriaan ja hevosen käyttäytymiseen. Oppimisen tulee pohjautua motivoimiseen ja palkitsemiseen. Hevosta ei saa hallita kurittamalla, komentamalla ja pakottamalla. Esimerkiksi raipan ja kannusten käyttö pakottamis- ja rankaisukeinoina eli muina kuin merkinantovälineinä ei ole hyväksyttävää. Hevosen hyvinvoinnin takaaminen on sekä hevosen että koko hevosalan etu, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.   

HESY toivoo, että ihmisillä olisi rohkeutta puuttua arkisissa tilanteissa havaitsemaansa hevosen epäasialliseen koulutukseen ja käsittelyyn. Asennemuutos edellyttää, että koko toimiala eli muun muassa ratsastustallin pitäjät, opettajat ja asiakkaat sekä kilpailutuomarit, seurat, valmentajat ja alaa seuraava yleisö noudattavat hevosen hyvää kohtelua vaalivia arvoja.

Avainasemassa asumismuoto  

Hevosen hyvinvoinnin kannalta erityisen suuri merkitys on sen asumismuodolla ja mahdollisuudella toteuttaa lajityypillisiä käyttäytymistarpeita. Käyttäytymistarpeiden toteutuminen on hyvinvoinnin edellytys, ja niiden estyminen vaikuttaa hevosen aivokemiaan ja aiheuttaa stressiä. Hevosen käyttäytymistarpeita ovat liikkuminen, laiduntaminen, lepo, kehonhoito ja lajitoverin seura ja koskettaminen. Tyydyttämättä jäänyt käyttäytymistarve aiheuttaa usein käytösongelmia sekä haitallisia ja vaarallisia tilanteita harrastus- ja kilpailukäytössä.

Hevosen stressi näkyy tyypillisesti joko levottomuutena, reaktiivisuutena tai passiivisuutena. Tämä voi joskus vaikuttaa terveeltä rauhallisuudelta olematta kuitenkaan sitä.

– Liikkumisen tarve patoutuu ja voi purkautua usein ihmiselle vaarallisella tavalla, kuten rauhattomuutena, alhaisena reaktiokynnyksenä ja voimakkaina reaktioina.  Ihmisen hevoselle tarjoama ”liikuttaminen” ei korvaa sen omaehtoista jokapäiväistä liikkumista. Hevosen pitää saada liikkua vapaana kaikissa askellajeissa muiden hevosten kanssa. Lajitoverin seura ja mahdollisuus koskettaa lajitoveria ovat hevosen hyvinvoinnin kannalta välttämättömiä tarpeita, sanoo eläinkouluttaja AT Aino Koivukunnas.   

Tallissa asuvien hevosten elinolosuhteita voitaisiin parantaa esimerkiksi muuttamalla pienet yksilötarhat suuremmiksi ja tarhaamalla hevosia laumassa tai laumoissa. Ongelmilta yleensä vältytään, jos tarha on riittävän suuri. Hevosilla pitää olla tarpeeksi tilaa väistää toista yksilöä. Kaikki hevoset eivät tule toimeen keskenään, joten tarvitaan tilaa ja mahdollisesti kaksi laumaa.

– Paras asumismuoto hevoselle olisi pihatto. Toiseksi paras vaihtoehto on talli ja pitkä tarhaus laumassa suuressa tarhassa. Jos hevonen on yön karsinassa ja päivällä pienessä tarhassa yksin, se on vastaava asia kuin häkittäminen koiralle. Onneksi pihattoratkaisut ovat lisääntymässä ja monilla hevosilla on aktiivipihatoissa hyvät mahdollisuudet toteuttaa lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan, Koivukunnas lisää.  

Välineestä yhteistyökumppaniksi

HESY muistuttaa, että positiivisen vahvistamisen suosiminen ja lajityypillisten tarpeiden täyttäminen muuttaisivat hevosen roolin välineestä yhteistyökumppaniksi. Tämä vastaisi hengeltään paremmin esitystä uudeksi eläinten hyvinvointilaiksi, jonka perusteluissa tunnustetaan eläimen itseisarvo.

– Eläimen arvo on riippumaton sen välineellisestä arvosta ihmiselle. Eläin ei ole hyödyke, vaan tunteva olento, jota on suojeltava sen hyvinvoinnille aiheutuvalta haitalta, Luukkainen summaa.

HESY täyttää tänä vuonna 145 vuotta ja haluaa juhlavuotensa tähden nostaa esiin hevosten aseman nyky-Suomessa. Yhdistyksen juuret ovat hevosissa: HESYn toiminta keskittyi alkuaikoina loppuunajettujen työhevosten auttamiseen. Nykyään yhdistyksen päätehtävä on kodittomien lemmikkieläinten auttaminen ja eläinten arvotuksen lisääminen.      

Lisätietoja:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Pirjo Onza
toiminnanjohtaja
p. 040 646 4061
pirjo.onza@hesy.fi

Erja Veivo
tiedottaja
p. 040 577 4733
erja.veivo@hesy.fi

Aino Koivukunnas
eläinkouluttaja AT
p. 040 709 6452
hevoskoulutus@iloteho.fi