Kuuma sää koettelee lemmikkejä – HESY listasi vinkit helteistä selviytymiseen

By | Tiedotteet

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry.

Tiedote 20.6.2019

 

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry muistuttaa, että helteinen kesä voi tuottaa tukalia hetkiä nelijalkaisille ystävillemme. HESY listasi kymmenen vinkkiä helteistä selviytymiseen.

Koirat eivät pysty hikoilemaan samalla tavalla kuin ihmiset, mikä hankaloittaa niiden lämmönsäätelyä paahteisella säällä. Helle on vaaraksi myös kissoille ja muille eläimille, jos ne joutuvat kuumiin suljettuihin tiloihin, joista ei ole poispääsyä.  Lemmikin omaan arvostelukykyyn ei kannata luottaa sokeasti, sillä monet eläimet hakeutuvat auringonpaahteeseen vaikkei se viisasta olisikaan. Omistajalla on vastuu huolehtia, että eläimellä on hyvät oltavat myös helteillä.

 

Salakavala lämpöhalvaus

Koirat ovat alttiita lämpöhalvauksille, mutta myös kissat ja muut lemmikit voivat saada lämpöhalvauksen, jos niiden ruumiinlämpötila kohoaa liian korkeaksi. Lämpöhalvauksen osalta riskiryhmään kuuluvat kaikista nuorimmat ja vanhimmat eläinyksilöt. Koirista etenkin lyhytkuonoiset rodut voivat saada lämpöhalvauksen helposti. Myös sairaat ja ylipainoset lemmikit ovat erityisessä vaarassa.

Lämpöhalvauksen oireita ovat raskas läähätys, oksentelu, uupumus, hoipertelu ja nopea sydämen syke. Lämpöhalvauksen saanut lemmikki on siirrettävä välittömästi varjoisaan sisätilaan. Eläimen päälle tulee laittaa kylmiä ja märkiä pyyhkeitä kaulan alueelle, nivusiin, kainaloihin ja vatsan alle. Tassut, vatsanalus ja korvalehdet valellaan viileällä vedellä. Ensiavun jälkeen lemmikki tulisi viedä eläinlääkärille tarkastettavaksi. Pelkästä läähättämisestä ei kuitenkaan kannata vielä huolestua, sillä läähättäminen on esimerkiksi koiran luonnollinen tapa laskea ruumiinlämpötilaa.

 

Yleisin syypää lämpöhalvaukseen on kuuma auto

Yleisin tilanne, joka altistaa lemmikin lämpöhalvaukselle, on eläimen jättäminen kuumaan autoon. Kesällä lemmikkiä ei saa jättää hetkeksikään valvomatta pysäköityyn autoon. Edes varjoon parkkeerattu auto tai käynnissä oleva ilmastoitu auto eivät pelasta lämpöhalvaukselta. Eläimen jättäminen kuumaan autoon on eläinsuojelurikos.

Myös muut liikennevälineet kuten bussit ja junat aiheuttavat riskitilanteita, etenkin jos lemmikki on kuljetuskopassa sijoitettuna aurinkoiselle paikalle. Muita lämpöhalvauksen aiheuttajia ovat rehkiminen kuumassa säässä tai eläimen jättäminen suoraan auringonpaisteeseen ilman vettä ja mahdollisuutta siirtyä varjoon. Mökkisauna lemmikin kanssa voi olla hauska idea, mutta voi johtaa lämpöhalvaukseen.

 

 

Kesä tuo koirille iho-ongelmia

Koira saattaa polttaa kirsunsa kovassa porotuksessa. Myös karvattomat ja hennolla vaalealla karvapeitteellä varustetut koirat ovat alttiita palamiselle. Toistuva palaminen on kivulias ja kiusallinen vaiva. Koiran paljasta ihoa voi suojata rasvaamalla sitä lasten aurinkorasvalla, jossa on korkea suojakerroin.

Vesipedoille voi tarjota kesäisin virkistäviä uimamahdollisuuksia, mutta koira tulisi huuhdella hyvin uinnin jälkeen, jotta mahdolliset levät ja muut liat saadaan pois turkista. Koira kannattaa kuivata perusteellisesti pyyhkeellä, sillä märäksi jäänyt turkki altistaa hot spot -tulehdukselle.

Koiran tassut palavat herkästi kuumalla asfaltilla, joten suosi hiekka- ja metsäteitä. Palamista voi ennaltaehkäistä rasvaamalla tassuja tassuvoiteilla tai -vahoilla, jotka muodostavat suojaavan pinnan.

 

HESYN 10 PARASTA VINKKIÄ HELTEISTÄ SELVIYTYMISEEN

  1. Pidä puhdasta ja raikasta vettä aina lemmikin saatavilla. Juomaveden voi pitää viileänä kulhoon laitetuilla jääpaloilla.
  2. Älä jätä lemmikkiä valvomatta autoon tai kytkettynä suoraan auringonpaahteeseen.
  3. Turkin leikkaus saattaa helpottaa joitakin koirarotuja, mutta on hyvä muistaa, että turkki myös suojaa auringolta sekä hyönteisiltä.
  4. Jätä pitkät ja rankat lenkit vilpoisemmille päiville. Nauttikaa mieluummin yhteisestä köllöttelyhetkestä puiden varjossa.
  5. Lenkkeile varhain aamulla tai myöhään illalla. Pidä vesipullo mukana lenkillä ja tarjoile eläimelle säännöllisesti vettä.
  6. Älä luota lemmikin omaan arvostelukykyyn. Vie eläin tarvittaessa pois auringonpaahteesta, vaikka se sinne itse hakeutuisikin.
  7. Viilennä karvakorvan oloa märillä pyyhkeillä tai pyyhkeeseen käärityllä kylmäpakkauksella. Älä laita kylmäpakkausta kuitenkaan suoraan sellaisenaan eläimen iholle. Eläinkaupoista löytyy myös erilaisia kylmiä alustoja ja viilennysliivejä ja -huiveja. Voit myös järjestää koiralle pienen kahluualtaan omalle pihalle.
  8. Rasvaa koiran vähäkarvaisia ja kaljuja kohtia lapsille tarkoitetulla aurinkorasvalla, jossa on korkea suojakerroin.
  9. Tarjoa vesipedoille uimamahdollisuuksia, mutta muista hyvä pyyhekuivaus hot spot -ihotulehduksen välttämiseksi.
  10. Kuuma asfaltti voi polttaa pahasti tassuja. Suojaa käpälät rasva- tai vahakerroksella ja vältä lenkkeilyä asfaltilla.

 

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

 

Hannele Luukkainen

puheenjohtaja

040 547 7770

hannele.luukkainen@clarinet.fi

 

Emma-Julia Kola

tiedottaja

040 577 4733

emma-julia.kola@hesy.fi

Kansalaisaloite ilotulitteiden käytön rajaamiseksi luovutettiin eilen Väestörekisterikeskukselle – aloitteessa reilut 65 700 allekirjoitusta

By | Tiedotteet

Viisitoista eläin-, terveys-, potilas- ja vammaisjärjestöä keräsi puolen vuoden aikana yhteensä reilut 65 700 allekirjoitusta kansalaisaloitteeseen ilotulitteiden käytön rajoittamiseksi Suomessa. Kansalaisaloitteen tavoitteena on vähentää pysyvästi ja merkittävästi ilotulitteista ihmisille, eläimille ja ympäristölle koituvaa vahinkoa rajaamalla luokkien F2 ja F3 tuotteiden käyttö siirtymäajalla ammattilaisten käyttöön.

 Rajat räiskeelle -kansalaisaloitekampanja avattiin 4.12.2018, ja se keräsi jo ensimmäisen kuukauden aikana vaaditut 50 000 allekirjoitusta. Vaikka allekirjoitusten tavoitemäärä saavutettiin pikavauhtia, kaikki allekirjoitukset ovat merkittäviä, sillä ne nostavat aloitteen painoarvoa.

– Aloite saavutti vaaditun allekirjoittajien määrän hyvin nopeasti. Tähän vaikuttivat monet syyt, kuten eläinten hyvinvointi sekä ihmisten terveyteen liittyvät seikat, jotka puoltavat ilotulitteiden yksityiskäytön kieltämistä. Viihteen ei tule mennä eläinten hyvinvoinnin tai ihmisten terveyden edelle, kommentoi SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton toiminnanjohtaja, eläinlääkäri Kati Pulli.

Aloite luovutettiin tarkastettavaksi Väestörekisterikeskukselle, joka vahvistaa päätöksellään kannatusilmoitusten lopullisen lukumäärä ja kelpoisuuden. Tällä hetkellä kannatusilmoituksia on kerätty 65 713, mutta hyväksyttyjen kannatusilmoitusten määrä tarkentuu laskennan jälkeen. Aloite on kuitenkin ylittänyt kirkkaasti vaaditut 50 000 allekirjoitusta, ja se etenee eduskunnan käsittelyyn, kun Väestörekisterikeskus on hyväksynyt aloitteen.

Väestörekisterikeskuksen kehityspäällikkö Pauli Pekkanen vastaanotti Rajat Räiskeelle -aloitteen ja totesi, että vain harva vireille pantu kansalaisaloite etenee eduskunnan käsittelyyn. Kansalaisaloite.fi-palvelussa on tämänhetkisten tietojen mukaan yhteensä 1 005 aloitetta, joista 829 on päättyneitä aloitteita. Kaikista aloitteista eduskunnan käsittelyyn on edennyt vain 24 aloitetta.

– Olemme helpottaneet eduskunnan käsittelytyötä laatimalla aloitteen suoraan lakitekstimuotoiseksi, minkä pitäisi nopeuttaa aloitteen käsittelyä. Kiitokset aloitteen perusteellisesta työstämisestä kuuluvat mukana olleille eläinoikeusjuristeille, kertoo Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry:n puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

–  Odotukset aloitteen läpi menemiseksi ovat korkealla, ja keskustelu aloitteen ympärillä tulee olemaan kiinnostavaa, sanoo Pulli.

Seuraava vaihe kansalaisaloitteen tiimoilta on tavata syksyn aikana eri puolueiden kansanedustajia. Tavoitteena on saada kansanedustajat tietoisiksi ilotulitteiden kuluttajakäytön haitoista.

Kansalaisaloite antaa jokaiselle äänioikeutetulle suomalaiselle helpon väylän vaikuttaa ja puuttua epäkohtiin, joita nykyisessä lainsäädännössä ilmenee. Ilman kansalaisten aktiivisuutta ja kiinnostusta korjata nykytilannetta ei Rajat räiskeelle -kampanjakaan olisi saavuttanut vaadittuja kannatusilmoitusmääriä.

–  Valtavat kiitokset kaikille allekirjoittajille. Ilman teidän tukeanne aloite ei olisi nyt menossa eteenpäin, kiittelee Luukkainen.

Kansalaisaloitteen luovutuksesta eduskunnalle järjestetään syksyllä tiedotustilaisuus, jossa kuullaan eri eduskuntaryhmien edustajia, jotka puoltavat aloitetta sekä asiantuntijoiden puheenvuoroja. Tiedotustilaisuuden päivämäärä tarkentuu kesän aikana.

 

Valokuvia aloitteen luovutuksesta:

https://www.dropbox.com/sh/ih1flrjnunv73vv/AAAeqKcuPi3FJGKse9oFTowAa?dl=0

Kuvat median vapaassa käytössä aiheeseen liittyvässä uutisoinnissa.

Kuvaaja mainittava.

 

Luovutuksessa olivat mukana:

Hannele Luukkainen, puheenjohtaja, HESY ry

Emma-Julia Kola, tiedottaja, HESY ry

Jari Pekola, hallituksen jäsen, Opaskoirayhdistys

Kati Pulli, toiminnanjohtaja, SEY ry

Annukka Seppävuori, viestinnän asiantuntija, SEY ry

Susanna Pirilä, hallituksen jäsen, Suomen eläinoikeusjuristit ry

Erika Keppola, yhteiskuntasuhteiden koordinaattori, Suomen Kennelliitto – Finska Kennelklubben ry.

Minna Peltonen, tallitoiminnan kehittäjä, Suomen Ratsastajainliitto ry

Kuvaaja Nette Kurki

 

Lisätietoa kansalaisaloitteesta:

– Rajat räiskeelle -kansalaisaloitekampanja avattiin 4.12.2018, ja allekirjoituksia kerättiin 4.6.2019 saakka. Aloitteen sulkeutuessa se oli kerännyt 65 713 äänioikeutetun suomalaisen allekirjoitukset.

– Kansalaisaloitekampanjassa ovat mukana Allergia-, iho- ja astmaliitto, Etsijäkoiraliitto, Helsingin Eläinsuojeluyhdistys HESY, Kuuloliitto, Näkövammaisten liitto, Opaskoirayhdistys, SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto, Suomen Eläinlääkäriliitto, Suomen Eläinoikeusjuristit, Suomen Hippos, Suomen Kennelliitto, Suomen Kissaliitto, Suomen Lääkäriliitto, Suomen Palovammayhdistys ja Suomen Ratsastajainliitto.

– Kansalaisaloitteessa ehdotetaan, että pyrotekniikkadirektiivissä tarkoitettujen luokkiin F2 ja F3 kuuluvien ilotulitteiden eli viihdekäyttöön tarkoitettujen pyroteknisten tuotteiden myyntiä ja käyttöä rajoitetaan siten, että jatkossa vain vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005, kemikaaliturvallisuuslaki) 94 §:ssä tarkoitettu ilotulitusnäytöksen järjestäjä saisi järjestää ilotulitusnäytöksiä ja käyttää edellä mainittuja pyroteknisiä tuotteita. Esityksessä ehdotetaan siis, että F2- ja F3-luokkiin kuuluvien pyroteknisten tuotteiden kuluttajakäyttö kielletään.

– Ehdotuksessa ei puututtaisi F1-luokkaan kuuluvien pyroteknisten tuotteiden kuluttajakäyttöön. Jatkossakin kuluttajat voisivat siis käyttää tuotteita, jotka aiheuttavat erittäin vähäistä vaaraa ja ovat melutasoltaan merkityksettömiä ja jotka on tarkoitettu käytettäväksi rajatulla alueella tai asuinrakennuksessa. Tällaisia tuotteita ovat esimerkiksi tähtisadetikut ja paukkuserpentiinit.

 

Kansalaisaloite kokonaisuudessaan: kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3573

Kansalaisaloitekampanjan verkkosivut: rajatraiskeelle.fi

Kampanja Facebookissa: facebook.com/rajatraiskeelle

 

Haastattelupyynnöt:

Hannele Luukkainen, puheenjohtaja, Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry, hannele.luukkainen@clarinet.fi, p. 040 547 7770

Kati Pulli, toiminnanjohtaja, Suomen Eläinsuojeluyhdistys SEY ry, kati.pulli@sey.fi, p. 050 371 2740

Minna Peltonen, tallitoiminnan kehittäjä, Suomen Ratsastajainliitto ry, minna.peltonen@ratsastus.fi, p. 0400 231 662

Mika Tolvanen, puheenjohtaja, Opaskoirayhdistys, mikatolvanen@kolumbus.fi, p. 050 432 8431

Eläinosteopaatti lähestyy kehon ongelmia kokonaisvaltaisesti

By | Ajankohtaista, Blogi

Erilaiset kehon kiputilat, toiminnalliset ongelmat ja lihasjumit voivat vaivata muuten terveeltä vaikuttavaa lemmikkiä. Eläinosteopaatti lähestyy lemmikin kehon ongelmia kokonaisvaltaisesti kartoittaen ongelmien syitä ja arvioiden jatkohoidon tarvetta.

ANNA KIVINEN on koulutettu ja Valviran hyväksymä eläinosteopaatti, joka on pätevöitynyt eläinten hoitoon useilla kursseilla Suomessa ja Englannissa. Hän on koko ikänsä elänyt koirien kanssa. Nytkin hänen kotonaan temmeltää kaksi koiraa ja kissa, jotka ovat kaikki rescue-eläimiä. Hylätyt eläimet ovat lähellä Kivisen sydäntä. Hän on käynyt HESYn Eläinsuojelukeskuksessa antamassa osteopatiahoitoja sellaisille kissoille, jotka sitä mahdollisesti kaipaavat. Lisäksi hän on aikoinaan toiminut Animalian toiminnanjohtajana.

Ammatilleen omistautunut Kivinen järjestää erilaisia koulutuksia sekä koiranomistajille että koira-alan ammattilaisille. Koulutuksissa on käsitelty koiran anatomiaa ja kehoa. Ammattilaisille, kuten esimerkiksi koirahierojille, Kivinen on pitänyt palpaation eli käsintunnustelun kehittämiskoulutuksia.

– Näitä koulutuksia on säännöllisesti vuoden aikana, mutta järjestän niitä myös tilauksesta esimerkiksi rotujärjestöille ja muille ryhmille. Olisikin hauskaa järjestää ensimmäinen Kissa pintaa syvemmältä -koulutus. Kissaosteopatiaa käsittelevä sivustokin on juuri valmistunut, Kivinen sanoo innostuneesti.

 

Manuaalista terapiaa keholle

Eläinosteopaatti hoitaa yleensä eläimen elimistön kipu- tai häiriötiloja. Kivisen hoidettavina ovat koirat ja kissat. Hän kertoo osteopaatin lähestyvän lemmikin kehon ongelmia kokonaisvaltaisesti. Osteopaatti pyrkii siis ymmärtämään, mitä kaikkea kehossa on meneillään ja mistä mahdolliset ongelmat johtuvat.

– Osteopatia on manuaalista terapiaa. Työvälineenämme ovat kädet ja hyvin herkkä palpaatio. Hoidamme eri kudoksia: lihaksia, luita, niveliä, faskioita eli kalvoja, kehon nesteitä sekä hermoja. Osteopaatti pyrkii auttamaan kehoa löytämään tasapainon ja terveyden. Olennaista ei ole se, että tehdään mahdollisimman paljon ja isoliikkeistä, vaan että tehdään juuri sen verran ja sen tyyppistä hoitoa, jota keho tarvitsee parantuakseen, Kivinen selventää.

Yleensä osteopatiaa käytetään esimerkiksi liikuntaelinten tai rangan alueen toiminnallisten ongelmien hoitoon, lihasjumien vapauttamiseen, kipujen vähentämiseen ja vanhenevilla eläimillä elinvoiman ylläpitoon. Osteopatian avulla saadaan lisätietoa eläimen kehosta ja sen mahdollisista jännitteistä tai kipukohdista.

 

Apua liikkumisongelmiin

Kivisen tyypillisin potilas on koira, jolla on jäykkyyttä takapäässä, hyppyongelmia sekä vaikeuksia nousta ylös ja kulkea portaissa. Eläimen hoito aloitetaan aina tilanteen kartoituksella.

– Ensin katson koiran liikkeitä ja arvioin, missä kohdassa kehoa on ehkä ongelmia ja mistä ne voisivat johtua. Sitten haastattelen omistajaa muun muassa koiran historiasta ja liikkumisesta.  Tutkin ja hoidan eläimen yleensä lattialla. Pienemmät eläimet hoidan pöydällä. Käyn läpi eläimen koko kehon ja tutkin sen liikkeitä, jännitteitä ja kudoksen laatua. Myös kehon lämpötilaerot ja nesteiden liike voivat antaa paljonkin tietoa samoin kuin eläimen reaktiot kosketteluun.

Tutkittuaan potilaan Kivinen aloittaa hoidon osteopaattisilla tekniikoilla, joita on laaja kirjo.

– Itse käytän eniten niin sanottuja kraniaalisia tekniikoita, jotka ovat hyvin hellävaraisia, vähäeleisiä ja kuitenkin tehokkaita. Hoidan tarvittaessa myös sisäelimiä. Manipulaatiota eli voimakkaampia ja nopeita impulsseja käytän harvoin ja harkiten, koska kokemukseni mukaan eläimet vastaanottavat yleensä parhaiten pehmeämpiä tekniikoita.

Hoidon päätteeksi Kivinen kertoo omistajalle löydöksistään ja käsityksensä ongelmien syystä sekä arvion jatkohoidon tarpeesta. Tarvittaessa hän saattaa lähettää eläimen jatkohoitoon muille ammattilaisille, joihin lukeutuvat esimerkiksi eläinlääkärit ja eläinhierojat.

 

Helpotusta kipuun ja apua kuntoutukseen

Osteopatialla voidaan helpottaa lemmikin kipua, mutta hoidon teho riippuu kivun syystä. Jos kivun aiheuttajana on toiminnallinen ongelma, johon voidaan pureutua osteopatialla, kipuongelma on sillä ratkaistu. Osteopatiasta voi olla apua myös etenevien sairauksien, kuten vaikkapa nivelrikon, hoidossa, sillä sen avulla kyetään vapauttamaan muiden kuin nivelrikkoisten alueiden liikkeitä. Näin nivelrikkoisille alueille ei muodostu tarpeetonta rasitusta.

Osteopatia voi myös vapauttaa aineenvaihduntaa ja sitä kautta helpottaa esimerkiksi tulehdusprosesseja ja lisätä kehon liikkuvuutta. Osteopatian avulla voidaan helpottaa hermokipujakin. – Kipu on yleensä varsin monisyinen ongelma, johon liittyy sekä fyysisiä, psyykkisiä että ympäristöön liittyviä tekijöitä, Kivinen lisää. Osteopatiaa voidaan käyttää niin ikään eläinten kuntouttamisessa. Ensimmäiseksi on varmistettava, että eläimen keho toimii optimaalisesti nykytilanteessa.

– Jos esimerkiksi eläimen polvi on leikattu, on tärkeää varmistaa, että muut nivelet liikkuvat hyvin eikä kehoon ole päässyt syntymään suhteetonta lihasepätasapainoa. Näin kuntoutus harjoitteiden avulla pääsee paremmin käyntiin ja etenee niin hyvin kuin mahdollista.

Eläinosteopaattien koulutuksissa on eroja. Kivinen on ainoana suomalaisena käynyt Englannissa terapeuttisen kuntoutuksen kurssin osana laajempaa eläin osteopatiakoulututusta. Tämän ansiosta hänellä on valmiudet tarjota koirille kuntouttavia hoitokokonaisuuksia.

 

Kissa piilottelee kipuaan

Koirille ja kissoille annettavat osteopatiahoidot ovat toimintaperiaatteiltaan samanlaisia. Anatomiakin on molemmilla lajeilla kohtalaisen samanlainen, mutta kissojen vaivat ovat yleensä monimutkaisempia ja vaativat usein enemmän salapoliisityötä.

– Kissat eivät ehkä ilmaise ongelmiaan niin selkeästi kuin koirat. Ne voivat ilmaista kipuaan peitellysti. Kissat voivat oireilla vetäytymällä, käyttäytymällä aggressiivisesti tai olemalla haluttomia liikkumaan, ja me pyrimme ymmärtämään käytöksen syitä.

– Kuntoutettavilla kissoilla voi olla taustallaan traumaattisia kokemuksia, kuten esimerkiksi putoaminen korkealta tai joutuminen koiran riepoteltavaksi. Toisaalta kissan keho on joustava, joten ne ehkä pystyvät hieman helpommin käsittelemään itse kehossaan syntyneitä ongelmia. Uskon kuitenkin, että moni kissa hyötyisi osteopatiasta. Toivottavasti tieto tästä leviäisi myös kissanomistajien keskuudessa, Kivinen esittää.

 

Omistaja aavistaa lemmikin hädän

Kivinen on kuullut monet kerrat vastaanotolleen tulleelta eläimen omistajalta, että lemmikistä ei ole löytynyt eläinlääkärissä mitään vikaa. Omistajalla on kuitenkin ollut sellainen tunne, että eläin ei ole täysin kunnossa. Tällöin yleensä joku osteopatialla hoidettava toiminnallinen ongelma on löytynyt ja sen käsittely on helpottanut eläimen oloa. Siksi Kivinen uskoo siihen, että omistaja yleensä tietää, jos lemmikillä ei ole kaikki kunnossa.

– Selkeitä merkkejä osteopatian tarpeesta ovat kipuilu, ontuminen, jäykkyys, hyppyongelma, rappusissa kulkemiseen liittyvät vaikeudet, yllättävät käytösongelmat, toispuolisuus, lihasjännitykset, muutokset liikkeissä ja kuumat alueet kehossa. Yleensäkin suosittelen aina tuomaan lemmikin tarkastukseen trauman jälkeen esimerkiksi sellaisessa tilanteessa, jossa eläin on kaatunut, pudonnut tai törmännyt johonkin.

Aina lemmikin omistaja ei voi olla varma siitä, onko eläimellä jokin ongelma. Tilanne on silti hyvä tarkastaa, jotta lemmikin hyvinvoinnista saadaan varmuus. Yleensä osteopaatilta saa lisätietoa eläimen terveydentilasta – ja toisaalta sekin tieto, että ongelmia ei ole, voi olla omistajalle helpotus.

– Itse kukin voi kotikonstein arvioida eläimen liikkeitä esimerkiksi houkuttelemalla namin avulla lemmikkiä kääntämään päätään sivuille sekä ylös ja alas. Koko kehon ympyrä- tai kahdeksikkoliikkeellä voi sekä arvioida liikettä että venyttää eläimen kylkiä. Silmämääräisesti voi arvioida sitä, seisooko eläin tasaisesti kaikilla raajoillaan.

 

TEKSTI | Kati Wikström

KUVAT | Stina Roth

Artikkeli on julkaistu aiemmin HESYn jäsenlehdessä.