Lotta lepäilee (vasemmalla). Valtakamppailut ovat taakse jäänyttä elämää, nykyään Lotan ja Eetun kinailun aiheena on se, kumpi kaneista saa olla nuoltavana.
Lotta-kani pomppi uuteen kotiin maaliskuussa 2010, kun Kristiina Marttinen nouti sen HESY:ltä. Marttinen adoptoi Lotan, koska hänen 4-vuotias hermeliinikaninsa Eetu kaipasi kovasti lajitoverin seuraa.
– Vaikka Eetu on melko itsenäinen, tiedän, että sekin kaipaa hellyyttä ja leikkikaveria. Kun hermeliinin käyttäytyminen alkoi hormonien takia muuttua loppuvuodesta 2009 liian vallattomaksi, oli se pakko leikkauttaa. Se oli samalla sopiva hetki totuttaa kastroitu kani uuteen kaveriin.
Eetu on ostettu kasvattajalta, mutta nyt Marttinen halusi tarjota kodin hylätylle kanille ja päätti vierailla HESY:n Eläinsuojelukeskuksessa katsomassa kodittomia eläimiä. Siellä Marttinen näki Lotan, roskiksesta pelastetun, hellyttävän naaraskanin, johon ihastui oitis.
Marttisen vieraillessa HESY:llä Lotta oli varattu, mutta se ei ilmeisesti sopeutunut uuteen kotiin tai siellä asustaneeseen kaniin, ja varaus peruttiin. Varmistuakseen siitä, että Lotta varmasti tottuisi Eetuun, päätti Marttinen tutustuttaa kanit toisiinsa HESY:n tiloissa.
– Tomerana tyttönä Lotta otti Eetulta heti luulot pois. Se hyökkäsi Eetun koppaan ja alisti uroskanin saman tien. Eetu oli ihan pöllämystynyt. Hampaita ei onneksi käytetty, mutta Lotta teki selväksi, että se on tällä reviirillä kiho, Marttinen kuvailee talttahampaiden ensikohtaamista.
Uudessa kodissa kanien asetelmat muuttuivat. Vaikka kanit saivat olla heti alusta lähtien samassa tilassa yhdessä, tekivät ne tuttavuutta kaukaa ja varovaisesti. Kahden päivän kyräilyn jälkeen edessä oli yhteentörmäys, kun Lotta ja Eetu yrittivät ottaa jälleen taistellen selvää siitä, kumpi on kotona pomo.
– Valtakamppailua ei kestänyt kauan, eikä se johtanut selvään tulokseen. Nyt kanit nököttävät vierekkäin lattialla, nuolevat ja tökkivät toisiaan. Pienen kinailun aiheena on se, kumpi kaneista saa olla nuoltavana.
Energinen pupuneito
Löytökaniksi Lotta on oppinut melko vaivattomasti uuden talon tavoille. Pieniä vaikeuksia on uusien WC-käytäntöjen sisäistämisessä silti ollut. Lotta on ilmeisesti tottunut virtsaamaan kankaalle ja käykin ahkeraan merkkaamassa sohvan ja sängyn. Välttyäkseen liinavaatteiden ja sohvan päällisten jatkuvalta pesemiseltä ja aamuisilta yllätyksiltä on Marttinen päättänyt sulkea Lotan yöksi häkkiin.
Ratkaisu on ollut kaikkien osapuolten mielestä toimiva. Lottakin on tyytyväinen, sillä se pääsee kaikkina muina vuorokauden aikoina kiitämään pitkin poikin kerrostaloyksiön lattioita. Marttisen mukaan töpöhäntä on oppinut käyttämään taitavasti kaikki asunnon neliöt hyväkseen.
– Lotta on kova menijä ja loikkii milloin sängylle, milloin sohvapöydälle. Aktiivisena kanina se vaatii enemmän virikkeitä kuin Eetu, joka on välillä ihmeissään energistä neitiä seuratessaan. Eetu pysyttelee itse mieluummin maton päällä, välttää paljasta lattiaa, jonka tunnusta ei ilmeisesti pidä, ja loikkii hillitysti yksiön yhdeltä nurkalta toiselle.
Kevään mittaan Lotta on päässyt ulkoilemaan valjaissa. Ensimmäinen ulkoilukerta oli pupuneidosta jännittävä ja vähän pelottavakin, mutta kokeneemman Eetun rohkaisemana se on uskaltautunut jo ottamaan innokkaita hyppyaskelia ja tutkimaan pihamaata.
Vieraista Lotta ei pahemmin välitä, ja Marttisen ystävien kyläilyjen ajaksi se asettuu puolustusasemiin asunnon nurkkaan tilannetta tarkkailemaan. Emäntäänsä Lotta ei sentään enää arkaile kuten aluksi, vaan vaatii tältä avoimesti rapsutuksia ja silittelyä sylissä.
Banaani kruunaa aterianLotan päivittäiset ateriat koostuvat heinästä, pelleteistä, porkkanoista ja kurkusta. Joskus aterian kruunaa banaani, jonka täyteläiseen makuun Lotta on mieltynyt. Hedelmät ovatkin makealle person pupun mieleen: kerran Lotta varasti sohvapöydältä viinirypäletertun, josta se ehti popsia vain pari marjamaista hedelmää ennen emännän väliintuloa. Karkki kuuluu sentään kiellettyjen listalle, vaikka tällaista epäystä Lotan on ollut vaikea sulattaa.
– Lotta hyppää heti viereen, kun rapistelen karkkipussia sohvalla televisiota katsellessani tai kirjaa lukiessani. Se tunkee päätä itsepintaisesti pussiin eikä tahdo uskoa, että karkki on sen komeille hampaille turmiollista. Makeisten sijaan tarjoan Lotalle naposteltavaksi pajun oksia ja muita puutavaroita, jotka pitävät sen purukaluston kunnossa.
**************************************************************************************************************************
Teologian tohtori Pauliina Kainulaisen ja ympäristöestetiikan professori Yrjö Sepänmaan toimittama tietoteos Ihmisten eläinkirja – Muuttuva eläinkulttuuri tarkastelee ihmistieteiden eläinkäsityksiä ja pohtii, mitä lisäarvoa humanistiset tieteet voivat eläintutkimukselle antaa. Teoksessa kaksitoista humanistia, teologia, yhteiskuntatieteilijää ja taiteilijaa puntaroi ihmisen ja eläimen muuttuvaa suhdetta kulttuurissamme.
Ihmistieteet taustoittavat luonto- ja eläinsuhdettamme. Kirjassa pohditaan esimerkiksi sitä, miten ihminen on riistänyt joiltain eläimiltä hyvät ominaisuudet ja samalla oikeuden olemassaoloon. Näin on käynyt aikanaan sudelle, johon on projisoitunut pahoja, petomaisia piirteitä. Tämä on ollut muovaamassa ihmisen susikäsityksiä ja nostattamassa susivihaa, joka eli sitkeänä Suomessa aina 1800-luvun puolivälistä 1970-luvulle asti. Euroopan ja Suomen susivainoista kirjoittavat yhteiskuntatieteen tohtori Outi Ratamäki ja filosofian dosentti Leena Vilkka, joka katsoo, että asennemuutos sutta kohtaan sai alkunsa Suomessa 1970-luvulla vihreän aatteen myötä: lainsäädännöllä sudellekin taattiin oikeus olemassaoloon.
Ihmisen eläinkäsitykset ilmenevät usein kielessä, yhdessä keskeisessä humanististen alojen tutkimuksen kohteessa. Kieli kantaa kulttuuria, kulttuuriarvoja ja asenteita. Filosofian tohtori Maria Suutala ottaa kirjoituksessaan kielen arvosidonnaisuuden esimerkiksi sanan eläimellisyys, joka on kulttuurissamme latautunut kielteisillä merkityksillä, ja ehdottaa kirjoituksessaan, että voisimme puhua eläimellisyyden sijaan eläinmäisyydestä.
Ihmisten eläinkirjassa paneudutaan myös nykyisessä massatuotannossa ilmeneviin eläinten hyvinvoinnin ongelmiin. Aihetta käsittelevät muun muassa filosofian maisteri Micaela Morero ja filosofian tohtori Satu Raussi. Teoksen tehotuotantoa käsittelevissä kirjoituksissa painottuvat eläinsuojelulliset ongelmat ja lihantuotannon eettinen pohdinta. Arkkitehti Juhani Pallasmaan kirjoitus eläinten arkkitehtuurista sekä kuvataiteilija Ulla Remeksen katsaus suomalaisen kuvataiteen tapaan käsitellä eläinaiheita tuovat kirjaan oman mielenkiintoisen lisänsä.
Teoksen kirjoittajat: Pauliina Kainulainen, Yrjö Sepänmaa, Taija Kaarlenkaski, Seppo Knuuttila, Teuvo Laitila, Micaela Morero, Juhani Pallasmaa, Outi Ratamäki, Satu Raussi, Ulla Remes, Maria Suutala ja Leena Vilkka.
********************************************************************************************************************
Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry toivoo kohtuutta median kanikohuun. Yhdistys muistuttaa, että villikanit eivät ole kaupunkilaisille sellainen vitsaus kuin julkisuudessa on annettu olettaa. Monesti kanituhoja on mediassa ronskisti liioiteltu ja kaniin on liitetty ominaisuuksia, joilla sen tuhoaminen on pyritty oikeuttamaan.
Lue koko tiedote
**********************************************************************************************************************
Cat Power –collegetakki lämmittää kevätiltoina
Tyköistuva, ladyfit-mallinen collegetakki lämmittää mukavasti kevättalvella. Koot: XS-XXL. (Koko L loppunut). Väri: musta. Tule ostamaan omasi Eläinsuojelupuodista tai tilaa postitse. Hinta 25 euroa.
HESY-paita (uutuustuote)
Pitkähihainen ja tyköistuva, ladyfit-mallinen HESY-paita on uutuustuote, jossa on kaksipuolinen painatus. Koot: S-XL. Värivaihtoehdot ovat valkoinen, kirkkaansininen, tummansininen, punainen, ruskea ja musta. Hinta 15 euroa.
Allakka pitää ajan tasalla
HESY:n kalenteri auttaa Matti ja Maija Myöhäisiä pysymään ajan tasalla. Sympaattista allakkaa on mukava selata myös muuten vain ajan kuluksi, sillä se esittelee vuoden jokaisena kuukautena yhden yhdistyksen pelastaman eläimen kuvan ja onnellisen käänteen saaneen tarinan. Kierrätyspaperia. Tule ostamaan omasi Eläinsuojelupuodista (Yhdyskunnantie 11) tai tilaa postitse. Hinta 5 euroa.
Ilahduta eläinystävääsi
HESY:n eläinsuojelupuodissa myydään paljon huokeita, kierrätettyjä eläintarvikkeita, kuten lämmittäviä eläinasuja, ulkoiluremmejä, ruokakippoja, leluja ja paljon muuta.
Topeliuksen Kewätkirja
Kirjailija Sakari Topelius oli perustamassa Suomen ensimmäistä eläinsuojeluyhdistystä pikkulintujen suojelemiseksi. Tästä Maj Föreningen –yhdistyksestä muotoutui myöhemmin Helsingin eläinjsuojeluyhdistys HESY ry. Topeliuksen kirjoittama ja R. Hertzbergin kuvittama Kewätkirja ilmestyi 1894. Hinta 5 euroa.
Tutustu valikoimaan: http://www.hesy.fi/tuotteet.htm
********************************************************************************************************************
Eläinsuojelukeskuksen pihasiivessä on Kulkukollin kirpputori, johon kannattaa poiketa etsimään aarteita ja jonne voi lahjoittaa kaikki tarpeettomat tavarat myytäväksi löytöeläinten hyväksi. (Isoja huonekaluja emme valitettavasti voi tilanpuutteen vuoksi ottaa vastaan).
Kirpputorilta löydät edullisia ja persoonallisia koriste-esineitä, kukkaruukkuja, astioita, pöytäliinoja, toimistotarvikkeita, urheiluvälineitä. Valikoima vaihtuu tiuhaan, sillä kirpputorille tuodaan uutta tavaraa päivittäin.
Yhdyskunnantie 11
Avoinna:
ma-pe klo 15-18,
la 12-15 ja
su 12-18.
Perintöpuoti on kirjojen, korujen, taulujen, astioiden, vaatteiden ja mitä erilaisimpien tavaroiden aarreaitta. Valikoima vaihtuu jatkuvasti, tervetuloa tekemään löytöjä! Mäkelänkatu 34, Vallila. Avoinna arkisin klo 11-18.
***********************************************************************************************************************
Seuraava kuukausikirje ilmestyy toukokuussa.
Mukavaa kevättä!
Toivottavat HESY:n eläimet ja henkilökunta.
Jos haluat saada kuukausikirjeen sekä HESY:n tiedotteita ja tietoa tulevista tapahtumista suoraan sähköpostiisi, ilmoita asiasta sähköpostitse osoitteesee n: erja.veivo@hesy.fi
Lue:
Maaliskuun kuukausikirje
Helmikuun kuukausikirje
********************************************************************************
Kodittomien eläinten avustustili:
NORDEA 200118-113063
********************************************************************************
Jäsenyys:
Voit tukea eläinsuojeluyhdistyksen toimintaa liittymällä jäseneksi. Aikuisilta jäsenmaksu on 25 euroa vuodessa ja nuorisojäseniltä (alle 18 v.) 15 euroa vuodessa. Ainaisjäsenyyden hinta on 15-kertainen vuosijäsenmaksu, yhteensä ainaisjäsenyyden maksu on siis 375 euroa.
Jäseneksi voit liittyä yksinkertaisesti maksamalla jäsenmaksun suoraan HESY:n tilille Nordea 200118-113063. Muista merkitä viestitietoihin oma nimesi, osoitteesi, syntymäaikasi ja maininta "Jäsenmaksu". Ainaisjäseniksi liittyvien tulee merkitä viestitietoihin maininta "Ainaisjäsenyys". Kaikki uudet jäsenet saavat noin parin viikon sisällä viimeisimmän jäsenlehden ja tietoa lähiajan tapahtumista.
********************************************************************************
Helsingin Eläinsuojeluyhdistys
Yhdyskunnantie 11, 00680 HELSINKI
Puh. (09) 54200 100 tai (09) 54200 101
Faksi: (09) 54200 142
Sähköposti: hesy@hesy.fi