was successfully added to your cart.

Kissojen kouluttaminen? Kissojen kouluttaminen!

By December 8, 2017Blogi

Olen kuullut monenlaisia naureskeluja urani aikana liittyen ennakkoluuloihin eläintenkouluttamisessa. ”Eihän tämä jääräpää kyllä ainakaan…”, ”Ei vanha koira opi ennää mittään” tai ”Meinasitko tosissasi kissoja koulutella?” Mutta faktahan on se, että kaikki eläimet oppivat – vauvasta vaariin, kissasta koiraan sekä hiirestä elefanttiin.

Pyysin päästä HESYlle kouluttamaan heidän kissojaan kartuttaakseni omaa osaamistani kissojen parissa. Ja voi veljet, osaamistahan sieltä ropisikin ja huimasti! Kissoja oli paljon erilaisia persoonia, joista valita keneen tutustua, eivätkä suurimmat opettajani itseasiassa olleetkaan sellaiset kissat, jotka olivat valmiiksi helppoja käsitellä ja innokkaita tekemään ihmisen kanssa – päinvastoin.

Aluksi minulle valikoitui koulutukseen kaksi hyvin erilaista kissaa. Toinen oli kaunis punavärityksinen uroskissa nimeltään Tarmo. Tarmo oli kaikkien mielestä oikein loistava kissa ja häntä kutsuttiinkin aluksi minun ”temppukissakseni,” mikä oli kyllä aika hyvä projektinimi. Tarmo oli todella sosiaalinen, suorastaan tyrkky, ja perso ruoalle. Oikeastaan Tarmo oli melko ”koiramainen” kissaksi, joten siitä oli hyvä aloitella saadakseen itsevarmuutta kissojen kanssa toimimiseen.

Toinen kissa, johon aloin hieromaan lähempää tuttavuutta, oli nimeltään Matilda. Matildaa kuvaisi hyvin sanoa, että he olivat Tarmon kanssa yö ja päivä. Tämä raidallinen kissarouva oli hyvinkin kissamainen, oman arvonsa tunteva ja kaikkia kissaoppejani mukaileva. Matilda ei perustanu minusta yhtään, eikä kyllä juuri muistakaan ihmisistä. Eikä hän todellakaan luottanut minuun, kun astelin ensimmäisen kerran hänen häkkiinsä kosketuskeppeineni!

Kyräilevä Matilda ja kaikkien kaveri Tarmo

Kouluttaakseni kissoja olin saanut teoriatasolla tietoa kissojen lajityypillisestä käytöksestä – asioista, jotka olisi tärkeää tietää nähdäkseen asiat kissan silmin ja päästäkseen ymmärrykseen sen käytöksestä. Muistan, kuinka lapsuuden ystäväni kuvaili omaa kissaansa aina jakomielitautiseksi, koska siltä ymmärtämättömän ihmisen silmään kissan toimet vaikuttivat. Yhtenä hetkenä kissa saattoi tulla syliin nukkumaan ja kierähtää söpösti selälleen, mutta seuraavana hetkenä se antoikin sylittäjälle kynnestä ja poistui tuohtuneena paikalta. Heidän toinen kissansa taas oli todella retuutettava ja söpö kaiken aikaan eikä koskaan antanut ihmisille kynnestä.

Nykyisen tietämykseni kanssa kissojen käyttäytymistä mietittyäni se käy täydellisesti järkeen. Kissa oli määrittänyt ihmisen kanssa kokoontumispaikakseen sohvan, jossa lapset usein pelasivat, sen vuoksi että silloin ihminen oli ”rauhassa” aloillaan. Ja jos se osoitti luottamustaan kääntämällä vatsansa esiin, se ei todellakaan tarkoittanut, että siitä sai paijata, joten kun lapset työnsivät kätensä sinne minne ne eivät kuuluneet, siitä annettiin varoitus ja homma puhallettiin poikki. Samaista kissaa ei myöskään saanut lähestyä ihan missä vain, vaan ainoastaan niillä alueilla, jotka se oli itse rajannut ihmisen kanssa kokoontumiskäyttöön. Perheen toinenkin kissa sai useamman kerran höykytystä tältä vanhemmalta, sillä se ei tainnut ihan tajuta, ettei myöskään kissojen kokoontumiselle sopinut ihan mikä tahansa paikka.

Mistäkö ihmeen kokoontumispaikoista minä höpötän? Kissojen lajityypilliseen käyttäytymiseen kuuluu jaotella maailma osiin ja määritellä omat paikat kaikille resursseille (syöminen, nukkuminen, tarpeiden teko, metsästäminen sekä sosiaalistuminen). Olette varmaan joskus pohtineet miksi niin monet kissat tykkäävät hengailla näppäimistöjen päällä? Ihminen on pääasiassa rauhassa, kun syventyy viettämään aikaa television tai läppärin kanssa. Siksi ne ovat kissalle oivallisia valintoja paikaksi ihmisen kanssa hengailuun, joten ne tulevat siihen kun on heidän mielestään sopiva aika pienelle sosiaalistumiselle. Todella järkeenkäyvää nyt kun sitä miettii, eikös?

Tässä tällainen pintaraapaisu kissojen maailmoihin! Seuraavassa osassa perehdyn syvemmin Tarmon sekä Matildan koulutuskertomuksiin: miten lähdimme etenemään, mihin asti pääsimme ja mitä hyötyä tästä nyt sitten olikaan.

Mukavaa joulunodotusta!

Nita Leinonen
Eläintenkouluttaja opiskelija
(Kainuun ammattiopisto)