Eläinsuojelueläinlääkärin virkoja tarvitaan, koska tällä hetkellä Helsingin ulkopuolella eläinsuojeluvalvonnasta vastaavat kunnaneläinlääkärit, joilla on myös oma vastaanotto. Kunnaneläinlääkärit joutuvat siis tarkastamaan omia maksavia asiakkaitaan. Suomi on saanut asiasta huomautuksen unionin alueella maakohtaisia yleistarkastuksia tekevältä EU-komission elintarvike- ja eläinlääkintätoimistolta. Sen laatimassa raportissa moititaan Suomen kunnaneläinlääkäreiden kaksoisroolia.
HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen pitää EU-komission huomautusta aiheellisena ja kertoo yhdistyksen kritisoineen virkaeläinlääkäreiden kaksoisroolia jo yli 30 vuotta.
– Eläinsuojeluvalvonta voi olla tehokasta vain, jos se on Helsingin mallin mukaisesti riippumatonta ja sille on tarpeeksi resursseja. Olennaista valvonnassa on myös se, että tarkastuskäyntejä tehdään yllätystarkastuksina.
Viime marraskuussa uudistettu eläinlääkintähuoltolaki ei ole parantanut maamme eläinsuojeluvalvontaa. Uudistuksen myötä kaikilla kunnilla on ollut mahdollisuus palkata valtion laskuun yksi valvontaeläinlääkäri, joka ei osallistu eläinlääkintäpalveluiden antamiseen. Vain harva kunta on tarttunut tarjoukseen. Maa- ja metsätalousministeriön Evirasta saamien väliaikatietojen mukaan Oulun seudulle on palkattu viisi, Pirkkalaan yksi ja Lietoon yksi uusi valvontaeläinlääkäri.
Maa- ja metsätalousministeriössä uskotaan, että valvontaeläinlääkärin virkoja ei ole täytetty, koska taloudellisesti ahtaalla olevissa kunnissa pelätään vakansseista koituvien kulujen lankeavan kuitenkin muutaman vuoden kuluttua niiden omaan niskaan. HESY:n puheenjohtaja Hannele Luukkainen uskoo, että kunnan virkamiehet saattavat vitkastella valvontaeläinlääkäreiden pestaamisessa myös sen takia, että niillä ei ole selkeää käsitystä uudistetun eläinlääkintähuoltolain käytännön toteutuksesta.
Tiedote uudistetusta eläinlääkintähuoltolaista on varmasti kunnat tavoittanut, mutta sen käytännön soveltaminen ei. Luukkainen huomauttaa, että uudistettu eläinlääkintähuoltolaki ei eläintuotantotiloilla pureudu myöskään ongelman ytimeen: siihen, että nykyinen eläinsuojelulaki sallii eläinten pidon olosuhteissa, jotka aiheuttavat niille joka päivä kärsimystä.
Vaikka Luukkainen arvosteleekin maa- ja metsätalousministeriötä epäselkeästä tiedotuksesta ja kuntia vitkastelusta, iloitsee hän siitä, että eläinsuojeluasioissa on otettu merkittävä askel eteenpäin toisella saralla. Eduskunnan eläinsuojeluryhmän puheenjohtaja Sari Sarkomaa on jättänyt aloitteen eläinasiavaltuutetun viran perustamisesta maa- ja metsätalousministeriöön. Eläinasiavaltuutetun tehtävänä olisi eläinten suojelun ja hyvinvoinnin ylläpitäminen ja kehittäminen yleisellä hallinnon, yhteiskuntapolitiikan ja lainsäädännön tasolla, ja hän huolehtisi niin tuotanto-, turkis- kuin lemmikkieläinten hyvinvoinnista.
– HESY on jo vuosikausi vaatinut eläinasiavaltuutetun viran perustamista. Eläimet tarvitsevat puolestapuhujaa, virallista äänitorvea, joka ajaisi eläinten oikeuksia ja huolehtisi eläinten etujen huomioonottamisesta niin hallinnossa ja lainsäädännössä kuin yhteiskuntapolitiikassakin. Eläinsuojeluvaltuutetulla olisi pääsy kabinetteihin, ja hän toimisi kuin eläinsuojelun suurlähettiläs – diplomaattisesti, mutta määrätietoisesti.
|