was successfully added to your cart.

Helmikuu: Ajatuksia eläinten hyvinvoinnin edistämisestä ja oikeuksista

Mitä eläinsuojelulain uudistus merkitsee eläimille?

Animalia järjestää kevään aikana yleisöluentoja, joissa pureudutaan eläinsuojelulain kokonaisuudistukseen ja siihen, mitä se merkitsee eläimille. Ensimmäisellä luennolla 2.2. kuultiin ex-eläinsuojeluasiamies ja eläinlääkäri Sari Salmisen sekä vanhemman tutkijan Birgitta Wahlbergin alustuksia aiheesta.

Ex-eläinsuojeluasiamies Sari Salmisen mielestä nyt on entistä tärkeämpää pitää eläinsuojelulain uudistusta koko ajan esillä. Kuva: Johanna Tunkkari.

Salminen on ollut mukana eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen ohjausryhmässä ja hänen mukaansa keskeisin muutos on se, että uuden eläinsuojelulain lähtökohdaksi asetetaan eläimen hyvinvoinnin edistäminen.

– Nykyisen eläinsuojelulain ensimmäinen tarkoitus on suojella eläintä tuskalta ja kärsimykseltä, kun tulevassa laissa eläinten hyvinvoinnin edistäminen on nostettu ensimmäiseksi tavoitteeksi. Toinen periaatteellinen tavoite on saada lakiin kirjaus eläimen itseisarvon kunnioittamisesta.

Valmisteilla olevassa eläinsuojelulakiesityksessä on ollut myös vaatimus eläinten mahdollisuudesta toteuttaa olennaisia käyttäytymistarpeitaan. Eläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnat ovat listanneet kaikille eläinlajeille yhteisiksi käyttämistarpeiksi lisääntymisen ja jälkeläisten hoidon, tutkimisen ja ympäristön tarkastelun, unen ja levon, liikkumisen, sosiaalisen kanssakäymisen, kehonhoidon, ravinnon hankinnan, lämmönsäätelyn ja leikkimisen.

– Eläintenpidon olisi tulevassa laissa pohjauduttava uusimpaan tutkittuun tietoon eläinten hyvinvoinnista ja tarpeista. Myös eläinsuojeluvalvontaa olisi syytä tehostaa, sanoi Salminen.

Se, tuleeko näin tapahtumaan, on Suomen nykyhallituksen käsissä. Salminen oli vielä viime vuoden keväällä toiveikas ja ajatteli, että eläinsuojelulain työ- ja ohjausryhmissä tehty useiden vuosien valtava työ tuottaisi hedelmää ja edistäisi eläinten hyvinvointia. Pettymys oli kova, kun kevään 2015 eduskuntavaalien jälkeen valittu hallitus ilmoitti turkisasetuksen valmistelun päättymisestä eikä hallitusohjelmassa mainittu eläimiä tai niiden hyvinvointia lainkaan. Päätöksiä perusteltiin sillä, että uudet velvoitteet ja säädökset heikentäisivät maataloustuottajien kilpailukykyä. Vuoden 2015 lopulla leikkuri iski jälleen, kun maa- ja metsätalousministeriö päätti lakkauttaa määräaikaisen eläinsuojeluasiamiehen viran.

Salminen on sittemmin jatkanut töitä Evirassa eläinsuojelulainsäädännön ja eläinkuljetusasioiden parissa. Hänen mielestään nyt onkin entistä tärkeämpää pitää eläinsuojelulain uudistusta koko ajan esillä.

Eläinsuojelulainsäädännön kolme kategoriaa

Salmisen esitelmän jälkeen puheenvuoron sai tuotantoeläinten hyvinvoinnin sääntelystä ja valvonnasta väitellyt valtiotieteiden tohtori, vanhempi tutkija Birgitta Wahlberg. Hän on ollut kansainvälisesti aktiivisesti mukana kehittämässä eläinoikeuden alaa ja on myös kirjoittanut Suomen ensimmäisen oppikirjan aiheesta (Inledning till djurskyddslagstiftningen i Finland, 2014). Hän opettaa eläinoikeutta Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa ja Åbo Akademissa. Ne ovat toistaiseksi Suomen ainoat yliopistot, jotka järjestävät aiheesta oikeustieteellisiä kursseja.

Wahlbergin esitys keskittyi eläinten oikeudelliseen asemaan, ja hän tarkasteli aihetta kansainvälisestä lainsäädännöllisestä näkökulmasta. Wahlberg jakoi esityksessään eläinsuojelulainsäädännön kolmeen eri kategoriaan, joilla jokaisella on oma tunnusmerkistönsä ja jotka rajaavat sitä, mitä lainsäädännöllä voidaan tavoitella.

Birgitta Wahlberg on tehnyt väitöskirjan eläinten hyvinvoinnin oikeudellisesta merkityksestä. Kuva: Åbo Akademi

Vallitseva lähtökohta: Suojelu kärsimykseltä ja hyvinvoinnin edistäminen

Ensimmäisen kategorian muodostaa suojelu- ja hyvinvointilainsäädäntö, jonka tunnusmerkistöön kuuluu se, että eläimiä arvostetaan ja niiden elämää säännellään eri tavoin sen mukaan, miten ihminen haluaa eläimiä käyttää. Lainsäädäntö suojelee esimerkiksi lemmikkinä pidettävää kania kivulta ja tuskalta enemmän kuin vaikka koe-eläimenä pidettävää kania. Lainsäädännön tavoitteena ei ole eläinten käytön vähentäminen, vaan sen säänteleminen. EU:n lainsäädännössä eläin tunnustetaan tuntevaksi olennoksi, mutta käytännössä eläinten tuntevuus saa väistyä ihmisen intressien tieltä.

– Lainsäädäntö rakentuu pääasiassa kahden painotuksen ympärille: sille, mitä voidaan pitää tai ei pitää tarpeettoman kärsimyksen, kivun tai tuskan aiheuttamisena eläimelle, ja sille, miten eläinten fysiologiset tarpeet ja käyttäytymistarpeet pitää ottaa huomioon eläintenpidossa, Wahlberg selvensi.

Koska lainsäädäntö perustuu ihmiskeskeisyyteen, tarpeellinen kärsimys ja/tai heikko hyvinvoinnin taso on oikeutettu lainsäädännössä monella eri tavalla. Esimerkkinä tästä on muun muassa sikojen kastroimisen laillisuus.

Eläin on tietyn laissa säännellyn suojelu- ja hyvinvointitason kohde, jolla ei ole oikeudellista subjektiviteettia. Eläimiä ei lasketa oikeushenkilöiksi – kuten esimerkiksi yhtiöitä – vaan ne ovat lainsäädännössä määritellyn suojelun kohteita (objekteja) ja/tai jonkun omaisuutta.

– Näin ollen ihmisyksilön oikeudellinen asema ja omaisuuden suoja on vahvempi kuin eläimen suojelu ja oikeudellinen status. Eläinten hyvinvointia ja suojelua säännellään määrittämällä eläinten haltijoille ja omistajille sekä muille ihmisille oikeuksia, velvollisuuksia ja vastuita, Wahlberg painotti.

Ongelmia: Eläimen luokittelu määrää suojelun tason

Nykyisin voimassa olevassa suojelu- ja hyvinvointilainsäädännössä eläinten oikeudellinen suojelu perustuu tarpeettoman ja tarpeellisen kärsimyksen välisen erottelun puntaroinnille, jonka pyrkimyksenä on myös edistää eläinten hyvinvointia lainsäädännön suomin keinoin. Lainsäädännössä säännellyllä oikeudellisella hyvinvoinnin tasolla ei kuitenkaan välttämättä ole paljoakaan tekemistä eläimen tosiasiallisen hyvinvoinnin tai elämän kanssa.

– Eläimen kärsimys sallitaan lainsäädännössä yleensä silloin, jos eläimen kärsimyksestä ei ole tieteellisesti todistettua tietoa tai jos käytännön muuttaminen tarkoittaa taloudellisia menetyksiä tai jos ”kärsimyksen ääni” on yhteiskunnassa tarpeeksi hiljainen.

Itseisarvon käsitteen käytännön merkitys

Eläinsuojelulainsäädännön toisen kategorian muodostaa eläimen itseisarvon/arvokkuuden kunnioittamiseen perustuva lainsäädäntö, jonka lähtökohtana on ajatus siitä, että eläin itsessään on arvokas riippumatta sen arvosta ihmiselle.

– Tämä edellyttää oikeudellisia kannanottoja siihen, miten ja koska ihminen voi käyttää eläimiä loukkaamatta eläimen itseisarvoa/arvokkuutta. Eläinten itseisarvon/arvokkuuden kunnioittaminen luonnollisesti laajentaa, syventää ja kiristää merkittävästi niitä vaateita, joita eläinten hyvinvoinnin tasolle oikeudellisesti asetetaan. Eläinten itseisarvon/arvokkuuden tunnustamisen pitäisi toisin sanoen rajoittaa eläinten käyttöä, vaikka lainsäädännön tarkoituksena olisikin vain eläinten itseisarvon tai arvokkuuden kunnioittaminen, Wahlberg kertoo.

Eläimen itseisarvon käsite ja sen kirjaaminen lakiin ei silti ole johtanut ns. ”hyvinvointilainsäädäntöä” tiukempaa tulkintaan eläinten hyvinvointia koskevista vaateista.

– Tuomioistuimet voivat toki perustella ja ilmaista erilaisia kannanottoja itseisarvon tunnustamisella toisin kuin hyvinvointilainsäädännön perusteella olisi mahdollista. Minun näkemykseni mukaan itseisarvoa ei kuitenkaan pitäisi sisällyttää eläinsuojelulainsäädäntöön pelkkänä moraalisena kannanottona ilman, että sillä olisi suoraan vaikutusta myös lainsäädännön aineelliseen sisältöön. Oikeusoppineiden ei myöskään pidä pyrkiä uudelleen määrittelemään itse käsitettä ja sitä kautta pyrkiä hakemaan oikeutusta ihmisen toiminnalle, Wahlberg sanoi.

Eläimet oikeussubjekteina ja eläinten oikeudet

Kolmannen kategorian muodostaa eläinten oikeuksiin perustuva lainsäädäntö. Toistaiseksi maailmassa ei ole lainsäädäntöä, joka suoraan rakentuisi eläinten oikeuksien varaan. Ehdotuksia ja näkemyksiä on kuitenkin useampia. Global Animal Law -projektin piirissä on kehitetty malli, joka sallii eläimen käytön vain, jos tietyt lakiin kirjatut lähtökohtaiset kriteerit täyttyvät.

Tässä mallissa eläin tunnustettaisiin perustuslain tasolla oikeussubjektiksi ja eläimillä olisi (perus-)eläinoikeudet, joiden turvaamisesta niin lainsäätäjä, hallintoviranomaiset, tuomioistuimet kuin jokainen kanssaihminen olisi vastuussa. Eläinten perusoikeudet rakentuisivat varovaisuus- ja välttämättömyysperiaatteiden varaa. Lisätietoja edellä mainituista periaatteista ja eläinten oikeuksista saa Global Animal Law -projektin sivuilta. 

Wahlbergin mielestä ihmisten ja eläinten intressien/oikeuksien tasapainottaminen ei ole ongelmallista. Päinvastoin, hän uskoo sen olevan tulevaisuudessa välttämätöntä.

SEY ja Animalia aloittivat tammikuussa Eläinlaki-kampanjan. Sen tarkoituksena on tavoitella Suomeen eläinsuojelulakia, joka on Euroopan kärkeä. HESY on mukana tukemassa kampanjaa ja vaatimassa eläimille parempaa asemaa. Käykää allekirjoittamassa vetoomus eläinten puolesta. Vetoomus luovutetaan eduskunnalle sitten, kun laki etenee eduskunnan käsittelyyn.

Näillä näkymin eläinsuojelulain käsittely etenee siten, että lakiesitys lähetetään tämän vuoden keväällä lausuntokierroksella ja se siirtyy eduskunnan käsittelyyn syksyllä. Uusi eläinsuojelulaki astuisi voimaan vuonna 2017.

12.3. klo 10–14 Turvasiru Tutuksi -kiertueen tempaus

HESY ja Eläinsuojeluyhdistysten Kummit ry järjestävät Turvasiru Tutuksi -kiertueen tempauksen Helsingissä lauantaina 12.3. klo 10–14.

HINNASTO (KISSAT, KOIRAT)
vain käteismaksu:

  • Turvasiru + rekisteröinti 25 €
  • Pelkkä rekisteröinti Turvasiru -palveluun 20 €

Voit tulla paikalle aikaa varaamatta.

Turvasirutukset tekee koulutettu turvasiruttaja.

Tempauksen tuotto luovutetaan HESYn eläinsuojelutyöhön.

Paikka: HESYn Eläinsuojelukeskus, Yhdyskunnantie 11, 00680 Helsinki.

Seuraava kuukausikirje ilmestyy maaliskuussa. Mukavaa kevään odottelua!

Toivottavat HESY:n eläimet ja henkilökunta.

Jos haluat saada kuukausikirjeen sekä HESYn tiedotteita ja tietoa tulevista tapahtumista suoraan sähköpostiisi, ilmoita asiasta sähköpostitse osoitteeseen: erja.veivo@hesy.fi

Mikäli et enää halua kuukausikirjettä sähköpostiisi, ilmoita asiasta edellä mainittuun sähköpostiosoitteeseen.