was successfully added to your cart.

Category

Tiedotteet

HESYltä on ilmestynyt uusi yleisesite – Kattava infopaketti kätevässä koossa

By | Ajankohtaista, Tiedotteet | No Comments

HESYltä on ilmestynyt uusi yleisesite, joka on toteutettu yhteistyössä Media Dynamo Oy:n kanssa.  Esite löytyy HESYn kotisivujen etusivulta ja siinä esitellään monipuolisesti yhdistyksen toimintaa ja tarjoamia palveluita. Brosyyrissa kerrotaan esimerkiksi yksityiskohtaisesti, miten lemmikin voi hankkia HESYltä ja mitä on vastuullinen lemmikinpito.

Esitteen sähköinen versio on interaktiivinen, eli se sisältää vaihtuvia kuvia ja klikkauksilla laajenevaa sisältöä. Esite on maksuton, ja sitä on saatavilla syyskuussa myös paperisena versiona HESYn Eläinsuojelukeskuksesta (Yhdyskunnantie 11, 00680 Helsinki, aukioloajat: ma-pe klo 10–18 ja su klo 15–18).

HESY esittää lämpimät kiitokset Media Dynamolle hyvin sujuneesta yhteistyöstä!

Säästä saksiniekka kärsimyksiltä

By | Tiedotteet | No Comments

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry.

Tiedote 18.7.2017

Säästä saksiniekka kärsimyksiltä:

Rapu ei ole raaka-aine vaan tuntemiskykyinen eläin

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY muistuttaa ravustuskauden alla, että ravut ja muut ravintona käytettävät äyriäiset kykenevät tuntemaan kipua ja niitä on siksi kohdeltava hyvin.


Ravut ovat vesieläimiä, mutta silti niitä saatetaan pitää sekä kaupoissa että kodeissa joko kuiviltaan tai liian pienissä vesimäärissä. Ravut kärsivät myös huonolaatuisesta vedestä sekä ahtaista tiloista ja tungoksesta, jos niitä säilytetään läjässä massoittain. Äyriäisiä, kuten rapuja ja hummereita, saatetaan varastoida elävinä liian pitkiä aikoja, mikä voi aiheuttaa niille stressiä.

Yleensä ravut keitetään elävinä, sillä kuolleet ravut pilaantuvat nopeasti. Saksiniekalle keittäminen elävältä on tuskallinen kuolema etenkin silloin, jos veden lämpötila nousee hitaasti kiehuvaksi. Keitinveden jäähtymisen aiheuttaa esimerkiksi liian monen ravun yhtäaikainen keittäminen kattilassa.

Ravintoloissa äyriäiset voidaan tappaa halkaisemalla tai pistämällä ja tuhoamalla niiden hermosto. HESY muistuttaa, että tällainen lopetustapa ei ole äyriäiselle tuskaton ja vaatii tekijältä aina kunnollista ammattitaitoa, jota kotikokeilla ei ole. Äyriäisellä ei ole aivojen tapaista keskushermostoa, jonka tuhoaminen aiheuttaa välittömän kuoleman, vaan eri puolilla kehoa olevia hermosolmukkeita ja -keskuksia, joita voi olla hankala paikantaa ja tuhota.

– Turhan kärsimyksen välttämiseksi äyriäistä ei pitäisi keittää ennen kuin sen hermokeskukset on tuhottu. Hermokeskuksia puolestaan ei saisi tuhota ennen kuin äyriäinen on tainnutettu. Koska rapujen ja muiden äyriäisten lopettaminen vaatii harjaantumista, elävien äyriäisten myynti tavallisille kuluttajille olisi kiellettävä. Äyriäisiä lopettavilla henkilöillä tulisi olla taito niiden tappamiseen. Tällä hetkellä rapujen lopettamista ei valvota millään tavalla ja eläviä eläimiä saatetaan tappaa hyvinkin kyseenalaisilla tavoilla suomalaiskodeissa, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Suomen eläinsuojelulaissa ja -asetuksessa esitetyt yleiset vaatimukset eläinten pidolle, hoidolle, kohtelulle ja käsittelylle koskevat kaikkia eläimiä – myös rapuja ja kaikkia muitakin selkärangattomia eläimiä. Äyriäiset on siis myös lopetettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti. Lain heikkoutena on, että siinä ei ole määritelty tarkempia sallittuja äyriäisten lopettamistapoja. Kyseessä on ison mittaluokan eläinsuojelullinen ongelma, koska Suomessa käytetään ravintona vuosittain miljoonia rapuja, hummereita, katkarapuja ja muita selkärangattomia.

– Koska ravut ja muut äyriäiset tuntevat tuskaa, niitä on suojeltava jatkossa lainsäädännöllisesti entistä paremmin ja kohdeltava hyvin ruokaketjun kaikissa vaiheissa, sanoo Luukkainen.

Ravut eivät ole ihmiselle välttämätöntä ravintoa. Äyriäisten pito- ja lopetustavoista huolestunut voi siis hyvin jättää saksiniekan ja muut selkärangattomat myös syömättä.

– Yhdessä ravussa on hyvin vähän varsinaista syötävää lihaa. Rapujen syöminen onkin suomalaisille lähinnä loppukesän ja alkusyksyn rituaali, joka on syytä kyseenalaistaa. Rapu ei ole elintarvike, vaan elävä, tuntemiskykyinen eläin, Luukkainen jatkaa.

Lisätietoja:

Tutkimuksissa monien yleisesti käytettyjen lopetusmenetelmien on todettu aiheuttavan äyriäisille kärsimystä. Ainoa poikkeus vaikuttaa olevan ravintoloiden ja äyriäisten tuottajien käyttöön kehitelty Crustastun-laite: http://crustastun.com/
Sen avulla äyriäinen voidaan tainnuttaa ennen keittämistä tai tappaa nopeasti.

Pascal Fosset et al. 2014. Anxiety-like behavior in crayfish is controlled by serotonin. Science.
http://www.sciencemag.org/content/344/6189/1293

Tamar Stelling. 2014. Rethinking invertebrate pain. New Scientist.
http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S026240791460381X

Barry Magee, Robert W. Elwood. 2013. Shock avoidance by discrimination learning in the shore crab (Carcinus maenas) is consistent with a key criterion for pain. Journal of Experimental Biology.
http://jeb.biologists.org/content/216/3/353

Robert W. Elwood, Mirjam Appel. 2009. Pain experience in hermit crabs? Animal Behaviour.
http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0003347209000712

Yhdysvaltalaisen eläinsuojeluyhdistyksen HSUS:n (The Humane Society of the United States) raportti äyriäisten kokemasta kivusta eri teurastustapojen aikana:
http://www.humanesociety.org/assets/pdfs/farm/hsus-the-welfare-of-crustaceans-at-slaughter.pdf

RSPCA Australian (The Royal Society for the Prevention of Cruelty to Animals) ohjeistus äyriäisten lopettamiseen: http://kb.rspca.org.au/afile/625/138/

Eviran ohjeita elävien rapujen säilyttämiseen ja kohteluun:
https://www.evira.fi/elaimet/elainsuojelu-ja-elainten-pito/elainsuojelu-pitopaikoissa/tuotantoelaimet/ravut/

Äyriäistä ei saa tappaa mm.
∙ repimällä tajuissaan olevaa eläintä kahtia tai pilkkomalla paloihin
∙ irrottamalla tajuissaan olevalta eläimeltä raajoja, kudosta tai lihaa
∙ mikroaaltouunissa
∙ syömällä tai tarjoilemalla ruoaksi elävää äyriäistä

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Älä jätä roskia luontoon eläinten turmaksi

By | Tiedotteet | No Comments

Tätä valkoposkihanhen siiman ja uistimen pahoin vahingoittamaa jalkaa ei voida enää pelastaa. Kuva: Marja Saarinen.

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Tiedote 11.7.2017

Älä jätä roskia luontoon eläinten turmaksi

 

 – luontoon jätetyt roskat vammauttavat ja tappavat eläimiä

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY kehottaa kaikkia luonnonhelmaan suunnistavia retkeilijöitä korjaamaan omat roskansa ja varmistamaan, että roska-astioihin päätyneet jätökset ovat vaarattomia luonnonvaraisille eläimille.

Maastoon jätetyt roskat voivat vahingoittaa vakavasti luonnoneläimiä ja ulkona liikkuvia lemmikkejä kuten kissoja ja koiria. Monet piknikeväät on kääritty muoviin tai sisältävät muoviosia, joihin utelias eläin voi sotkeutua tai jotka eläin voi niellä, mikä aiheuttaa tukehtumis- ja suolitukosvaaran.

Tölkkien muoviset pidikerenkaat voivat takertua eläimen kaulan tai kehon ympärille ja hangata ihoa rikki tai jopa kuristaa eläimen. Pahaa jälkeä saavat aikaan myös kuminauhat, jos ne pääsevät kääriytymään pieneläinten ruumiinjäsenten ympärille tai joutuvat eläimen nieluun. Paukkausjätteet olisikin luonnossa samoillessa ehdottomasti laitettava roska-astioihin ja kuminauhat ja pidikerenkaat on varmuuden vuoksi leikattava poikki ennen jäteastiaan laittamista.

– Lasipullot sekä lasiset ja metalliset säilyketölkit on toimitettava roska-astiaan. Sirpaleet voivat haavoittaa eläimiä ja kanssaretkeilijöitä, samoin metallitölkkien terävät, sahalaitaiset reunat. Ruoalta tuoksuva lasi- tai metallipurkki voi jäädä myös kiinni ravintoa etsivän eläimen päähän. Siksi tyhjät säilykeastiat olisi ennen roska-astiaan laittamista varotoimena huuhtaistava sisäpuolelta ja suljettava tiukasti kannella, jos sellainen on tarjolla, neuvoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Juoma- tai ruokatölkin avausrengas voi luonnossa päätyä linnun nokkaan ja estää eläintä syömästä. Siksi nekin on vietävä jäteastiaan. Purukumikin kulkeutuu helposti maastosta eläimen jalkaan ja sitä kautta turkkiin tai höyheniin vaikeuttamaan normaalia liikkumista. Harmittomia eivät ole hyvin pieniltä vaikuttavat roskatkaan, kuten esimerkiksi karkkipaperit ja ilmapallojen rippeet naruineen, sillä ne voivat näyttää houkuttelevilta suupaloilta ja päätyä eläimen ruoansulatuskanavaan.

Siimat silpovat lintuja

Erityisen vahingollisia luonnonvaraisille eläimille ovat hylätyt kalastustarvikkeet kuten siimat ja ongenkoukut. Siimoja takertuu esimerkiksi lintujen kauloihin, nokkaan ja jalkoihin suosituilla kalastusalueilla, ja ne voivat amputoida jalan tai hangata ihon vereslihalle. Linnuista osa kuolee rannoille siimojen vankina.

– Lintu ei pysty poistamaan nokallaan jalkaan tai kaulaa tarttunutta siimaa eikä osaa varoa siimoja kävellessään ja ruokaillessaan. Myös vesikasvillisuuteen takertuneet ja rannoille hylätyt uistimet ja ongenkoukut tarttuvat helposti kaulaan, nokkaan tai muualle ruumiiseen linnun ruokaillessa. Nokkaan takertunut koukku voi estää lintua syömästä ja aiheuttaa hitaan nälkäkuoleman, Luukkainen sanoo.

Siimaroskat ja muut pyyntitarvikkeet olisikin korjattava pois maastosta heti kalastuksen päätteeksi. Tarpeeton siima kannattaa hävittää leikkaamalla se pieniksi paloiksi ja laittaa vasta sitten jäteastiaan. Jokaisen luontoretkeilijän ja puistopiknikkejä harrastavan tulisikin noudattaa mottoa: Kaikki, minkä jaksat kantaa luontoon, jaksat varmasti kantaa myös sieltä pois!

Lisätietoja:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Pirjo Onza
toiminnanjohtaja
p. 040 646 4061
pirjo.onza@hesy.fi

Erja Veivo
tiedottaja
p. 040 577 4733
erja.veivo@hesy.fi

 

Tuhannet hylätyt eläimet kertovat karua kieltä loma-Suomesta

By | Tiedotteet | No Comments

Yksistään kissoja päätyy Suomessa löytöeläintaloille joka vuosi noin 10 000.

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Tiedote 19.6.2017

Tuhannet hylätyt eläimet kertovat karua kieltä loma-Suomesta

Kesä ja syksy ovat eläinsuojeluyhdistyksillä ja löytöeläintaloilla vuoden ruuhkahuippua. Lemmikkejä hylätään paljon lomien kynnyksellä ja lomakausien jälkeen, mikä on karu osoitus suomalaisten vastuuttomasta eläintenpidosta ja -hankinnasta. Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY muistuttaa, että lemmikin hylkääminen on Suomessa rikos.

Kesälomien aikana monessa suomalaisperheessä puhutaan lemmikin hankkimisesta, kun uuden perheenjäsenen kotiuttamiselle olisi kerrankin aikaa. Aloite lemmikin hankinnasta tulee usein perheen pienimmiltä, jotka törmäävät lomamatkoillaan kotieläintilojen eläimiin, mökkipihassa vieraileviin kissoihin ja maalaistaloihin syntyneisiin kissanpentuihin.

HESY painottaa, että mitään eläintä ei saa hankkia hetken mielijohteesta esimerkiksi lasten iloksi tai leluksi. Lemmikin hankintaa on aina harkittava perusteellisesti ja eläimestä on kannettava vastuu sen koko eliniän ajan. Jos lemmikki otetaan ajattelemattomasti, riski sen hylkäämiseen kasvaa.

Suomessa jätetään heitteille joka vuosi tuhansittain lemmikkieläimiä. Yksistään kissoja päätyy löytöeläintaloille joka vuosi noin 10 000. Eläimiä hylätään ympäri vuoden, mutta talteenottopaikoissa pahin suma koetaan kesälomien aikaan ja jälkeen.

– Keskellä kesäsesonkia ulkoa poimitaan esimerkiksi eläimiä, joille ei ole vaivauduttu tai raaskittu hankkia hoitopaikkaa lomamatkan ajaksi. Myös moni kesällä vapaasti ulkoilemaan päästetty kissa jää sille tielleen, koska kadonneita kissoja ei osata tai viitsitä etsiä. Eläimistä osa on selvästi kesyjä, mikä osoittaa niiden olleen jonkun lemmikkejä. Kaikkia ei haeta takaisin kotiin, koska omistajat eivät ole valmiita maksamaan löytöeläintaloille lemmikin hoidosta aiheutuneita kuluja. On halvempaa ottaa vaikkapa uusi kissa, HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen sanoo.

HESY muistuttaa, että eläimen heitteillejättö on rikos ja julmuutta eläintä kohtaan. Suomen olot ovat hylätylle lemmikille ankarat. Kesän aikana ulkona selvinnyt eläin kokee usein hitaan ja tuskallisen kuoleman, kun se syystalven mittaan nääntyy nälkään, paleltuu tai riutuu sairauksiin. Nekin eläimet, jotka selviytyvät talvesta ja joita ei ole leikattu, jatkavat kurjuuden kierrettä synnyttämällä ulos yhä lisää kodittomia, villiintyneitä ja nälkiintyneitä eläimiä.

Useimmiten ulos hylätty eläin on kissa, jonka oleiluun ulkona ei osata kiinnittää huomiota. Lomalaisten olisikin syytä pitää huolta kotinsa tai mökkinsä pihapiiriin hakeutuneista kulkukissoista ja muista lemmikkieläimistä. Eläin on vietävä sen alkuperäiseen kotiin, jos sellainen löytyy. Mikäli eläimen kodista ei ole tietoa, se on aina toimitettava paikalliseen löytöeläintaloon.

HESY toivoo, että uudessa eläinsuojelulaissa ainakin koirille, kaneille ja kissoille määrätään pakollinen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti. Tunnistusmerkinnän ja rekisteröinnin avulla löytöeläinten omistajat kyettäisiin jäljittämään ja lemmikkinsä heitteille jättäneet saataisiin rikosvastuuseen teoistaan. Lisäksi HESY kehottaa kissojen omistajia leikkaamaan eläimensä sekä ulkoiluttamaan niitä vain valvotusti.

Lisätietoja:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Erja Veivo
tiedottaja
p. 040 577 4733
erja.veivo@hesy.fi

HESYn hallitus tiedottaa 6.6.2017

By | Tiedotteet | No Comments

 HESYn hallitus kokoontui 6.6.2017

Yhdistyksen jäsenmaksut on lähetetty toukokuun alussa ja jäsenmaksujen karhut lähetetään nyt kesäkuun puolivälissä. Hallitus hyväksyy jokaisessa kokouksessa uudet sekä eronneet jäsenet. Yhdistys on hakenut uutta rahankeräyslupaa. Nykyinen rahankeräyslupa päättyy 31.12.2017. Yhdistys toivoo saavansa useamman vuoden keräysluvan.

HESYn työehtosopimus on valmistelijan käsittelyssä. Hallituksen työryhmä saa sen kommentoitavaksi kesän aikana ja se esitellään sen jälkeen hallitukselle.

Hallitukselle esitettiin johtoryhmän hyväksymä suunnitelma yhdistyksen kirpputori SaunaKatin sekä Perintöpuodin yhdistämisestä. Hallitus katsoi, että valmisteltu suunnitelma on hyvä ja sen ehdotuksen mukaisesti edetään siten, että SaunaKatin vuokra-aika päättyy 31.7. ja Perintöpuodin 31.8. Yhdistys vuokraa uudet tilat, joissa Perintöpuodin ja SaunaKatin toiminnot yhdistetään sopivalla konseptilla. Uudet tilat sijaitsevat osoitteessa Hämeentie 2 b. Toiminta alkaa uusissa tiloissa elokuun alussa. Asiasta tiedotetaan yhdistyksen somekanavissa sen edetessä.

Uusi eläinsuojelukeskus -työryhmä on esittänyt hallitukselle, että selvitetään, onko uusi eläinsuojelukeskus mahdollista rakentaa jo olemassa olevalle tontille Itä-Pakilaan, jossa nykyisen kaltaista toimintaa on harjoitettu yli 20 vuotta ja jossa uuden rakennuksen käyttötarkoitukselle ei näin ollen olisi oletettavasti esteitä edellyttäen, että koirille etsitään omat tilat muualta pk-seudulta.

Hallitus päätti, että nykyisen Pakilan tontin rakennusoikeuden nosto ja mahdollisiin väistötiloihin liittyvät seikat selvitetään. Koirien tilojen hankinta tehtäisiin siten, että nykyisen koiratalon tontin myyntihinnalla ostetaan soveltuvat tilat. Koiratalolle soveltuvia tiloja aletaan kartoittaa pääkaupunkiseudulta ja koiratalon tontin nykyinen kaava ja rakennusoikeus selvitetään myyntiä varten.

Hallitus kokoontuu seuraavan kerran elokuun 21. pvä.

Tiedote: Lakiluonnos eläinten hyvinvoinnista heikentää löytöeläinten asemaa

By | Tiedotteet | No Comments

Tunnistusmerkintä- ja rekisteröintivelvoite parantaisi etenkin kissojen asemaa Suomessa.

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Tiedote 9.6.2017

Lakiluonnos eläinten hyvinvoinnista heikentää löytöeläinten asemaa

– löytöeläinten hoitoajan lyhentäminen ilman tunnistusmerkintäpakkoa ja lemmikkieläinrekisteriä johtaa lemmikkien turhaan tappamiseen

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY on huolestunut uuteen eläinsuojelulakiin kaavaillusta löytöeläinten hoidon vähimmäisajan lyhentämisestä talteenottopaikassa 15 vuorokaudesta 10 vuorokauteen. Kun lakiin ei olla tässä vaiheessa kirjaamassa koirien ja kissojen pakollista tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä, löytöeläinten pääseminen alkuperäisiin koteihinsa voi vaikeutua merkittävästi. Säädös heikentäisi myös löytöeläimen omistajan oikeusturvaa.

– On käsittämätöntä, että tulevassa laissa löytöeläinten hoitoaikaa lyhennetään, mutta omistajien löytymistä ei paranneta lemmikeille säädettävällä tunnistusmerkintä- ja rekisteröintipakolla. Suomi jää tässä pahasti jälkeen muun Euroopan kehityksestä. Kärsijöinä ovat löytöeläimet ja ne omistajat, jotka eivät ymmärrä etsiä lemmikkejään riittävän ajoissa talteenottopaikoista. Eläimet voidaan lopettaa tai myydä eteenpäin 10 vuorokauden jälkeen, jolloin omistajat menettävät lemmikkinsä. Tämä on ahdistavaa paitsi omistajille myös lemmikeille, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Koirien tunnistusmerkitseminen ja rekisteröinti on määrätty pakolliseksi jo lähes kaikissa EU-maissa: 28 jäsenvaltiosta säädös on voimassa 23 maassa. (Koirien tunnistusmerkintä- ja rekisteröintivelvoitetta ei ole Suomessa, Puolassa, Tšekin tasavallassa, Saksassa lukuun ottamatta muutamia alueita/osavaltioita eikä Slovakiassa, jossa velvoite koskee ainoastaan rajat ylittävää koirien ja kissojen kauppaa). Kissojen tunnistusmerkintä- ja rekisteröintivelvoite laahaa vielä kehityksestä jäljessä ja on pakollista tällä hetkellä vain kahdessa EU-maassa (Ranskassa ja Kreikassa).

Kissojen, koirien ja kanien pakollinen tunnistusmerkintä ja rekisteröiminen yhteen valtakunnalliseen eläintietokantaan mahdollistaisi löytöeläinten omistajien jäljittämisen. Tämä nopeuttaisi löytöeläimen palautumista alkuperäiseen kotiinsa, jolloin talteenottopaikoille määrätyn minimihoitoajan lyhentäminen 10 vuorokauteen olisi perusteltua.

– Tunnistusmerkintä- ja rekisteröintivelvoitteen avulla myös lemmikkinsä hylänneet omistajat saataisiin rikosvastuuseen eläimen heitteillejätöstä. Tämä edistäisi vastuullista eläimenpitoa ja vähentäisi lemmikkien harkitsematonta hankintaa, mikä parantaisi etenkin kissojen asemaa.  Kodittomien ja villiintyneiden kissojen määrä vähenisi, jos eläimen hylkäämisestä jäisi kiinni ja siitä seuraisi rangaistus, Luukkainen sanoo.

Pakollisen tunnistusmerkinnän ja rekisteröinnin avulla kyettäisiin hillitsemään myös pentutehtailua, mikäli kasvattaja olisi velvollinen rekisteröimään pennut ennen niiden myyntiä. Lisäksi mikrosiru edesauttaisi varastetun eläimen oikean omistajan löytämistä.

HESY katsoo, että löytöeläinten asema heikkenee merkittävästi, mikäli niiden säilytysaikaa lyhennetään eikä samalla oteta käyttöön tunnistusmerkintää ja lemmikkieläinrekisteriä. Siksi ainakin koirille, kaneille ja kissoille on määrättävä Suomessa pakollinen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti. Tällöinkin löytöeläinten talteenoton minimiaika olisi syytä pitää 15 vuorokaudessa ainakin niin kauan, kunnes tunnistusmerkintä- ja rekisteröintivelvoite saadaan kattavaksi.

Erittäin kiitettävänä löytöeläinten asemaa parantavana uudistuksena HESY pitää sitä, että löytöeläinten kuljetus talteenottopaikkoihin aiotaan sisällyttää uuteen eläinten hyvinvointilakiin.

Lisätietoja:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Pirjo Onza
toiminnanjohtaja
p. 040 646 4061
pirjo.onza@hesy.fi

Erja Veivo
tiedottaja
p. 040 577 4733
erja.veivo@hesy.fi

 

 

Tiedote: Ikkunoista ja parvekkeilta putoaminen on kissalle kohtalokasta

By | Tiedotteet | No Comments


Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Tiedote 30.5.2017

Ikkunoista ja parvekkeilta putoaminen on kissalle kohtalokasta

Ilmojen lämmetessä myös kissakodeissa avataan ikkunoita ja parvekkeiden ovia sepposelleen. Tämä altistaa kissat vaaraan, mikäli ikkunoita ja parvekkeita ei ole verkotettu tai lasitettu. Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY toivookin kissatalouksien suojaavan parvekkeensa verkolla tai lasituksella ja pitämään huolen siitä, että kissat eivät pääse tipahtamaan ikkunoista.

Jos kissa putoaa kerrostalon ikkunasta tai parvekkeelta, se voi vammautua pahasti tai kuolla. Tyypillisimpiä vammoja ovat rintakehän ja pään alueen vauriot, etujalkojen, kylkiluiden ja lantion murtumat, nikamamurtumat, virtsarakon tai keuhkojen repeytyminen ja vatsan alueen vauriot. Kaupunkioloissa matalaltakin pudonnut kissa saattaa loukkaantua pahoin, koska alla ei ole pehmeää maastoa.

– Parvekeverkko tai -lasitus pelastaisi joka vuosi useita kissoja kuolemalta ja vakavilta loukkaantumisilta, sillä pelkkä parvekkeen kaide ei pidättele kissaa. Myös ikkunat on syytä verkottaa tai varustaa ikkunan aukeamista rajoittavilla välisulkimilla ja pitää ne hyvin pienellä raollaan, sillä kissa mahtuu päänsä levyisestä tuuletusaukosta ja voi tipahtaa. Vaikka pudonnut kissa ei loukkaantuisikaan, se joutuu joka tapauksessa ulos kodistaan ja voi kadota, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Kissat ovat taitavia tasapainoilijoita, mutta niillekin sattuu vahinkoja. Kissat ovat uteliaita, ja ne voivat horjahtaa tavoitellessaan hyönteisiä tai seuratessaan lintujen liikkeitä. Yhtäkkinen äänikin voi säikäyttää kissan ja aiheuttaa hengenvaarallisen tipahtamisen. Kissat saattavat pyrkiä myös omatoimisesti ulos omille teilleen suhteellisen korkealta olevista ikkunoista ja parvekkeilta.

Toisin kuin yleisesti uskotaan, kissat eivät välttämättä pysty kääntymään pudotuksen aikana ja laskeutumaan jaloilleen. Mitä matalammasta pudotuksesta on kyse, sitä vaikeampaa on kääntyminen jaloilleen. Jos kissa sattuisi putoamaan korkealta ja ehtisikin kääntyä jaloilleen, se saattaa iskeytyä maahan niin kovalla voimalla, että kissan jalat eivät kestä törmäystä.

Putoamisvammat voivat invalidisoida kissan pahoin ja vaatia monia kalliita hoitokertoja. Korkealta tipahtanut kissa on aina vietävä eläinlääkärin vastaanotolle, vaikka eläimellä ei olisikaan ulkoisia vaurioita tai oireilua.

Ruotsissa yli viiden metrin korkeudessa asuvien kissanomistajien on eläinsuojeluasetuksen nojalla pakko varustaa parvekkeensa verkolla tai muulla vastaavalla suojalla, jos kissa oleskelee parvekkeella yksin. Itävallassakin kissojen omistajilla on velvoite suojella lemmikkejään tipahtamasta parvekkeilta tai ikkunoista.

– Suomessa parvekkeiden suojaaminen on tällä hetkellä eläinten omistajien oman valinnan varassa, eivätkä heistä kaikki valitettavasti koe sitä tarpeelliseksi. Erityisen ongelmallista on se, että toisinaan parvekeverkkojen asettamista vastustaa taloyhtiö, joka katsoo verkon olevan sopimaton talon julkisivuun, sanoo Luukkainen.

Lisätietoja:

Kissatalouksien parvekeverkkopakosta määrätään Ruotsin koirien ja kissojen pidolle määrättyjen eläinsuojeluasetusten kolmannen luvun 8 §:ssä (s. 13).

Itävallan asetuksessa velvoitetaan suojelemaan kissoja tipahtamasta parvekkeilta tai ikkunoista (2. luku kohta 11).

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Pirjo Onza
toiminnanjohtaja
p. 040 646 4061
pirjo.onza@hesy.fi

Erja Veivo
tiedottaja
p. 040 577 4733
erja.veivo@hesy.fi

HESYn hallitus tiedottaa 16.5.2017

By | Tiedotteet | No Comments

HESYn hallitus tiedottaa 16.5.2017

Yhdistyksen vuosikokous pidettiin 22.4.2017. Hallituksen kokoonpano pysyi muutoin samana, mutta täydentyi yhdellä uudella varajäsenellä, joka valittiin syksyllä eronneen varajäsenen tilalle. Vuosikokousaineisto on luettavissa tästä linkistä. Vuosikokouksen pöytäkirja julkaistaan, kun pöytäkirjantarkastajat ovat sen hyväksyneet.

Vuosikokouksen pöytäkirja julkaistaan, kun pöytäkirjantarkastajat ovat sen hyväksyneet.

Hallitus järjestäytyi kokouksessa, joka pidettiin 7.5. Kokouksessa päätettiin, että varapuheenjohtajana jatkaa Tiina Larsson ja varainhoitajana Satu Kouvalainen. Yhdistyksen jäsenlehden toimituskuntaan kuuluvat Erja Veivo (toimitussihteeri), Kirsi Sharma, Minna Lahti ja Sirpa Paakkola. Lehden päätoimittajana jatkaa Hannele Luukkainen. Isännöitsijänä yhdistyksen omistamissa kiinteistöissä jatkaa Minna Lahti. Tapahtumavastaavina toimivat Mari Aro sekä Nina Immonen. Yhdistyksen kansainvälisiä asioita hoitaa Erja Veivo, ja eläinsuojeluasioista sekä eläinsuojelulainsäädäntöön liittyvistä asioista vastaa Hannele Luukkainen. Hallitus nimesi lisäksi kaksi hallituksen ulkopuolista asiantuntijaa, joista Anja Lampio vastaa kaneista ja Viivi Senghore valaisiin liittyvistä teemoista. Eläinsuojelukeskus-projektin projektipäällikkönä jatkaa yhdistyksen toiminnanjohtaja Pirjo Onza, joka vastaa projektin toteuttamisesta yhdessä työryhmän kanssa. Hallituksen edustajana työryhmässä on mukana Tiina Larsson.

Hallitus on päättänyt myydä yhdistyksen sijoitusasunnot ja sijoittaa näistä saatavat varat paremmin tuottaviin arvopapereihin. Useimmat yhdistyksen omistamat asunnot sijaitsevat asunto-osakeyhtiöissä, joihin on tulossa kalliita remontteja, kuten esimerkiksi linjasaneerauksia, ja näiden kustannukset vaikuttavat merkittävästi yhdistyksen asunnoista saatavaan tuottoon.

Hallitus on päättänyt, että Kirpputori SaunaKatti sekä Perintöpuoti yhdistetään, jotta toiminnasta saadaan kustannustehokasta. Kirpputoritoiminnasta ei ole yrityksistä huolimatta saatu kannattavaa, ja toiminta tässä muodossa kuluttaa yhdistyksen varallisuutta. Muutokset eivät vaikuta työsuhteisiin.

Itä-Pakilan toimipisteen pelastusohjeet on päivitetty ja työpaikan pelisäännöt on uusittu. Syksyn suunnitelmiin sisältyy mm. internetissä toteutettava varainkeruukampanja.

 

Tiedote: Auta luonnonvaraista eläintä harkiten

By | Tiedotteet | No Comments

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Tiedote 8.5.2017

Auta luonnonvaraista eläintä harkiten

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY muistuttaa, että yksinäisiltä vaikuttavia luonnonvaraisten eläinten poikasia on autettava aina harkiten. Kevät on monien luonnoneläinten lisääntymisaikaa ja maastossa on paljon avuttomalta vaikuttavia poikasia, joilla ei ole todellisuudessa mitään hätää. Ennen eläimeen koskemista onkin varmistettava asiantuntijalta se, että eläin on ihmisen avun tarpeessa.

– Yksin luonnossa oleva poikanen voi vaikuttaa orvolta, mutta yleensä eläimen emo on lähettyvillä. Siksi poikaseen ei tule koskea, vaan tilannetta kannattaa ensin seurata riittävän etäältä, jotta mahdollinen emo uskaltaa tulla paikalle. Emotta löydetty poikanen on toimitettava hoitoon esimerkiksi silloin, jos sen silmät eivät ole vielä auenneet, karva- tai höyhenpeite on niukka tai se on varmuudella orpoutunut. Myös epätyypillisesti käyttäytyvää yksinäistä poikasta on seurattava ja varmistettava siten sen avuntarve. Apua kaipaa niin ikään selvästi loukkaantunut, verta vuotava, pahoin tahriintunut, kouristeleva, tajuton tai muiden eläinten hyökkäyksen kohteeksi joutunut eläin, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Harkinta on tarpeen, sillä ihmisen hoidossa eläimelle voi aiheutua peruuttamatonta haittaa esimerkiksi vääränlaisesta ruokinnasta ja hoidosta. Luonnoneläimen hoito vaatii paljon ammattitaitoa ja oikeanlaiset olosuhteet, jotta eläin toipuu ja voidaan palauttaa luontoon. Siksi avuntarpeessa oleva luonnoneläin on toimitettava asiantuntevaan luonnonvaraishoitolaan. Asiantuntijoiden puoleen kannattaa kääntyä myös tilanteissa, joissa luonnonvaraisen eläimen kohtaaminen edellyttää toimenpiteitä, kuten esimerkiksi siirtoa, kiinniottoa, tarkkailua tai ensiapua. Heiltä saa tarpeen mukaiset ensiapu- ja hoito-ohjeet eläimen auttamiseen eri tilanteissa.

Luonnonvaraisiin eläimiin liittyvissä asioissa neuvoa voi kysyä pääkaupunkiseudulla esimerkiksi eläinsuojeluyhdistyksiltä ja Korkeasaaren eläintarhalta. Lisäksi Helsingin pelastuslaitoksen eläinpelastusyksikkö auttaa sairaita, loukkaantuneita tai ahdinkoon joutuneita eläimiä Helsingin alueella. Eläinsuojelulain mukaan sairasta, vahingoittunutta tai muutoin avuttomassa tilassa olevaa luonnonvaraista eläintä on pyrittävä auttamaan. Orvolta tai avuttomalta vaikuttavalla eläimellä ei välttämättä kuitenkaan ole hätää tai eläintä voidaan auttaa paikan päällä muutamilla pienillä toimenpiteillä.

Rusakot ja jänikset
Jäniksen- ja rusakonpoikaset jäävät yksin heti synnytyksen jälkeen, sillä emo käy imettämässä jälkikasvuaan kahden viikon ajan ainoastaan kerran tai kahdesti vuorokaudessa vain parin minuutin ajan. Ihmisen ei tulekaan koskea itsekseen kyyhöttävään poikaseen, jotta emo ei hylkäisi sitä.

Jos poikaset ovat vaarallisella paikalla eikä niiden siirtämistä voi välttää, tulee niitä siirtää ainoastaan muutamia metrejä suojaisampaan paikkaan. Poikasten koskettamista tulee välttää ja jättää se mahdollisimman vähäiseksi. Paljaiden käsien sijaan siirrossa voi käyttää apunaan ruohotuppoja poikasen ja käsien välissä. Jos poikasella tai aikuisella yksilöllä on näkyviä vammoja tai se ei pysty liikkumaan normaalisti, on eläin vietävä välittömästi luonnonvaraishoitolaan.

Oravat
Ulkona sokeina ja karvattominakin harhailevat oravanapoikaset tarvitsevat ihmisen apua. Myös pesästään tipahtanut poikanen, josta emo ei huolehdi, on vietävä asiantuntevaan hoitoon. Ennen kuin poikaseen kosketetaan, tilannetta kannattaa tarkkailla riittävän etäältä, sillä usein emo tulee hakemaan poikasensa vasta ympäristön rauhoituttua.

Aikuinen loukkaantunut orava on toimitettava välittömästi eläinhoitolaan. Oravat kesyyntyvät helposti ja voivat alkaa aiheuttaa ongelmia asukkaille. Siksi oravia ei pidä ruokkia parvekkeella tai asutuksen läheisyydessä.

Siilit
Siilinpoikanen on toimitettava hoitoon, jos se vaikuttaa alle 250 gramman painoiselta ja harhailee keskellä päivää yksinään avoimessa maastossa. Siilinpoikanen tarvitsee ruokintaa ja joskus myös nestehoitoa sekä loishäätöjä, joita asiantuntevat hoitolat osaavat sille tarjota. Paikallaan kyyhöttävät, harhailevat, selvästi loukkaantuneet, voimattomat ja kärpästen toukkien vaivaamat aikuiset siilit on niin ikään toimitettava hoitoon.

Linnut
Pesästään lähteneellä maastopoikasella ei ole hätää, jos emo ruokkii sitä. Sen sijaan jos kyseessä on pieni höyhenetön pesäpoikanen, se tulee nostaa takaisin pesään tai ottaa sisälle lämpimään ja viedä asiantuntevaan hoitoon mahdollisimman pian. Jos pesä on rikkoutunut, voi sen yrittää nostaa takaisin paikalleen tai korvata toisella pesällä, jonka voi rakentaa vaikka vanhasta margariinirasiasta. On tärkeää, että korvikepesä on mahdollisimman lähellä alkuperäistä pesää.

Aikuinen siipirikko lintu on aina toimitettava eläinhoitolaan. Kun kyseessä on yksijalkainen lentokykyinen lintu, on sen avuntarve varmistettava asiantuntijataholta.

Kaupungissa asustaa nykyään myös supikoiria, kettuja, huuhkajia ja muita uudisasukkaita, joiden auttaminen pitää aina jättää ammattilaisille: kohdattaessa ko. eläinryhmään kuuluvan vahingoittuneen yksilön on hätiin kutsuttava aina pelastuslaitos. Loukkaantuneesta hirvieläimestä tai suurpedoista on ilmoitettava poliisille tai alueelliselle riistakeskukselle.

Korkeasaaren villieläinsairaalan sivuilla on ohjeita luonnoneläinten auttamiseen:
http://www.korkeasaari.fi/villielainsairaala/
Villieläinsairaalan puhelinneuvonta (klo 12–13) 09 310 37887.

Helsingin pelastuslaitoksen eläinpelastusyksikkö auttaa sairaita, loukkaantuneita tai ahdinkoon joutuneita eläimiä Helsingin alueella. Näistä tulee ilmoittaa pelastuslaitoksen tilannekeskukseen, puh. 09 310 30151.

Lisätietoja:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Pirjo Onza
toiminnanjohtaja
p. 040 646 4061
pirjo.onza@hesy.fi

Erja Veivo
tiedottaja
p. 040 577 4733
erja.veivo@hesy.fi