was successfully added to your cart.

Category

Tiedotteet

100-vuotiaan Suomen eläimet ansaitsevat kunnollisen eläinsuojelulain

By | Tiedotteet | No Comments

Uusi eläinsuojelulaki ei kiellä nautojen pitämistä parsinavetoissa. Kun eläin ei pääse liikkumaan, sen liikunnantarve patoutuu.

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry.

Tiedote 4.10.2017

HESY maailman eläinten päivänä:

100-vuotiaan Suomen eläimet ansaitsevat kunnollisen eläinsuojelulain

Maailman eläinten päivää juhlistetaan keskiviikkona 4. lokakuuta Suomessa jo 108:tta kertaa. Samaan aikaan Suomi viettää satavuotisjuhlavuottaan ja yli 20 vuotta vanhaa eläinsuojelulakia uudistetaan suuntaan, joka uhkaa jättää Suomen kauas Euroopan kärkimaiden joukosta. Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY on huolestunut maa- ja metsätalousministeriön esittämistä linjauksista. Jos eläinsuojelulaki toteutuu nykylinjauksen mukaisena, siihen jää monta valuvikaa.

– Eläinsuojelulain on pohjauduttava uusimpaan tutkimustietoon eläinten hyvinvoinnista. Sen on oltava kauaskantoinen ja taattava jokaiselle eläinyksilölle kunnolliset olosuhteet ja hyvä hoito nykyisissä oloissa ja tulevissa muutoksissa. Juhlavuottaan viettävän Suomen tulisi olla eläinsuojelun edelläkävijä, joka näyttää muille maille mallia päivittämällä eläinsuojelulain vastaamaan korkeita eläinten hyvinvointistandardeja. Sen sijaan nyt esitetty laki on vanhentunut jo syntyessään, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Maa- ja metsätalousministeriö esitteli kesällä uuden eläinten hyvinvointilain linjauksia. Esitysten mukana on erittäin tervetulleita parannuksia, mutta myös puutteita, joista keskeisimpiä ovat:

  • löytöeläinten lakisääteisen tallessapidon vähimmäisajan lyhentäminen 10 vuorokauteen nykyisestä 15 vuorokaudesta
  • lemmikkien pakollisen tunnistusmerkinnän ja valtakunnallisen lemmikkieläinrekisterin perustamisen puuttuminen esityksestä
  • se, että eläimille ei turvata jatkuvaa vedensaantia pysyvissä pitopaikoissa
  • lehmien parsinavettojen salliminen
  • porsitushäkkien salliminen
  • turkistarhauksen salliminen
  • eläinsuojeluvalvonnan siirtyminen uuden maakuntahallinnon alaisuuteen pois nykyisiltä virkaeläinlääkäreiltä

HESY toivoo kansalaisten ilmaisevan kansanedustajilleen ja muille päättäjille haluavansa Suomeen modernin eläinsuojelulain, joka täyttää kaikkien eläinlajien hyvinvointitarpeet. Kantaa voi ottaa kirjoittamalla mielipidekirjoituksia ja antamalla oman lausuntonsa eläinten hyvinvointilaista sen lausuntokierroksen aikana. Kaikkien eläinten ystävien kannattaa viimeistään tässä vaiheessa allekirjoittaa Animalian ja SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton Eläinlaki-vetoomus, jos se on vielä tekemättä: www.elainlaki.fi Tavoitteena on kerätä vetoomukseen 100 000 allekirjoitusta ennen kuin se luovutetaan eduskunnalle.

HESY viettää 4.10. maailman eläinten päivää ja järjestää päivän ympärillä lukuisia yleisölle avoimia tapahtumia. Tapahtumien sarja alkaa maailman eläinten päivän aattona 3.10. klo 17.30–19.30 pidettävällä Miten koira oppii? -luennolla ja saa jatkoa 4.10. klo 17–18 Ymmärrä kissaasi -luennosta ja samana päivänä klo 16.30–20 Ison Omenan kirjastossa pidettävästä HESYn infopisteestä. 5.10. klo 17–20 on luvassa Turvasiru tutuksi -tempaus, ja eläinten viikko huipentuu lauantaina 7.10. klo 12–15 järjestettävään HESYn avoimien ovien päivään. Tarkemmat tiedot tapahtumista löytyvät internetosoitteesta: http://www.hesy.fi/tapahtumat/

Kansainvälinen eläinten päivä
Maailman eläinten päivää ryhdyttiin viettämään Suomessa HESYn puheenjohtajana vuosina 1916–1926 toimineen Constance Ullnerin aloitteesta. Ensimmäisen kerran kansainvälistä eläinten päivää vietettiin maassamme vuonna 1909 ja sitä vietetään edelleenkin joka vuosi 4.10.

Lisätietoja:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Pirjo Onza
toiminnanjohtaja
p. 040 646 4061
pirjo.onza@hesy.fi

Tunnistusmerkintä ja rekisteröinti ovat lemmikin henkivakuutus

By | Tiedotteet | No Comments

Karanneen eläimen omistaja kyetään jäljittämään tunnistusmerkinnän ja rekisteröinnin avulla.

Tiedote 3.10.2017

Tunnistusmerkintä ja rekisteröinti ovat lemmikin henkivakuutus

– Turvasiru tutuksi -kiertue 5.10. Helsingissä

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY, Suomen Kennelliitto, SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto, Animalia ja Suomen Kissaliitto peräänkuuluttavat Suomeen koirien ja kissojen pakollista tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä yhtenäiseen, kaikki tunnistusmerkityt eläimet kattavaan eläintietokantaan. Lemmikkien tunnistusmerkinnällä ja rekisteröinnillä kyettäisiin edistämään löytöeläinten palautumista omistajilleen sekä estämään vastuutonta lemmikinpitoa ja laitonta eläinkauppaa.

Tunnistusmerkintä on kadonneen eläimen henkivakuutus, jonka avulla sen omistaja kyetään jäljittämään. Nykyisen eläinsuojelulain mukaan kuntien on huolehdittava löytöeläimistä viidentoista vuorokauden ajan. Eläinsuojelulain uudistuksen yhteydessä hoitoaika saatetaan lyhentää kymmeneen vuorokauteen. Kun lakiin ei olla tässä vaiheessa kirjaamassa koirien ja kissojen pakollista tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä, löytöeläinten pääseminen alkuperäisiin koteihinsa voi vaikeutua entisestään.

– Jos tunnistusmerkitsemätöntä eläintä ei haeta määräajassa talteenottopaikasta, se voidaan lopettaa tai myydä eteenpäin. Valitettavasti kaikki eivät ymmärrä etsiä lemmikkejään riittävän ajoissa talteenottopaikoista, jolloin omistaja saattaa menettää lemmikkinsä. Tämä on ahdistavaa omistajille ja kohtalokasta lemmikeille, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Tunnistusmerkitynkin löytöeläimen omistajan etsiminen on nykyisen monesta erillisestä eläintietokannasta koostuvan järjestelmän takia kuin neulan etsimistä heinäsuovasta. Suomen Kennelliitto pitää tietokantaa koirille ja Suomen Kissaliitto kissoille. Tunnistusmerkittyjen eläinten tietokantoja ylläpitävät myös mm. Turvasiru-verkkopalvelu, Mikrosiru.com ja Siruhaku.fi-verkkopalveluun potilastietonsa tallentavat eläinlääkäriasemat. Lisäksi lukuisilla eläinsuojeluyhdistyksillä on omat erilliset eläintietokantansa.

– Ei ole mitenkään tavatonta, että tunnistusmerkityn eläimen omistajatietoja ei löydetä rekisterien hetteiköstä. Omistajatietoja ei ole välttämättä edes viety mihinkään rekisteriin tai niitä ei ole pidetty ajan tasalla, kun tähän ei ole velvoitetta, Luukkainen jatkaa.

Pakollisen tunnistusmerkinnän ja rekisteröinnin avulla kyettäisiin hillitsemään myös eläinten salakuljetuksia ja pentutehtailua, mikäli kasvattaja olisi velvollinen rekisteröimään pennut ennen niiden myyntiä. Pentutrokarien toimintaa hankaloittaisi etenkin kaikkia EU-maita koskevan kissojen ja koirien tunnistusmerkintäpakon ja EU:n laajuisen yhtenäisen lemmikkirekisterin käyttöönotto.

– Epäeettinen ja laiton koira- ja kissakauppa kasvaa kovaa vauhtia. Tunnistusmerkinnän ja rekisteröinnin avulla olisi mahdollista hillitä pentutehtailua ja laitonta maahantuontia, kun eläimen historia voitaisiin selvittää ja kasvattaja saada kiinni. Vakavaa tarttuvaa tautia kantavan eläimen liikkumista ja mahdollista tartuntariskiä muihin ihmisiin ja eläimiin voitaisiin selvittää miksosirun ja rekisteröinnin avulla. Tämä kaikki parantaisi kuluttajansuojaa ja ehkäisisi kansanterveydellisiä uhkia nykyisten sääntelemättömien lemmikkimarkkinoiden aikana, sanoo Suomen Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen.

Tunnistusmerkintä- ja rekisteröintivelvoite edistäisi niin ikään vastuullista eläimenpitoa, sillä lemmikkinsä hylänneet omistajat saataisiin rikosvastuuseen teostaan. Tämä parantaisi etenkin kissojen asemaa. Suomen löytöeläintaloille päätyy vuosittain noin 10 000 kissaa, joista keskimäärin vain joka kymmenes palaa alkuperäiseen kotiinsa, kun taas koirista valtaosa palautuu omistajalleen.

Kennelliitto on edellyttänyt vuodesta 2009 alkaen tunnistusmerkintää kaikilta rekisteröimiltään koirilta. Suomen koirista arviolta 80 prosenttia on jo nyt tunnistusmerkitty ja rekisteröity. Kennelliiton tunnistusmerkintä- ja omistajarekisteriin voi ilmoittaa myös monirotuisen tai rekisteröimättömän koiran. Sama käytäntö toimii myös Kissaliitolla. Jokaisen Kissaliiton rekisteröimän luovutettavan pennun on oltava tunnistusmerkitty. Omakissa-palvelun mikrosirurekisteriin voi ilmoittaa myös kotikissan mikrosirutiedot ilmaiseksi.

– SEY on arvioinut, että vähintään 20 000 kissaa vuodessa hylätään tai tapetaan ei-toivottuna. Ulos hylätyt, leikkaamattomat kissat lisääntyvät rajoituksetta ja aiheuttavat jatkuvasti kasvavan villiintyneiden kissalaumojen ongelman. Pakollisen tunnistusmerkinnän ja rekisteröinnin avulla eläinten hylkäämisen ja hoidotta jätön voi olettaa ajan myötä vähenevän, kun eläinten omistajien asenteet muuttuvat pikkuhiljaa. Tämä pätee erityisesti kissojen kohdalla, sanoo SEYn toiminnanjohtaja, eläinlääkäri Kati Pulli.

Löytöeläinten kohdalla saadaan aikaan myös taloudellisia säästöjä kunnissa, kun eläimen omistaja löytyy rekisteriin merkityn tunnistetiedon avulla. Pakollista tunnistusmerkintää kannattavat kyselyiden mukaan myös valvontaeläinlääkärit, terveystarkastajat ja poliisit.

Turvasiru tutuksi -tempaus

Eläinsuojeluyhdistysten Kummit ja HESY järjestävät Turvasiru tutuksi -kiertueen tempauksen Helsingissä torstaina 5.10. klo 17–20. Tapahtumassa lemmikkejä sirutetaan edulliseen hintaan ja sirutetun eläimen tiedot kirjataan Turvasiru-palvelun rekisteriin. Tapahtuman tuotto luovutetaan HESYn eläinsuojelutyöhön. Paikalle voi tulla aikaa varaamatta.

HINNASTO (kissat ja koirat), vain käteismaksu:

  • Turvasiru + rekisteröinti 25 €
  • Pelkkä rekisteröinti Turvasiru-palveluun 20 €

Sirutustempaus on osa eläinten viikon 4.–10.10. tapahtumia. Paikka: HESYn Eläinsuojelukeskus, Yhdyskunnantie 11, 00680 Helsinki.

Tapahtumassa sirutetut kotikissat voi rekisteröidä Turvasiru-palvelun lisäksi maksutta Suomen Kissaliiton rekisteriin.

Lisätietoja:

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja, Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Harri Lehkonen
hallituksen puheenjohtaja, Suomen Kennelliitto
puh. 050 329 2188, harri.lehkonen@kennelliitto.fi

Kati Pulli
toiminnanjohtaja, SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten Liitto
p. 050 371 2740
kati.pulli@sey.fi

Laura Uotila
eläinsuojeluasiantuntija, Animalia
p. 09 720 65913, 050 543 9601
laura.uotila@animalia.fi

Satu Hämäläinen
varapuheenjohtaja, Suomen Kissaliitto
p. 040 570 2707
satu.hamalainen@kissaliitto.fi

Leikkauttaminen katkaisisi kissojen kurjuuden kierteen ja vähentäisi heitteillejättöjä

By | Tiedotteet | No Comments

Kuva: Erika Lind / HESY

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry.

Tiedote 26.9.2017

Leikkauttaminen katkaisisi kissojen kurjuuden kierteen ja vähentäisi heitteillejättöjä

– HESYn leikkaustapahtuma herättelee vastuuntuntoiseen kissanpitoon

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY muistuttaa, että leikkauttaminen on tehokkain tapa torjua ei-toivottujen kissojen ylitarjontaa ja kissojen heitteillejättöjä. Suomessa hylätään joka vuosi tuhansittain kissoja. Yksistään löytöeläinten talteenottopaikkoihin päätyy vuosittain noin 10 000 kissaa, joista arviolta vain kymmenen prosenttia haetaan alkuperäiseen kotiinsa.

Kissat lisääntyvät erittäin tehokkaasti. Sukukypsyyden kissat saavuttavat yleensä jo 6–12 kuukauden ikäisinä, ja naaraskissa voi saada uuden pentueen jopa kolmen kuukauden välein. Mikäli tiinehtyneen naaraskissan vahinkopennuille ei löydy vastuuntuntoisia koteja, ne ovat vaarassa jäädä heitteille. HESY muistuttaa, että eläimen heitteillejättö on julma teko ja Suomen lain mukaan kiellettyä.

– Usein sairaudet ja loiset piinaavat oman onnensa nojaan luontoon hylättyjä kissoja, joista valtaosa kuolee talven tullen nälkään, kylmyyteen tai sairauksiin. Nekin harvat kissat, jotka selviytyvät talvesta ja joita ei ole leikattu, jatkavat kurjuuden kierrettä synnyttämällä ulos yhä lisää kodittomia ja nälkiintyneitä eläimiä. Monet kissat villiintyvät, kun minkäänlaista kosketusta ihmisiin ei ole. Kissojen leikkauttaminen olisi yksinkertainen ratkaisukeino tähän vakavaan eläinsuojelulliseen ongelmaan, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Pahimmillaan hylätyt tai karkuteille lähteneet leikkaamattomat kissat voivat lisääntyä keskenään ja muodostaa jopa sadan yksilön kissapopulaatioita, joita muutenkin kiireiset eläinsuojeluviranomaiset, eläinsuojeluyhdistykset ja vapaaehtoiset loukuttavat ja vievät löytöeläintaloille. Villiintyneitä, sisäsiittoisia ja terveysongelmista kärsiviä löytökissoja voi kuitenkin olla vaikea sijoittaa eteenpäin.

­– Erittäin ongelmallista nykytilanteessa on se, että osa löytöeläintaloista sijoittaa leikkaamattomia kissoja uusiin koteihin. Talteenottopaikat olisikin ehdottomasti velvoitettava leikkaamaan löytökissat ennen kuin ne luovutetaan uusiin koteihin, Luukkainen sanoo.

Leikkauttaminen hillitsee usein kissan menohaluja ja ennaltaehkäisee siten karkaamisia. Leikattu kissa pysyy paremmin kotinurkilla, koska sukuvietti ei houkuttele sitä kosiomatkoille. Leikatulla kissalla on myös pienempi vaara joutua tappeluihin ja saada vakavia vammoja. Leikkauttamalla kissansa omistaja osoittaa kantavansa vastuun lemmikkinsä hyvinvoinnista.

HESY järjestää lauantaina 30.9. klo 9–17 kissojen leikkaustapahtuman Eläinsuojelukeskuksessa (Yhdyskunnantie 11, 00680 Helsinki). Steriloinnin hinta on 90 euroa ja kastroinnin 45 euroa.

Tempauksella pyritään vähentämään ei-toivottujen kissojen määrää ja muistuttamaan ihmisiä kissojen leikkauttamisen tärkeydestä. Tapahtuman Facebook-sivut. 

Lisätietoja:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Pirjo Onza
toiminnanjohtaja
p. 040 646 4061
pirjo.onza@hesy.fi

Erja Veivo
tiedottaja
p. 040 577 4733
erja.veivo@hesy.fi

 

 

HESYssä ei ole rikottu työturvallisuuslakia

By | Tiedotteet | No Comments

Hallitus tiedottaa 25.9.2017

HESYssä ei ole rikottu työturvallisuuslakia

Julkisuudessakin laajaa huomiota saanut epäily työturvallisuusrikoksesta HESYssä on nyt saanut pisteen, sillä syyttäjä on päättänyt tehdä syyttämättäjättämispäätöksen: “Koska olen katsonut, että Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen toiminnassa ei ole rikottu työturvallisuuslakia, en vaadi HESYlle yhteisösakkoa.”

Tutkinnan kohteena oli yhden työntekijän ja kolmen entisen hallituksen jäsenen toiminta vuosien 2014–2016 aikana. Yhdistyksen nykyisellä hallituksella ei ollut mitään roolia asiassa. Puheenjohtaja Hannele Luukkainen ei ollut asiassa epäiltynä eikä todistajana.

Yhdistyksen kannalta tämä oli hyvä päätös ja mahdollistaa nyt paremman ilmapiirin työyhteisössämme.

 

 

 

 

Hallitus tiedottaa, syyskuu 2017

By | Tiedotteet | No Comments

Hallitus tiedottaa, syyskuu 2017

Hallitus on kokoontunut kesän jälkeen kahdesti.

Kesän aikana Kirpputori SaunaKatti ja Perintöpuoti ovat yhdistyneet, ja HESY-tori löytyy nyt Hakaniementorin vierestä osoitteesta Hämeentie 2.

Yhdistykselle on myönnetty valtionavustusta 5864 euroa. Rahat käytetään yhdistyksessä neuvonta- ja tiedotustoimintaan.

Eläinten hautausmaan siisteydestä valitetaan aika ajoin. Alueen hoidon tekee haasteelliseksi se, että alueen kulkureitit ovat kapeita ja hautarivistöt eivät ole linjoissa. Tälle ei pystytä tekemään tällä hetkellä käytännössä mitään. Hautojen päällä on paljon rikkaruohoja ja jopa pieniä puita, joiden istuttaminen on ollut kiellettyä. Hautojen hoito on sopimuksen mukaan haltijan vastuulla, eikä HESY ole kajonnut hautoihin. Alueelta kaatui Kiira-myrskyn myötä useita puita, joita Helsingin kaupunki on alueen omistajana käynyt poistamassa. Alueen ympärillä olevasta aidasta poistetaan kaatuneet ja huonokuntoiset osat. Hautausmaalla pyritään pitämään talkoot syksyn aikana säiden salliessa. Talkoista tiedotetaan yhdistyksen Facebook-sivuilla sekä hautausmaan ilmoitustaululla.

Uusi eläinsuojelukeskus -projektista teetetään arkkitehdillä suunnitelma, joka liittyy kaavamuutokseen.

HESY on avustanut jäsenjärjestöjään joko ottamalla niiltä vastaan eläimiä tai taloudellisesti. Hallitus päätti avustaa seuraavia anomuksen jättäneitä jäsenyhdistyksiä: Päijät-Hämeen Eläinsuojeluyhdistystä 850 eurolla, Mikkelin Eläinsuojeluyhdistys MESYä 850 eurolla, Kissojen Katastrofiyhdistys KKY:tä 850 eurolla ja Kissojen alkukoti ja apu ry:tä 500 eurolla.

Syksyn 2017 tapahtumia

  • #ihmisystävä. Itä-Pakilan eläintalolla on ollut loppukesästä runsaasti henkilöitä pitämässä seuraa kissoille ja kaneille. Kuka tahansa voi ilmoittautua kissojen tai kanien seuraksi. Tarkoituksena on, että kanien ja erityisesti arkojen kissojen kanssa istutaan ja niiden seurassa luetaan kirjaa tai vaan ollaan samassa tilassa, jotta ne tottuvat ihmisiin.
  • HESY järjestää Eläintenviikolla seuraavia tapahtumia, joiden tarkemmat tiedot päivitetään Facebook- ja nettisivuille.
    • Ymmärrä kissaa -luento
    • Koiran koulutus -luento
    • Mikrosirutustapahtuma
    • Sterilointi- ja kastrointitapahtuma (kissat)
    • Avoimet ovet 7.10.
  • Englanninkielinen Open House -tilaisuus 26.10.
  • Halloween -tapahtuma 31.10.
  • Marraskuussa jäsenilta
  • HESYllä on osasto Lemmikkimessuilla 11.–12.11.

Seuraava hallituksen kokous pidetään 8.10.2017

Jousimetsästystä ei tule laajentaa uusiin eläinlajeihin

By | Ajankohtaista, Tiedotteet | No Comments

Metsästysasetuksen muutoksen takia jousiaseella saa tätä nykyä metsästää mm. valkohäntäpeuroja.

Tiedote 4.9.2017

Jousimetsästystä ei tule laajentaa uusiin eläinlajeihin

–  jousipyynti on muinainen ja julma metsästysmuoto

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY, SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten Liitto, Animalia ja Wild Lynx ry vastustavat isokokoisten eläinten jousimetsästyksen aloittamista. Metsästysasetuksen muutoksen takia jousiaseella saa tätä nykyä metsästää villisikoja ja yhä useampia peuralajeja, kuten esimerkiksi valkohäntäpeuroja ja saksanhirviä. Asetuksen mukaan nuolen kärjen on oltava sellainen, että asianmukainen osuma on heti tappava. Käytännössä eläin kuitenkin kuolee usein hitaasti.

Jousimetsästys on hyvin vaativa pyyntitapa, jossa harhaosumat eivät ole tavattomia.

– Jousella eläintä ammutaan yleensä noin 20 metrin etäisyydeltä ja nuolen olisi osuttava sydämeen tai suuriin verisuoniin aiheuttaakseen nopean kuoleman. Jos nuoli ei osukaan tähdättyyn kohtaan, vaan osuu esimerkiksi lihakseen, kuolema uhkaa pitkittyä ja aiheuttaa eläimelle kohtuutonta kärsimystä. Sydämeen ja suuriin verisuoniin osuessaankin nuolen aiheuttama kuolema voi kestää useita minuutteja ja olla kivulias. Eläin pysyy yleensä tajuissaan ennen kuin kuolee verenhukkaan, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Haavakkojen määrä jousimetsästyksessä vaihtelee ja voi olla melko suuri. Joidenkin kansainvälisten tutkimusten mukaan jousella ammutuista peuroista arviolta 12–48 prosenttia haavoittuu ja pääsee pakenemaan. Määrä on huomattavasti suurempi kuin ampuma-aseella metsästettäessä. Loukkaantuneena paenneen eläimen kuolema voi kestää maastossa useita tunteja tai jopa päiviä.

Jousipyynti on muinainen metsästysmuoto, jota on käytetty ennen ampuma-aseiden keksimistä. Valitettavasti siitä on nyt tullut muotia. Eläinsuojelujärjestöjen mielestä jousiaseen metsästyskäytölle ei kuitenkaan ole perusteita.

– Eläinsuojelulain mukaan eläimelle ei saa aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä ja eläin on lopetettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti sen lopetukseen soveltuvalla menetelmällä ja tekniikalla. Jousimetsästykseen liittyy huomattavasti suurempia riskejä eläimen hyvinvoinnille kuin ampuma-aseella metsästettäessä. Jostain syystä metsästyslainsäädäntöä on uudistettu nyt eläinsuojelulaista piittaamatta, ja tätä emme mitenkään voi hyväksyä, sanoo SEYn toiminnanjohtaja Kati Pulli.

Metsästyslainsäädännön muutokset tulevat voimaan porrastetusti vuosien 2017–2019 aikana. HESY, SEY, Animalia ja Wild Lynx ry paheksuvat maa- ja metsätalousministeriön tapaa sivuuttaa eläinsuojelujärjestöjen asiantuntijanäkemykset metsästys- ja kalastussäädöksiä valmisteltaessa.

– Esityksiä metsästys- ja kalastuslainsäädännön muutoksista ei ole lähetetty yhdellekään eläinsuojelujärjestölle lausuttavaksi, vaikka kalastus ja metsästys koskettavat suurta määrää eläimiä ja aiheuttavat niille merkittävää kärsimystä. Eläinsuojelujärjestöt ovat olennainen sidosryhmä metsästys- ja kalastusasioista päätettäessä, ja niitä on jatkossa kuunneltava jo kyseisten lakien valmisteluvaiheessa. Animalia on myös aiemmin pyytänyt esityksiä meille lähetettäväksi, mutta siitä on kieltäydytty, sanoo Animalian vs. toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs.

Jousen osumatarkkuuteen liittyvät heikkoudet

* Jousen osumatarkkuutta heikentävät monet tekijät. Esimerkiksi jousen lentorata on kaareva toisin kuin lineaarisesti liikkuvalla luodilla, mikä vaikeuttaa ampumaetäisyyden arviointia.
* Jousen lentorata voi muuttua nuolen tielle osuvasta kasvillisuudesta.
* Osuma voi harhautua, jos tähtäimessä oleva eläin kuulee jousen laukaisuäänen ja ehtii liikahtaa ennen kuin nuoli saavuttaa sen.
* Suurikokoisia eläimiä jousella metsästävien on suoritettava ampumakoe, jonka kuitenkin läpäisee, jos laukaussarjan kaikki kolme laukausta vähintään sivuavat osuma-alueen ulkoreunaa. Tämä ei miltään osin vastaa oikeaa metsästystilannetta, jossa eläin liikkuu maastossa. Lisäksi asetuksessa säädetty velvoite suorittaa jousimetsästystä koskeva ampumakoe tulee voimaan vasta 1.1.2018, joten lukuisia isokokoisia eläimiä saatetaan parhaillaan metsästää taitamattomasti.

Lisätietoja:

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja, Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Kati Pulli
toiminnanjohtaja, SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten Liitto
p. 050 371 2740
kati.pulli@sey.fi

Heidi Kivekäs
vs. toiminnanjohtaja, Animalia
p. 050 384 5072
heidi.kivekas@animalia.fi

Jaana Korhonen
puheenjohtaja, Wild Lynx ry
p. 050 541 1912,
jaana.julin@gmail.com

 

 

HESYltä on ilmestynyt uusi yleisesite – Kattava infopaketti kätevässä koossa

By | Ajankohtaista, Tiedotteet | No Comments

HESYltä on ilmestynyt uusi yleisesite, joka on toteutettu yhteistyössä Media Dynamo Oy:n kanssa.  Esite löytyy HESYn kotisivujen etusivulta ja siinä esitellään monipuolisesti yhdistyksen toimintaa ja tarjoamia palveluita. Brosyyrissa kerrotaan esimerkiksi yksityiskohtaisesti, miten lemmikin voi hankkia HESYltä ja mitä on vastuullinen lemmikinpito.

Esitteen sähköinen versio on interaktiivinen, eli se sisältää vaihtuvia kuvia ja klikkauksilla laajenevaa sisältöä. Esite on maksuton, ja sitä on saatavilla syyskuussa myös paperisena versiona HESYn Eläinsuojelukeskuksesta (Yhdyskunnantie 11, 00680 Helsinki, aukioloajat: ma-pe klo 10–18 ja su klo 15–18).

HESY esittää lämpimät kiitokset Media Dynamolle hyvin sujuneesta yhteistyöstä!

Säästä saksiniekka kärsimyksiltä

By | Tiedotteet | No Comments

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry.

Tiedote 18.7.2017

Säästä saksiniekka kärsimyksiltä:

Rapu ei ole raaka-aine vaan tuntemiskykyinen eläin

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY muistuttaa ravustuskauden alla, että ravut ja muut ravintona käytettävät äyriäiset kykenevät tuntemaan kipua ja niitä on siksi kohdeltava hyvin.


Ravut ovat vesieläimiä, mutta silti niitä saatetaan pitää sekä kaupoissa että kodeissa joko kuiviltaan tai liian pienissä vesimäärissä. Ravut kärsivät myös huonolaatuisesta vedestä sekä ahtaista tiloista ja tungoksesta, jos niitä säilytetään läjässä massoittain. Äyriäisiä, kuten rapuja ja hummereita, saatetaan varastoida elävinä liian pitkiä aikoja, mikä voi aiheuttaa niille stressiä.

Yleensä ravut keitetään elävinä, sillä kuolleet ravut pilaantuvat nopeasti. Saksiniekalle keittäminen elävältä on tuskallinen kuolema etenkin silloin, jos veden lämpötila nousee hitaasti kiehuvaksi. Keitinveden jäähtymisen aiheuttaa esimerkiksi liian monen ravun yhtäaikainen keittäminen kattilassa.

Ravintoloissa äyriäiset voidaan tappaa halkaisemalla tai pistämällä ja tuhoamalla niiden hermosto. HESY muistuttaa, että tällainen lopetustapa ei ole äyriäiselle tuskaton ja vaatii tekijältä aina kunnollista ammattitaitoa, jota kotikokeilla ei ole. Äyriäisellä ei ole aivojen tapaista keskushermostoa, jonka tuhoaminen aiheuttaa välittömän kuoleman, vaan eri puolilla kehoa olevia hermosolmukkeita ja -keskuksia, joita voi olla hankala paikantaa ja tuhota.

– Turhan kärsimyksen välttämiseksi äyriäistä ei pitäisi keittää ennen kuin sen hermokeskukset on tuhottu. Hermokeskuksia puolestaan ei saisi tuhota ennen kuin äyriäinen on tainnutettu. Koska rapujen ja muiden äyriäisten lopettaminen vaatii harjaantumista, elävien äyriäisten myynti tavallisille kuluttajille olisi kiellettävä. Äyriäisiä lopettavilla henkilöillä tulisi olla taito niiden tappamiseen. Tällä hetkellä rapujen lopettamista ei valvota millään tavalla ja eläviä eläimiä saatetaan tappaa hyvinkin kyseenalaisilla tavoilla suomalaiskodeissa, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Suomen eläinsuojelulaissa ja -asetuksessa esitetyt yleiset vaatimukset eläinten pidolle, hoidolle, kohtelulle ja käsittelylle koskevat kaikkia eläimiä – myös rapuja ja kaikkia muitakin selkärangattomia eläimiä. Äyriäiset on siis myös lopetettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti. Lain heikkoutena on, että siinä ei ole määritelty tarkempia sallittuja äyriäisten lopettamistapoja. Kyseessä on ison mittaluokan eläinsuojelullinen ongelma, koska Suomessa käytetään ravintona vuosittain miljoonia rapuja, hummereita, katkarapuja ja muita selkärangattomia.

– Koska ravut ja muut äyriäiset tuntevat tuskaa, niitä on suojeltava jatkossa lainsäädännöllisesti entistä paremmin ja kohdeltava hyvin ruokaketjun kaikissa vaiheissa, sanoo Luukkainen.

Ravut eivät ole ihmiselle välttämätöntä ravintoa. Äyriäisten pito- ja lopetustavoista huolestunut voi siis hyvin jättää saksiniekan ja muut selkärangattomat myös syömättä.

– Yhdessä ravussa on hyvin vähän varsinaista syötävää lihaa. Rapujen syöminen onkin suomalaisille lähinnä loppukesän ja alkusyksyn rituaali, joka on syytä kyseenalaistaa. Rapu ei ole elintarvike, vaan elävä, tuntemiskykyinen eläin, Luukkainen jatkaa.

Lisätietoja:

Tutkimuksissa monien yleisesti käytettyjen lopetusmenetelmien on todettu aiheuttavan äyriäisille kärsimystä. Ainoa poikkeus vaikuttaa olevan ravintoloiden ja äyriäisten tuottajien käyttöön kehitelty Crustastun-laite: http://crustastun.com/
Sen avulla äyriäinen voidaan tainnuttaa ennen keittämistä tai tappaa nopeasti.

Pascal Fosset et al. 2014. Anxiety-like behavior in crayfish is controlled by serotonin. Science.
http://www.sciencemag.org/content/344/6189/1293

Tamar Stelling. 2014. Rethinking invertebrate pain. New Scientist.
http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S026240791460381X

Barry Magee, Robert W. Elwood. 2013. Shock avoidance by discrimination learning in the shore crab (Carcinus maenas) is consistent with a key criterion for pain. Journal of Experimental Biology.
http://jeb.biologists.org/content/216/3/353

Robert W. Elwood, Mirjam Appel. 2009. Pain experience in hermit crabs? Animal Behaviour.
http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0003347209000712

Yhdysvaltalaisen eläinsuojeluyhdistyksen HSUS:n (The Humane Society of the United States) raportti äyriäisten kokemasta kivusta eri teurastustapojen aikana:
http://www.humanesociety.org/assets/pdfs/farm/hsus-the-welfare-of-crustaceans-at-slaughter.pdf

RSPCA Australian (The Royal Society for the Prevention of Cruelty to Animals) ohjeistus äyriäisten lopettamiseen: http://kb.rspca.org.au/afile/625/138/

Eviran ohjeita elävien rapujen säilyttämiseen ja kohteluun:
https://www.evira.fi/elaimet/elainsuojelu-ja-elainten-pito/elainsuojelu-pitopaikoissa/tuotantoelaimet/ravut/

Äyriäistä ei saa tappaa mm.
∙ repimällä tajuissaan olevaa eläintä kahtia tai pilkkomalla paloihin
∙ irrottamalla tajuissaan olevalta eläimeltä raajoja, kudosta tai lihaa
∙ mikroaaltouunissa
∙ syömällä tai tarjoilemalla ruoaksi elävää äyriäistä

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Älä jätä roskia luontoon eläinten turmaksi

By | Tiedotteet | No Comments

Tätä valkoposkihanhen siiman ja uistimen pahoin vahingoittamaa jalkaa ei voida enää pelastaa. Kuva: Marja Saarinen.

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Tiedote 11.7.2017

Älä jätä roskia luontoon eläinten turmaksi

 

 – luontoon jätetyt roskat vammauttavat ja tappavat eläimiä

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY kehottaa kaikkia luonnonhelmaan suunnistavia retkeilijöitä korjaamaan omat roskansa ja varmistamaan, että roska-astioihin päätyneet jätökset ovat vaarattomia luonnonvaraisille eläimille.

Maastoon jätetyt roskat voivat vahingoittaa vakavasti luonnoneläimiä ja ulkona liikkuvia lemmikkejä kuten kissoja ja koiria. Monet piknikeväät on kääritty muoviin tai sisältävät muoviosia, joihin utelias eläin voi sotkeutua tai jotka eläin voi niellä, mikä aiheuttaa tukehtumis- ja suolitukosvaaran.

Tölkkien muoviset pidikerenkaat voivat takertua eläimen kaulan tai kehon ympärille ja hangata ihoa rikki tai jopa kuristaa eläimen. Pahaa jälkeä saavat aikaan myös kuminauhat, jos ne pääsevät kääriytymään pieneläinten ruumiinjäsenten ympärille tai joutuvat eläimen nieluun. Paukkausjätteet olisikin luonnossa samoillessa ehdottomasti laitettava roska-astioihin ja kuminauhat ja pidikerenkaat on varmuuden vuoksi leikattava poikki ennen jäteastiaan laittamista.

– Lasipullot sekä lasiset ja metalliset säilyketölkit on toimitettava roska-astiaan. Sirpaleet voivat haavoittaa eläimiä ja kanssaretkeilijöitä, samoin metallitölkkien terävät, sahalaitaiset reunat. Ruoalta tuoksuva lasi- tai metallipurkki voi jäädä myös kiinni ravintoa etsivän eläimen päähän. Siksi tyhjät säilykeastiat olisi ennen roska-astiaan laittamista varotoimena huuhtaistava sisäpuolelta ja suljettava tiukasti kannella, jos sellainen on tarjolla, neuvoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Juoma- tai ruokatölkin avausrengas voi luonnossa päätyä linnun nokkaan ja estää eläintä syömästä. Siksi nekin on vietävä jäteastiaan. Purukumikin kulkeutuu helposti maastosta eläimen jalkaan ja sitä kautta turkkiin tai höyheniin vaikeuttamaan normaalia liikkumista. Harmittomia eivät ole hyvin pieniltä vaikuttavat roskatkaan, kuten esimerkiksi karkkipaperit ja ilmapallojen rippeet naruineen, sillä ne voivat näyttää houkuttelevilta suupaloilta ja päätyä eläimen ruoansulatuskanavaan.

Siimat silpovat lintuja

Erityisen vahingollisia luonnonvaraisille eläimille ovat hylätyt kalastustarvikkeet kuten siimat ja ongenkoukut. Siimoja takertuu esimerkiksi lintujen kauloihin, nokkaan ja jalkoihin suosituilla kalastusalueilla, ja ne voivat amputoida jalan tai hangata ihon vereslihalle. Linnuista osa kuolee rannoille siimojen vankina.

– Lintu ei pysty poistamaan nokallaan jalkaan tai kaulaa tarttunutta siimaa eikä osaa varoa siimoja kävellessään ja ruokaillessaan. Myös vesikasvillisuuteen takertuneet ja rannoille hylätyt uistimet ja ongenkoukut tarttuvat helposti kaulaan, nokkaan tai muualle ruumiiseen linnun ruokaillessa. Nokkaan takertunut koukku voi estää lintua syömästä ja aiheuttaa hitaan nälkäkuoleman, Luukkainen sanoo.

Siimaroskat ja muut pyyntitarvikkeet olisikin korjattava pois maastosta heti kalastuksen päätteeksi. Tarpeeton siima kannattaa hävittää leikkaamalla se pieniksi paloiksi ja laittaa vasta sitten jäteastiaan. Jokaisen luontoretkeilijän ja puistopiknikkejä harrastavan tulisikin noudattaa mottoa: Kaikki, minkä jaksat kantaa luontoon, jaksat varmasti kantaa myös sieltä pois!

Lisätietoja:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Pirjo Onza
toiminnanjohtaja
p. 040 646 4061
pirjo.onza@hesy.fi

Erja Veivo
tiedottaja
p. 040 577 4733
erja.veivo@hesy.fi