was successfully added to your cart.

Category

Ajankohtaista

Säästä saksiniekka kärsimyksiltä

By | Tiedotteet | No Comments

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry.

Tiedote 18.7.2017

Säästä saksiniekka kärsimyksiltä:

Rapu ei ole raaka-aine vaan tuntemiskykyinen eläin

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY muistuttaa ravustuskauden alla, että ravut ja muut ravintona käytettävät äyriäiset kykenevät tuntemaan kipua ja niitä on siksi kohdeltava hyvin.


Ravut ovat vesieläimiä, mutta silti niitä saatetaan pitää sekä kaupoissa että kodeissa joko kuiviltaan tai liian pienissä vesimäärissä. Ravut kärsivät myös huonolaatuisesta vedestä sekä ahtaista tiloista ja tungoksesta, jos niitä säilytetään läjässä massoittain. Äyriäisiä, kuten rapuja ja hummereita, saatetaan varastoida elävinä liian pitkiä aikoja, mikä voi aiheuttaa niille stressiä.

Yleensä ravut keitetään elävinä, sillä kuolleet ravut pilaantuvat nopeasti. Saksiniekalle keittäminen elävältä on tuskallinen kuolema etenkin silloin, jos veden lämpötila nousee hitaasti kiehuvaksi. Keitinveden jäähtymisen aiheuttaa esimerkiksi liian monen ravun yhtäaikainen keittäminen kattilassa.

Ravintoloissa äyriäiset voidaan tappaa halkaisemalla tai pistämällä ja tuhoamalla niiden hermosto. HESY muistuttaa, että tällainen lopetustapa ei ole äyriäiselle tuskaton ja vaatii tekijältä aina kunnollista ammattitaitoa, jota kotikokeilla ei ole. Äyriäisellä ei ole aivojen tapaista keskushermostoa, jonka tuhoaminen aiheuttaa välittömän kuoleman, vaan eri puolilla kehoa olevia hermosolmukkeita ja -keskuksia, joita voi olla hankala paikantaa ja tuhota.

– Turhan kärsimyksen välttämiseksi äyriäistä ei pitäisi keittää ennen kuin sen hermokeskukset on tuhottu. Hermokeskuksia puolestaan ei saisi tuhota ennen kuin äyriäinen on tainnutettu. Koska rapujen ja muiden äyriäisten lopettaminen vaatii harjaantumista, elävien äyriäisten myynti tavallisille kuluttajille olisi kiellettävä. Äyriäisiä lopettavilla henkilöillä tulisi olla taito niiden tappamiseen. Tällä hetkellä rapujen lopettamista ei valvota millään tavalla ja eläviä eläimiä saatetaan tappaa hyvinkin kyseenalaisilla tavoilla suomalaiskodeissa, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Suomen eläinsuojelulaissa ja -asetuksessa esitetyt yleiset vaatimukset eläinten pidolle, hoidolle, kohtelulle ja käsittelylle koskevat kaikkia eläimiä – myös rapuja ja kaikkia muitakin selkärangattomia eläimiä. Äyriäiset on siis myös lopetettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti. Lain heikkoutena on, että siinä ei ole määritelty tarkempia sallittuja äyriäisten lopettamistapoja. Kyseessä on ison mittaluokan eläinsuojelullinen ongelma, koska Suomessa käytetään ravintona vuosittain miljoonia rapuja, hummereita, katkarapuja ja muita selkärangattomia.

– Koska ravut ja muut äyriäiset tuntevat tuskaa, niitä on suojeltava jatkossa lainsäädännöllisesti entistä paremmin ja kohdeltava hyvin ruokaketjun kaikissa vaiheissa, sanoo Luukkainen.

Ravut eivät ole ihmiselle välttämätöntä ravintoa. Äyriäisten pito- ja lopetustavoista huolestunut voi siis hyvin jättää saksiniekan ja muut selkärangattomat myös syömättä.

– Yhdessä ravussa on hyvin vähän varsinaista syötävää lihaa. Rapujen syöminen onkin suomalaisille lähinnä loppukesän ja alkusyksyn rituaali, joka on syytä kyseenalaistaa. Rapu ei ole elintarvike, vaan elävä, tuntemiskykyinen eläin, Luukkainen jatkaa.

Lisätietoja:

Tutkimuksissa monien yleisesti käytettyjen lopetusmenetelmien on todettu aiheuttavan äyriäisille kärsimystä. Ainoa poikkeus vaikuttaa olevan ravintoloiden ja äyriäisten tuottajien käyttöön kehitelty Crustastun-laite: http://crustastun.com/
Sen avulla äyriäinen voidaan tainnuttaa ennen keittämistä tai tappaa nopeasti.

Pascal Fosset et al. 2014. Anxiety-like behavior in crayfish is controlled by serotonin. Science.
http://www.sciencemag.org/content/344/6189/1293

Tamar Stelling. 2014. Rethinking invertebrate pain. New Scientist.
http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S026240791460381X

Barry Magee, Robert W. Elwood. 2013. Shock avoidance by discrimination learning in the shore crab (Carcinus maenas) is consistent with a key criterion for pain. Journal of Experimental Biology.
http://jeb.biologists.org/content/216/3/353

Robert W. Elwood, Mirjam Appel. 2009. Pain experience in hermit crabs? Animal Behaviour.
http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0003347209000712

Yhdysvaltalaisen eläinsuojeluyhdistyksen HSUS:n (The Humane Society of the United States) raportti äyriäisten kokemasta kivusta eri teurastustapojen aikana:
http://www.humanesociety.org/assets/pdfs/farm/hsus-the-welfare-of-crustaceans-at-slaughter.pdf

RSPCA Australian (The Royal Society for the Prevention of Cruelty to Animals) ohjeistus äyriäisten lopettamiseen: http://kb.rspca.org.au/afile/625/138/

Eviran ohjeita elävien rapujen säilyttämiseen ja kohteluun:
https://www.evira.fi/elaimet/elainsuojelu-ja-elainten-pito/elainsuojelu-pitopaikoissa/tuotantoelaimet/ravut/

Äyriäistä ei saa tappaa mm.
∙ repimällä tajuissaan olevaa eläintä kahtia tai pilkkomalla paloihin
∙ irrottamalla tajuissaan olevalta eläimeltä raajoja, kudosta tai lihaa
∙ mikroaaltouunissa
∙ syömällä tai tarjoilemalla ruoaksi elävää äyriäistä

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Heinä- ja elokuu: Hyvä koti sai Hemmon rentoutumaan

By | Ajankohtaista, Kuukausikirjeet | No Comments

Hemmo-kissan uusi elämä

Ovikello soi, ja valkomusta kissa pujahtaa saman tien sängyn alle piiloon. Vaikka Hemmo-kissa vierastaakin kyläilijöitä, on se rauhoittunut paljon omistajansa Jarkko Rannilan hoidossa.

Hemmo on vuoden 2014 kesäkuussa syntynyt maatiaiskissa. Sen syntymäpaikka sijaitsee Kouvolassa. Kissa on aiemmin majaillut toisissakin HESYn kautta löydetyissä perheissä, mutta pysyvä koti löytyi vasta noin puoli vuotta sitten. Jarkon kissa oli menehtynyt hiljattain, ja mies haikaili uutta lemmikkiä. Niin Jarkko etsiytyi HESYn verkkosivuille ja kiinnitti heti huomiota Hemmon hienoon ulkonäköön. Hän päätti adoptoida kissan.

Kollikissan taustoista ei ole kovin tarkkaa tietoa. Kainomieli säpsähtelee välillä eikä ole ehkä koskaan tottunut ihmisiin tai ainakaan silittelyyn ja koskemiseen. Kärsivällisyyttä on siis tarvittu! Pari ensimmäistä päivää Hemmo vietti uudessa kodissaan saunan lauteiden alla piilossa – korvat tiukassa luimussa. Kissan naukuminenkin oli alkuaikoina epämääräistä pihinää, ikään kuin se olisi vasta opetellut ääntelemään kissimirrien kielellä.

Herkuttelua ja lelujen uittamista

 Kooltaan Hemmo on iso, noin viisikiloinen ja syökin sen mukaisesti. Tavallisten kissanruokien lisäksi Hemmo herkuttelee katkaravuilla: tyypillinen annos koostuu muutamista katkoista, joista on huuhdeltu liika suola. Kolli saa myös suosikkejaan eli feta- ja aurajuustoja, mutta pienen pieninä paloina ja silloin tällöin. Ateria kuin ateria muuttuu Hemmon käpälissä usein leluksi, kun se innostuu huiskimaan ruokaa ja jahtaamaan ruokanappeja lattialla.

Illat ovat vilkasta aikaa. Hemmo voi ehtooaikaan temmeltää ja leikkiä tuntitolkulla: mieluista huvittelua on esimerkiksi heitetyn lelun noutaminen. Mattoja on silloin turha olla jatkuvasti suoristelemassa, kun Hemmo sutii ne rullalle juoksennellessaan ympäri asuntoa. Toisinaan Hemmo karkeloi uittamalla lempilelujaan vesikupissa. Tällaisesta ajanvietetavasta Jarkolla ei ollut kokemusta aikaisemman kissansa kanssa. Internetiä selatessaan hänelle kuitenkin selvisi, että samaa hulluttelua harrastavat muutkin kissat.

Kehitystä oikeaan suuntaan

Hemmon nau’unta on edelleen vaimeaa, mutta harjoittelu on voimistanut sen äänihuulia. Kantokoppaa Hemmo vielä kammoaa, mutta matka sen uumeniin onnistuu jotenkuten katkarapulahjuksilla.

Hemmosta tuskin saa sylikissaa, Jarkko arvelee, mutta se ei miestä vaivaa.

– Ehkä se vähän rauhoittuu, mutta ei sen paljon tarvitsekaan. Seurattavaa piisaa, kun kissa pistää menemään.

Pehmentymistä on silti jo havaittavissa. Nykyään Hemmo hakeutuu jo omatoimisesti siliteltäväksi ja on pyrkinyt syliinkin kahdesti. Harjoittelemisen varaa on siis vielä, mutta suunta on oikea.

Teksti: Sara Kuisma

Kirjottaja on 16-vuotias lukiolainen, joka kirjoittaa HESYn kuukausikirjeitä vapaaehtoisesti.
Jos haluat tukea HESYn toimintaa, voit ilmoittautua vapaaehtoiseksi tai antaa lahjoituksen tai kodin hylätylle eläimelle.


Tue kodittomien lemmikkieläinten hyväksi tehtävää työtä

Voit tukea Hemmon kohtalotovereita tekemällä lahjoituksen HESYn avustustilille FI09 2001 1800 113063. Kirjoita viestiksi ”Lahjoitus” tai käytä viitenumeroa 100586. Pienikin lahjoitus auttaa!

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry:llä on Poliisihallituksen myöntämä rahankeräyslupa, jonka numero on: RA/2017/13. Lupa on voimassa 1.2017–31.12.2017 Uudenmaan maakunnan alueella. Kerättyjä varoja käytetään vuosien 2017–2018 kuluessa.


HESYn kannatustuotteita kesäkauteen

Cat Power, aikuisten t-paita 13 €
HESYn klassikkopaita, jossa on Cat Power -painatus kissahahmolla. Ladyfit-malli. Väri: musta, muita värejä vain muutamassa koossa. Kokovaihtoehdot: M–XL. Kaikkiin tilauksiin lisätään postikulut painon mukaan. Alle 20 euron tilauksiin lisätään myös 5 euron käsittelymaksu. Tutustu ja tilaa.

Lasten t-paidat 8 €
Värivaihtoehdot ovat punainen ja keltainen. Kokovaihtoehdot ovat 128 cm ja 140 cm.  Cat Power -painatusta saatavana vain kokona 140 cm. Koirat-painatusta saatavana molempina kokovaihtoehtoina. Kaikkiin tilauksiin lisätään postikulut painon mukaan. Alle 20 euron tilauksiin lisätään myös 5 euron käsittelymaksu. Tutustu ja tilaa

Ilahduta läheisiäsi HESYn taidekorteilla
HESYn tuotevalikoima on saanut täydennystä! Myyntiin ovat tulleet Mikko Kääriän tekemät upeat eläinaiheiset taidekortit. Yhden kortin kappalehinta on 0,50 €. Kymmenen kappaleen nippu kortteja maksaa 4 €. Tee tilaus ja ilahduta ystäviäsi ja sukulaisiasi kesäisellä tervehdyksellä, jolla osoitat heidän olevan mielessäsi ja sinulle tärkeitä. Kaikkiin tilauksiin lisätään postikulut painon mukaan. Alle 20 euron tilauksiin lisätään myös 5 euron käsittelymaksu.


Lemmikin hyvinvointiopas

HESYltä on ilmestynyt lemmikkien hyvinvoinnista kertova esite, jossa esitellään lemmikin koko elämänkaari pentuiästä seniorivuosiin. Tutustu esitteeseemme!

 

 

 

 


HESYn seuraava kuukausikirje ilmestyy syksyllä. Aurinkoista ja rauhallista kesää!

Toivottavat HESYn eläimet, henkilökunta ja hallitus

Jos haluat saada kuukausikirjeen sekä HESYn tiedotteita ja tietoa tulevista tapahtumista suoraan sähköpostiisi, ilmoita asiasta sähköpostitse osoitteeseen: erja.veivo@hesy.fi

Älä jätä roskia luontoon eläinten turmaksi

By | Tiedotteet | No Comments

Tätä valkoposkihanhen siiman ja uistimen pahoin vahingoittamaa jalkaa ei voida enää pelastaa. Kuva: Marja Saarinen.

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Tiedote 11.7.2017

Älä jätä roskia luontoon eläinten turmaksi

 

 – luontoon jätetyt roskat vammauttavat ja tappavat eläimiä

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY kehottaa kaikkia luonnonhelmaan suunnistavia retkeilijöitä korjaamaan omat roskansa ja varmistamaan, että roska-astioihin päätyneet jätökset ovat vaarattomia luonnonvaraisille eläimille.

Maastoon jätetyt roskat voivat vahingoittaa vakavasti luonnoneläimiä ja ulkona liikkuvia lemmikkejä kuten kissoja ja koiria. Monet piknikeväät on kääritty muoviin tai sisältävät muoviosia, joihin utelias eläin voi sotkeutua tai jotka eläin voi niellä, mikä aiheuttaa tukehtumis- ja suolitukosvaaran.

Tölkkien muoviset pidikerenkaat voivat takertua eläimen kaulan tai kehon ympärille ja hangata ihoa rikki tai jopa kuristaa eläimen. Pahaa jälkeä saavat aikaan myös kuminauhat, jos ne pääsevät kääriytymään pieneläinten ruumiinjäsenten ympärille tai joutuvat eläimen nieluun. Paukkausjätteet olisikin luonnossa samoillessa ehdottomasti laitettava roska-astioihin ja kuminauhat ja pidikerenkaat on varmuuden vuoksi leikattava poikki ennen jäteastiaan laittamista.

– Lasipullot sekä lasiset ja metalliset säilyketölkit on toimitettava roska-astiaan. Sirpaleet voivat haavoittaa eläimiä ja kanssaretkeilijöitä, samoin metallitölkkien terävät, sahalaitaiset reunat. Ruoalta tuoksuva lasi- tai metallipurkki voi jäädä myös kiinni ravintoa etsivän eläimen päähän. Siksi tyhjät säilykeastiat olisi ennen roska-astiaan laittamista varotoimena huuhtaistava sisäpuolelta ja suljettava tiukasti kannella, jos sellainen on tarjolla, neuvoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Juoma- tai ruokatölkin avausrengas voi luonnossa päätyä linnun nokkaan ja estää eläintä syömästä. Siksi nekin on vietävä jäteastiaan. Purukumikin kulkeutuu helposti maastosta eläimen jalkaan ja sitä kautta turkkiin tai höyheniin vaikeuttamaan normaalia liikkumista. Harmittomia eivät ole hyvin pieniltä vaikuttavat roskatkaan, kuten esimerkiksi karkkipaperit ja ilmapallojen rippeet naruineen, sillä ne voivat näyttää houkuttelevilta suupaloilta ja päätyä eläimen ruoansulatuskanavaan.

Siimat silpovat lintuja

Erityisen vahingollisia luonnonvaraisille eläimille ovat hylätyt kalastustarvikkeet kuten siimat ja ongenkoukut. Siimoja takertuu esimerkiksi lintujen kauloihin, nokkaan ja jalkoihin suosituilla kalastusalueilla, ja ne voivat amputoida jalan tai hangata ihon vereslihalle. Linnuista osa kuolee rannoille siimojen vankina.

– Lintu ei pysty poistamaan nokallaan jalkaan tai kaulaa tarttunutta siimaa eikä osaa varoa siimoja kävellessään ja ruokaillessaan. Myös vesikasvillisuuteen takertuneet ja rannoille hylätyt uistimet ja ongenkoukut tarttuvat helposti kaulaan, nokkaan tai muualle ruumiiseen linnun ruokaillessa. Nokkaan takertunut koukku voi estää lintua syömästä ja aiheuttaa hitaan nälkäkuoleman, Luukkainen sanoo.

Siimaroskat ja muut pyyntitarvikkeet olisikin korjattava pois maastosta heti kalastuksen päätteeksi. Tarpeeton siima kannattaa hävittää leikkaamalla se pieniksi paloiksi ja laittaa vasta sitten jäteastiaan. Jokaisen luontoretkeilijän ja puistopiknikkejä harrastavan tulisikin noudattaa mottoa: Kaikki, minkä jaksat kantaa luontoon, jaksat varmasti kantaa myös sieltä pois!

Lisätietoja:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Pirjo Onza
toiminnanjohtaja
p. 040 646 4061
pirjo.onza@hesy.fi

Erja Veivo
tiedottaja
p. 040 577 4733
erja.veivo@hesy.fi

 

Tuhannet hylätyt eläimet kertovat karua kieltä loma-Suomesta

By | Tiedotteet | No Comments

Yksistään kissoja päätyy Suomessa löytöeläintaloille joka vuosi noin 10 000.

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Tiedote 19.6.2017

Tuhannet hylätyt eläimet kertovat karua kieltä loma-Suomesta

Kesä ja syksy ovat eläinsuojeluyhdistyksillä ja löytöeläintaloilla vuoden ruuhkahuippua. Lemmikkejä hylätään paljon lomien kynnyksellä ja lomakausien jälkeen, mikä on karu osoitus suomalaisten vastuuttomasta eläintenpidosta ja -hankinnasta. Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY muistuttaa, että lemmikin hylkääminen on Suomessa rikos.

Kesälomien aikana monessa suomalaisperheessä puhutaan lemmikin hankkimisesta, kun uuden perheenjäsenen kotiuttamiselle olisi kerrankin aikaa. Aloite lemmikin hankinnasta tulee usein perheen pienimmiltä, jotka törmäävät lomamatkoillaan kotieläintilojen eläimiin, mökkipihassa vieraileviin kissoihin ja maalaistaloihin syntyneisiin kissanpentuihin.

HESY painottaa, että mitään eläintä ei saa hankkia hetken mielijohteesta esimerkiksi lasten iloksi tai leluksi. Lemmikin hankintaa on aina harkittava perusteellisesti ja eläimestä on kannettava vastuu sen koko eliniän ajan. Jos lemmikki otetaan ajattelemattomasti, riski sen hylkäämiseen kasvaa.

Suomessa jätetään heitteille joka vuosi tuhansittain lemmikkieläimiä. Yksistään kissoja päätyy löytöeläintaloille joka vuosi noin 10 000. Eläimiä hylätään ympäri vuoden, mutta talteenottopaikoissa pahin suma koetaan kesälomien aikaan ja jälkeen.

– Keskellä kesäsesonkia ulkoa poimitaan esimerkiksi eläimiä, joille ei ole vaivauduttu tai raaskittu hankkia hoitopaikkaa lomamatkan ajaksi. Myös moni kesällä vapaasti ulkoilemaan päästetty kissa jää sille tielleen, koska kadonneita kissoja ei osata tai viitsitä etsiä. Eläimistä osa on selvästi kesyjä, mikä osoittaa niiden olleen jonkun lemmikkejä. Kaikkia ei haeta takaisin kotiin, koska omistajat eivät ole valmiita maksamaan löytöeläintaloille lemmikin hoidosta aiheutuneita kuluja. On halvempaa ottaa vaikkapa uusi kissa, HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen sanoo.

HESY muistuttaa, että eläimen heitteillejättö on rikos ja julmuutta eläintä kohtaan. Suomen olot ovat hylätylle lemmikille ankarat. Kesän aikana ulkona selvinnyt eläin kokee usein hitaan ja tuskallisen kuoleman, kun se syystalven mittaan nääntyy nälkään, paleltuu tai riutuu sairauksiin. Nekin eläimet, jotka selviytyvät talvesta ja joita ei ole leikattu, jatkavat kurjuuden kierrettä synnyttämällä ulos yhä lisää kodittomia, villiintyneitä ja nälkiintyneitä eläimiä.

Useimmiten ulos hylätty eläin on kissa, jonka oleiluun ulkona ei osata kiinnittää huomiota. Lomalaisten olisikin syytä pitää huolta kotinsa tai mökkinsä pihapiiriin hakeutuneista kulkukissoista ja muista lemmikkieläimistä. Eläin on vietävä sen alkuperäiseen kotiin, jos sellainen löytyy. Mikäli eläimen kodista ei ole tietoa, se on aina toimitettava paikalliseen löytöeläintaloon.

HESY toivoo, että uudessa eläinsuojelulaissa ainakin koirille, kaneille ja kissoille määrätään pakollinen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti. Tunnistusmerkinnän ja rekisteröinnin avulla löytöeläinten omistajat kyettäisiin jäljittämään ja lemmikkinsä heitteille jättäneet saataisiin rikosvastuuseen teoistaan. Lisäksi HESY kehottaa kissojen omistajia leikkaamaan eläimensä sekä ulkoiluttamaan niitä vain valvotusti.

Lisätietoja:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Erja Veivo
tiedottaja
p. 040 577 4733
erja.veivo@hesy.fi

Kesäkuu: Pelottoman kissan malli rohkaisi Ainoa ja Elsaa

By | Kuukausikirjeet | No Comments

Aino ja Elsa ovat rohkaistuneet vuodessa tavattoman paljon.

Pelottoman kissan malli rohkaisi Ainoa ja Elsaa

Aino ja Elsa muuttivat Mia Valentinan luokse vuonna 2015. HESYltä otetun aran kissakaksikon rohkaistuminen kesti vuoden. Nyt Valentina kertoo, miten kissat kotiutuivat ja muuttivat hänen elämänsä. 

“Ensimmäinen kissani Unski päätyi luokseni kesällä 2008, kun olin Lapissa lomailemassa. Kohtasin surkeasti naukuvan raitapaidan keskellä metsää sijaitsevan erämökin portailla. Vein lähikaupan ilmoitustaululle lapun, jossa ilmoitin kyseisen kissan löytyneen, mutta se ei herättänyt kenenkään kiinnostusta. Kysyin mökin vuokraajalta, minne kissan voisi viedä turvaan? Hän totesi vain, että kettu tulee olemaan kissan kohtalo. En voinut hyväksyä sitä ja päätin pitää huolta kulkurista. Viikossa olin rakastunut, ja niin Unski muutti luokseni Helsinkiin. Saimme viettää kuusi ihanaa vuotta yhdessä. Sitten sairaudet alkoivat vaivata Unskia. Kun lääkkeet eivät enää tehonneet kissan vaivoihin, eläinlääkäri totesi, että se on armollisempaa päästää paremmille hiirimetsille.”

“Olin pitkään murheen murtama. Vasta kesällä 2015 luopumisen tuska alkoi hellittää, ja päätin mennä lasteni kanssa katsomaan kissoja HESYlle. Kissan hankinta ei ollut mielessäni, vaan tarkoitus oli vain viettää aikaa eläinten puuhia seuraten. Sitten näin Ainon ja Elsan. Kissat kuuluivat viiden sisaruksen laumaan ja olivat uskomattoman pieniä rääpäleitä. Kiinnitin huomioni etenkin punaiseen isokorvaiseen kissaan, joka istui kopissaan pitäen päätä kallellaan. Se oli surkea näky! Sympatiani ja mielenkiintoni heräsivät.”

“Hakeuduin eläintenhoitajan juttusille. Ihmettelin, miksi kissat olivat niin pikkuruisia ja ilman emoa, vaikka ne olivat selkeästi nuoria. Eläintenhoitaja kertoi, että pentujen emo oli pelastettu suuresta villiintyneestä kissapopulaatiosta juuri ennen sen synnytyksen alkamista. Pennut oli erotettu emosta, koska emo pelkäsi ihmisiä julmetusti. Emo ei antanut pentujen liikkua eikä leikkiä. Pentujen hoitaminen ja totuttaminen ihmisiin emon valvovan katseen alla oli sekin mahdotonta.”

“Kuulin eläintenhoitajalta, että pentujen emo on niitä harvoja kissoja, joita ei enää saa totutettua kunnolla ihmiseen. Hän ei lupaillut pennuillekaan ruusuista tulevaisuutta. Pikkuisilla oli jo ollut useita silmätulehduksia ja vatsaongelmia. Arkuutensa takia pentueen sopeutuminen uusiin koteihin ja tottuminen ihmisiin olisi aikaa vievää ja edellyttäisi kissojen ottajilta kärsivällistä asennetta.”

“Lähdin kotiin surullisin mielin. Pohdin kissojen ottamista kaksi päivää ja tein päätökseni. Minulla oli mahdollisuus tarjota kahdella hylätylle kissalle oma koti ja onnellinen elämä. Siispä soitin HESYyn ja sovin, että noudan Ainon ja Elsan kotiini. Annoin kaksikolle lempinimetkin: Aino on toisinaan Nipsu ja Elsa Kirppu.”

Reipastuminen kesti vuoden

“Aloitin kissakaksikon totuttamisen kotielämään kylpyhuoneesta, jossa oli lattialämmitys. Varustin huoneen leluilla, pedeillä, kissanvessoilla, ruoka- ja juomapisteillä sekä muulla tarpeellisella. Kissat olivat aluksi peloissaan, mutta alkoivat sopeutua kahden viikon kuluessa kodin ääniin. Päätin laajentaa kissojen elinpiiriä olohuoneeseen ja keittiöön. Pennut alkoivat liikkua vapautuneemmin ja leikkiä ihmisten läsnä ollessa, mutta eivät antaneet koskettaa itseään.”

Peloton Selma näytti esimerkkiä Ainolle ja Elsalle.

“Puolen vuoden kuluttua joulukuussa 2015 perheemme täydentyi naaraspuolisella ragdoll-rotuisella  Selma-kissalla, joka tassutteli suoraan sydämiimme. Aino ja Elsa hyväksyivät uuden tulokkaan parissa päivässä ja alkoivat seurata pelottoman karvapallon puuhia. Selma halusi olla kaikessa mukana. Tämän uuden ”siskon” esimerkki rohkaisi Ainoa ja Elsaa, jotka alkoivat tulla Selman vanavedessä siliteltäviksi. Selmakin sai lempinimen: kutsun kissaa Räsyksi.”

“Ainon ja Elsan reipastuminen kesti kokonaisuudessaan vuoden. Nyt noin 2-vuotiaat tytöt ovat jo minuun niin kiintyneitä, että ne itkevät perääni. Aino alkaa oitis ulista, jos menen eri huoneeseen ja suljen oven perässäni. Se vaatii päästä viereeni. Lähes joka aamu herätessäni havahdun vatsallani nukkuvaan ja kovaa hyrräävään Ainoon. Vaikka kissa kaipaakin syliin ja silityksiä, on se vielä arka ja alistuva.”

“Elsa on puolestaan energinen Duracell-pupu. Nopeimpana, ketterimpänä ja kekseliäimpänä Elsa varastaa herkut toisten kissojen kuonojen edestä ja meidän ihmisasukkienkin nenien alta. Elsa pitää hurjasti sulkaleikeistä ja huiskun jahtaamisesta. Kepposteleva kissa on kiinnostunut myös karkkipapereiden rapinasta ja kaikesta kahisevasta. Kerran Elsa jopa varasti lompakostani seteleitä ja piilotti ne maton alle. Onneksi löysin kätkön!”

“Sylissä olemisesta Elsa ei edelleenkään välitä, mutta tyttönen puskee päivittäin jalkojeni juuressa ja kerjää rapsutuksia. Kotiin palatessani Elsa on aina ensimmäisenä ovella naukumassa. Olen niin iloinen kissoistani. Ei ole pyyteettömämpää ja aidompaa rakkautta kuin pelastetun kissan osoittama kiintymys. Se rakkaus pitää ansaita, se ei tule annettuna.”

Teksti ja kuvat: Mia Valentina


Tue kodittomien lemmikkieläinten hyväksi tehtävää työtä

Voit tukea Ainon ja Elsan kohtalotovereita tekemällä lahjoituksen HESYn avustustilille FI09 2001 1800 113063. Kirjoita viestiksi ”Lahjoitus” tai käytä viitenumeroa 100586. Pienikin lahjoitus auttaa!

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry:llä on Poliisihallituksen myöntämä rahankeräyslupa, jonka numero on: RA/2017/13. Lupa on voimassa 1.2017–31.12.2017 Uudenmaan maakunnan alueella. Kerättyjä varoja käytetään vuosien 2017–2018 kuluessa.

Vaihtoehtoisesti voit adoptoida hylätyn eläimen, jolle uuteen kotiin pääseminen on aina koko elämän mullistava onnenpotku. HESYn kotia etsiviä eläimiä voi tulla katsomaan Eläinsuojelukeskukseen (Yhdyskunnantie 11, 00680 Helsinki) eläintilojen aukioloaikoina ma-pe ja su klo 15–18. Lauantaisin eläintilat ovat kiinni.


HESYn kannatustuotteita kesäkauteen

Cat Power, aikuisten t-paita 13 €
HESYn klassikkopaita, jossa on Cat Power -painatus kissahahmolla. Ladyfit-malli. Väri: musta, muita värejä vain muutamassa koossa. Kokovaihtoehdot: M–XL. Kaikkiin tilauksiin lisätään postikulut painon mukaan. Alle 20 euron tilauksiin lisätään myös 5 euron käsittelymaksu. Tutustu ja tilaa.

Lasten t-paita

Lasten t-paidat 8 €
Värivaihtoehdot ovat punainen ja keltainen. Kokovaihtoehdot ovat 128 cm ja 140 cm.  Cat Power -painatusta saatavana vain kokona 140 cm. Koirat-painatusta saatavana molempina kokovaihtoehtoina. Kaikkiin tilauksiin lisätään postikulut painon mukaan. Alle 20 euron tilauksiin lisätään myös 5 euron käsittelymaksu. Tutustu ja tilaa

Ilahduta läheisiäsi HESYn taidekorteilla
HESYn tuotevalikoima on saanut täydennystä! Myyntiin ovat tulleet Mikko Kääriän tekemät upeat eläinaiheiset taidekortit. Yhden kortin kappalehinta on 0,50 €. Kymmenen kappaleen nippu kortteja maksaa 4 €. Tee tilaus ja ilahduta ystäviäsi ja sukulaisiasi kesäisellä tervehdyksellä, jolla osoitat heidän olevan mielessäsi ja sinulle tärkeitä. Kaikkiin tilauksiin lisätään postikulut painon mukaan. Alle 20 euron tilauksiin lisätään myös 5 euron käsittelymaksu.


Lemmikin hyvinvointiopas

HESYltä on ilmestynyt lemmikkien hyvinvoinnista kertova esite, jossa esitellään lemmikin koko elämänkaari pentuiästä seniorivuosiin. Tutustu esitteeseemme!

 


Aurinkoista kesää!
Toivottavat HESY:n eläimet, henkilökunta ja hallitus

Jos haluat saada kuukausikirjeen sekä HESY:n tiedotteita ja tietoa tulevista tapahtumista suoraan sähköpostiisi, ilmoita asiasta sähköpostitse osoitteeseen: erja.veivo@hesy.fi

HESYn hallitus tiedottaa 6.6.2017

By | Tiedotteet | No Comments

 HESYn hallitus kokoontui 6.6.2017

Yhdistyksen jäsenmaksut on lähetetty toukokuun alussa ja jäsenmaksujen karhut lähetetään nyt kesäkuun puolivälissä. Hallitus hyväksyy jokaisessa kokouksessa uudet sekä eronneet jäsenet. Yhdistys on hakenut uutta rahankeräyslupaa. Nykyinen rahankeräyslupa päättyy 31.12.2017. Yhdistys toivoo saavansa useamman vuoden keräysluvan.

HESYn työehtosopimus on valmistelijan käsittelyssä. Hallituksen työryhmä saa sen kommentoitavaksi kesän aikana ja se esitellään sen jälkeen hallitukselle.

Hallitukselle esitettiin johtoryhmän hyväksymä suunnitelma yhdistyksen kirpputori SaunaKatin sekä Perintöpuodin yhdistämisestä. Hallitus katsoi, että valmisteltu suunnitelma on hyvä ja sen ehdotuksen mukaisesti edetään siten, että SaunaKatin vuokra-aika päättyy 31.7. ja Perintöpuodin 31.8. Yhdistys vuokraa uudet tilat, joissa Perintöpuodin ja SaunaKatin toiminnot yhdistetään sopivalla konseptilla. Uudet tilat sijaitsevat osoitteessa Hämeentie 2 b. Toiminta alkaa uusissa tiloissa elokuun alussa. Asiasta tiedotetaan yhdistyksen somekanavissa sen edetessä.

Uusi eläinsuojelukeskus -työryhmä on esittänyt hallitukselle, että selvitetään, onko uusi eläinsuojelukeskus mahdollista rakentaa jo olemassa olevalle tontille Itä-Pakilaan, jossa nykyisen kaltaista toimintaa on harjoitettu yli 20 vuotta ja jossa uuden rakennuksen käyttötarkoitukselle ei näin ollen olisi oletettavasti esteitä edellyttäen, että koirille etsitään omat tilat muualta pk-seudulta.

Hallitus päätti, että nykyisen Pakilan tontin rakennusoikeuden nosto ja mahdollisiin väistötiloihin liittyvät seikat selvitetään. Koirien tilojen hankinta tehtäisiin siten, että nykyisen koiratalon tontin myyntihinnalla ostetaan soveltuvat tilat. Koiratalolle soveltuvia tiloja aletaan kartoittaa pääkaupunkiseudulta ja koiratalon tontin nykyinen kaava ja rakennusoikeus selvitetään myyntiä varten.

Hallitus kokoontuu seuraavan kerran elokuun 21. pvä.

Tiedote: Lakiluonnos eläinten hyvinvoinnista heikentää löytöeläinten asemaa

By | Tiedotteet | No Comments

Tunnistusmerkintä- ja rekisteröintivelvoite parantaisi etenkin kissojen asemaa Suomessa.

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Tiedote 9.6.2017

Lakiluonnos eläinten hyvinvoinnista heikentää löytöeläinten asemaa

– löytöeläinten hoitoajan lyhentäminen ilman tunnistusmerkintäpakkoa ja lemmikkieläinrekisteriä johtaa lemmikkien turhaan tappamiseen

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY on huolestunut uuteen eläinsuojelulakiin kaavaillusta löytöeläinten hoidon vähimmäisajan lyhentämisestä talteenottopaikassa 15 vuorokaudesta 10 vuorokauteen. Kun lakiin ei olla tässä vaiheessa kirjaamassa koirien ja kissojen pakollista tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä, löytöeläinten pääseminen alkuperäisiin koteihinsa voi vaikeutua merkittävästi. Säädös heikentäisi myös löytöeläimen omistajan oikeusturvaa.

– On käsittämätöntä, että tulevassa laissa löytöeläinten hoitoaikaa lyhennetään, mutta omistajien löytymistä ei paranneta lemmikeille säädettävällä tunnistusmerkintä- ja rekisteröintipakolla. Suomi jää tässä pahasti jälkeen muun Euroopan kehityksestä. Kärsijöinä ovat löytöeläimet ja ne omistajat, jotka eivät ymmärrä etsiä lemmikkejään riittävän ajoissa talteenottopaikoista. Eläimet voidaan lopettaa tai myydä eteenpäin 10 vuorokauden jälkeen, jolloin omistajat menettävät lemmikkinsä. Tämä on ahdistavaa paitsi omistajille myös lemmikeille, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Koirien tunnistusmerkitseminen ja rekisteröinti on määrätty pakolliseksi jo lähes kaikissa EU-maissa: 28 jäsenvaltiosta säädös on voimassa 23 maassa. (Koirien tunnistusmerkintä- ja rekisteröintivelvoitetta ei ole Suomessa, Puolassa, Tšekin tasavallassa, Saksassa lukuun ottamatta muutamia alueita/osavaltioita eikä Slovakiassa, jossa velvoite koskee ainoastaan rajat ylittävää koirien ja kissojen kauppaa). Kissojen tunnistusmerkintä- ja rekisteröintivelvoite laahaa vielä kehityksestä jäljessä ja on pakollista tällä hetkellä vain kahdessa EU-maassa (Ranskassa ja Kreikassa).

Kissojen, koirien ja kanien pakollinen tunnistusmerkintä ja rekisteröiminen yhteen valtakunnalliseen eläintietokantaan mahdollistaisi löytöeläinten omistajien jäljittämisen. Tämä nopeuttaisi löytöeläimen palautumista alkuperäiseen kotiinsa, jolloin talteenottopaikoille määrätyn minimihoitoajan lyhentäminen 10 vuorokauteen olisi perusteltua.

– Tunnistusmerkintä- ja rekisteröintivelvoitteen avulla myös lemmikkinsä hylänneet omistajat saataisiin rikosvastuuseen eläimen heitteillejätöstä. Tämä edistäisi vastuullista eläimenpitoa ja vähentäisi lemmikkien harkitsematonta hankintaa, mikä parantaisi etenkin kissojen asemaa.  Kodittomien ja villiintyneiden kissojen määrä vähenisi, jos eläimen hylkäämisestä jäisi kiinni ja siitä seuraisi rangaistus, Luukkainen sanoo.

Pakollisen tunnistusmerkinnän ja rekisteröinnin avulla kyettäisiin hillitsemään myös pentutehtailua, mikäli kasvattaja olisi velvollinen rekisteröimään pennut ennen niiden myyntiä. Lisäksi mikrosiru edesauttaisi varastetun eläimen oikean omistajan löytämistä.

HESY katsoo, että löytöeläinten asema heikkenee merkittävästi, mikäli niiden säilytysaikaa lyhennetään eikä samalla oteta käyttöön tunnistusmerkintää ja lemmikkieläinrekisteriä. Siksi ainakin koirille, kaneille ja kissoille on määrättävä Suomessa pakollinen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti. Tällöinkin löytöeläinten talteenoton minimiaika olisi syytä pitää 15 vuorokaudessa ainakin niin kauan, kunnes tunnistusmerkintä- ja rekisteröintivelvoite saadaan kattavaksi.

Erittäin kiitettävänä löytöeläinten asemaa parantavana uudistuksena HESY pitää sitä, että löytöeläinten kuljetus talteenottopaikkoihin aiotaan sisällyttää uuteen eläinten hyvinvointilakiin.

Lisätietoja:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Pirjo Onza
toiminnanjohtaja
p. 040 646 4061
pirjo.onza@hesy.fi

Erja Veivo
tiedottaja
p. 040 577 4733
erja.veivo@hesy.fi

 

 

Tiedote: Ikkunoista ja parvekkeilta putoaminen on kissalle kohtalokasta

By | Tiedotteet | No Comments


Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Tiedote 30.5.2017

Ikkunoista ja parvekkeilta putoaminen on kissalle kohtalokasta

Ilmojen lämmetessä myös kissakodeissa avataan ikkunoita ja parvekkeiden ovia sepposelleen. Tämä altistaa kissat vaaraan, mikäli ikkunoita ja parvekkeita ei ole verkotettu tai lasitettu. Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY toivookin kissatalouksien suojaavan parvekkeensa verkolla tai lasituksella ja pitämään huolen siitä, että kissat eivät pääse tipahtamaan ikkunoista.

Jos kissa putoaa kerrostalon ikkunasta tai parvekkeelta, se voi vammautua pahasti tai kuolla. Tyypillisimpiä vammoja ovat rintakehän ja pään alueen vauriot, etujalkojen, kylkiluiden ja lantion murtumat, nikamamurtumat, virtsarakon tai keuhkojen repeytyminen ja vatsan alueen vauriot. Kaupunkioloissa matalaltakin pudonnut kissa saattaa loukkaantua pahoin, koska alla ei ole pehmeää maastoa.

– Parvekeverkko tai -lasitus pelastaisi joka vuosi useita kissoja kuolemalta ja vakavilta loukkaantumisilta, sillä pelkkä parvekkeen kaide ei pidättele kissaa. Myös ikkunat on syytä verkottaa tai varustaa ikkunan aukeamista rajoittavilla välisulkimilla ja pitää ne hyvin pienellä raollaan, sillä kissa mahtuu päänsä levyisestä tuuletusaukosta ja voi tipahtaa. Vaikka pudonnut kissa ei loukkaantuisikaan, se joutuu joka tapauksessa ulos kodistaan ja voi kadota, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Kissat ovat taitavia tasapainoilijoita, mutta niillekin sattuu vahinkoja. Kissat ovat uteliaita, ja ne voivat horjahtaa tavoitellessaan hyönteisiä tai seuratessaan lintujen liikkeitä. Yhtäkkinen äänikin voi säikäyttää kissan ja aiheuttaa hengenvaarallisen tipahtamisen. Kissat saattavat pyrkiä myös omatoimisesti ulos omille teilleen suhteellisen korkealta olevista ikkunoista ja parvekkeilta.

Toisin kuin yleisesti uskotaan, kissat eivät välttämättä pysty kääntymään pudotuksen aikana ja laskeutumaan jaloilleen. Mitä matalammasta pudotuksesta on kyse, sitä vaikeampaa on kääntyminen jaloilleen. Jos kissa sattuisi putoamaan korkealta ja ehtisikin kääntyä jaloilleen, se saattaa iskeytyä maahan niin kovalla voimalla, että kissan jalat eivät kestä törmäystä.

Putoamisvammat voivat invalidisoida kissan pahoin ja vaatia monia kalliita hoitokertoja. Korkealta tipahtanut kissa on aina vietävä eläinlääkärin vastaanotolle, vaikka eläimellä ei olisikaan ulkoisia vaurioita tai oireilua.

Ruotsissa yli viiden metrin korkeudessa asuvien kissanomistajien on eläinsuojeluasetuksen nojalla pakko varustaa parvekkeensa verkolla tai muulla vastaavalla suojalla, jos kissa oleskelee parvekkeella yksin. Itävallassakin kissojen omistajilla on velvoite suojella lemmikkejään tipahtamasta parvekkeilta tai ikkunoista.

– Suomessa parvekkeiden suojaaminen on tällä hetkellä eläinten omistajien oman valinnan varassa, eivätkä heistä kaikki valitettavasti koe sitä tarpeelliseksi. Erityisen ongelmallista on se, että toisinaan parvekeverkkojen asettamista vastustaa taloyhtiö, joka katsoo verkon olevan sopimaton talon julkisivuun, sanoo Luukkainen.

Lisätietoja:

Kissatalouksien parvekeverkkopakosta määrätään Ruotsin koirien ja kissojen pidolle määrättyjen eläinsuojeluasetusten kolmannen luvun 8 §:ssä (s. 13).

Itävallan asetuksessa velvoitetaan suojelemaan kissoja tipahtamasta parvekkeilta tai ikkunoista (2. luku kohta 11).

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Pirjo Onza
toiminnanjohtaja
p. 040 646 4061
pirjo.onza@hesy.fi

Erja Veivo
tiedottaja
p. 040 577 4733
erja.veivo@hesy.fi

HESYn hallitus tiedottaa 16.5.2017

By | Tiedotteet | No Comments

HESYn hallitus tiedottaa 16.5.2017

Yhdistyksen vuosikokous pidettiin 22.4.2017. Hallituksen kokoonpano pysyi muutoin samana, mutta täydentyi yhdellä uudella varajäsenellä, joka valittiin syksyllä eronneen varajäsenen tilalle. Vuosikokousaineisto on luettavissa tästä linkistä. Vuosikokouksen pöytäkirja julkaistaan, kun pöytäkirjantarkastajat ovat sen hyväksyneet.

Vuosikokouksen pöytäkirja julkaistaan, kun pöytäkirjantarkastajat ovat sen hyväksyneet.

Hallitus järjestäytyi kokouksessa, joka pidettiin 7.5. Kokouksessa päätettiin, että varapuheenjohtajana jatkaa Tiina Larsson ja varainhoitajana Satu Kouvalainen. Yhdistyksen jäsenlehden toimituskuntaan kuuluvat Erja Veivo (toimitussihteeri), Kirsi Sharma, Minna Lahti ja Sirpa Paakkola. Lehden päätoimittajana jatkaa Hannele Luukkainen. Isännöitsijänä yhdistyksen omistamissa kiinteistöissä jatkaa Minna Lahti. Tapahtumavastaavina toimivat Mari Aro sekä Nina Immonen. Yhdistyksen kansainvälisiä asioita hoitaa Erja Veivo, ja eläinsuojeluasioista sekä eläinsuojelulainsäädäntöön liittyvistä asioista vastaa Hannele Luukkainen. Hallitus nimesi lisäksi kaksi hallituksen ulkopuolista asiantuntijaa, joista Anja Lampio vastaa kaneista ja Viivi Senghore valaisiin liittyvistä teemoista. Eläinsuojelukeskus-projektin projektipäällikkönä jatkaa yhdistyksen toiminnanjohtaja Pirjo Onza, joka vastaa projektin toteuttamisesta yhdessä työryhmän kanssa. Hallituksen edustajana työryhmässä on mukana Tiina Larsson.

Hallitus on päättänyt myydä yhdistyksen sijoitusasunnot ja sijoittaa näistä saatavat varat paremmin tuottaviin arvopapereihin. Useimmat yhdistyksen omistamat asunnot sijaitsevat asunto-osakeyhtiöissä, joihin on tulossa kalliita remontteja, kuten esimerkiksi linjasaneerauksia, ja näiden kustannukset vaikuttavat merkittävästi yhdistyksen asunnoista saatavaan tuottoon.

Hallitus on päättänyt, että Kirpputori SaunaKatti sekä Perintöpuoti yhdistetään, jotta toiminnasta saadaan kustannustehokasta. Kirpputoritoiminnasta ei ole yrityksistä huolimatta saatu kannattavaa, ja toiminta tässä muodossa kuluttaa yhdistyksen varallisuutta. Muutokset eivät vaikuta työsuhteisiin.

Itä-Pakilan toimipisteen pelastusohjeet on päivitetty ja työpaikan pelisäännöt on uusittu. Syksyn suunnitelmiin sisältyy mm. internetissä toteutettava varainkeruukampanja.