was successfully added to your cart.

Category

Kuukausikirjeet

Helmikuu: Ajatuksia eläinten hyvinvoinnin edistämisestä ja oikeuksista

By | Ajankohtaista, Kuukausikirjeet | No Comments

Mitä eläinsuojelulain uudistus merkitsee eläimille?

Animalia järjestää kevään aikana yleisöluentoja, joissa pureudutaan eläinsuojelulain kokonaisuudistukseen ja siihen, mitä se merkitsee eläimille. Ensimmäisellä luennolla 2.2. kuultiin ex-eläinsuojeluasiamies ja eläinlääkäri Sari Salmisen sekä vanhemman tutkijan Birgitta Wahlbergin alustuksia aiheesta.

Ex-eläinsuojeluasiamies Sari Salmisen mielestä nyt on entistä tärkeämpää pitää eläinsuojelulain uudistusta koko ajan esillä. Kuva: Johanna Tunkkari.

Salminen on ollut mukana eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen ohjausryhmässä ja hänen mukaansa keskeisin muutos on se, että uuden eläinsuojelulain lähtökohdaksi asetetaan eläimen hyvinvoinnin edistäminen.

– Nykyisen eläinsuojelulain ensimmäinen tarkoitus on suojella eläintä tuskalta ja kärsimykseltä, kun tulevassa laissa eläinten hyvinvoinnin edistäminen on nostettu ensimmäiseksi tavoitteeksi. Toinen periaatteellinen tavoite on saada lakiin kirjaus eläimen itseisarvon kunnioittamisesta.

Valmisteilla olevassa eläinsuojelulakiesityksessä on ollut myös vaatimus eläinten mahdollisuudesta toteuttaa olennaisia käyttäytymistarpeitaan. Eläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnat ovat listanneet kaikille eläinlajeille yhteisiksi käyttämistarpeiksi lisääntymisen ja jälkeläisten hoidon, tutkimisen ja ympäristön tarkastelun, unen ja levon, liikkumisen, sosiaalisen kanssakäymisen, kehonhoidon, ravinnon hankinnan, lämmönsäätelyn ja leikkimisen.

– Eläintenpidon olisi tulevassa laissa pohjauduttava uusimpaan tutkittuun tietoon eläinten hyvinvoinnista ja tarpeista. Myös eläinsuojeluvalvontaa olisi syytä tehostaa, sanoi Salminen.

Se, tuleeko näin tapahtumaan, on Suomen nykyhallituksen käsissä. Salminen oli vielä viime vuoden keväällä toiveikas ja ajatteli, että eläinsuojelulain työ- ja ohjausryhmissä tehty useiden vuosien valtava työ tuottaisi hedelmää ja edistäisi eläinten hyvinvointia. Pettymys oli kova, kun kevään 2015 eduskuntavaalien jälkeen valittu hallitus ilmoitti turkisasetuksen valmistelun päättymisestä eikä hallitusohjelmassa mainittu eläimiä tai niiden hyvinvointia lainkaan. Päätöksiä perusteltiin sillä, että uudet velvoitteet ja säädökset heikentäisivät maataloustuottajien kilpailukykyä. Vuoden 2015 lopulla leikkuri iski jälleen, kun maa- ja metsätalousministeriö päätti lakkauttaa määräaikaisen eläinsuojeluasiamiehen viran.

Salminen on sittemmin jatkanut töitä Evirassa eläinsuojelulainsäädännön ja eläinkuljetusasioiden parissa. Hänen mielestään nyt onkin entistä tärkeämpää pitää eläinsuojelulain uudistusta koko ajan esillä.

Eläinsuojelulainsäädännön kolme kategoriaa

Salmisen esitelmän jälkeen puheenvuoron sai tuotantoeläinten hyvinvoinnin sääntelystä ja valvonnasta väitellyt valtiotieteiden tohtori, vanhempi tutkija Birgitta Wahlberg. Hän on ollut kansainvälisesti aktiivisesti mukana kehittämässä eläinoikeuden alaa ja on myös kirjoittanut Suomen ensimmäisen oppikirjan aiheesta (Inledning till djurskyddslagstiftningen i Finland, 2014). Hän opettaa eläinoikeutta Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa ja Åbo Akademissa. Ne ovat toistaiseksi Suomen ainoat yliopistot, jotka järjestävät aiheesta oikeustieteellisiä kursseja.

Wahlbergin esitys keskittyi eläinten oikeudelliseen asemaan, ja hän tarkasteli aihetta kansainvälisestä lainsäädännöllisestä näkökulmasta. Wahlberg jakoi esityksessään eläinsuojelulainsäädännön kolmeen eri kategoriaan, joilla jokaisella on oma tunnusmerkistönsä ja jotka rajaavat sitä, mitä lainsäädännöllä voidaan tavoitella.

Birgitta Wahlberg on tehnyt väitöskirjan eläinten hyvinvoinnin oikeudellisesta merkityksestä. Kuva: Åbo Akademi

Vallitseva lähtökohta: Suojelu kärsimykseltä ja hyvinvoinnin edistäminen

Ensimmäisen kategorian muodostaa suojelu- ja hyvinvointilainsäädäntö, jonka tunnusmerkistöön kuuluu se, että eläimiä arvostetaan ja niiden elämää säännellään eri tavoin sen mukaan, miten ihminen haluaa eläimiä käyttää. Lainsäädäntö suojelee esimerkiksi lemmikkinä pidettävää kania kivulta ja tuskalta enemmän kuin vaikka koe-eläimenä pidettävää kania. Lainsäädännön tavoitteena ei ole eläinten käytön vähentäminen, vaan sen säänteleminen. EU:n lainsäädännössä eläin tunnustetaan tuntevaksi olennoksi, mutta käytännössä eläinten tuntevuus saa väistyä ihmisen intressien tieltä.

– Lainsäädäntö rakentuu pääasiassa kahden painotuksen ympärille: sille, mitä voidaan pitää tai ei pitää tarpeettoman kärsimyksen, kivun tai tuskan aiheuttamisena eläimelle, ja sille, miten eläinten fysiologiset tarpeet ja käyttäytymistarpeet pitää ottaa huomioon eläintenpidossa, Wahlberg selvensi.

Koska lainsäädäntö perustuu ihmiskeskeisyyteen, tarpeellinen kärsimys ja/tai heikko hyvinvoinnin taso on oikeutettu lainsäädännössä monella eri tavalla. Esimerkkinä tästä on muun muassa sikojen kastroimisen laillisuus.

Eläin on tietyn laissa säännellyn suojelu- ja hyvinvointitason kohde, jolla ei ole oikeudellista subjektiviteettia. Eläimiä ei lasketa oikeushenkilöiksi – kuten esimerkiksi yhtiöitä – vaan ne ovat lainsäädännössä määritellyn suojelun kohteita (objekteja) ja/tai jonkun omaisuutta.

– Näin ollen ihmisyksilön oikeudellinen asema ja omaisuuden suoja on vahvempi kuin eläimen suojelu ja oikeudellinen status. Eläinten hyvinvointia ja suojelua säännellään määrittämällä eläinten haltijoille ja omistajille sekä muille ihmisille oikeuksia, velvollisuuksia ja vastuita, Wahlberg painotti.

Ongelmia: Eläimen luokittelu määrää suojelun tason

Nykyisin voimassa olevassa suojelu- ja hyvinvointilainsäädännössä eläinten oikeudellinen suojelu perustuu tarpeettoman ja tarpeellisen kärsimyksen välisen erottelun puntaroinnille, jonka pyrkimyksenä on myös edistää eläinten hyvinvointia lainsäädännön suomin keinoin. Lainsäädännössä säännellyllä oikeudellisella hyvinvoinnin tasolla ei kuitenkaan välttämättä ole paljoakaan tekemistä eläimen tosiasiallisen hyvinvoinnin tai elämän kanssa.

– Eläimen kärsimys sallitaan lainsäädännössä yleensä silloin, jos eläimen kärsimyksestä ei ole tieteellisesti todistettua tietoa tai jos käytännön muuttaminen tarkoittaa taloudellisia menetyksiä tai jos ”kärsimyksen ääni” on yhteiskunnassa tarpeeksi hiljainen.

Itseisarvon käsitteen käytännön merkitys

Eläinsuojelulainsäädännön toisen kategorian muodostaa eläimen itseisarvon/arvokkuuden kunnioittamiseen perustuva lainsäädäntö, jonka lähtökohtana on ajatus siitä, että eläin itsessään on arvokas riippumatta sen arvosta ihmiselle.

– Tämä edellyttää oikeudellisia kannanottoja siihen, miten ja koska ihminen voi käyttää eläimiä loukkaamatta eläimen itseisarvoa/arvokkuutta. Eläinten itseisarvon/arvokkuuden kunnioittaminen luonnollisesti laajentaa, syventää ja kiristää merkittävästi niitä vaateita, joita eläinten hyvinvoinnin tasolle oikeudellisesti asetetaan. Eläinten itseisarvon/arvokkuuden tunnustamisen pitäisi toisin sanoen rajoittaa eläinten käyttöä, vaikka lainsäädännön tarkoituksena olisikin vain eläinten itseisarvon tai arvokkuuden kunnioittaminen, Wahlberg kertoo.

Eläimen itseisarvon käsite ja sen kirjaaminen lakiin ei silti ole johtanut ns. ”hyvinvointilainsäädäntöä” tiukempaa tulkintaan eläinten hyvinvointia koskevista vaateista.

– Tuomioistuimet voivat toki perustella ja ilmaista erilaisia kannanottoja itseisarvon tunnustamisella toisin kuin hyvinvointilainsäädännön perusteella olisi mahdollista. Minun näkemykseni mukaan itseisarvoa ei kuitenkaan pitäisi sisällyttää eläinsuojelulainsäädäntöön pelkkänä moraalisena kannanottona ilman, että sillä olisi suoraan vaikutusta myös lainsäädännön aineelliseen sisältöön. Oikeusoppineiden ei myöskään pidä pyrkiä uudelleen määrittelemään itse käsitettä ja sitä kautta pyrkiä hakemaan oikeutusta ihmisen toiminnalle, Wahlberg sanoi.

Eläimet oikeussubjekteina ja eläinten oikeudet

Kolmannen kategorian muodostaa eläinten oikeuksiin perustuva lainsäädäntö. Toistaiseksi maailmassa ei ole lainsäädäntöä, joka suoraan rakentuisi eläinten oikeuksien varaan. Ehdotuksia ja näkemyksiä on kuitenkin useampia. Global Animal Law -projektin piirissä on kehitetty malli, joka sallii eläimen käytön vain, jos tietyt lakiin kirjatut lähtökohtaiset kriteerit täyttyvät.

Tässä mallissa eläin tunnustettaisiin perustuslain tasolla oikeussubjektiksi ja eläimillä olisi (perus-)eläinoikeudet, joiden turvaamisesta niin lainsäätäjä, hallintoviranomaiset, tuomioistuimet kuin jokainen kanssaihminen olisi vastuussa. Eläinten perusoikeudet rakentuisivat varovaisuus- ja välttämättömyysperiaatteiden varaa. Lisätietoja edellä mainituista periaatteista ja eläinten oikeuksista saa Global Animal Law -projektin sivuilta. 

Wahlbergin mielestä ihmisten ja eläinten intressien/oikeuksien tasapainottaminen ei ole ongelmallista. Päinvastoin, hän uskoo sen olevan tulevaisuudessa välttämätöntä.

SEY ja Animalia aloittivat tammikuussa Eläinlaki-kampanjan. Sen tarkoituksena on tavoitella Suomeen eläinsuojelulakia, joka on Euroopan kärkeä. HESY on mukana tukemassa kampanjaa ja vaatimassa eläimille parempaa asemaa. Käykää allekirjoittamassa vetoomus eläinten puolesta. Vetoomus luovutetaan eduskunnalle sitten, kun laki etenee eduskunnan käsittelyyn.

Näillä näkymin eläinsuojelulain käsittely etenee siten, että lakiesitys lähetetään tämän vuoden keväällä lausuntokierroksella ja se siirtyy eduskunnan käsittelyyn syksyllä. Uusi eläinsuojelulaki astuisi voimaan vuonna 2017.

12.3. klo 10–14 Turvasiru Tutuksi -kiertueen tempaus

HESY ja Eläinsuojeluyhdistysten Kummit ry järjestävät Turvasiru Tutuksi -kiertueen tempauksen Helsingissä lauantaina 12.3. klo 10–14.

HINNASTO (KISSAT, KOIRAT)
vain käteismaksu:

  • Turvasiru + rekisteröinti 25 €
  • Pelkkä rekisteröinti Turvasiru -palveluun 20 €

Voit tulla paikalle aikaa varaamatta.

Turvasirutukset tekee koulutettu turvasiruttaja.

Tempauksen tuotto luovutetaan HESYn eläinsuojelutyöhön.

Paikka: HESYn Eläinsuojelukeskus, Yhdyskunnantie 11, 00680 Helsinki.

Seuraava kuukausikirje ilmestyy maaliskuussa. Mukavaa kevään odottelua!

Toivottavat HESY:n eläimet ja henkilökunta.

Jos haluat saada kuukausikirjeen sekä HESYn tiedotteita ja tietoa tulevista tapahtumista suoraan sähköpostiisi, ilmoita asiasta sähköpostitse osoitteeseen: erja.veivo@hesy.fi

Mikäli et enää halua kuukausikirjettä sähköpostiisi, ilmoita asiasta edellä mainittuun sähköpostiosoitteeseen.

Lokakuu: Tessu murtaa luutuneita käsityksiä punakorvakilpikonnista

By | Kuukausikirjeet | No Comments

Pikkuruinen Tessu pääsi punakorvakilpikonnaksi pikavauhtia uuteen kotiin, uudelleensijoitus kesti vain kaksi kuukautta.

Tessu murtaa luutuneita käsityksiä punakorvakilpikonnista

Tessu on onnekas kilpikonna. Espoosta huostaan otettu pikkuruinen punakorvakilpikonnapoikanen ehti vain kääntyä Viikin löytöeläintalossa, kunnes se sijoitettiin HESYlle ja sitä kautta uuteen kotiin. Katso jutun lopussa oleva video Tessun ensihetkistä HESYllä. 

HESYlle helmikuussa tuodulla Tessulla riitti kysyntää alusta alkaen. Se ehdittiin varata jo kertaalleen ennen nykyisen kodin löytymistä Kaisa Vääräniemen luota. Aikaa uudelleensijoittumiseen meni vain pari kuukautta, mitä voi pitää pikatahtina punakorvakilpikonnan ollessa kyseessä.

Vääräniemen innostus kilpikonniin kumpuaa lapsuudesta. Heidän perheessään oli
90-luvulla kaksi eläinkaupasta hankittua punakorvakilpikonnaa, joihin hän oli veljensä kanssa hyvin kiintynyt. Vuodet kuluivat, ja Vääräniemi aikuistui ja muutti omilleen. Vuoden 2006 jälkeen hänellä ei ollut lemmikkejä, vaikka koiran tai kilpikonnan hankinta olikin käynyt välillä mielessä.

Kun aika vihdoin tuntui olevan kypsä, Vääräniemi suuntasi eläinkauppaan ja koki yllätyksen. Kilpikonnia ei ollutkaan useimpien eläinkauppojen lajivalikoimassa, ja hän sai tietää, että vieraslajiksi luokiteltujen punakorvakilpikonnien tuontikielto kattaa koko EU-­alueen.

– Minulle kerrottiin, että monia kilpikonnia hylättiin takavuosikymmeninä, kun ne kasvoivat isoiksi ja niiden pitkäikäisyys pääsi yllättämään eläimen haltijan. Ulkomailla olin nähnyt eläinkaupoissa myytävänä pieniä kilpikonnia, jotka olivat vieneet sydämeni, joten minulla heräsi ajatus kodin tarjoamisesta yhdelle hylätylle kilpikonnalle.

Kun Vääräniemi sitten näki Tessu-nimisen punakorvakilpikonnan ilmoituksen HESYn verkkosivuilla, hän oli myyty, mutta piti malttinsa.

– Olin hakenut jo helmikuussa internetistä tietoa punakorvakilpikonnista. Kun näin Tessun ilmoituksen, kävin katsomassa punakorvakilpikonnaa muutaman kerran paikan päällä ja mietin asiaa perin pohjin ennen lopullista päätöstäni. Lopputulos oli sekä minun että Tessun kannalta hyvä: kilpikonna sai asiantuntevan kodin, minä sydänystävän.

Huomionkipeä seuramies

Reippaan ja uteliaan luonteensa sekä nuoren ikänsä ansiosta Tessu kotiutui nopeasti. Pikkupunakorva oli jo alusta asti suorastaan huomionkipeä! Vääräniemeä tällainen piirre ei hämmästyttänyt.

– Huomasimme jo lapsuudenaikaisia kilpikonniamme hoitaessa niiden luonne­erojen olevan suuria. Meidän kilpikonnistamme naaras oli paljon aggressiivisempi ja touhukkaampi kuin uros, joka oli ujohko ja arahko. Monet saattavat luulla kilppareiden olevan tylsiä ja vain mököttävän nurkassa, mutta ainakaan Tessun kohdalla tällainen otaksuma ei pidä paikkaansa! Akvaariosta saattaa kuulua polskimista jo aamuviideltä, ja Tessu tulee aina tervehtimään minua, kun asetun akvaarion viereen.

Tessun päivä alkaa aikaisin, usein ennen kuin muu kotiväki on hereillä. Kun aamiainen on tarjoiltu, Vääräniemi lähtee töihin ja punakorvakilpikonna jää lepäilemään ja “ottamaan aurinkoa” lämpölampun alle.

– Joinain päivinä Tessu saattaa uiskennella koko päivän, toisina taas oleskella puun päällä, Kaisa Vääräniemi kuvailee.

– Kun tulen töistä kotiin, on jälleen ruoka-­aika. Krantuhkolle lemmikille kelpaa usein vain eläinkaupasta ostettu kilpikonnien purkkiruoka tai suurin herkku eli kuivattu kala.

Tessu on varsin sosiaalinen eläin ja innostuu suuresti yhteisistä leikkihetkistä Vääräniemen kanssa. Yhtä tohkeissaan punakorvakilpikonna on, kun asuntoon tulee vieraita kyläilemään. Heidän uteliaat hämmästelynsä ovat mannaa tälle huomiota janoavalle otukselle. Tessu tykkää myös tarkkailla ympäristöään ja seuraa Vääräniemeä katseellaan tämän tehdessä lähtöä huoneesta. Poistuessaan ovesta Vääräniemi melkein tuntee punakorvan katseen selässään.

Tieto madaltaa uudelleensijoituksen kynnystä

Vääräniemen mielestä punakilpikonna on suhteellisen helppo lemmikki. Toki aikaisempi kokemus lajista on sujuvoittanut hänen selviytymistään kilpikonnan hoidosta ja käsittelystä. Tärkeintä on säännöllinen ruokinta, veden puhtaanapito ja UV-­valon tarjoaminen seuranpitoa unohtamatta, konkari kertoo.

– Tessun kunto oli hyvä jo silloin, kun hain sen HESYltä maaliskuussa. Sen kilpi on hyvässä kunnossa, ja ruokakin maistuu. Pientä kasvuakin on havaittavissa. Paremmin ei sopeutuminen olisi voinut sujua.

Vääräniemellä ei ole aiemmin ollut HESYltä otettuja lemmikkejä, ja hän on siksi hyvillään, että päätyi ottamaan kilpikonnan eläinsuojeluyhdistykseltä. Hän tietää, että erityisesti punakorvakilpikonnien uudelleensijoittaminen on hankalaa, ja uskoo tämän johtuvan vähäisestä lajin tuntemuksesta. Monet saattavat esimerkiksi säikähtää lajin pitkäikäisyyttä.

– Toki jokaisen lemmikiksi hankittavan lajin tarpeisiin ja hoitovaatimuksiin pitää tutustua etukäteen ja miettiä tarkkaan, onko itsellä resursseja tarjota sille parhaat mahdolliset olosuhteet. Niin minäkin olen tehnyt ja todennut juuri kilpikonnan sopivan minulle tosi hyvin. Kilpikonnat ovat seurallisia, mutta eivät tarvitse niin paljon aikaa itselleen kuin useimmat muut lemmikkieläimet. Olen ollut hyvin iloinen, että Tessu löysi kodin juuri minun luotani!

Katso video Tessun ensipäivistä HESYllä.

Teksti: Mariam Benemla

31.10. klo 13–17 Helena Telkänrannan luento: Millaista on olla eläin?

Eläinten älykkyys, tunne-elämä ja kokemusmaailma mietityttävät monia. HESYn ja KIVA-team ry:n järjestämällä luennolla lähestytään näitä aiheita koirien, kissojen ja muiden lemmikkieläinten näkökulmasta.

Paikka: Ponnen maja, Espoo (Vihdintien varressa)

Hinta: 46 euroa sis. kahvin/teen

Ilmoittautuminen: http://goo.gl/forms/Uc8RfDrAkD Ilmoittautumiset 21.10. mennessä. Luennolle mahtuu 60 henkeä.

Paikalla on molempien yhdistysten info- ja myyntipisteet. Paikalta voi ostaa myös Helena Telkänrannan uutuuskirjan tarjoushintaan 30 eurolla. Kirjan saa halutessa kirjailijan signeeraamana.

Tue HESYä shoppailun lomassa  

Tue HESYä ilmaiseksi samalla kun shoppailet verkossa. Helpfreely.org tarjoaa tuhansia verkkokauppoja, joiden kautta osa ostostesi arvosta lahjoitetaan automaattisesti HESYlle. Auttaminen on helppoa, sosiaalista ja sataprosenttisesti ilmaista. Rekisteröidy ja aloita varojen kerääminen HESYn kodittomien eläinten hyväksi jo tänään!

Seuraava kuukausikirje ilmestyy marraskuussa. Kirpakkaa loppusyksyä!

Toivottavat HESY:n eläimet ja henkilökunta.

Jos haluat saada kuukausikirjeen sekä HESYn tiedotteita ja tietoa tulevista tapahtumista suoraan sähköpostiisi, ilmoita asiasta sähköpostitse osoitteeseen: erja.veivo@hesy.fi

Mikäli et enää halua kuukausikirjettä sähköpostiisi, ilmoita asiasta edellä mainittuun sähköpostiosoitteeseen.

 

Syyskuu: Leikkisää painimista ja letkeää yhteiseloa

By | Kuukausikirjeet | No Comments

Puksu kerjää ruokaa kuin koira ja syö mitä vaan. Aterian jälkeen on hyvä köllötellä hetki.

Puksu Pukinmäeltä ja Minttu Karkkilasta viettävät nyt letkeitä kissanpäiviä Holmstenien perheessä Espoossa.

Katja ja Markus Holmstenin perheen eteisessä harmaa ja arvokkaan oloinen kissarouva tulee minua vastaan. 6-vuotias Puksu on Holmstenien kissakaksikosta vanhempi ja myös rohkeampi osapuoli. Toinen kissoista, noin 3,5-vuotias Minttu, tarkkailee kenkiä riisuvaa muukalaista vielä turvallisen välimatkan päästä. Kun mitään erityisen mielenkiintoista ei tunnu tapahtuvan, jolkottelevat kissat omiin touhuihinsa. Kissatoverukset päätyivät kumpikin aikoinaan Holmsteneille HESY:n kautta.

– Puksu on siis löydetty Pukinmäestä. Siitä sen nimikin juontaa juurensa. Kissa oli ollut ilmeisesti aika huonossa kunnossa ja sitä hoidettiin Viikissä nelisen viikkoa, josta se oli sitten siirtynyt HESY:lle. Puksu oli itse asiassa vielä karanteenissa, kun kävimme katsomassa sitä, mutta suloisuudellaan se teki meihin heti vaikutuksen, Katja avaa Puksun tarinaa.

Puksu ehti asustaa Holmstenien luona jonkin aikaa, ennen kuin sille lähdettiin etsimään kaveria.

– Minttu taas kuului isompaan kissaporukkaan, joka otettiin kiinni Karkkilasta. Kun menimme katsomaan Minttua, se oli koko ajan jonkun kyljessä kiinni. Se luovutettiinkin vain kotiin, jossa oli toinen kissa, Katja jatkaa Mintun tarinasta.

Seura sai piristymään

Puksulle ei tehnyt tiukkaa luopua perheen ainoan kissan roolista Mintun astellessa taloon. Katja ja Markus kertovat kissaseuran pikemminkin piristäneen Puksun mielenmaisemaa.

– Kun Puksu asui täällä yksinään ja menimme nukkumaan, niin saattoi pari kertaa kuulua sellainen apea maukaisu. Se on loppunut nyt kokonaan, Markus kertoo.

Mintun suurinta hupia on muun muassa jaloissa kiehnääminen.

– Varsinkin syksyisin Puksu oli kyllä vähän alla päin. Välillä se istui pitkään tuossa leikkitolpassansa ja oli apeana. Mintun tulo on kyllä auttanut tähän, eikä se enää ole yhtään apea, Katjakin muistelee.

Läheisriippuvainen ja ruualle perso

Yhdessä kissat tykkäävätkin viettää aikaa leikkisästi painien. Katja ja Markus kertovat luonne-erojen paistavan läpi leikkisästä läimimisestäkin: Siinä missä Puksu olisi valmis pidempäänkin painiin, Minttu luovuttaa alta aikayksikön ja heittäytyy maahan selälleen. Mintun suurinta hupia on myös jaloissa kiehnääminen.

– En osaa oikein edes sanoa tätä kissaa Mintuksi, vaan kutsun sitä aina Hinkaksi, sillä se kiehnää aina tuossa jaloissa, Markus nauraa.

– Minttu on kyllä ihan läheisriippuvainen. Se jopa vähän komentaa, että pitää antaa jalat kiehnättäväksi, Katjakin kertoo.

Katja ja Markus arvelevat kovan huomion tarpeen johtuvan osittain siitä, että Puksu ei tuttavuuden alkumetreillä huolinut uutta tulokasta aivan kylkeensä kiinni. Parivaljakon välille syntyi siis lämpimästä suhteesta huolimatta pieni hajurako, jota ei ole sen koomminkaan ylitetty. Mintun läheisyyden tarpeeseen vastaavat siis ihmisväen, ja etenkin Markuksen, jalat.

Puksu taas on Markuksen mukaan ennemminkin perinteisen itseriittoinen katti, jonka kissamainen viileys tosin hieman rapistuu, kun päästään ruokapöydän ääreen.

– Se kerjää ihan niin kuin koira! Tuo nuorempi saattaa tulla hetkeksi tähän pöydän viereen, mutta lähtee yleensä kesken pois. Puksu taas voi tulla kättäkin työntämään ja pysyy kyllä vieressä loppuun saakka. Koira se on myös siinä mielessä, että se syö ihan mitä vaan, Markus kertoo huvittuneena.

– Ei Puksu mitenkään röyhkeä ole, mutta se on vain päättäväinen, luonnehtii Katja nauraen Puksun strategiaa.

Juuri tällaisten persoonallisuuksien syntyminen ja niiden seuraaminen onkin Katjan ja Markuksen mielestä lemmikeissä antoisinta.

– Kyllä ne antavat elämään lisää sisältöä, ja jos ajattelee lastenkin kasvua, niin varmasti lemmikit opettavat paljon. Meille lemmikit ovat perheenjäseniä. Ne antavat valtavasti iloa. Olisihan se tietyllä tapaa ankeaa, jos me ihmiset täällä vaan keskenämme olisimme, Katja ja Markus toteavat.

Teksti: Saara Salonen

26.–27.9. klo 10-> Leikkaustempaus maatiaiskissoille: Mouruavat mirrit ja kiimaiset kollit

Eläinten auttajat ry ja HESY järjestävät maatiaiskissojen leikkaustempauksen HESYn Eläinsuojelukeskuksessa Helsingissä, Itä-Pakilassa (Yhdyskunnantie 11). Eläinlääkärinä toimii Satu Olkkonen. Yläikärajaa ei ole, alaikärajana on kolmen kuukauden ikä ja vähintään 1,2 kilon paino.

Asiakkaiden omavastuuosuus leikkauksista:

Mirrit:
Sterilointi 80 € (vain rekisteröidyn sirun omaaville)
Sterilointi + rokotus 90 € (vain rekisteröidyn sirun omaaville)
Sterilointi + mikrosiru rekisteröinteineen 90 €
Sterilointi + mikrosiru rekisteröinteineen + rokotus 100 €

Kollit:
Kastrointi 30 € (vain rekisteröidyn sirun omaaville)
Kastrointi + rokotus 40 € (vain rekisteröidyn sirun omaaville)
Kastrointi + mikrosiru rekisteröinteineen 40 €
Kastrointi + mikrosiru rekisteröinteineen + rokotus 50 €

Mikrosirut rekisteröidään turvasiru.fi-palveluun.

Varaa oma aikasi: anette.kare@hesy.fi tai 040 7150 575/tekstiviesti. Mainitse oma nimesi, puhelinnumerosi, kissasi nimi, haluamasi toimenpiteet ja sähköposti/ kirjepostiosoite etukäteen lähetettävää ohjetta varten. Mikäli kissasi mikrosiru on jo rekisteröity, mainitse myös siitä. Kun ilmoittautumisesi on vastaanotettu, saat paluuviestinä vahvistuksen. VAIN etukäteismaksu Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen tilille FI11 1745 3000 1300 31. Eräpäivä: heti (suoritusta odotamme kolme pankkipäivää varauksetta).

Telkänrannan uusin kirja antaa eläinten kokemusmaailmasta ajantasaisen kokonaiskuvan.

La 31.10. klo 12–16 Helena Telkänrannan luento

Helena Telkänrannan luennon teemat nousevat hänen uudesta kirjasta “Millaista on olla eläin?”. Luennolla käydään läpi sitä, mitä tiede nykyään tietää eläinten älykkyydestä, tunne-elämästä ja kokemusmaailmasta. Pääosassa ovat koirat ja kissat, mutta myös muita eläimiä käsitellään. Luennon paikka ja hinta vahvistetaan sekä ilmoittautuminen avataan, kun paikka on vahvistunut. Luento on pääkaupunkiseudulla.

Helena Telkänranta on eläinten käyttäytymisen ja kognition tutkija Helsingin yliopistossa. Hän on myös kirjoittanut useita kirjoja eläintieteen alalta ja on perustanut Elephant Experts -järjestön, joka opettaa Aasiassa norsujen koulutusta positiivisin menetelmin.

Luento järjestetään yhteistyössä KIVA-team ry:n kanssa.

Seuraa netti– ja FB-sivuja saadaksesi tarkemmat lisätiedot.

Seuraava kuukausikirje ilmestyy lokakuussa. Väriloistokasta syksyä!

Toivottavat HESY:n eläimet ja henkilökunta.

Jos haluat saada kuukausikirjeen sekä HESYn tiedotteita ja tietoa tulevista tapahtumista suoraan sähköpostiisi, ilmoita asiasta sähköpostitse osoitteeseen: erja.veivo@hesy.fi

Mikäli et enää halua kuukausikirjettä sähköpostiisi, ilmoita asiasta edellä mainittuun sähköpostiosoitteeseen.

 

Heinä- ja elokuun kuukausikirje: Löytökissa Renosta sukeutui äärimmäisen sosiaalinen sisäkissa

By | Ajankohtaista, Kuukausikirjeet | No Comments

HESYltä haettu Reno asettui uudessa kodissaan taloksi heti tulopäivänä. Kuva: Ari Heino

Löytökissa Renosta sukeutui äärimmäisen sosiaalinen sisäkissa

Reno-kissa löytyi ulkoa Helsingistä toukokuussa 2013. Oltuaan lakisääteiset 15 vuorokautta paikallisessa löytöeläinten talteenottopaikassa Viikissä kissa siirrettiin HESYlle, jossa se nimettiin ja leikattiin. Elokuussa 2013 Renon tarina sai uuden käänteen, kun Henna ja Janne saapuivat HESYn Eläinsuojelukeskukseen tutustumaan kissoihin. Pariskunnan oli tarkoitus vain katsella kissoja ja kysellä HESYn toiminnasta, mutta yllätyksekseen he lähtivät kotiinsa adoptiopaperit allekirjoitettuina.

– Reno oli heti kiinnostunut meistä, kun seisoimme eläintilojen kissaloosien edessä. Kun loosin ovi sitten avattiin, se suorastaan syöksyi naamalleni ja alkoi haistella minua ja nuolaisi poskeanikin! Reno valitsi meidät, Henna kuvailee ensitapaamistaan kissan kanssa.

Ennen Renon kotiutumista Henna ja Janne muuttivat asuntonsa kissaystävälliseksi parveketta myöten.

 Kissainnostus kirvoitti perustamaan Reno-sivut

Reno osoittautui uudessa kodissaan äärimmäisen sosiaaliseksi ja rohkeaksi kissaksi, jolla oli suuri rakkauden kaipuu. Ensimmäiset yöt kissa vietti pariskunnan lähellä kehräten, ja se nauttii yhä ihmisten seurasta.

– Reno on hyvin seurankipeä ja oleilee lähes aina samassa huoneessa kuin me. Se seuraa minua jopa vessaan! Yliopisto-opiskelijana olen enemmän kotona kuin mieheni ja opintojeni parissa pakerrellessani Reno joko nukkuu sohvalla työpöytäni vieressä tai istuu näppäimistöllä ja yrittää purra kynää samalla, kun kirjoitan, Henna kuvailee.

Kuva: Ari Heino

Kysyttäessä Renon hauskoista tavoista Hennalla on useampikin kissan erikoisuus kerrottavanaan.

– Jos jokin tilanne ei miellytä Renoa, se ei sähise, vaan pikemminkin murisee kuin koira. Kissa käyttäytyy muutenkin hyvin koiramaisesti: se noutaa välillä leluja ja tulee ovelle tervehtimään kotiin saapujaa. Kun Reno pyytää naukuen ruokaa, se yleensä kehrää samalla ja naukaisee tavalla, joka on epäilemättä tarkoitettu suloiseksi mutta joka kuulostaa harakan rääkäisyltä. Ystävämme on sanonut Renosta kaikella rakkaudella, että se on oudoin olento, jonka hän on ikinä tuntenut, Henna kertoo.

Reno ei pahemmin välitä ulkoilusta valjaissa, mutta parveke on sille mieluinen paikka.

– Reno rakastaa parvekkeen kylmää kivilattiaa. Parvekkeelle päästyään kissa alkaakin ensimmäiseksi kieriä lattialla ja naukua nautinnollisesti. Ostin valjaat ja yritin kerran ulkoiluttaa Renoa, jota ulkomaailma ei kuitenkaan kiinnostanut. Kissa alkoi jo rappukäytävässä huutaa ja täristä. Ulkonakaan Reno ei juuri liikkunut, vaan kyhjötti pelokkaan näköisesti paikallaan. Toiste en ole vienyt Renoa ulos, Henna toteaa.

Kissainnostuksensa kirvoittamana Henna päätti perustaa Renolle omat Facebook-sivut. Siellä kaikki kiinnostuneet voivat seurata löytökissan uutta elämää.

– Halusin perustaa Renolle omat sivut, jotta voin rauhassa hypettää kissoja. Nyt voin postailla sivuille vaikka joka päivä kuvia Renosta ja jakaa siellä linkkejä hauskoista kissa-aiheisista jutuista täyttämättä niillä kaikkien omien Facebook-­kaverieni uutisvirtaa. Minulle tärkeintä sivustossa on oman kissarakkauteni vuodattaminen, ei tykkääjien määrä, Henna kertoo.

Lopuksi Henna haluaa välittää kuukausikirjeiden lukijoille monille jo vuosien varrelta varmasti tutuksi tulleen, mutta yhä valitettavan ajankohtaisen terveisensä: Älä ota kesäkissaa!

Teksti: Heidi Valkama

HESYn kesätuotteita

Lasten t-paita
T-paidat ovat HESY:n suosituimpia tuotteita. Nyt mallistossa on myös lasten t-paita, jossa on kaksi painatusvaihtoehtoa: Cat Power ja Koirat. Värivaihtoehdot ovat punainen ja keltainen. Kokovaihtoehdot: 128 cm ja 140 cm. Hinta 8 euroa. Tutustu ja tilaa. 

Kankainen ekokassi
HESY:n kankainen Dog Power -kassi kulkee kätevästi mukana niin kauppaan, torille, urheiluharrastuksiin, rannalle kuin mökille. Hinta 5,50 euroa. Tutustu ja tilaa. 

Seuraava kuukausikirje ilmestyy syyskuussa. Leppoisaa kesää!

Toivottavat HESY:n eläimet ja henkilökunta.

Jos haluat saada kuukausikirjeen sekä HESYn tiedotteita ja tietoa tulevista tapahtumista suoraan sähköpostiisi, ilmoita asiasta sähköpostitse osoitteeseen: erja.veivo@hesy.fi

Mikäli et enää halua kuukausikirjettä sähköpostiisi, ilmoita asiasta edellä mainittuun sähköpostiosoitteeseen.

Kesäkuu: Huippukokki hylättyjen lemmikkien asialla

By | Ajankohtaista, Kuukausikirjeet | No Comments


Huippukokki hylättyjen lemmikkien asialla

Gourmet-jäätelöllä tuetaan kodittomien lemmikkien hyväksi tehtävää työtä.

Helsingin Vanhalla ylioppilastalolla avattiin toukokuussa pop up -jäätelöbaari Magnum. Ideana on, että asiakas saa valita listalta kolme eri päällystä jäätelöönsä. Myös Suomen arvostetuimpiin huippukokkeihin lukeutuva ja eläinrakkaaksi tunnustautuva Kristian Vuojärvi on suunnitellut oman Magnum-makuyhdistelmänsä, joka on myynnissä Magnum Helsingissä kokin nimikkoviikolla. Hän on päättänyt lahjoittaa suunnittelemansa jäätelön tuoton HESYlle.

– Haluan auttaa eläimiä parhaani mukaan ja käyn aina todella kierroksilla tilanteissa, joissa ilmenee, että ihmiset eivät huolehdi lemmikeistään kunnolla. Näin voin tukea heitteille jätettyjen lemmikkieläinten hyväksi tehtävää toimintaa.

Vuojärvellä on itsellään kaksi kissa, joista toinen on miehen mukaa iso rontti, joka luulee olevansa koira, ja toinen on äkäpussimainen hienohelma. Eläimen hyvinvoinnista huolehtiminen ja lemmikin pitoon liittyvä vastuunotto ovat hänelle siis jokapäiväistä elämää.

Suurelle yleisölle Kristian Vuojärvi on tullut tutuksi Suomen kokkimaajoukkueen kapteenina, jonka johdolla tiimi saavutti kultaa lämpimistä ruoista kokkien MM-kilpailussa (Culinary World Cupissa). Kisa pidettiin viime vuonna Luxemburgissa. Kylmissä ruoissa joukkue taituroi itsensä hopealle. Koti-Suomessa Vuojärvi on niittänyt mainetta työskennellessään lukuisissa hienostoravintoloissa, kuten Luomossa, Bistro Cantrossa ja nyt jo edesmenneessä kahden Michelin-tähden Chez Dominiquessa. Tällä hetkellä huippukokki toimii hotelli Indigossa sijaitsevan Ravintola Bröd Punavuoren keittiöpäällikkönä.

Ajatus kokin ammatista siinsi Vuojärven silmissä jo hiekkalaatikkoikäisenä.

– En ole koskaan edes miettinyt mitään muuta ammattia. Ruoka on minulle ”koko” elämä. Siihen sisältyy valtava tunnekirjo itkusta nauruun.

Intohimoinen suhtautuminen kokin ammattiin on vienyt miehen pitkälle: hänen mielestään juuri pitkäjänteisyys ja rankka työ ovat menestyksen avaimet ammatissa kuin ammatissa. Vuojärvi paiskii edelleen töitä lähes tauotta. Kiire on kova, julkisuus vie oman aikansa ja kysyntään Vuojärven tuotoksille riittää.

Vuojärvi loihti pop up -jäätelöbaarin päällysteenkin Unileverin pyynnöstä, sillä firma halusi kuuluisan keittiömestarin mielipiteen näkyville tapahtumassa. Vuojärvi on perinteisten suomalaisten makujen ystävä, mikä näkyy myös hänen suunnittelemansa jäätelöpäällysteen raaka-aineissa.

– Valitsin päällysteiksi kuivatut mansikat, lakun ja spelttipopsit. Suosin pohjoismaista ruokaa, joten päällysteet oli helppo valita. Lisäksi laku on lempimakeisiani.

Eläinperäisiä tuotteita välttävälle ei jäätelöbaarissa valitettavasti ole tarjolla vegaanista vaihtoehtoa. HESY on ollut tukijoidensa toiveesta asiassa yhteydessä Unileveriin, josta vakuutetaan, että he huomioivat välittämämme toiveen vegaanisesta vaihtoehdosta, kun he jatkossa päättävät vastaavien tapahtumien valikoimista. Unileverin tuotteissa on kaksi vegaanista jäätelötuotesarjaa: Tofuline ja R-ice. Minkälaisen vegaanisen päällysteen Vuojärvi siis suunnittelisi Tofuline-jäätelölle, jos sellainen valikoimissa olisi?

– Maukas ja soijaan sopiva maku voisi syntyä popcorneista, ketunleivistä ja raparperista, mies tuumaa.

Vuojärvi syö itse usein kasvisruokaa. Hän muistuttaa myös lemmikin omistajia hellimään eläimiään hyvällä ja terveellisellä ruoalla.

HESY esittää suuret kiitokset Kristian Vuojärvelle hänen päätöksestään valita hyväntekeväisyyskohteekseen HESYn. HESYn päätoiminta-alue on kodittomien lemmikkieläinten auttaminen, mutta yhdistys pyrkii ajamaan eläinten oikeuksia ja vastustamaan kaikenlaista eläinten väärinkäyttöä ja rääkkäystä.

Jäätelöbaari on avoinna 1. elokuuta asti. Vanha ylioppilastalo, Mannerheimintie 3, 00100 Helsinki.  Jäätelöbaarin aukioloajat: ma – to klo 11 – 22 ja pe – la klo 11 – 21.

13.6. klo 10–14 Turvasiru tutuksi

HESY ja Eläinsuojeluyhdistysten kummit ry järjestävät Turvasiru tutuksi -kiertueen tempauksen Helsingissä lauantaina 13.6. klo 10–14. Paikka: HESYn Eläinsuojelukeskus, Yhdyskunnantie 11, 00680 Helsinki.
Tuotto luovutetaan HESYn eläinsuojelutyöhön.

HINNASTO (kissat, koirat, kanit)
vain käteismaksu
Turvasiru + rekisteröinti 25 €


Kewätkirja 5 €

Sakari Topeliuksen Kewätkirja on mielenkiintoista ja pieneen tilaan mahtuvaa kesälukemista. Pikku kirjanen kulkee kätevästi mukana mökille, matkoille, rannalle ja kävelyretkille. Kewätkirja sopii etenkin lintujen ystäville, sillä se sisältää yksityiskohtaiset ja kuvitetut linnunpönttöjen rakennusohjeet eri lajeille. Sivuja nidotussa laitoksessa on 30. Topeliuksen perustaman Kewätyhdistyksen (Maj Förening) pohjalle perustettiin myöhemmin HESY.

Tutustu ja tilaa

Seuraava kuukausikirje ilmestyy heinäkuussa.

Rentouttavaa ja aurinkoista kesää!

Toivottavat HESY:n eläimet ja henkilökunta

Jos haluat saada kuukausikirjeen sekä HESY:n tiedotteita ja tietoa tulevista tapahtumista suoraan sähköpostiisi, ilmoita asiasta sähköpostitse osoitteeseen: erja.veivo@hesy.fi

Mikäli et enää halua kuukausikirjettä sähköpostiisi, ilmoita asiasta edellä mainittuun sähköpostiosoitteeseen.

Toukokuu: Samanlaiset lakanat yhdistivät

By | Ajankohtaista, Kuukausikirjeet | No Comments

HESYlle kissoja katsomaan tullut Nadja tunsi heti, että Totte on oikea kissa hänelle.

Samanlaiset lakanat yhdistivät

Vuonna 2011 Nadja Koitela oli juuri muuttanut yksin omaan asuntoon. Hän koki tarvitsevansa seuraa, jolloin kissan hankkiminen tuli ajankohtaiseksi. Nadja kävi vanhempiensa kanssa HESYllä katsomassa kissoja, ja hänen äitinsä huomasi pian Toten. Totessa pisti silmään kissan kaunis väri ja lisäksi Toten loosissa olevan peiton lakanat, jotka olivat samanlaiset kuin Nadjalla.

– Kun pääsin loosiin tervehtimään Tottea, se tuli heti rapsuteltavaksi. Tulimme pian siihen tulokseen, että tämä on oikea kissa minulle, Nadja muistelee.

Totte kotiutui suhteellisen nopeasti ja alkoi jo muutamassa kuukaudessa luottaa Nadjaan ja hänen vanhempiinsa. Totte oli päätynyt HESYlle, koska sen edelliset omistajat muuttivat paikkaan, jonne kissoja ei saanut ottaa. HESYlle tullessaan Totella oli mukana myös pentu, jota se ikävöi aluksi hieman. Varovainen Totte otti pian paikkansa uudessa perheessä. Nykyään kissa viettääkin paljon aikaa sekä Nadjalla että hänen vanhemmillaan.

Kissa ilahduttaa hassuilla tavoillaan

Toten päivä alkaa yleensä aikaisin aamupalalla. Nälästään kissa ilmoittaa maukuen korkealla ja kimeällä äänellä. Nadjan herättämiseen Totte käyttää kaikenlaisia temppuja, eikä se luovuta helpolla. Yleisimpiin Toten käyttämiin herättelytapoihin kuuluvat Nadjan nenän kutittelu hännällä ja hellä läpsiminen tassuilla. Ruuan jälkeen Toten päiväohjelma jatkuu peseytymisellä ja lintujen ja koirien tuijottelulla ikkunasta. Sitten Totte ottaa päiväunet. Kun Nadja tulee iltapäivällä kotiin, Totte herää leikkimään.

– Totte on mukana kaikessa, mitä teen. Illalla se käpertyy viereeni ja nukkuu välillä kanssani sängyssä, Nadja sanoo.

Luonteeltaan Totte on lempeä ja aktiivinen. Nadjan ollessa surullinen Totte tulee lohduttamaan. Vastaavasti Nadjan ollessa iloinen Totte innostuu leikkimään. Hassuja tapoja kissalta löytyy paljon. Välillä öisin Totte tuo kaikki lempilelunsa Nadjan sänkyyn niin, että ne jäävät Nadjan alle. Totte myös tykkää juoksennella kovaa pitkin asuntoa ja liukua mattojen päällä. Nadjan vanhempien luona kissa leikkii usein “älä koske lattiaan” -leikkiä, jossa se hyppii hyllyjen ja pöytien päällä käymättä lattialla välissä. Luonto-ohjelmat ovat Toten suosikkeja, ja usein se yrittää saalistaa televisiossa näkyviä lintuja.

– Kun olemme vanhemmillani, Totte tykkää makoilla olohuoneen pöydällä isäni lämpimän kahvikupin vieressä. Saman pöydän molemminpuolisilta istujilta on myös hyvä saada tuplarapsutusta, joka kuuluu Toten iltarutiineihin, Nadja kertoo.

– Omalla kohdallani Toten kanssa kävi niin, että minä tarvitsin sitä yhtä paljon kuin se tarvitsi minua, sanoo Nadja.

Kissa auttoi selviämään vaikeista elämäntilanteista

Tällä hetkellä Totte voi hyvin ja valmistautuu kevääseen tiputtamalla karvojaan. Kissan tilanne voisi olla erilainen ilman HESYä ja Nadjaa.

– Olen aina pitänyt eläimistä, varsinkin kissoista. Meillä oli löytöeläintalosta hankittu kissa, kun olin pieni. Joten kun päätimme hankkia kissan minulle, oli itsestäänselvyys hakea se eläinsuojeluyhdistykseltä. Arvostan eläimiä ja yritän aina mahdollisuuksieni mukaan tukea eläinsuojelujärjestöjä sekä kirjoittaa adresseja eläinten puolesta. Kaikki maapallon olennot ansaitsevat hyvän elämän, Nadja sanoo.

Hän myös suosittelee ystäviään ja tuttujaan hankkimaan eläimen HESYltä. Nadja toivoo, että ihmiset ottaisivat kotia tarvitsevan kissan eläinsuojeluyhdistykseltä sen sijaan, että ostaisivat uuden, kenties tehtaillun pennun. Hän haluaakin kiittää HESYä kaikesta hyvästä työstä, jota yhdistys tekee eläinten hyväksi.

– Omalla kohdallani Toten kanssa kävi niin, että minä tarvitsin sitä yhtä paljon kuin se tarvitsi minua. Pystyin tarjoamaan Totelle lämpimän ja rakastavan kodin, ja Totte auttoi minua selviämään vaikeista elämäntilanteistani. Pörröisen kissan silittäminen rauhoittaa. Sen jälkeen elämä tuntuu taas paljon paremmalta.

Teksti: Tiia Ahonen

Pop-up-kissakahvilaa pidettiin Helsingissä toukokuussa 

Helsingin yliopistollinen eläinsairaala piti pop-up-kissakahvilaa Viikissä. Paikalla oli myös HESYn infopöytä.

Kissakahvila oli menestys! Kahvilassa kävi 1073 asiakasta.

16.5. klo 11 Koirakävely

Kevät tuo tullessaan myös Lemmikkikulman yhteiset koiralenkit! Ensimmäinen lenkki kävellään lauantaina 16.5. klo 11. Lähtöpaikkana on Lemmikkikulma, os. Munkkiniemen puistotie 3, 00330 Helsinki. Samalla Lemmikkikulma tekee taas yhdessä hyvää, sillä Royal Canin lahjoittaa jokaista kaupunkikävelyyn osallistuvaa koiraa kohti 1 kilon Royal Canin -ruokaa HESYlle.

Seuraava kuukausikirje ilmestyy kesäkuussa. Aurinkoista kevättä ja kesän odottelua!

Toivottavat HESYn eläimet ja henkilökunta

Jos haluat saada kuukausikirjeen sekä HESYn tiedotteita ja tietoa tulevista tapahtumista suoraan sähköpostiisi, ilmoita asiasta sähköpostitse osoitteeseen: erja.veivo@hesy.fi

Mikäli et enää halua kuukausikirjettä sähköpostiisi, ilmoita asiasta edellä mainittuun sähköpostiosoitteeseen.

 

Huhtikuu: Purnauskis on kissojen koti

By | Ajankohtaista, Kuukausikirjeet | No Comments

”Kissakahvila on kissojen koti, jossa asiakkaat ovat vieraina heidän valtakunnassaan”, on Purnauskin motto. Kuva: Saija Seppälä.

Purnauskis on kissojen koti

Suomikin on saanut ensimmäisen kissakahvilansa Tampereelle. Miten Purnauskiksessa on huomioitu kehrääjien hyvinvointi?

Kissakahviloiden eettisyys on puhututtanut sen jälkeen, kun viime joulukuussa Tallinnan kissojen turvakodin työntekijät veivät eläimensä pois Nurrista. Tallinnan ensimmäinen kissakahvila ehti olla auki vain kaksi kuukautta.

Turvakodin työntekijöiden mukaan Kassikohvik Nurri oli pelkkä bisnesprojekti, jossa kissat olivat statistin roolissa. Kissoilla oli kylmä, eikä niille annettu pehmeitä makuupaikkoja. Lisäksi jotkut lapsiasiakkaat olivat kiusanneet kissoja. Kahvila oli auki joka päivä, ja asiakkaita sekä kissoja oli liikaa. Kissat stressaantuivat, mistä merkkinä oli muun muassa se, että ne roikottivat kieltä ulkona suustaan. Nurri tosin jatkoi pian toimintaansa uusilla kateilla, mutta nyt kahvila lupaa toiminnan pyörivän enemmän eläinten ehdoilla.

Tallinnan tapauksen jälkeen sekä Tampereen kissakahvila Purnauskiksen omistaja Tiina Aaltonen että Helsinkiin kissakahvilaa puuhaava Pasi Nikkinen ovat Nyt-lehdessä vakuuttaneet toimivansa eettisesti. Heille kahvilaidea tuntuu syntyneen ennemmin rakkaudesta kissoja kohtaan kuin rahankiilto silmissä.

Helsinkiin suunnitellun kissakahvilan taustalla on Cat Rescue -palvelu. Se on kahvilaa puuhaavan pariskunnan nimitys pelastustoimille, joihin Nikkinen joutui perheen toisen kissan kiivettyä korkealle puuhun. Nyt toimintaa halutaan laajentaa kissakahvilaksi. Cat Rescue Cafe kerää parhaillaan rahoitusta kokoon ja etsii kuppilalle sopivaa paikkaa pääkaupungista. Kahvilan olisi tarkoitus olla iso, mutta kissoja tulisi vain viidestä kahdeksaan ja asiakkaita rajoitetusti. Kateille järjestettäisiin myös oma alue, jonne asiakkaat eivät pääse.

Kissojen ehdoilla

Purnauskis avasi ovensa Tampereella viime vuonna lokakuun lopussa. Sinne muutti ympäri Suomea erilaisia maatiaiskissoja. Purnauskiksessa asiakaspaikkoja on 25 ja kissoja kahdeksan, mikä on vähemmän kuin Bangkokin kissakahviloissa.

Vierailin itse viime marraskuussa viehättävässä Purnauskiksessa kahvila-asiakkaana, ja kisuilla näytti olevan hyvät oltavat. Asiakkaat ottavat sisään tullessaan kengät pois ja saavat jalkoihinsa villasukat, jotta eivät vahingossa astuisi kengät jalassa kissan päälle. Kahvilassa on paljon kiipeilytelineitä ja luonnon puuta sekä kissoille yksityisiä tiloja katon rajassa.

Asiakkaat voivat adoptoida kissoja Nurrista, mikä oli alun perin idea myös Purnauskiksessa.

– Melko pian kuitenkin huomasimme, että on mahdotonta vaihtaa kissoja kahvilaympäristössä. Kissojen lauman muodostumisen ja yleisen viihtyvyyden – niin kissojen kuin asiakkaidenkin – kannalta on tärkeää, että kisulauma pysyy mahdollisimman muuttumattomana, Purnauskiksen omistaja Aaltonen kertoo sähköpostitse.

Pieniä muutoksia kissalaumassa voi silti sattua, kuten Purnauskiksen vanhimman kissan, mustan ja töpöhäntäisen 10-vuotiaan Albin, siirtyminen tammikuussa varhaiseläkkeelle munuaisten vajaatoiminnan takia. Uudessa kodissa ainoana kissana asustavan Albin tarvitsema erikoisruokavalio on helppo toteuttaa, kerrotaan Purnauskiksen Facebook-sivuilla.

Kuva: Saija Seppälä.

Purnauskis on tarkoituksella auki vain kuusi tuntia päivässä viitenä päivänä viikossa, jotta kissoilla olisi omaakin aikaa. Purnauskiksen verkkosivuilla lukee, että ”kissakahvila on kissojen koti, ja asiakkaat ovat vieraina heidän valtakunnassaan”.

– Kissoihin perehtynyt henkilökuntamme ja eläinlääkärit tarkkailevat jatkuvasti kahvilamme kissoja. Kissojen hyvinvointi on meille sydämen asia! Meillä on myös yhteistyökumppanimme, Kissojen suojelu Kisu ry:n, kotia etsivien kissojen kansio kahvilassamme. Haluamme auttaa hädänalaisia kissoja sekä totta kai myös kisuja kaipaavia asiakkaitamme, Aaltonen kertoo.

Kissakahvila Purnauskis
Aaltosenkatu 31-33
33500 Tampere
ke-su klo 12–18

Teksti: Elisa Helenius

Helsinkiin pop-up kissakahvila 4.–9.5

Yliopistollinen eläinsairaala järjestää pop-up kissakahvilan 4.–9.5 osana Helsingin yliopiston 375-juhlavuotta. Tapahtumassa voi tutustua kotikissoihin kahvinjuonnin lomassa. Viikon aikana kuullaan asiantuntijaluentoja kissojen terveydestä, hyvinvoinnista ja kissatutkimuksesta. Tapahtuman yhteistyökumppaneita ovat: HESY, eläinlääketieteen opiskelijoiden Kissakerho Felis, Viikin Löytöeläintalo, Helsingin kaupungin Ympäristökeskus, Royal Canin Finland Oy, Megaeläin Oy ja Amica-ravintola Tähkä.

Kissakahvilan aukioloajat ovat:
• Ma 4.5. klo 13:30–18:00
• Ti–pe 5.–8.5. klo 09:00–10:30 ja 13:30–18:00
• La 9.5. klo 10–14 (alustava)

Kissakahvilan FB-sivuihin ja luentojen aiheisiin voit tututusta tästä. 

Tekninen ongelma ratkennut – kuukausikirjeet ilmestyvät jälleen

Teknisten ongelmien takia HESYn sivuille ei ole pystytty lataamaan kuvia. Koska kuvat ovat olennainen osa kuukausikirjeitä, niiden julkaisua lykättiin siksi, kunnes ongelma on ratkaistu. Kuukausikirjeitä ei julkaistu helmi- ja maaliskuussa. Pahoittelemme tapahtunutta.

Seuraava kuukausikirje ilmestyy  toukokuussa. Hyvää pääsiäistä je kevättä!

Toivottavat HESY:n eläimet ja henkilökunta.

Jos haluat saada kuukausikirjeen sekä HESY:n tiedotteita ja tietoa tulevista tapahtumista suoraan sähköpostiisi, ilmoita asiasta sähköpostitse osoitteeseen: erja.veivo@hesy.fi

Mikäli et enää halua kuukausikirjettä sähköpostiisi, ilmoita asiasta edellä mainittuun sähköpostiosoitteeseen.

Tammikuu: Aukun tapaaminen oli rakkautta ensisilmäyksellä

By | Kuukausikirjeet | No Comments

Aukku-koiran maailma mullistui, kun se pääsi ihka omaan kotiin Espooseen. Kuva: Sarri Kukkonen

Aukun tapaaminen oli rakkautta ensisilmäyksellä

Mustavalkoinen Aukku löydettiin vuonna 2010 juoksentelemasta Kouvolan kaduilta. Koira otettiin talteen paikalliseen löytökoirataloon, josta se siirrettiin HESYlle. Aukku ehti olla hoidossa HESYllä puoli vuotta ennen kodin löytymistä.

Oli syksy vuonna 2009, kun espoolaisen Pirjo Tolosen koira jouduttiin lopettamaan sairauden vuoksi. Jäljelle jäi suuri ikävä ja koiran kokoinen aukko, minkä seurauksena Pirjo rupesi pohtimaan kodin tarjoamista kodittomalle koiralle ja otti yhteyttä HESYyn. Pirjo sopi näyttöpäivän HESYn työntekijän kanssa, ja niin Aukku saapui hänen kotiinsa.

Pirjolle annettiin viikko aikaa miettiä koiran ottamista itselleen, mutta hän oli päätöksensä jo tehnyt.

– Ihastuin koiraan heti, ja kun ilmoitin haluavani pitää Aukun, tuskin maltoin odottaa tulokkaan saapumista. Tällaisissa tunnelmissa Aukku muutti tavaroineen luokseni, Pirjo muistelee.

Vanha herra nautiskelee lepohetkistä

Aluksi Aukku oli uudessa ympäristössä pelokas ja arka, mutta pikkuhiljaa koira reipastui. Aukun ulkoiluttaminen hihnassa oli aluksi vaikeaa, sillä koira oli vauhdikas ja veti. Nämä ongelmat ovat kuitenkin jo takanapäin. Luonteeltaan Aukku on kiltti ja rauhallinen: koira ei hauku kenellekään ja hyväksyy kaikki ihmiset ja eläimet. Aukku on luottavainen ja suostuu mukisematta kaikkiin hoitotoimenpiteisiin, kuten esimerkiksi kynsien leikkuuseen.

Aukun on arvioitu syntyneen vuonna 2003, eli sillä alkaa jo olla ikää. Vanhetessaan koira on rauhoittunut ja tullut aamu-uniseksi sekä hiljaisemmaksi. Välillä Aukku vetäytyy omiin oloihinsa. Sen voi hyvin sanoa viettävän todellista koiran elämää.

– Aukku nauttii vieraiden seurasta ja rapsutuksista. Välillä koira muokkailee petiään mieleisekseen ja makailee selällään tassut taivasta kohti. Leikkiminen ei kiinnosta Aukkua enää. Nykyään koira on oman arvonsa tunteva vanha herra, itsepäinenkin. Jos lenkki ei herraa kiinnosta, niin silloin ulkoilemaan ei lähdetä. Koirapuistossa Aukku kyllä jaksaa juoksennella ja nauttia toisten koirien seurasta, Pirjo kertoo.

Aukku on jo iäkäs, minkä Pirjo ottaa huomioon kaksikon ulkoillessa.

Tassuterapeutti rikastuttanut elämää

Ennen Aukun hankkimista Pirjolla ei ollut kokemusta eläinsuojelusta. Hänen mielestään eläinten hyväksi tehty työ on hienoa ja tärkeää. Etenkin koirat ja koirien hyvinvoinnin edistäminen merkitsevät hänelle paljon. Aukku onkin jättänyt Pirjoon lähtemättömän vaikutuksen.

– Aukku on minulle tassuterapeutti ja rakas ystävä. Ilman Aukkua olisin paljon köyhempi.

Teksti: Tiia Ahonen

Muista ystävää 14.2.

Eläinkortit
HESYn korttivalikoimassa on kivoja kortteja, joilla voit ilahduttaa lähipiiriäsi ystävänpäivänä 14.2.  Yhden kortin hinta 0,50 euroa, 10 kappaleen korttinippu 4 euroa. Tutustu korttivalikoimaan: http://demo.hesy.fi/?page_id=1401

Eläinystävän pinssi
Kissa-, koira- ja kanipinssit koristavat jokaisen eläinystävän rinnusta tai laukkua. Pinssin viiden euron hinnalla HESY kykenee kustantamaan yhden kissan päivän hoitokulut. Tällä pinssillä muistat sekä ystävääsi että kodittomia eläimiä: http://demo.hesy.fi/?page_id=1465

Lahjoja eläinystävälle
HESYn eläintarvikekaupassa myydään paljon huokeita, kierrätettyjä eläintarvikkeita, kuten ulkoiluremmejä, ruokakippoja, eläinasuja, leluja ja paljon muuta. Os. Yhdyskunnantie 11, avoinna ma-pe 10–18, su 15–18

Seuraava kuukausikirje ilmestyy helmikuussa. Kirpakkaa talven jatkoa!

Toivottavat HESY:n eläimet ja henkilökunta.

Jos haluat saada kuukausikirjeen sekä HESY:n tiedotteita ja tietoa tulevista tapahtumista suoraan sähköpostiisi, ilmoita asiasta sähköpostitse osoitteeseen: erja.veivo@hesy.fi

Mikäli et enää halua kuukausikirjettä sähköpostiisi, ilmoita asiasta edellä mainittuun sähköpostiosoitteeseen.

Joulukuu: Löytökoira Vilin erikoinen tarina

By | Kuukausikirjeet | No Comments

Löytökoira Vili (edessä) ja sen koirakaveri Ruttu ovat erottamattomat ja nukkuvat usein toistensa kainalossa.

Löytökoira Vilin erikoinen tarina:

Taustat selvisivät ja sisarukset löytyivät Facebookin avulla

Vili löytyi kesällä 2012 Espoon Nöykkiöstä, josta koira toimitettiin Viikin löytöeläintalon kautta HESYlle odottamaan pääsyä uuteen kotiin. Turvallinen koti löytyi yli vuoden odottelun jälkeen. Samalla koiran tuntematon menneisyys alkoi aueta.

Tiina Salmelle koirat ovat aina olleet enemmän perheenjäseniä kuin lemmikkejä. Hän ei ole ollut päivääkään ilman koiraa siitä lähtien, kun hän otti ensimmäisen koiransa vuonna 1992. Myös hylätyt ja kaltoin kohdellut koirat ovat löytäneet Tiinan luota kodin. Hänen suurimpana pontimenaan hakeutua HESYn nettisivuille oli kuitenkin tyttökoira Ruttu, joka kaipasi seuraa perheen muutettua Järvenpäähän ja vanhojen koirakavereiden jäätyä Helsinkiin. Siten löytyi Vili.

– Viime vuoden marraskuussa Vili kävi hoitajansa kanssa meillä kylässä ja tutustumassa uusiin perheenjäseniinsä. Vili oli ollut vailla kotia jo lähes puolitoista vuotta.  Kaikkien onneksi pitkä odotus päättyi viimein, sillä koira sai uuden kodin minun ja puolisoni luota loppuvuonna 2013, Tiina muistelee vuoden takaisia tapahtumia.

Ensimmäiset viikot uudessa kodissa olivat totuttelun aikaa. Vili yritti siepata luita ja juosta ne suussaan karkuun. Tulokas pelkäsi myös kovasti ruoan loppuvan kupista. Pian Vili kuitenkin rauhoittui ja huomasi, ettei Tiinan luona tarvitse huolehtia moisesta asiasta. Alkuun Vili ihmetteli ihan kaikkea, seurasi ja katsoi kummissaan esimerkiksi tiskikoneen täyttöä ja pyykkien laittamista. Imurille sen piti vähän ärhennellä, samaten ruohonleikkurille. Vili kuitenkin lopetti nopeasti huonot tapansa. Tiinan mielestä Vili sopeutui uuteen kotiin helposti ja osoittautui hauskaksi kaveriksi.

– Vili “kyntää” kuonolla talvella lunta ja kesällä pitkää heinää. Ja sitten kun sille nauraa, niin koira innostuu “kyntämään” vielä enemmän. Vilin on myös ihan pakko saada jotain suuhunsa, kun tulemme kotiin. Jos lelua tai luuta ei silloin satu olemaan eteisen lattialla, niin se ottaa suuhunsa kengän. Joku kapine Vilillä on kuitenkin ihan pakko olla suussaan, kun se tervehtii kotiväkeä koko peppu heiluen ja aarretta suussaan esitellen. Näin se tekee, vaikka olisimme olleet poissa vain viisi minuuttia, Tiina kertoo.

Juhla-apetta tarjolla.

Juokseminen verissä

Kotiutumisen jälkeen Tiina rupesi selvittelemään Vilin taustoja ja sai Facebookin avulla tietää, että koiran emo oli greyhound ja isä amstaffi. Samalla selvisi koiran tarkka syntymäaikakin. Muuttoajankohtana Vili oli ollut 2,5-vuotias. Yllättävin ja ilahduttavin löytö oli se, että Vilillä on myös sisaruksia, joita Tiina ja Vili ovat käyneet tapaamassa.

– Juokseminen on Vilillä verissä, varmaan peruja emolta, arvelee Tiina viitaten koiran perimään.

– Vili pääsee kolmesti päivässä lenkille ja saa olla vapaana. Muutaman kilometrin päässä asunnostamme on iso koirapuisto, jossa koira tykkää porhaltaa. Omalla pihallakin se pääsee pinkaisemaan kuutisenkymmentä metriä yhteen suuntaan, mikä menee kyllä alta aikayksikön.

Vili nukkuu mielellään Tiinan ja hänen puolisonsa sängyssä, mutta antaa aina kohteliaasti ja pyytämättä tilaa ja siirtyy omaan sänkyynsä pariskunnan käydessä nukkumaan. Kotiutuminen on nyt edennyt niin pitkälle, että Vili viihtyy pihalla, jossa se on alkanut vahtia reviiriään.

– Vili rähisee vastaantuleville koirille oman korttelin alueella, mutta ei kuitenkaan koskaan missään muualla. Pihallemme eksynyt sammakko herätti molemmissa koirissamme sellaista ihmetystä, että ääneen sai taas niille nauraa räkättää, kertoo Tiina.

Hän uskoo Vilin käyttäytymisen johtuvan osittain Rutusta. Koirat ovat nimittäin olleet kuin paita ja peppu heti ensitapaamisestaan lähtien.

– Koirat ovat kahdestaan koko aika, ollaan kotona tai ei. Ne syövät toistensa ruokakipoista ja nukkuvat toistensa kainalossa. Pariskunta on niin hellyttävä, että kaikki tuttumme niitä ihailevat.

Ehkä siksi Vili onkin ruvennut niin ärisemään. Ruttu on sen tyttö nyt.

Tiinalle koirat ovat läheisiä, elämän suuria iloja ja rikastuttajia.

– Ovat ne sellaisia sankareita, että keksivät päivittäin jotain, jolle on aivan pakko nauraa ja hymyillä.

Teksti: Desiré Edelberg

Jouluostoksille SaunaKatin kirpputorille

Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen (HESY) kirpputorilta löydät joululahjat ja -koristeet. Samalla tuet kodittomien eläinten hyväksi tehtyä työtä. Joulumyynti jatkuu 23.12. asti. Avoinna ma-pe klo 11–18 ja la-su klo 11–16. Osoite: Metsäpurontie 25, 00630 Helsinki.


Eläinten Joulukeräys 8.-23.12.2014

Helsingin keskusta, Lasipalatsi

klo 12–14, 14–16, 16–18

Itäkeskus, Tallinnanaukio
klo 13–15, 15–17

16.12. klo 18–18.30 Eläinten jouluhartaus

Latokartanon torilla Viikin kirkon (Agronominkatu 5) edustalla rukoillaan rakkaiden lemmikkien ja kaikkien eläinten puolesta tiistaina 16.12. klo 18–18.30.  Jos et voi ottaa lemmikkiäsi mukaan tapahtumaan, voit tuoda siitä kuvan. Lemmikin omistajille on tarjolla lämmintä mehua. Tervetuloa lemmikin kanssa tai ilman!

Tapahtuman Facebook-sivut. 

Tilaisuuden järjestävät Malmin seurakunta ja Helsingin seurakuntien oppilaitostyö

Lisätiedot: Yliopistopappi Laura Mäntylä, laura.mantyla@evl.fi

Seuraava kuukausikirje ilmestyy tammikuussa 2015. Rauhallista joulua ja riemullista uutta vuotta!

Toivottavat HESY:n eläimet ja henkilökunta.

Jos haluat saada kuukausikirjeen sekä HESY:n tiedotteita ja tietoa tulevista tapahtumista suoraan sähköpostiisi, ilmoita asiasta sähköpostitse osoitteeseen: erja.veivo@hesy.fi

Mikäli et enää halua kuukausikirjettä sähköpostiisi, ilmoita asiasta edellä mainittuun sähköpostiosoitteeseen.

 

 

Marraskuu: HESYn kirpputori muutti ja uusi ilmeensä

By | Kuukausikirjeet, Uncategorized | No Comments

Kirpputorilla on runsas vaatevalikoima. Kuva: Aada Sigurlina

HESYn kirpputori muutti ja uusi ilmeensä

HESYn kirpputori toimi Eläinsuojelukeskuksen pihapiirissä vuodesta 1994 lähtien. Kahdenkymmenen vuoden aikana toiminta ehti kasvaa niin paljon, että muutto isompiin tiloihin tuli lopulta tarpeelliseksi. Uudeksi kotiseuduksi valittiin Maunula.

– Uusi kirpputori toimii Maunulan asukastoimitalossa, joka on nimeltään Saunabaari, kertoo HESYn varainhankkija Aila Kettunen.

Saunabaari toimii monenlaisen harrastustoiminnan tukikohtana ja poikkeaa tyyliltään kirpputorin vanhasta sijainnista, joten kirpputorin tilat ovat päivittyneet uuden paikan mukaisiksi. Maunulalaiset ovat löytäneet kirpputorille hyvin, samoin vanhat, uskolliset asiakkaat.

– Lahjoittajat seurasivat mukana, ja uusia lahjoittajia on tullut, sanoo Kettunen.

– Saamme edelleen ensiluokkaista lahjoitustavaraa.

Kirpputorille pääsee kolmella bussilla eri puolilta Helsinkiä. HESYn toinen myymälä, Perintöpuoti, löytyy edelleen Vallilasta.

Maunulan kirpputorilta löytää astiastoja joka kotiin. Kuva: Aada Sigurlina

Osoite: Metsäpurontie 25, 00630 Helsinki.
Aukioloajat:
ma-pe klo 11–18
la ja su klo 11–16

Teksti: Päivi Hagman

7.12. klo 11–16 Joulumyynti alkaa kirpputorilla

Tule HESYn kirpputorille jouluostoksille. HESYn kirpputorilta löydät joululahjat ja -koristeet. Samalla tuet kodittomien eläinten hyväksi tehtyä työtä. Kirpputorilla myydään myös yhdistyksen vuoden 2015 seinäkalentereita malleinaan HESYn pelastamat eläimet. Myytävät joulukoristeet ja -esineet ovat kierrätettyjä.

Kirpputori on avoinna 23.12. asti arkisin klo 11–18 ja la ja su klo 11–16.

Osoite: Metsäpurontie 25, 00630 Helsinki.

HESY lahjoitti 100 kiloa kauraa lintujen talviruokintaan

HESY osti Kirsti Sahlmanille jälleen tänäkin vuonna 100 kiloa kauraa lintujen talviruokintaan. Yhdistys on tukenut Sahlmania jo vuodesta 2010 ostamalla hänelle joka talvi 100–200 kiloa kauraa. Sahlman syötti lintuja vielä vuonna 2009 omasta pussistaan, mutta parvi oli liian suuri hänen lompakollaan elätettäväksi. Nainen ei kuitenkaan luopunut hyvänteosta, vaan ryhtyi soittelemaan virastoihin. Ympäristökeskuksesta löytyi virkamies, joka oli halukas auttamaan häntä. Tämä henkilö otti yhteyttä HESYyn, jossa päätettiin lähteä tukemaan ahkeraa lintujen ystävää.  Sahlman ruokkii lintuja vain sallituilla alueilla. HESYn jäsenlehdessä 1/2011 kerrotaan tästä yhden naisen talviruokintasodasta.

 HESY on mukana Vapaaehtoisten päivä 3.12.2014 -digikampanjassa – osallistu ja innosta muitakin mukaan toimintaamme

HESY on mukana ToimintaSuomen Vapaaehtoisten päivä 3.12.2014 -digikampanjassa, jossa suomalaisia kannustetaan Facebook-tykkäämisten sijaan aitoon vapaaehtoistoimintaan. Tähän rohkaistaan esimerkkien voimalla eli nostamalla esiin vapaaehtoistoimijoita ToimintaSuomen Vapaaehtoisten päivän -Facebook-sivulla. 

Nyt toivomme sinun HESYn vapaaehtoisena antavan muille hyvää esimerkkiä ja astuvan esiin ko. sivulla. Esimerkkisi avulla pyrimme saamaan muitakin kiinnostumaan vapaaehtoistyöstä HESYllä.

Toimi siis näin:

1. Lähetä itsestäsi valokuva (jpg tai png), jossa katsot kameraan ja peukutat. Saa hymyillä! Varmistathan, että sinulla on oikeus julkaista kuva (ToimintaSuomi rajaa tarvittaessa kuvaa). Kerro viestissä perustiedot itsestäsi eli nimi, ikä, ammatti sekä mitä vapaaehtoistyötä teet HESYllä. Kerro ainakin vähintään etunimesi ja missä HESYn vapaaehtoistoiminnassa olet mukana. Kerro ne niin kuin haluat niiden kampanjassa näkyvän, esimerkiksi Tiina Virtanen, 27, luokanopettaja: kissojen loukuttaja HESYllä.  Lähetä tiedot ja kuva itsestäsi osoitteeseen: vapaaehtoinen@toimintasuomi.fi

2. Kun kuvasi on julkaistu Vapaaehtoisten päivän Facebook-sivulla, jaa se omalla Facebook-seinälläsi ja haasta siten kaverisi mukaan vapaaehtoistoimintaan.

Kiitos kun tuet HESYn toimintaa kodittomien eläinten hyväksi tekemällä vapaaehtoistöitä parissamme. Tarvitsemme Sinua jatkossakin. Esimerkkisi kannustamana toivomme saavamme joukkoomme lisää Sinun kaltaisiasi kullanarvoisia vapaaehtoisia.

16.12. klo 18–18.30 Eläinten jouluhartaus

Latokartanon torilla Viikin kirkon (Agronominkatu 5) edustalla rukoillaan rakkaiden lemmikkien ja kaikkien eläinten puolesta tiistaina 16.12. klo 18–18.30.  Jos et voi ottaa lemmikkiäsi mukaan tapahtumaan, voit tuoda siitä kuvan. Lemmikin omistajille on tarjolla lämmintä mehua. Tervetuloa lemmikin kanssa tai ilman!

Tapahtuman Facebook-sivut. 

Tilaisuuden järjestävät Malmin seurakunta ja Helsingin seurakuntien oppilaitostyö

Lisätiedot: Yliopistopappi Laura Mäntylä, laura.mantyla@evl.fi

HESYn juhlavuosinäyttely 5.–30.11.

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY on ajanut eläinten asiaa jo 140 vuotta. Yhdistyksen juhlavuosinäyttelyssä tätä taivalta valotetaan historiallisella aikajanalla ja alkuaikojen toimintaa kuvaavin valokuvasuurennoksin sekä HESYn nykypäivän eläinsuojelutyötä kuvaavalla näyttelyosuudella. Näyttelyssä esitetään myös mm. Kissan tarina -videota ja eläimen hautaamiseen ja kissojen loukutukseen liittyvää esineistöä. Näyttelyyn on vapaa pääsy.

Avoinna ma-pe klo 9–19, la-su klo 10–16.

Virka-gallerian näyttelytila Kulma: Pohjoisesplanadi 11–13, Helsinki.

http://www.hesy.fi/5-30-11-hesyn-juhlavuosinayttely-hevosista-hamstereihin-elainsuojelua-ennen-ja-nyt-2/

 Eläinten Joulukeräys 8.-23.12.2014

Helsingin keskusta, Lasipalatsi

klo 12–14, 14–16, 16–18

Itäkeskus, Tallinnanaukio

klo 13–15, 15–17

Osallistu joulukeräyksen toteuttamiseen ilmoittautumalla Lea Heikkiselle: lea.heikkinen@hesy.fi

– vuoro on 2 tuntia / henkilö (oman ystävän saa ottaa mukaan)

– muista mainita päivämäärä, kellonaika ja puhelinnumero

Ilmoittauduthan pian – vuorot täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä!

HESY:n tuotevalikoimaa

Joulukalenteri
Luukkujen availeminen ja niiden alta paljastuvien kuvien ihaileminen tuo tunnelmaa joulun odotteluun. HESYn ihastuttavan joulukalenterin on tehnyt Maija Korpinen. Hinta 5 euroa.

HESY:n seinäkalenteri 2015
HESYn seinäkalenteri esittelee vuoden jokaisena kuukautena yhden yhdistyksen pelastaman eläimen kuvan ja onnellisen käänteen saaneen tarinan. Hanki omasi tai anna lahjaksi. Kuvat: Sarri Kukkonen. Hinta 10 euroa. Tutustu ja tilaa.

Joulukortit
HESYn joulukortit ovat tulleet myyntiin. Tilaa omasi ajoissa. 1-osaiset kortit maksavat 0,50 euroa kappale, 10 kortin nippu maksaa 4 euroa. Kaksiosaiset kortit maksavat 1 euron kappale, 10 kortin nippu maksaa 8 euroa. Tutustu joulukorttivalikoimaan.

Joulahjaksi HESYn kannatustuotteita
HESYn tuotevalikoimasta löydät yllin kyllin ideoita jouluostoksiin. Tutustu tuotteisiin. Tilaathan jouluostoksesi ajoissa, jotta tilaamasi tuotteet ehtivät ajoissa perille ja pukinkonttiin.

Seuraava kuukausikirje ilmestyy joulukuussa. Rauhallista joulun ja talven odotusta!

Toivottavat HESY:n eläimet ja henkilökunta.

Jos haluat saada kuukausikirjeen sekä HESY:n tiedotteita ja tietoa tulevista tapahtumista suoraan sähköpostiisi, ilmoita asiasta sähköpostitse osoitteeseen: erja.veivo@hesy.fi

Mikäli et enää halua kuukausikirjettä sähköpostiisi, ilmoita asiasta edellä mainittuun sähköpostiosoitteeseen.