was successfully added to your cart.

Category

Ajankohtaista

Tiedote: Helsingissä marssittiin lauantaina eläinten puolesta

By | Tiedotteet | No Comments

Tiedote 17.2.2018

Helsingissä marssittiin lauantaina eläinten puolesta

Eläinasiajärjestöjen mielenosoitus sai ihmiset liikkeelle koleasta säästä huolimatta.

Parempaa eläinsuojelua vaatinut mielenosoitus matkasi lauantaina Rautatientorilta Kansalaistorille, jossa noin tuhat ihmistä vaati lausuntokierroksella olevaa lakia eläinten hyvinvoinnista palautettavaksi valmisteluun.

Hallituksen esitys laiksi eläinten hyvinvoinnista lähti lausuntokierrokselle joulun alla, ja sen on tarkoitus korvata Suomen nykyinen eläinsuojelulaki.

Mielenosoituksen järjestäjät Animalia, Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY, Oikeutta eläimille ja SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto kritisoivat hallituksen esitystä kovin sanoin.

– Uudesta eläinsuojelulaista on jäämässä pois lähes kaikki keskeisimmät ja tärkeimmät uudistukset, järjestöt kritisoivat yhteisessä julkilausumassaan.

Eläinasiajärjestöjen mukaan laki sallisi kohtuuttomissa määrin erilaisia kipua ja epämukavuutta aiheuttavia käytäntöjä.

– Eläinten pitkäaikaisen paikalleen kytkemisen kieltäminen, jatkuvan vedensaannin takaaminen eläimille niiden pysyvissä pitopaikoissa, koirien ja kissojen tunnistusmerkinnän ja rekisteröinnin säätäminen pakollisiksi ja turkistarhauksen kieltäminen ovat keskeisiä asioita, jotka lakiin täytyy ehdottomasti saada.

Myös mielenosoituksessa puhuneiden kansanedustajien puheissa otettiin vahvasti kantaa eläinsuojelun puolesta.

– Suomi haluaa pärjätä olympialaisissa: olla maailmassa kolmen kärjessä. Eläinten hyvinvoinnin kannalta Suomen pitäisi olla tulevaisuudessa kultamitalisti, kansanedustaja Ritva “Kike” Elomaa (ps.) kannusti.

Moni kansanedustaja myös kritisoi hallituksen esitystä uudeksi eläinsuojelulaiksi.

– Tällä lailla eläimiä saa kohdella sellaisilla tavoilla, jotka muualla ovat kiellettyjä. Se ei missään nimessä ole eläinten etu, kansanedustaja Emma Kari (vihr.) totesi.

Mielenosoitus sai tukea myös ulkomailta. Virolainen eläinsuojelujärjestö Loomus järjesti perjantaina Suomen suurlähetystöllä Virossa tukimielenosoituksen. Myös Ruotsin suurin eläinoikeusjärjestö Djurens Rätt sekä kansainvälinen Eurogroup for Animals kannustivat Suomea kannanotoillaan kunnianhimoisemman eläinsuojelulain säätämiseen.

Eläinsuojelulain kokonaisuudistukseen liittyvät kysymykset:

 Kati Pulli
SEYn toiminnanjohtaja
p. 050 371 2740
kati.pulli@sey.fi

 Heidi Kivekäs
Animalian toiminnanjohtaja
p. 050 384 5072
heidi.kivekas@animalia.fi

 Hannele Luukkainen
HESYn puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Linda Nyholm
Oikeutta eläimille -järjestön kampanjapäällikkö
p. 044 757 0958
linda.nyholm@oikeuttaelaimille.fi

 Mielenosoitukseen liittyvät kysymykset:

 Veikka Lahtinen
Animalian kampanjavastaava
p. 040 590 5575
veikka.lahtinen@animalia.fi

 Jarkko Minkovitsch
SEYn verkkotiedottaja
p. 040 850 1716
jarkko.minkovitsch@sey.fi

Tiedote: Helsingissä osoitetaan mieltä paremman eläinsuojelulain puolesta – ”Nykymuodossaan laki on rimanalitus”

By | Tiedotteet | No Comments

Tiedote 13.2.2018

Eläinjärjestöjen mielenosoituksen juontaa Ina Mikkola, lavalle nousee duo Eva & Manu.

Eläinsuojelulain kokonaisuudistus etenee kovaa vauhtia. Hallitus antoi esityksensä uudeksi laiksi ennen joulua, ja lakiluonnos on nyt lausuntokierroksella.

Eläinten asiaa ajavat järjestöt Animalia, Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY, Oikeutta eläimille ja SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto järjestävät tulevana lauantaina eläinsuojelulain kokonaisuudistusta kritisoivan mielenosoituksen. Mielenosoituksen lavaohjelman juontaa toimittaja Ina Mikkola, ja tilaisuudessa esiintyy ranskalais-suomalainen pop-folkduo Eva & Manu.

Järjestöjen mukaan uudesta eläinsuojelulaista uhkaavat jäädä pois lähes kaikki keskeisimmät uudistukset.

– Kaikkien eläinten pitkäaikaisen paikalleen kytkemisen kieltäminen sekä jatkuva vedensaanti eläinten pysyvissä pitopaikoissa ovat sellaisia keskeisiä uudistuksia, jotka lakiin pitää ehdottomasti saada. Niillä on niin olennainen vaikutus eläinten hyvinvointiin. Lisäksi lailla tulee ottaa askeleita siihen suuntaan, että sekä koirien ja kissojen tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä tulisi Suomessa pakollisia, SEYn toiminnanjohtaja, eläinlääkäri Kati Pulli linjaa.

Lakiluonnoksen olennaisin ongelma on se, että lain määräykset on laadittu eläinten käyttötarkoituksen, ei eläinten lajityypillisten tarpeiden mukaan.

– Siksi esimerkiksi kettua koskevat kahdet eri määräykset, joiden käyttö riippuu siitä, pidetäänkö sitä turkistarhassa vai eläintarhassa. Kettuhan on älykäs koiraeläin, joka tarvitsee tilaa liikkua. Silti turkistarhoilla kettuja saa pitää 0,8 neliön kokoisissa verkkopohjaisissa häkeissä. Eläintarhassa sitä vastoin samalle eläimelle tulee tarjota vähintään 600 neliömetrin maapohjainen tarha, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Eläinsuojelulaki uudistettiin viimeksi yli 20 vuotta sitten

Eläinsuojelulain kokonaisuudistus on historiallinen hanke, joka käynnistettiin jo vuonna 2010. Voimaan astuttuaan uusi laki tulee määrittämään suomalaisen eläinsuojelun tasoa vuosikymmeniksi eteenpäin.

– Ihmisten suhde eläintuotantoon on muuttunut voimakkaasti viimeisten kymmenen vuoden aikana mutta tämä muutos ei heijastu eläinsuojelulain uudistukseen. On häpeällistä, että turkistarhaus saa jatkua entisellään ja, että porsitushäkit ja parsinavetat ovat edelleen sallittuja. Suomen on korkea aika ottaa konkreettisia askeleita eläinten olojen parantamiseksi, kertoo Linda Nyholm Oikeutta eläimille -järjestöstä.

Maa- ja metsätalousministeriö on kuullut lainvalmistelussa useita eläinten hyvinvointiin perehtyneitä asiantuntijatahoja, mutta eläinasiajärjestöjen mukaan se ei näy riittävästi ehdotuksessa uudeksi eläinsuojelulaiksi.

– Pääministeri Sipilä on puhunut tutkimustiedon tärkeydestä poliittisessa päätöksenteossa. Vetoammekin hallitukseen, että se ottaisi eläinlakia säätäessään huomioon uusimman tutkimustiedon eläinten hyvinvoinnin tarpeista. Tällaisenaan laki olisi tutkimustiedon valossa vanhentunut jo voimaan tullessaan. Tilanne on täysin kestämätön senkin takia, että nyt valmisteilla oleva laki saattaa olla voimassa vielä 2040-luvulla, kommentoi Animalian vs. toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs.

Suomen eläinsuojelulain kokonaisuudistus on herättänyt huomiota myös ulkomailla. Virolainen eläinoikeusjärjestö Loomus sekä Ruotsin suurin eläinoikeusjärjestö Djurens Rätt aikovat järjestää Suomen mielenosoitusta tukevaa toimintaa kotimaissaan. Myös belgialainen Eurogroup for Animals suunnittelee tempausta Brysseliin. Suomessa mielenosoituksen tukijoiksi on ilmoittautunut laaja joukko järjestöjä, kuten Greenpeace Suomi, Maan ystävät, Luonto-liitto ja Viipurin koirat.

– Suomalainen turkistarhaus ei ole pelkästään suomalainen vaan myös kansainvälinen ongelma. Esimerkiksi Viron ainoa suuri turkistarha on suomalaisomistuksessa. Suomalainen turkistarhauskielto helpottaisi turkistarhauksen vastaista työtä niin Virossa kuin Kiinassakin, kommentoi Kadri Taperson Viron Loomus-järjestöstä.

Aikataulu:

Eläinten ääni -mielenosoitus kokoontuu Helsingin Rautatientorilla lauantaina 17. helmikuuta klo 12.00. Mielenosoituskulkue matkaa Eduskuntatalon edustalle, jossa kuullaan musiikkia sekä kansanedustajien ja järjestöjen kommentteja lakiuudistukseen. Lisätietoja tapahtumasta: https://www.facebook.com/events/2263451427013675/
Lisätiedot mielenosoituksesta:

Veikka Lahtinen

Animalian kampanjavastaava
p. 040 590 5575
veikka.lahtinen@animalia.fi

Eläinsuojelulain kokonaisuudistukseen liittyvät kysymykset:

Heidi Kivekäs
Animalian toiminnanjohtaja
p. 050 384 5072
heidi.kivekas@animalia.fi

Hannele Luukkainen
HESYn puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Linda Nyholm
Oikeutta eläimille -järjestön kampanjapäällikkö
p. 044 757 0958

Kati Pulli
SEYn toiminnanjohtaja
p. 050 371 2740
kati.pulli@sey.fi

 

Tiedote: HESYn hoiviin 477 eläintä vuonna 2017

By | Tiedotteet | No Comments

HESYlle viime vuonna tulleista eläimistä 88 prosenttia oli kissoja.

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Tiedote 7.2.2018

HESYn hoiviin 477 eläintä vuonna 2017

– maakuntien satapäiset kissapopulaatiot räikeä esimerkki piittaamattomasta kissanpidosta 

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY otti vuonna 2017 hoitoonsa 477 avun tarpeessa olevaa lemmikkieläintä. Valtaosa eli 88 prosenttia HESYlle viime vuonna tulleista eläimistä oli kissoja. Vuonna 2017 yhdistyksen hoitoon tuotiin 422 kissaa, 28 koiraa, 19 kania ja 8 muiden lajien edustajaa.  

Maakunnissa ulkona elävät ja hallitsemattomasti lisääntyvät kissapopulaatiot työllistävät HESYä yhä enemmän. Viime vuonna reilu puolet HESYlle tulleista eläimistä oli peräisin pääkaupunkiseudun ulkopuolelta maakunnista (kts. diagrammi).

– Monet maaseudun eläinsuojeluyhdistykset ja talteenottopaikat ovat ylikuormittuneita ja ruuhkautuvat välittömästi, jos alueelta löytyy useiden kymmenien tai jopa sadan yksilön puolivilli kissalauma. Kissat korjataan talteen, mutta niitä on vaikea sopeuttaa ihmiseen ja sijoittaa uusiin koteihin. Kissojen heitteillejättöä ei saada tällä tavalla pysyvästi ratkaistua, koska usein pentujen emot jäävät maastoon jatkamaan lisääntymistään. Valistustyötä kissojen leikkauttamisen tärkeydestä on jatkettava sitkeästi. Lisäksi toivon, että eläinlääkärit leikkaisivat maatilojen kissat samalla, kun käyvät hoitamassa tuotantoeläimiä, HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen erittelee.

– Lemmikkien pakollinen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti olisivat tehokkaimpia keinoja hillitä kissojen vastuutonta pitoa, mutta niitä ei ole kirjattu parhaillaan lausuntokierroksella olevaan esitykseen eläinten hyvinvointilaiksi. Kissojen kurjuuden kierteen annetaan jatkua, vaikka meillä olisi toimiva ratkaisumalli ongelmaan. Vetoan päättäjiin, että lakiehdotukseen sisällytetään tunnistusmerkintäpakko eikä sitä hyväksytä ilman sitä, Luukkainen jatkaa.

HESYn hoitoon tulee paitsi löytöeläimiä myös sosiaalisista tai eläinsuojelullisista syistä huostaanotettuja eläimiä. Nämä ovat eläimiä, joita niiden omistajat ovat kohdelleet kaltoin tai joiden omistajat ovat ajautuneet kriisiin eivätkä enää kykene huolehtimaan lemmikeistään esimerkiksi mielenterveys- tai päihdeongelmien, vankilatuomion tai pitkäaikaisen sairaala- tai laitoshoidon takia.

Huostaanotettujen eläinten määrä oli vuonna 2017 HESYllä 49 prosenttia. Löytöeläinten osuus oli 34 prosenttia. Loput olivat HESYn aiemmin sijoittamia eläimiä, jotka omistaja joutui palauttamaan takaisin yhdistyksen hoitoon esimerkiksi allergian puhkeamisen takia.

HESY toimii tällä hetkellä Siuntion löytökissojen virallisena talteenottopaikkana. Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Kirkkonummen löytöeläimet toimitetaan Viikin löytöeläintalolle, jossa niitä säilytetään lakisääteiset 15 vuorokautta. HESYlle tuodaan Viikin löytöeläintalolta sellaisia eläimiä, joiden omistajia ei ole löytynyt määräaikana ja joita ei ole saatu sen jälkeen myytyä eteenpäin. HESY helpottaa myös maakuntien löytöeläintalojen ruuhkaa ottamalla vastaan eläimiä muun muassa jäsenyhdistyksiltään ja löytöeläintaloilta, joiden tilat ovat täynnä. HESYn rooli maakuntien löytöeläintalojen jatkohoitopaikkana on vahvistunut vuosi vuodelta. Viime vuonna yhdistys otti maakunnista vastaan 240 eläintä. HESY on myös vastannut virkaeläinlääkäreiden avunpyyntöihin ja ottanut kissoja ja koiria hoiviinsa isoista ongelmapesäkkeistä.

HESYn hoidossa on tällä hetkellä 98 eläintä, joista 80 on kissoja, 5 koiria, 7 kaneja ja 6 undulaatteja.

Lisätietoja:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Pirjo Onza
toiminnanjohtaja
p. 040 646 4061
pirjo.onza@hesy.fi

Erja Veivo
tiedottaja
p. 040 577 4733
erja.veivo@hesy.fi

Tiedote: Pakkanen piinaa myös lemmikkieläimiä

By | Tiedotteet | No Comments

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Tiedote 6.2.2018

 Pakkanen piinaa myös lemmikkieläimiä

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY muistuttaa, että kovat pakkaset koettelevat ulkona oleskelevia eläimiä. Yhdistys on erityisen huolissaan kylmillä keleillä pitkään ulkona pidettävien ja ulos hylättyjen lemmikkien hyvinvoinnista. Pahimmillaan kovat pakkaset voivat aiheuttaa eläimelle pakkasenpuremia ja jopa vaarallisen hypotermian.

Suomeen saapunut kylmä ilmamassa ja pakkaslumisateet koettelevat myös lemmikkieläimiä. Esimerkiksi eri koirarodut kestävät pakkasta eri tavoin.

– Pitkäkarvaiset alkuperäisrodut, kuten huskyt ja lapinporokoirat, kestävät kylmää hyvin, ja niitä voidaan pitää talvisin kohtalaisia aikoja ulkona. Lyhytkarvaiset rodut, kuten suomenajokoirat, dobermannit ja mopsit, eivät sen sijaan kestä pakkasta juuri lainkaan, eikä niitä saa jättää ulos kauppojen eteen edes ostosten ajaksi saatikka ravintolan eteen odottelemaan illanistujaisten päättymistä, HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen kertoo.

Suomen eläinsuojelulainsäädännössä määrätään, että ulkona saa ympärivuotisesti pitää vain sellaisia koirarotuja, jotka soveltuvat jatkuvaan ulkona olemiseen. Ongelmia aiheuttavat kuitenkin lain tulkinnanvaraisuus ja valvonnan vaikeus. Kun eläinsuojelulain uudistus etenee asetuksiin, niiden avoimiksi ja tulkinnanvaraisiksi jääviä säädöksiä eläimen suojan tarpeesta kylmyydeltä olisikin syytä tarkentaa.

HESY kehottaa kaikkia lemmikinomistajia siirtämään eläimet kovilla pakkasilla sisätiloihin ja suojaamaan lyhytkarvaiset ja pohjavillattomat koirat takeilla lyhyilläkin ulkoilulenkeillä. Koiran tassuihin kannattaa laittaa lisäksi talvella tossut, jotka suojaavat sitä samalla tiesuolalta. Jos ulkona tapaa paukkupakkasilla ilman omistajaa harhailevan koiran, kissan, kanin tai muun lemmikkieläimen, se on paras ottaa ensin lämmittelemään sisätiloihin ja viedä sitten paikkakunnan löytöeläintalolle.

Jos eläimen jättää niille sijoilleen, sen kohtaloksi voi koitua hypotermia. Hypotermiassa eläimen ruumiinlämpö laskee vaarallisen alhaiseksi. Jos eläimen keho menettää enemmän lämpöä kuin pystyy sitä tuottamaan, sydämen, hermojärjestelmän ja muiden elintärkeiden elinten toiminta heikkenee. Jos eläin ei saa ensiapua ja eläinlääkärin hoitoa, se voi kuolla elinten toimintojen lopulta pettäessä.

Pakkasenpuremia ilmaantuu eläimille, jotka altistuvat kylmälle ilmalle pitkään. Paleltumien syntyminen on kehon selviytymiskeino äärimmäisissä olosuhteissa. Kun eläin on kauan kylmissään, sen verenkierto muuttuu ja veri virtaa tärkeisiin elimiin kuten sydämeen, keuhkoihin, maksaan ja munuaisiin. Samalla veren virtaaminen kehon uloimpiin osiin – kuten korviin, häntään ja tassuihin – pysähtyy, mikä voi aiheuttaa kuolioita, joiden seurauksena esimerkiksi kissan korvan kärjet voivat irrota.

HESYlle tulee joka talvi kissoja, joilla on paleltumavammoja korvanlehdissä tai hännässä. Yhdistyksen hoitoon on kerran tuotu myös kissa, joka oli jäätynyt vatsakarvoistaan maahan kiinni.

Lisätietoja:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Pirjo Onza
toiminnanjohtaja
p. 040 646 4061
pirjo.onza@hesy.fi

Erja Veivo
tiedottaja
p. 040 577 4733
erja.veivo@hesy.fi

Hallitus tiedottaa, tammikuu 2018

By | Tiedotteet | No Comments

Hallitus tiedottaa, tammikuu 2018

Hallitus tutustui joulukuun kokouksen yhteydessä Porvoonseudun eläinsuojeluyhdistyksen Tolkkisten kissataloon sekä vieraili Kissamuseossa Haikkoossa.

Yhdistyksen omaisuudenhoitoyhtiö Oy Ahola & Maliniemi Partners Ab on siirtänyt liiketoimintansa FIM Varainhoito Oy:lle 1.1.2018 alkaen. Hallitus on ollut erittäin tyytyväinen aiemmin valittuun varainhoitoyhtiöön ja kartoittaa nyt mahdollisia vaihtoehtoisia varainhoitoyhtiöitä.

Hallitus on vastannut henkilöstön pitkäaikaiseen toiveeseen työehtosopimustilanteen vakiinnuttamisesta. Yhdistys on liittynyt Maaseudun työnantajaliittoon ja on valmis ottamaan maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksen käyttöön. Tuleva päätös on niin merkittävä, että sitä varten on pidetty henkilökunnalle tiedotustilaisuus 9.1.2018 ja käynnistetty lain vaatima yhteistoimintamenettely 16.1.2018. Henkilöstölle pidetyssä tiedotustilaisuudessa käytiin läpi työehtosopimuksen käyttöönoton lisäksi muitakin yhdistystä koskevia ajankohtaisia asioita, kuten tilannekatsaus Uusi eläinsuojelukeskus -projektin etenemisestä, nykyisten tilojen välittömiä korjaustarpeita ja katsaus yhdistyksen taloudellisesta tilanteesta.

Yhdistyksen nykyiset toimitilat ovat paikoitellen huonokuntoiset ja epäkäytännölliset eläintenhoitotyöhön. Uuden eläinsuojelukeskuksen hankintaprosessi on useamman vuoden kehittämisprojekti. Siksi myös vanhojen tilojen toimintakunnosta pitää huolehtia. Nykyiset tilat vaativat pikaista korjaamista, ja korjauksen aikana rakennuksessa ei voida hoitaa eläimiä samassa määrin kuin aiemmin. Siksi hallitus on – asiaan perehdyttyään – päättänyt vähentää HESYlle tulevien eläinten määrää remonttiin valmistautumisen takia. Ennen remontin valmistumista HESY hoitaa eläinsuojelutarpeessa olevien eläinten vastaanottamisen seuraavasti: yhdistys vastaanottaa Viikin löytöeläintalolta jatkohoitosopimuksen nojalla tuleva eläimet ja virkaeläinlääkäreiden huostaanottopäätöksellä yhdistyksen hoitoon ohjatut eläimet. Harkinnan mukaan HESY vastaanottaa eläimiä myös sellaisissa tapauksissa, joissa eläimen omistaja on kuollut, joutunut sairaalaan, sairastunut vakavasti tai joutunut esimerkiksi vanhainkotiin. Muut tapaukset otetaan yhdistyksen hoiviin toiminnanjohtajan päätöksellä.

Vuoden 2018 aikana HESYllä on käynnissä jäsenhankintakampanja. Kun jäsen hankkii 3 uutta jäsentä, jotka maksavat jäsenmaksun, saa jäsenhankkija yhden yhdistyksen t-paidan. Lisäksi jokainen HESYltä lemmikin hankkinut saa yhdistyksen jäsenyyden kuluvalle vuodelle 10 eurolla. Yhdistykselle pyritään aktiivisesti löytämään yhteistyötahoja, joilta HESYn jäsenet saisivat jäsenetuja. Tällä hetkellä jäsenetuina ovat HESYn jäsenlehti, jäsenillat sekä 10 prosentin alennus HESY-torin myyntituotteista sekä Itä-Pakilan Eläinsuojelupuodissa myytävistä eläintarvikkeista.

Jäsenyyden voi osoittaa tarralla, jonka jäsen voi hakea HESYn Itä-Pakilan toimipisteestä. Mahdollisesta jäsenetuyhteistyöstä kiinnostuneet yritykset voivat olla yhteydessä toiminnanjohtajaan.

Hallitus on aloittanut valmistelut yhdistyksen sääntöjen päivittämiseksi. Päivitetyistä säännöistä päätetään aikaisintaan vuoden 2019 vuosikokouksessa.

Yhdistys valmistelee aloitetta ilotulitteiden myynnin kieltämiseksi/rajoittamiseksi.

HESY on laatimassa lausuntoa eläinsuojelulakiluonnoksesta. Yhdistyksen näkemykset ovat tiivistetysti HESYn syksyn 2017 jäsenlehden pääkirjoituksessa.

HESYllä järjestetään kuukausittain vapaaehtoisten perehdytysiltoja. Näistä tiedotetaan yhdistyksen Facebook-sivuilla. Perehdytysilloissa esitellään kaikkia vapaaehtoistehtäviä, joita HESYllä on mahdollisuus tehdä (mm. eläintenhoito). Yhdistys toivottaa kaikki kiinnostuneet tervetulleiksi vapaaehtoistyöhön. Eläinten auttaminen tekee hyvän mielen pitkäksi aikaa.

HESYn Avoimet ovet -tapahtuma järjestetään Itä-Pakilan Eläinsuojelukeskuksessa lauantaina 3.3. kello 12–15. Hallituksen jäsenet hoitavat jälleen tapahtuman kahvion. Tervetuloa tutustumaan Eläinsuojelukeskukseen ja yhdistyksen toimintaan sekä hallituksen jäseniin.

HESY ry on 1.1.2018 alkaen liittynyt Maaseudun Työnantajaliittoon

By | Tiedotteet | No Comments

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Tiedote 2.1.2018

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry on 1.1.2018 alkaen liittynyt Maaseudun Työnantajaliittoon. Järjestäytymispäätöksen myötä yhditys harkitsee Maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksen käyttöönottoa koko henkilökunnalle, jolloin laki edellyttää yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämistä. Yhteistoimintaneuvotteluissa käsitellään lisäksi yhdistyksen toimitilojen tämänhetkistä tilannetta ja suunnitteilla olevia uusia toimitilaratkaisuja. Neuvottelut käydään tammi-helmikuun 2018 aikana.

HESYssä on jo vuosien ajan keskusteltu soveltuvan työehtosopimuksen käyttöönotosta ja henkilökunta on ilmaissut vahvan tukensa asialle. Myös uuden eläinsuojelukeskuksen rakentaminen on ollut hallituksen kärkihankkeena usean vuoden ajan. On toivottavaa, että molempien asioiden suhteen päästään viimein eteenpäin rakentavassa yhteistyössä yhdistyksen henkilökunnan, hallituksen ja muun jäsenistön kesken.

Lisätietoja antavat:

Pirjo Onza
toiminnanjohtaja
p. 040 646 4061
pirjo.onza (at) hesy.fi

Kirsi Sharma
hallituksen jäsen
p. 040 511 5767
sharma (at) kolumbus.fi

 

HESYn joulukeräyksen tuotto kasvoi lähes 24 000 euroon

By | Tiedotteet | No Comments

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY

Tiedote 29.12.2017

HESYn joulukeräyksen tuotto kasvoi lähes 24 000 euroon

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY järjesti tänäkin vuonna perinteisen Eläinten joulukeräyksen. Katukeräyksen tuotto oli tällä kertaa yhteensä noin 6 850 euroa. Yhä useampi muistaa kodittomia eläimiä verkkolahjoituksella. HESYn keräystileille kertyi 8.12.–27.12.2017 välisenä aikana 16 855 euroa. Keräyksen kokonaistuotto oli siis 23 705 euroa. Keräyssumma kasvoi yli 6 000 eurolla edellisvuodesta.

– Keräyssumma on ilahduttavan suuri, ja haluamme kiittää lämpimästi kaikkia lahjoittajia, joilla on riittänyt joulumieltä hylättyjen eläinten auttamiseen. Joulukeräys on meille hyvin merkittävä tulonlähde. Sen avulla kykenemme takaamaan monelle heitteille jätetylle eläimelle paremman tulevaisuuden, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Rahalahjoitusten lisäksi keräyspisteille ja Eläinsuojelukeskukseen tuotiin valtavia määriä kissan- ja koiranruokaa. Ruokalahjoitusten määrät yli tuplaantuivat viime vuodesta. Kissanruokaa kertyi 569 kiloa, koiranruokaa 265 kiloa ja kaninruokaa yksi kilo, mikä tekee yhteensä 835 kiloa. Lakana- ja tekstiililahjoituksia sekä muita lahjoitustavaroita otettiin tänä vuonna vastaan HESY-torilla Hakaniemessä ja Itä-Pakilassa sijaitsevassa Eläinsuojelukeskuksessa, joihin kertyi runsaat määrät eläinten alusia, ruokakippoja, eläinten leluja ja muita hyödyllistä tarvikkeita. Sellaiset tavaralahjoitukset, joita ei voida käyttää eläintaloilla, myydään HESY-torilla. Niistä saaduilla tuotoilla kustannetaan eläinten hoitokuluja.

Eläinten joulukeräykseen osallistui lukuisia HESYn vapaaehtoisia. Yhdistys esittää suuret kiitokset kaikille vapaaehtoisille tonkkavahdeille. Ilman vapaaehtoisten apua HESY ei kykenisi järjestämään joulukeräystä ja ylipäätään toimimaan nykyisessä mittakaavassaan.

HESYn hoidossa on tällä hetkellä noin sata uutta kotia etsivää eläintä. Yhdistys toivottaa kaikki lemmikin ottamista harkitsevat tervetulleiksi tutustumaan kodittomiin eläimiin Eläinsuojelukeskukseen Itä-Pakilaan ja vierailemaan yhdistyksen verkkosivuilla tutustumassa kodittomiin koiriin. 

Eläintilat ovat auki ma-pe ja su klo 15–18 (Yhdyskunnantie 11, 00680 Helsinki). Uudenvuodenaattona ja -päivänä 31.1.2017 ja 1.1.2018 eläintilat ovat kuitenkin kiinni.

Lisätietoja:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Pirjo Onza
toiminnanjohtaja
p. 040 646 4061
pirjo.onza@hesy.fi

Ilotulitteiden myynti yksityisihmisille tulisi kieltää

By | Tiedotteet | No Comments

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry.

Tiedote 28.12.2017

Ilotulitteiden myynti yksityisihmisille tulisi kieltää

– lue uudenvuoden vinkit lemmikin omistajille

Monet eläimet kokevat ilotulitteiden paukkeen, ujelluksen ja valonvälähdykset uhkaaviksi elementeiksi, jotka voivat ahdistaa niitä useita päiviä. Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY kehottaa lemmikinomistajia varautumaan huolella vuodenvaihteeseen ja toivoo ilotulitteiden myyntiin rajoituksia.

Uudenvuodenaattona koirat kannattaa ulkoiluttaa hyvissä ajoin ennen ilotulituksen alkua ja pitää sisätiloissa ilotulituksen ajan. Koiraa ei pidä koskaan ottaa mukaan katsomaan ilotulitusta, sillä se voi riistäytyä paniikissa taluttimesta ja karata. Paukkuarkaa eläintä ei ole hyvä jättää liioin yksin kotiin.

Säikyn eläimen oloa voi kotioloissa helpottaa vetämällä verhot ikkunoiden eteen ja pitämällä asunnossa päällä valoja, jotka hälventävät ilotulitteiden kirkkaita leimahduksia. Myös musiikin soittaminen vaimentaa pauketta ja voi rauhoittaa eläintä. Eläimelle on lisäksi annettava mahdollisuus vetäytyä piilopaikkaan, kuten esimerkiksi sängyn alle, kaappiin tai kylpyhuoneen tai vaatehuoneen kaltaiseen ikkunattomaan tilaan.

Tärkeintä on, että kotiväki suhtautuu tyynesti paukutteluun ja osoittaa siten kaiken olevan normaalisti.

– Peloissaan olevan ja levottomasti käyttäytyvän kissan tai koiran ympärillä ei kannata hössöttää, sillä omistajan huolestuneisuus lisää lemmikin ahdistuneisuutta. Jos kissa tai koira on erityisen paukkuarka ja panikoi useita päiviä, helpotusta voi hakea esimerkiksi apteekissa myytävistä rauhoittavista suihkeista tai eläinlääkärin vastaanotolta, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Ilotulitteet stressaavat erityisen paljon saaliseläimiin lukeutuvia hevosia, jotka reagoivat voimakkaasti ympäristön ärsykkeisiin. Siksi hevoset on asutuskeskusten liepeillä siirrettävä uudenvuodenaattona ajoissa tarhoista sisätiloihin. Ratsastustalleilla ilotulitus voi aiheuttaa ongelmia, sillä hevonen on laumaeläin ja yhden hevosen pelkotila voi tarttua tallin muihin hevosiin. Kaupunkitaajamissa tallinpitäjien onkin syytä varautua paukutteluun tarkastamalla karsinat ja poistamalla niistä esimerkiksi törröttävät naulat, jotka voivat vahingoittaa levottomasti käyttäytyvää hevosta. Tallissa on lisäksi suositeltavaa päivystää ilotulituksen ajan.

Monet luonnoneläimetkin kärsivät ilotulituksesta, joka säikäyttää ne liikkeelle. Lisäksi ilotulitteiden hylsyt, rikkinäiset pullot ja muut juhlinnan jäljet voivat vahingoittaa niin luonnoneläimiä kuin ulkona lenkitettäviä lemmikkejäkin.

Ilotulitteiden käyttöä rajoitettava

Koska ilotulitteet aiheuttavat paljon haittaa eläimille, HESY toivoo, että niiden käyttöä rajoitettaisiin merkittävästi nykyisestä.

– Ilotulitteiden käyttö on sallittua uudenvuodenyönä vain kello 18–02 välillä, ja toivomme kaikkien suomalaisten noudattavan lakisääteistä aikaa. Onkin harmillista, että ilotulitteiden myynti ja paukuttelu aloitetaan usein jo joulunpyhien jälkeen ja ilotulitteita saatetaan luovuttaa myös alaikäisten käyttöön, vaikka se on kiellettyä. Koska ilotulitteiden lainmukaisen käytön valvonta on vaikeaa, esitämme, että rakettien myynti yksityisihmisille kielletään kokonaan ja vain kunnilla ja valtiolla olisi jatkossa oikeus järjestää uudenvuoden ilotulitusnäytöksiä tarkkaan määriteltyinä aikoina ja rajatuilla paikoilla, Luukkainen lisää.

Ilotulitusnäytöksille on myös vaihtoehtoja. Ruotsin Bodenin kunta on päättänyt vaihtaa uudenvuoden ilotulitusnäytöksen valoesitykseen eläinten takia. Päätökseen vaikuttivat lukuisat kuntalaisaloitteet, joissa vaadittiin ilotulitteiden kieltoa. Suomalaisillakin on vastaavanlainen mahdollisuus esittää toiveitaan kuntapäättäjille kuntalaisaloittein. HESY kehottaakin jokaista kuntalaista aktiivisuuteen ilotulitteiden yksityiskäytön kieltämiseksi tai vaihtoehtoisen valoesityksen järjestämiseksi.

Lisätietoja:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Pirjo Onza
toiminnanjohtaja
p. 040 646 4061
pirjo.onza@hesy.fi

Erja Veivo
tiedottaja
p. 040 577 4733
erja.veivo@hesy.fi

 

 

 

Älä anna eläintä joululahjaksi

By | Tiedotteet | No Comments

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Tiedote 21.12.2017

Älä anna eläintä joululahjaksi

– yllätyslahjana annettu eläin voi joutua kiertoon tai hylätyksi

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY muistuttaa, että eläin ei sovi joululahjaksi. Eläin ei ole lelu eikä tavara, jonka voi ottaa hetken mielijohteesta tai antaa yllätyslahjana sukulaisilleen tai lemmikkiä kinuaville lapsilleen. Eläimen ottaminen merkitsee aina suurta vastuuta, sillä lemmikkiin on sitouduttava koko sen eliniän ajaksi myös elämäntilanteiden muuttuessa.

– Lemmikkiä hankittaessa on aina ennakoitava elämää eteenpäin. On ymmärrettävä, että esimerkiksi kissan tai koiran ottaminen muuttaa koko elämän ja tämä sitoumus voi kestää 15–20 vuotta. Jotkut matelijat voivat elää useita kymmeniä vuosia, jopa ihmisiän. Siksi talouteen on valittava sellainen eläin, jota jaksetaan ja osataan hoitaa myös vaipparumban, työkiireiden, paikkakunnan vaihdosten ja muiden elämänmuutosten keskellä, ohjeistaa HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Eläimen lahjaksi antava voi pahimmassa tilanteessa tehdä ystävälleen tai läheisilleen karhunpalveluksen. Jos lemmikkilahjan saaneessa perheessä havaitaan allergiaa, eläimestä on luovuttava ja sen uudelleensijoittaminen voi olla mutkikasta. Perheen pienimpiä voi surettaa ja huolestuttaa ero lemmikistä. Lemmikkilahja voi koitua saajalleen myös liian kalliiksi. Kissan ja koiran elinaikaiset kulut ovat yleensä ainakin noin 10 000–20 000 euron luokkaa.

Koko perheen yhteinen päätös

Lapsiperheissä vanhemmat ovat vastuussa eläimestä ja sen hoitokuluista. Vaikka lapset kuinka lupaisivat huolehtia eläimen hoitamisesta, vanhempien on hyvä pitää mielessä, että tämä innostus saattaa lopahtaa hyvinkin nopeasti, kun uutuudenviehätys on haihtunut.

– Lemmikin hankinnan on oltava aina koko perheen yhteinen ja tarkkaan harkittu päätös. Pahimmassa tapauksessa lapset kyllästyvät lahjaksi saatuun eläimeen jo pian juhlapyhien jälkeen, jolloin se koetaan perheessä taakaksi, josta halutaankin päästä eroon. Siksi pehmoeläin soveltuu elävää paremmin lapsen lahjaksi, Luukkainen sanoo.

Lemmikkieläinten heitteillejättöjen yleisin syy on se, että eläin on ollut herätehankinta, jonka laji- ja rotukohtaisiin tarpeisiin uusi omistaja ei ole tutustunut. Pahimmillaan väärä laji- ja rotuvalinta voi johtaa eläimen käytösongelmiin ja pitovaikeuksiin, mikä kasvattaa eläimen hylkäämisriskiä.
Lisätietoja:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Pirjo Onza
toiminnanjohtaja
p. 040 646 4061
pirjo.onza@hesy.fi

Erja Veivo
tiedottaja
p. 040 577 4733
erja.veivo@hesy.fi