was successfully added to your cart.

All Posts By

Mari Aro

Säästä saksiniekka kärsimyksiltä

By | Tiedotteet | No Comments

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry.

Tiedote 18.7.2017

Säästä saksiniekka kärsimyksiltä:

Rapu ei ole raaka-aine vaan tuntemiskykyinen eläin

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY muistuttaa ravustuskauden alla, että ravut ja muut ravintona käytettävät äyriäiset kykenevät tuntemaan kipua ja niitä on siksi kohdeltava hyvin.


Ravut ovat vesieläimiä, mutta silti niitä saatetaan pitää sekä kaupoissa että kodeissa joko kuiviltaan tai liian pienissä vesimäärissä. Ravut kärsivät myös huonolaatuisesta vedestä sekä ahtaista tiloista ja tungoksesta, jos niitä säilytetään läjässä massoittain. Äyriäisiä, kuten rapuja ja hummereita, saatetaan varastoida elävinä liian pitkiä aikoja, mikä voi aiheuttaa niille stressiä.

Yleensä ravut keitetään elävinä, sillä kuolleet ravut pilaantuvat nopeasti. Saksiniekalle keittäminen elävältä on tuskallinen kuolema etenkin silloin, jos veden lämpötila nousee hitaasti kiehuvaksi. Keitinveden jäähtymisen aiheuttaa esimerkiksi liian monen ravun yhtäaikainen keittäminen kattilassa.

Ravintoloissa äyriäiset voidaan tappaa halkaisemalla tai pistämällä ja tuhoamalla niiden hermosto. HESY muistuttaa, että tällainen lopetustapa ei ole äyriäiselle tuskaton ja vaatii tekijältä aina kunnollista ammattitaitoa, jota kotikokeilla ei ole. Äyriäisellä ei ole aivojen tapaista keskushermostoa, jonka tuhoaminen aiheuttaa välittömän kuoleman, vaan eri puolilla kehoa olevia hermosolmukkeita ja -keskuksia, joita voi olla hankala paikantaa ja tuhota.

– Turhan kärsimyksen välttämiseksi äyriäistä ei pitäisi keittää ennen kuin sen hermokeskukset on tuhottu. Hermokeskuksia puolestaan ei saisi tuhota ennen kuin äyriäinen on tainnutettu. Koska rapujen ja muiden äyriäisten lopettaminen vaatii harjaantumista, elävien äyriäisten myynti tavallisille kuluttajille olisi kiellettävä. Äyriäisiä lopettavilla henkilöillä tulisi olla taito niiden tappamiseen. Tällä hetkellä rapujen lopettamista ei valvota millään tavalla ja eläviä eläimiä saatetaan tappaa hyvinkin kyseenalaisilla tavoilla suomalaiskodeissa, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Suomen eläinsuojelulaissa ja -asetuksessa esitetyt yleiset vaatimukset eläinten pidolle, hoidolle, kohtelulle ja käsittelylle koskevat kaikkia eläimiä – myös rapuja ja kaikkia muitakin selkärangattomia eläimiä. Äyriäiset on siis myös lopetettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti. Lain heikkoutena on, että siinä ei ole määritelty tarkempia sallittuja äyriäisten lopettamistapoja. Kyseessä on ison mittaluokan eläinsuojelullinen ongelma, koska Suomessa käytetään ravintona vuosittain miljoonia rapuja, hummereita, katkarapuja ja muita selkärangattomia.

– Koska ravut ja muut äyriäiset tuntevat tuskaa, niitä on suojeltava jatkossa lainsäädännöllisesti entistä paremmin ja kohdeltava hyvin ruokaketjun kaikissa vaiheissa, sanoo Luukkainen.

Ravut eivät ole ihmiselle välttämätöntä ravintoa. Äyriäisten pito- ja lopetustavoista huolestunut voi siis hyvin jättää saksiniekan ja muut selkärangattomat myös syömättä.

– Yhdessä ravussa on hyvin vähän varsinaista syötävää lihaa. Rapujen syöminen onkin suomalaisille lähinnä loppukesän ja alkusyksyn rituaali, joka on syytä kyseenalaistaa. Rapu ei ole elintarvike, vaan elävä, tuntemiskykyinen eläin, Luukkainen jatkaa.

Lisätietoja:

Tutkimuksissa monien yleisesti käytettyjen lopetusmenetelmien on todettu aiheuttavan äyriäisille kärsimystä. Ainoa poikkeus vaikuttaa olevan ravintoloiden ja äyriäisten tuottajien käyttöön kehitelty Crustastun-laite: http://crustastun.com/
Sen avulla äyriäinen voidaan tainnuttaa ennen keittämistä tai tappaa nopeasti.

Pascal Fosset et al. 2014. Anxiety-like behavior in crayfish is controlled by serotonin. Science.
http://www.sciencemag.org/content/344/6189/1293

Tamar Stelling. 2014. Rethinking invertebrate pain. New Scientist.
http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S026240791460381X

Barry Magee, Robert W. Elwood. 2013. Shock avoidance by discrimination learning in the shore crab (Carcinus maenas) is consistent with a key criterion for pain. Journal of Experimental Biology.
http://jeb.biologists.org/content/216/3/353

Robert W. Elwood, Mirjam Appel. 2009. Pain experience in hermit crabs? Animal Behaviour.
http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0003347209000712

Yhdysvaltalaisen eläinsuojeluyhdistyksen HSUS:n (The Humane Society of the United States) raportti äyriäisten kokemasta kivusta eri teurastustapojen aikana:
http://www.humanesociety.org/assets/pdfs/farm/hsus-the-welfare-of-crustaceans-at-slaughter.pdf

RSPCA Australian (The Royal Society for the Prevention of Cruelty to Animals) ohjeistus äyriäisten lopettamiseen: http://kb.rspca.org.au/afile/625/138/

Eviran ohjeita elävien rapujen säilyttämiseen ja kohteluun:
https://www.evira.fi/elaimet/elainsuojelu-ja-elainten-pito/elainsuojelu-pitopaikoissa/tuotantoelaimet/ravut/

Äyriäistä ei saa tappaa mm.
∙ repimällä tajuissaan olevaa eläintä kahtia tai pilkkomalla paloihin
∙ irrottamalla tajuissaan olevalta eläimeltä raajoja, kudosta tai lihaa
∙ mikroaaltouunissa
∙ syömällä tai tarjoilemalla ruoaksi elävää äyriäistä

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi