was successfully added to your cart.

All Posts By

erja.veivo

Tiedote: Lakiluonnos eläinten hyvinvoinnista heikentää löytöeläinten asemaa

By | Tiedotteet | No Comments

Tunnistusmerkintä- ja rekisteröintivelvoite parantaisi etenkin kissojen asemaa Suomessa.

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Tiedote 9.6.2017

Lakiluonnos eläinten hyvinvoinnista heikentää löytöeläinten asemaa

– löytöeläinten hoitoajan lyhentäminen ilman tunnistusmerkintäpakkoa ja lemmikkieläinrekisteriä johtaa lemmikkien turhaan tappamiseen

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY on huolestunut uuteen eläinsuojelulakiin kaavaillusta löytöeläinten hoidon vähimmäisajan lyhentämisestä talteenottopaikassa 15 vuorokaudesta 10 vuorokauteen. Kun lakiin ei olla tässä vaiheessa kirjaamassa koirien ja kissojen pakollista tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä, löytöeläinten pääseminen alkuperäisiin koteihinsa voi vaikeutua merkittävästi. Säädös heikentäisi myös löytöeläimen omistajan oikeusturvaa.

– On käsittämätöntä, että tulevassa laissa löytöeläinten hoitoaikaa lyhennetään, mutta omistajien löytymistä ei paranneta lemmikeille säädettävällä tunnistusmerkintä- ja rekisteröintipakolla. Suomi jää tässä pahasti jälkeen muun Euroopan kehityksestä. Kärsijöinä ovat löytöeläimet ja ne omistajat, jotka eivät ymmärrä etsiä lemmikkejään riittävän ajoissa talteenottopaikoista. Eläimet voidaan lopettaa tai myydä eteenpäin 10 vuorokauden jälkeen, jolloin omistajat menettävät lemmikkinsä. Tämä on ahdistavaa paitsi omistajille myös lemmikeille, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Koirien tunnistusmerkitseminen ja rekisteröinti on määrätty pakolliseksi jo lähes kaikissa EU-maissa: 28 jäsenvaltiosta säädös on voimassa 23 maassa. (Koirien tunnistusmerkintä- ja rekisteröintivelvoitetta ei ole Suomessa, Puolassa, Tšekin tasavallassa, Saksassa lukuun ottamatta muutamia alueita/osavaltioita eikä Slovakiassa, jossa velvoite koskee ainoastaan rajat ylittävää koirien ja kissojen kauppaa). Kissojen tunnistusmerkintä- ja rekisteröintivelvoite laahaa vielä kehityksestä jäljessä ja on pakollista tällä hetkellä vain kahdessa EU-maassa (Ranskassa ja Kreikassa).

Kissojen, koirien ja kanien pakollinen tunnistusmerkintä ja rekisteröiminen yhteen valtakunnalliseen eläintietokantaan mahdollistaisi löytöeläinten omistajien jäljittämisen. Tämä nopeuttaisi löytöeläimen palautumista alkuperäiseen kotiinsa, jolloin talteenottopaikoille määrätyn minimihoitoajan lyhentäminen 10 vuorokauteen olisi perusteltua.

– Tunnistusmerkintä- ja rekisteröintivelvoitteen avulla myös lemmikkinsä hylänneet omistajat saataisiin rikosvastuuseen eläimen heitteillejätöstä. Tämä edistäisi vastuullista eläimenpitoa ja vähentäisi lemmikkien harkitsematonta hankintaa, mikä parantaisi etenkin kissojen asemaa.  Kodittomien ja villiintyneiden kissojen määrä vähenisi, jos eläimen hylkäämisestä jäisi kiinni ja siitä seuraisi rangaistus, Luukkainen sanoo.

Pakollisen tunnistusmerkinnän ja rekisteröinnin avulla kyettäisiin hillitsemään myös pentutehtailua, mikäli kasvattaja olisi velvollinen rekisteröimään pennut ennen niiden myyntiä. Lisäksi mikrosiru edesauttaisi varastetun eläimen oikean omistajan löytämistä.

HESY katsoo, että löytöeläinten asema heikkenee merkittävästi, mikäli niiden säilytysaikaa lyhennetään eikä samalla oteta käyttöön tunnistusmerkintää ja lemmikkieläinrekisteriä. Siksi ainakin koirille, kaneille ja kissoille on määrättävä Suomessa pakollinen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti. Tällöinkin löytöeläinten talteenoton minimiaika olisi syytä pitää 15 vuorokaudessa ainakin niin kauan, kunnes tunnistusmerkintä- ja rekisteröintivelvoite saadaan kattavaksi.

Erittäin kiitettävänä löytöeläinten asemaa parantavana uudistuksena HESY pitää sitä, että löytöeläinten kuljetus talteenottopaikkoihin aiotaan sisällyttää uuteen eläinten hyvinvointilakiin.

Lisätietoja:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Pirjo Onza
toiminnanjohtaja
p. 040 646 4061
pirjo.onza@hesy.fi

Erja Veivo
tiedottaja
p. 040 577 4733
erja.veivo@hesy.fi

 

 

10.6. klo 10–14 HESY mukana kyläkauppapäivässä

By | Tapahtumat | No Comments

Itä-Pakilan K-marketissa järjestetään 10.6. klo 10–14 kyläkauppapäivä, jonka aikana liikkeestä voi ostaa  monenlaisia tuotteita alennettuun hintaan HESYn kodittomien eläinten hyväksi. HESYn eläintilat ja eläintarvikeliike ovat päivän aikana avoinna klo 12–14.

K-market Itä-Pakilan osoite on Yhdyskunnantie 22. HESYn toimipiste on K-markettia vastapäätä osoitteessa Yhdyskunnantie 11.

Tiedote: Ikkunoista ja parvekkeilta putoaminen on kissalle kohtalokasta

By | Tiedotteet | No Comments


Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Tiedote 30.5.2017

Ikkunoista ja parvekkeilta putoaminen on kissalle kohtalokasta

Ilmojen lämmetessä myös kissakodeissa avataan ikkunoita ja parvekkeiden ovia sepposelleen. Tämä altistaa kissat vaaraan, mikäli ikkunoita ja parvekkeita ei ole verkotettu tai lasitettu. Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY toivookin kissatalouksien suojaavan parvekkeensa verkolla tai lasituksella ja pitämään huolen siitä, että kissat eivät pääse tipahtamaan ikkunoista.

Jos kissa putoaa kerrostalon ikkunasta tai parvekkeelta, se voi vammautua pahasti tai kuolla. Tyypillisimpiä vammoja ovat rintakehän ja pään alueen vauriot, etujalkojen, kylkiluiden ja lantion murtumat, nikamamurtumat, virtsarakon tai keuhkojen repeytyminen ja vatsan alueen vauriot. Kaupunkioloissa matalaltakin pudonnut kissa saattaa loukkaantua pahoin, koska alla ei ole pehmeää maastoa.

– Parvekeverkko tai -lasitus pelastaisi joka vuosi useita kissoja kuolemalta ja vakavilta loukkaantumisilta, sillä pelkkä parvekkeen kaide ei pidättele kissaa. Myös ikkunat on syytä verkottaa tai varustaa ikkunan aukeamista rajoittavilla välisulkimilla ja pitää ne hyvin pienellä raollaan, sillä kissa mahtuu päänsä levyisestä tuuletusaukosta ja voi tipahtaa. Vaikka pudonnut kissa ei loukkaantuisikaan, se joutuu joka tapauksessa ulos kodistaan ja voi kadota, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Kissat ovat taitavia tasapainoilijoita, mutta niillekin sattuu vahinkoja. Kissat ovat uteliaita, ja ne voivat horjahtaa tavoitellessaan hyönteisiä tai seuratessaan lintujen liikkeitä. Yhtäkkinen äänikin voi säikäyttää kissan ja aiheuttaa hengenvaarallisen tipahtamisen. Kissat saattavat pyrkiä myös omatoimisesti ulos omille teilleen suhteellisen korkealta olevista ikkunoista ja parvekkeilta.

Toisin kuin yleisesti uskotaan, kissat eivät välttämättä pysty kääntymään pudotuksen aikana ja laskeutumaan jaloilleen. Mitä matalammasta pudotuksesta on kyse, sitä vaikeampaa on kääntyminen jaloilleen. Jos kissa sattuisi putoamaan korkealta ja ehtisikin kääntyä jaloilleen, se saattaa iskeytyä maahan niin kovalla voimalla, että kissan jalat eivät kestä törmäystä.

Putoamisvammat voivat invalidisoida kissan pahoin ja vaatia monia kalliita hoitokertoja. Korkealta tipahtanut kissa on aina vietävä eläinlääkärin vastaanotolle, vaikka eläimellä ei olisikaan ulkoisia vaurioita tai oireilua.

Ruotsissa yli viiden metrin korkeudessa asuvien kissanomistajien on eläinsuojeluasetuksen nojalla pakko varustaa parvekkeensa verkolla tai muulla vastaavalla suojalla, jos kissa oleskelee parvekkeella yksin. Itävallassakin kissojen omistajilla on velvoite suojella lemmikkejään tipahtamasta parvekkeilta tai ikkunoista.

– Suomessa parvekkeiden suojaaminen on tällä hetkellä eläinten omistajien oman valinnan varassa, eivätkä heistä kaikki valitettavasti koe sitä tarpeelliseksi. Erityisen ongelmallista on se, että toisinaan parvekeverkkojen asettamista vastustaa taloyhtiö, joka katsoo verkon olevan sopimaton talon julkisivuun, sanoo Luukkainen.

Lisätietoja:

Kissatalouksien parvekeverkkopakosta määrätään Ruotsin koirien ja kissojen pidolle määrättyjen eläinsuojeluasetusten kolmannen luvun 8 §:ssä (s. 13).

Itävallan asetuksessa velvoitetaan suojelemaan kissoja tipahtamasta parvekkeilta tai ikkunoista (2. luku kohta 11).

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Pirjo Onza
toiminnanjohtaja
p. 040 646 4061
pirjo.onza@hesy.fi

Erja Veivo
tiedottaja
p. 040 577 4733
erja.veivo@hesy.fi

HESYn hallitus tiedottaa 16.5.2017

By | Tiedotteet | No Comments

HESYn hallitus tiedottaa 16.5.2017

Yhdistyksen vuosikokous pidettiin 22.4.2017. Hallituksen kokoonpano pysyi muutoin samana, mutta täydentyi yhdellä uudella varajäsenellä, joka valittiin syksyllä eronneen varajäsenen tilalle. Vuosikokousaineisto on luettavissa tästä linkistä. Vuosikokouksen pöytäkirja julkaistaan, kun pöytäkirjantarkastajat ovat sen hyväksyneet.

Vuosikokouksen pöytäkirja julkaistaan, kun pöytäkirjantarkastajat ovat sen hyväksyneet.

Hallitus järjestäytyi kokouksessa, joka pidettiin 7.5. Kokouksessa päätettiin, että varapuheenjohtajana jatkaa Tiina Larsson ja varainhoitajana Satu Kouvalainen. Yhdistyksen jäsenlehden toimituskuntaan kuuluvat Erja Veivo (toimitussihteeri), Kirsi Sharma, Minna Lahti ja Sirpa Paakkola. Lehden päätoimittajana jatkaa Hannele Luukkainen. Isännöitsijänä yhdistyksen omistamissa kiinteistöissä jatkaa Minna Lahti. Tapahtumavastaavina toimivat Mari Aro sekä Nina Immonen. Yhdistyksen kansainvälisiä asioita hoitaa Erja Veivo, ja eläinsuojeluasioista sekä eläinsuojelulainsäädäntöön liittyvistä asioista vastaa Hannele Luukkainen. Hallitus nimesi lisäksi kaksi hallituksen ulkopuolista asiantuntijaa, joista Anja Lampio vastaa kaneista ja Viivi Senghore valaisiin liittyvistä teemoista. Eläinsuojelukeskus-projektin projektipäällikkönä jatkaa yhdistyksen toiminnanjohtaja Pirjo Onza, joka vastaa projektin toteuttamisesta yhdessä työryhmän kanssa. Hallituksen edustajana työryhmässä on mukana Tiina Larsson.

Hallitus on päättänyt myydä yhdistyksen sijoitusasunnot ja sijoittaa näistä saatavat varat paremmin tuottaviin arvopapereihin. Useimmat yhdistyksen omistamat asunnot sijaitsevat asunto-osakeyhtiöissä, joihin on tulossa kalliita remontteja, kuten esimerkiksi linjasaneerauksia, ja näiden kustannukset vaikuttavat merkittävästi yhdistyksen asunnoista saatavaan tuottoon.

Hallitus on päättänyt, että Kirpputori SaunaKatti sekä Perintöpuoti yhdistetään, jotta toiminnasta saadaan kustannustehokasta. Kirpputoritoiminnasta ei ole yrityksistä huolimatta saatu kannattavaa, ja toiminta tässä muodossa kuluttaa yhdistyksen varallisuutta. Muutokset eivät vaikuta työsuhteisiin.

Itä-Pakilan toimipisteen pelastusohjeet on päivitetty ja työpaikan pelisäännöt on uusittu. Syksyn suunnitelmiin sisältyy mm. internetissä toteutettava varainkeruukampanja.

 

Tiedote: Auta luonnonvaraista eläintä harkiten

By | Tiedotteet | No Comments

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Tiedote 8.5.2017

Auta luonnonvaraista eläintä harkiten

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY muistuttaa, että yksinäisiltä vaikuttavia luonnonvaraisten eläinten poikasia on autettava aina harkiten. Kevät on monien luonnoneläinten lisääntymisaikaa ja maastossa on paljon avuttomalta vaikuttavia poikasia, joilla ei ole todellisuudessa mitään hätää. Ennen eläimeen koskemista onkin varmistettava asiantuntijalta se, että eläin on ihmisen avun tarpeessa.

– Yksin luonnossa oleva poikanen voi vaikuttaa orvolta, mutta yleensä eläimen emo on lähettyvillä. Siksi poikaseen ei tule koskea, vaan tilannetta kannattaa ensin seurata riittävän etäältä, jotta mahdollinen emo uskaltaa tulla paikalle. Emotta löydetty poikanen on toimitettava hoitoon esimerkiksi silloin, jos sen silmät eivät ole vielä auenneet, karva- tai höyhenpeite on niukka tai se on varmuudella orpoutunut. Myös epätyypillisesti käyttäytyvää yksinäistä poikasta on seurattava ja varmistettava siten sen avuntarve. Apua kaipaa niin ikään selvästi loukkaantunut, verta vuotava, pahoin tahriintunut, kouristeleva, tajuton tai muiden eläinten hyökkäyksen kohteeksi joutunut eläin, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Harkinta on tarpeen, sillä ihmisen hoidossa eläimelle voi aiheutua peruuttamatonta haittaa esimerkiksi vääränlaisesta ruokinnasta ja hoidosta. Luonnoneläimen hoito vaatii paljon ammattitaitoa ja oikeanlaiset olosuhteet, jotta eläin toipuu ja voidaan palauttaa luontoon. Siksi avuntarpeessa oleva luonnoneläin on toimitettava asiantuntevaan luonnonvaraishoitolaan. Asiantuntijoiden puoleen kannattaa kääntyä myös tilanteissa, joissa luonnonvaraisen eläimen kohtaaminen edellyttää toimenpiteitä, kuten esimerkiksi siirtoa, kiinniottoa, tarkkailua tai ensiapua. Heiltä saa tarpeen mukaiset ensiapu- ja hoito-ohjeet eläimen auttamiseen eri tilanteissa.

Luonnonvaraisiin eläimiin liittyvissä asioissa neuvoa voi kysyä pääkaupunkiseudulla esimerkiksi eläinsuojeluyhdistyksiltä ja Korkeasaaren eläintarhalta. Lisäksi Helsingin pelastuslaitoksen eläinpelastusyksikkö auttaa sairaita, loukkaantuneita tai ahdinkoon joutuneita eläimiä Helsingin alueella. Eläinsuojelulain mukaan sairasta, vahingoittunutta tai muutoin avuttomassa tilassa olevaa luonnonvaraista eläintä on pyrittävä auttamaan. Orvolta tai avuttomalta vaikuttavalla eläimellä ei välttämättä kuitenkaan ole hätää tai eläintä voidaan auttaa paikan päällä muutamilla pienillä toimenpiteillä.

Rusakot ja jänikset
Jäniksen- ja rusakonpoikaset jäävät yksin heti synnytyksen jälkeen, sillä emo käy imettämässä jälkikasvuaan kahden viikon ajan ainoastaan kerran tai kahdesti vuorokaudessa vain parin minuutin ajan. Ihmisen ei tulekaan koskea itsekseen kyyhöttävään poikaseen, jotta emo ei hylkäisi sitä.

Jos poikaset ovat vaarallisella paikalla eikä niiden siirtämistä voi välttää, tulee niitä siirtää ainoastaan muutamia metrejä suojaisampaan paikkaan. Poikasten koskettamista tulee välttää ja jättää se mahdollisimman vähäiseksi. Paljaiden käsien sijaan siirrossa voi käyttää apunaan ruohotuppoja poikasen ja käsien välissä. Jos poikasella tai aikuisella yksilöllä on näkyviä vammoja tai se ei pysty liikkumaan normaalisti, on eläin vietävä välittömästi luonnonvaraishoitolaan.

Oravat
Ulkona sokeina ja karvattominakin harhailevat oravanapoikaset tarvitsevat ihmisen apua. Myös pesästään tipahtanut poikanen, josta emo ei huolehdi, on vietävä asiantuntevaan hoitoon. Ennen kuin poikaseen kosketetaan, tilannetta kannattaa tarkkailla riittävän etäältä, sillä usein emo tulee hakemaan poikasensa vasta ympäristön rauhoituttua.

Aikuinen loukkaantunut orava on toimitettava välittömästi eläinhoitolaan. Oravat kesyyntyvät helposti ja voivat alkaa aiheuttaa ongelmia asukkaille. Siksi oravia ei pidä ruokkia parvekkeella tai asutuksen läheisyydessä.

Siilit
Siilinpoikanen on toimitettava hoitoon, jos se vaikuttaa alle 250 gramman painoiselta ja harhailee keskellä päivää yksinään avoimessa maastossa. Siilinpoikanen tarvitsee ruokintaa ja joskus myös nestehoitoa sekä loishäätöjä, joita asiantuntevat hoitolat osaavat sille tarjota. Paikallaan kyyhöttävät, harhailevat, selvästi loukkaantuneet, voimattomat ja kärpästen toukkien vaivaamat aikuiset siilit on niin ikään toimitettava hoitoon.

Linnut
Pesästään lähteneellä maastopoikasella ei ole hätää, jos emo ruokkii sitä. Sen sijaan jos kyseessä on pieni höyhenetön pesäpoikanen, se tulee nostaa takaisin pesään tai ottaa sisälle lämpimään ja viedä asiantuntevaan hoitoon mahdollisimman pian. Jos pesä on rikkoutunut, voi sen yrittää nostaa takaisin paikalleen tai korvata toisella pesällä, jonka voi rakentaa vaikka vanhasta margariinirasiasta. On tärkeää, että korvikepesä on mahdollisimman lähellä alkuperäistä pesää.

Aikuinen siipirikko lintu on aina toimitettava eläinhoitolaan. Kun kyseessä on yksijalkainen lentokykyinen lintu, on sen avuntarve varmistettava asiantuntijataholta.

Kaupungissa asustaa nykyään myös supikoiria, kettuja, huuhkajia ja muita uudisasukkaita, joiden auttaminen pitää aina jättää ammattilaisille: kohdattaessa ko. eläinryhmään kuuluvan vahingoittuneen yksilön on hätiin kutsuttava aina pelastuslaitos. Loukkaantuneesta hirvieläimestä tai suurpedoista on ilmoitettava poliisille tai alueelliselle riistakeskukselle.

Korkeasaaren villieläinsairaalan sivuilla on ohjeita luonnoneläinten auttamiseen:
http://www.korkeasaari.fi/villielainsairaala/
Villieläinsairaalan puhelinneuvonta (klo 12–13) 09 310 37887.

Helsingin pelastuslaitoksen eläinpelastusyksikkö auttaa sairaita, loukkaantuneita tai ahdinkoon joutuneita eläimiä Helsingin alueella. Näistä tulee ilmoittaa pelastuslaitoksen tilannekeskukseen, puh. 09 310 30151.

Lisätietoja:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Pirjo Onza
toiminnanjohtaja
p. 040 646 4061
pirjo.onza@hesy.fi

Erja Veivo
tiedottaja
p. 040 577 4733
erja.veivo@hesy.fi

 

Tiedote: Kurittaminen ei ole ratkaisu eläimen käytösongelmiin

By | Tiedotteet | No Comments

Tiedote

3.5.2017

Kurittaminen ei ole ratkaisu eläimen käytösongelmiin

– eläinlähtöinen koulutus hyvän koirasuhteen ja oppimisen avaintekijä

Suuret suomalaiset eläinjärjestöt ja eläinalan asiantuntijat eivät hyväksy koirien kouluttamista pakottamalla ja rankaisemalla. Eläimen kohtuuton kurittaminen ja kovakourainen käsittely on eläinsuojelulaissa kielletty.

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY, SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto, Animalia, Suomen Kennelliitto ja Suomen Kissaliitto varoittavat rankaisuun perustuvien koulutustapojen ja -välineiden vahingollisista vaikutuksista koiran hyvinvoinnille. Jos koiraa koulutetaan pakottamalla ja vielä hyvin epäjohdonmukaisesti, koira voi ruveta ennakoimaan rankaisua ja elää jatkuvassa ahdistuneisuuden tilassa. Tämä vahvistaa pelkoja ja aiheuttaa stressiä.

– Hätä ja stressi ovat vakavia hyvinvointiongelmia. Koiran väkivaltainen kohtelu voi aiheuttaa koiralle fyysistä kipua sekä tarpeetonta pelkoa, mikä rikkoo eläinsuojelulakia eikä ole missään nimessä hyväksyttävää, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Pakottamiseen perustuvien koulutusmetodien perustavanlaatuisin virhe on se, että koulutuksessa keskitytään pelkästään koiran ongelmakäytökseen eli oireisiin pureutumatta lainkaan niiden syihin. Tämä ei ratkaise ongelmaa. Helsingin yliopiston Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskuksen tutkijan Sanni Sompin mukaan fyysiseen rankaisemiseen perustuvat koulutusmenetelmät voivat jopa pahentaa koiran käytöshäiriöitä.

– Näin käy etenkin, jos rangaistukset ovat toistuvia ja vaikeasti ennakoitavia. Pelko hidastaa ja vaikeuttaa oppimista. Kovakätisesti koulutetun koiran selviytyminen monimutkaisista tehtävistä heikkenee ja itsevarmuus rapisee. Pahimmillaan koira voi muuttua arvaamattomaksi ja vaaralliseksi ympäristölleen tai alkaa kärsiä opitusta avuttomuudesta, jota voi verrata masennuksen kaltaiseen tilaan, hän sanoo.

Koira oppii parhaiten palkitsemalla

Kovakouraiset koulutustavat ovat tarpeettomia, sillä koiraa voidaan opettaa koiraystävällisemmin ja jopa tehokkaammin menetelmin, jotka parantavat samalla koiran ja ihmisen suhdetta. Näissä menetelmissä keskitytään koiran onnistumisten palkitsemiseen, eivätkä ne vaaranna eläimen ja sen omistajan suhdetta tai hyvinvointia eivätkä uhkaa ulkopuolisten turvallisuutta.

– Koiran koulutuksen tulee perustua oikean käytöksen vahvistamiseen. Koiraa siis palkitaan siitä, että se tekee jotain, mitä sen toivotaankin tekevän. Koira alkaa siten valita käyttäytymismalleja, jotka ovat sille kannattavia. Kun koiraa koulutetaan ilon ja positiivisuuden kautta, siitä hyötyvät sekä koira että omistaja. Yhteiset koulutushetket koiran kanssa tarjoavat parhaimmillaan hienoja kokemuksia ja onnistumisen tunteita myös ihmiselle, sanoo Suomen Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen.

Koirien kovakätiseen kouluttamiseen voitaisiin puuttua lainsäädännöllä esimerkiksi siten, että eläinten koulutuksen edellytettäisiin perustuvan tutkittuun tietoon ja eläimen hyvinvointia edistäviin käytäntöihin. Eläintenkouluttajilla pitäisi olla täten laissa määrätty pätevyys toimeensa.

– Tällä hetkellä ammattialaa ei säädellä mitenkään ja koirakoulut käyttävät koulutuksessa hyvin vaihtelevia metodeja. Siksi koiran kouluttamiseen kannattaa hakea apua koirankouluttajalta, joka on opiskellut eläinten käyttäytymistä, joka kertoo avoimesti koulutusmetodeistaan ja jonka metodit perustuvat tutkittuun tietoon. Heitä löytää muun muassa Suomen Eläintenkouluttajat ry:stä, sanoo SEYn toiminnanjohtaja Kati Pulli.

– Useat virkakoirien kouluttajat näyttävät hyvää esimerkkiä siitä, miten koirista voidaan kouluttaa luotettavasti toimivia työkoiria ilman pakotteita ja rankaisuja. Eläinsuojelulain uudistuksen yhteydessä olisi tärkeää selkiyttää sitä, millaisin metodein eläimiä saa kouluttaa, ja ohjata kouluttajia pois pakotteiden käytöstä, sanoo eläinsuojeluasiantuntija Laura Uotila Animaliasta.

Kissa ei ymmärrä rankaisemista

Kissan koulutuksessa lähtökohtina ovat positiivisuus ja palkitseminen. Sallittuun ja hyvään käytökseen rohkaiseminen on tehokkain tapa kouluttaa kissaa, kunhan muistaa, että mitään ei tapahdu hetkessä.

– Kissalla on oma tapansa oppia ja sitä on kunnioitettava. Johdonmukainen palkitseminen on tärkeää, kun kissan toivotaan toimivan halutulla tavalla. Kissalle mieluinen palkkio voi olla silitys, herkkupala tai kannustava puhe. Äänenpainoilla on suuri merkitys. Kissat eivät ymmärrä rankaisemista, ja tämä on yksi syy siihen, miksi kissaa ei saa kurittaa ruumiillisesti. Kissa ei välttämättä yhdistä vihaista tai jopa kipua aiheuttavaa omistajaa esimerkiksi siihen, että se on tehnyt tarpeensa väärään paikkaan, vaan voi oppia pelkäämään ihmistä. Pitkässä juoksussa tästä saattaa aiheutua kissalle stressitila ja sen yleiskunto heikkenee. Ruumiillisen kurituksen seurauksena kissa voi alkaa käyttäytyä tavalla, jonka ihminen kokee ongelmalliseksi. Jokaista eläintä tuleekin kouluttaa positiivisuudella ja sen lajinomaiset piirteet huomioon ottaen kohti onnistumisia, Suomen Kissaliiton varapuheenjohtaja Satu Hämäläinen summaa.

Animalia, HESY, Suomen Kissaliitto, Suomen Kennelliitto ja SEY haluavat Kivuton koulutus -kampanjallaan muistuttaa kansalaisia ja viranomaisia siitä, että eläimen kovakourainen käsittely on eläinsuojelulaissa kielletty ja kannustavat koulutuskeinot tuottavat parempia tuloksia. Kampanjassa ovat mukana myös muun muassa Helsingin yliopiston Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskuksen tutkija Sanni Somppi, Team Rokan toiminnanjohtaja Toni Lahtinen ja Bachelor of Science in Animal Behaviour -tutkinnon suorittanut ongelmakoirakouluttaja ja koiraterapeutti Pauliina Laurila.

Kampanjan sivut: kivutonkoulutus.webnode.fi

Lisätietoja:

Animalia
Laura Uotila, eläinsuojeluasiantuntija
p. 050 543 9601, laura.uotila[a]animalia.fi

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry
Hannele Luukkainen, puheenjohtaja
p. 040 547 7770, hannele.luukkainen[a]clarinet.fi

SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto
Kati Pulli, toiminnanjohtaja
p. 050 371 2740, kati.pulli[a]sey.fi

Suomen Kennelliitto
Harri Lehkonen, puheenjohtaja
p. 050 329 2188, harri.lehkonen[a]kennelliitto.fi

Suomen Kissaliitto
Satu Hämäläinen, varapuheenjohtaja
p. 040 570 2707, satu.hamalainen[a]kissaliitto.fi

Sanni Somppi, tutkija, Helsingin yliopisto
p. 050 312 1019, sanni.somppi[a]helsinki.fi

Toukokuu: Johdonmukainen kanssakäyminen sopeutti kovapäisen Kamun

By | Kuukausikirjeet | No Comments

Amerikanakita Kamu on vahvatahtoinen koira, joka sai omistajakseen kokeneen ja johdonmukaisen Roni Jäppisen.

Johdonmukainen kanssakäyminen sopeutti kovapäisen Kamun

Amerikanakita Kamu syntyi puolitoista vuotta sitten HESYn Espoon koiratalossa ja vietti siellä leppoisia pentupäiviä äitinsä Brendan hoivissa ja sisarustensa Rekon, Sulon, Tellun ja Toivon kanssa peuhaten. Kun Kamu oli hiukan kasvanut ja itsenäistymisen ja lapsuudenkodista lähtemisen aika koitti, Kamun adoptoi Roni Jäppinen.

Vahvatahtoinen uhmaikäinen

Ronilla on kokemusta eläinsuojelun kautta adoptoiduista koirista jo 16 vuoden ajalta, ja koirakokemus Kamun kanssa tulikin tarpeeseen. Amerikanakita on nimittäin lahjomaton ja vahvatahtoinen koira, joka vaatii määrätietoisen ja johdonmukaisen kouluttajan omistajakseen.

– En suosittelisi amerikanakitaa ensikoiraksi. Akitan ottajalla täytyy olla entuudestaan kokemusta koiran hoidosta ja käsittelystä. Omistajalla täytyy olla ”kovempi pää” kuin koiralla ja hänen täytyy selkeästi näyttää olevansa lauman johtaja, Roni kuvailee.

Ensimmäiset taistelut käytiin hampaiden käytöstä, sillä Kamulla ja Ronilla oli hyvin erilaiset käsitykset siitä, mitä sopi pureskella. Kamu osoitti mieltään hampaillaan etenkin silloin, kun ei saanut tahtoaan läpi. Nyt Kamu on taipunut Ronin näkemyksiin pureskelusta, mutta uusi haaste on uhmaikäisen Kamun hihnassa taluttaminen. Toisinaan Kamu iskee päättäväisesti jarrut pohjaan, eikä koiraa saa silloin hievahtamaankaan.

Määräileväinen Kamu on kuitenkin sopeutunut Jäppisten kotiin hienosti ja on rodulleen tyypillisesti hyvin kiintynyt omiin ihmisiinsä. Se tykkää yllättää omistajansa yhtäkkisillä hellyydenpuuskilla.

– Silloin saa varautua saamaan oikein perusteellisen, koiramaisen pesun, Roni nauraa.

Viileän ja pehmeän ystävä

Ensimmäisen viikon Roni nukkui koiran vieressä lattialla, sillä Kamu ei pienenä pentuna halunnut nukkua sängyssä. Muut pehmeät paikat kyllä houkuttelivat: olohuoneen nojatuolin koira omi omakseen lähes heti taloon asetuttuaan. Nykyään Kamu kömpii välillä sänkyynkin omistajansa viereen tai jalkopäähän nukkumaan, mutta poistuu sitten kun tuumaa, että sille on tullut liian kuuma. Myös sängyn vieressä lattialla omistajan puolella on hyvä pötkötellä öisin. Kamu on nimittäin enemmän kylmän kuin lämpimän ystävä: sen lempivuodenaika on talvi ja sen mielestä lumessa peuhaaminen ja jäällä liukastelu on tavattoman hauskaa.

Kamu viihtyy luonnossa.

Leikkisä nallekarhu

Suomessa verraten harvinainen, suuri ja nallemainen koira kiinnittää paljon huomiota ulkona liikkuessaan ja herättää ihmisten mielenkiinnon. Monet tulevat kyselemään lisää koirasta ja sen rodusta. Kamulla on hyvin vahva suojeluvietti ja se pitää ympäristöä tarkasti silmällä, mutta äänekäs koira se ei ole.

Tämä lempeä ja leikkisä nalle tulee hyvin toimeen toisten koirien kanssa ja käy myös säännöllisesti tapaamassa koiraperhettään, Brenda-äitiä ja sisaruksiaan. Kamu on saanut ystäviä myös kauempaa: omistajansa vanhempien luona Suonenjoella vieraillessaan se pyrkii yksin tein omistajan siskon pihamaalle. Siellä nimittäin asuu sen ystävä Oona, 3-vuotias saksanseisoja. Pihalla Kamu saa telmiä Oonan kanssa vapaasti ilman hihnaa. Ihmisten kanssa leikkiessä energisen Kamun suosikkeja ovat palloleikit ja hippa. Luonnossa viihtyvä Kamu pitää myös mökkireissuista ja metsälenkeistä – etenkin jos saa lenkkeillä vapaana.

– Iloinen, terve ja leikkisä iso nalle, ei sitä voi olla rakastamatta!

Lopuksi Kamu haluaa vielä lähettää iloiset terveiset Brendalle, Rekolle, Sulolle, Tellulle ja Toivolle!

Teksti: Mariam Benemla


Tue kodittomien lemmikkieläinten hyväksi tehtävää työtä

Voit tukea Kamun kaltaisia uutta kotia etsivä eläimiä tekemällä lahjoituksen HESYn avustustilille FI09 2001 1800 113063. Kirjoita viestiksi ”Lahjoitus” tai käytä viitenumeroa 100586. Pienikin lahjoitus auttaa!

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry:llä on Poliisihallituksen myöntämä rahankeräyslupa, jonka numero on: RA/2017/13. Lupa on voimassa 1.2017–31.12.2017 Uudenmaan maakunnan alueella. Kerättyjä varoja käytetään vuosien 2017–2018 kuluessa.

 


Muista äitiä 14.5. HESYn taidekorteilla ja t-paidalla

HESYn tuotevalikoima on saanut täydennystä! Myyntiin ovat tulleet Mikko Kääriän tekemät upeat eläinaiheiset taidekortit. Yhden kortin kappalehinta on 0,50 €. Kymmenen kappaleen nippu kortteja maksaa 4 €. Tee tilaus ja ilahduta äitiäsi 14.5. HUOM! Kaikkiin tilauksiin lisätään postikulut painon mukaan. Alle 20 euron tilauksiin lisätään myös 5 euron käsittelymaksu.

Kevätkausi on alkanut, ja HESYn t-paidat ovatkin oivallisia äitienpäivälahjoja. Valikoimassa on kaksi painatusta: Dog Power ja Cat Power. Tutustu valikoimaan.

Tuotevalikoimassa on muitakin äideille sopivia lahjoja. Tutustu ja tilaa!

 


Lemmikin hyvinvointiopas
HESYltä on ilmestynyt lemmikkien hyvinvoinnista kertova esite, jossa esitellään lemmikin koko elämänkaari pentuiästä seniorivuosiin. Tutustu esitteeseemme!

 

 

 


 

Seuraava kuukausikirje ilmestyy kesäkuussa 2017. Aurinkoista kevättä!

Toivottavat HESYn eläimet, henkilökunta ja hallitus

Jos haluat saada kuukausikirjeen sekä HESY:n tiedotteita ja tietoa tulevista tapahtumista suoraan sähköpostiisi, ilmoita asiasta sähköpostitse osoitteeseen: erja.veivo@hesy.fi

 

 

Älä jätä koiraasi vieraiden armoille kauppojen eteen

By | Tiedotteet | No Comments

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Tiedote 28.4.2017

Älä jätä koiraasi vieraiden armoille kauppojen eteen

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY on huolissaan kauppojen, kauppakeskusten ja ravintoloiden eteen ilman valvontaa jätettyjen koirien turvallisuudesta.

Säiden lämmetessä koiria jätetään yhä huolettomammin yksin kytkettyinä kauppojen ja ravintoloiden eteen. Koiralle yksinolo vieraassa paikassa on paitsi vaarallista myös stressaavaa. Liikkeiden eteen yksin jätetyt koirat voivat joutua ulkopuolisten ihmisten kiusan tai pahoinpitelyn kohteiksi. Ikävin esimerkki väkivallan uhriksi joutuneesta koirasta on viime sunnuntailta, kun ulkopuolinen leikkasi Vantaalla kaupan eteen jätetyn Gusti-koiran korvasta palasen. HESY suositteleekin kaikkia koiranomistajia hoitamaan ostosreissut ja koiralenkin eri kerroilla.

– Koiraa ei ole turvallista jättää pikaisenkaan ostoskäynnin ajaksi yksin kaupan eteen. Ainoana poikkeuksena ovat kaupat, joiden edustoilla on koirahäkkejä, joihin lemmikin voi jättää asioinnin ajaksi. Silloinkin kauppareissu on pidettävä lyhyenä. Kaupan eteen jätettyä koiraa uhkaavat kaltoinkohtelun lisäksi muutkin vaarat. Koira voidaan varastaa, päästää irti tai sille voidaan antaa myrkkyä tai teräviä esineitä sisältävä syötti. Koira voi joutua myös ohikulkevan, nahistelemaan taipuvaisen koiran uhriksi tai käyttäytyä itse arvaamattomasti, jos kokee jonkin ympärillään vallitsevan tilanteen pelottavaksi, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Koiralle lyhyehkökin yksinolo kaupan tai ravintolan edessä, vieraiden ihmisten ja ärsykkeiden ympäröimänä, voi olla hyvin stressaava ja pelottava kokemus. Eläinsuojelulaissa koiran tilapäiselle kytkemiselle ei ole säädetty aikarajaa eikä liikkumatilaa määrittäviä minimivaatimuksia. Käytännössä eläinsuojeluviranomaiset ovat kuitenkin tulkinneet tilapäisyyden niin, että koiraa ei tulisi pitää kytkettynä remmillä tai häkissä yli tuntia. Tämä koskee myös kauppojen, terassien ja ravintoloiden eteen jätettyjä koiria. Helteellä tai pakkasella koiraa ei saa jättää ulos liikkeen eteen edes tilapäisesti.

Jos asiakas havaitsee koiran ”unohtuneen” kytkettynä kaupan, kauppakeskuksen tai ravintolan eteen, asiasta tulisi aina kertoa liikkeen työntekijöille. He voivat tavoitella koiranomistajaa asiakaskunnastaan joko kyselemällä tai kuuluttamalla. Mikäli koiranomistajaa ei näin tavoiteta, koirasta tulee tehdä ilmoitus hätäkeskukseen.

– Jos koira otetaan mukaan terassiseuraksi tai sellaiseen ravintolaan tai kahvilaan, jonka sisätiloihin se on tervetullut, käynti on aina mitoitettava koiran temperamentin mukaiseksi. Jos koira ei ole tervetullut kahvilan tai ravintolan sisätiloihin, kuppilassa käynti ja koiran lenkittäminen on tehtävä ehdottomasti eri kerroilla, Luukkainen lisää.

Lisätietoja:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Pirjo Onza
toiminnanjohtaja
p. 040 646 4061
pirjo.onza@hesy.fi

Erja Veivo
tiedottaja
p. 040 577 4733
erja.veivo@hesy.fi

 

 

 

Huhtikuu: Epelin koko elämä meni uusiksi

By | Ajankohtaista, Kuukausikirjeet | No Comments

Epeli on sopeutunut hyvin Kallion-kotiinsa.

Epelin koko elämä meni uusiksi

Olen Epeli-kissa ja haluan kertoa teille tarinani.

”Olen vain kahdeksan kuukauden ikäinen pentukissa. Luonteeltani olen vielä ujohko ja siksi olen hyvin tarkkaavainen. Lempipuuhiani ovat leikkiminen erilaisilla leluilla ja rapsuteltavana oleminen. Erityisesti pidän mahapaijauksista. Minusta on hauskaa leikkiä pitkän, pääni yläpuolelle kauniisti levittäytyvän häntäni kanssa. Kotiväki saa puuhastani usein makeat naurut. Välillä koetan napata huiskuhäntääni kävellessänikin.”

”Aina elämäni ei ole ollut huoletonta häntäjahtia. Minut löydettiin kadulta. Olin pentu, hiljattain syntynyt. Löytäjäni ottivat minut hoiviinsa, mutta en kotiutunut. Arastelin, ja perhe pyysi apua HESYltä. Niin saavuin yhdistyksen Eläinsuojelukeskukseen etsimään omaa kotiani. Ympärilläni oli paljon kohtalotovereita, joilta sain vertaistukea ja elämäniloa sekä -uskoa.”

”Sitten kohdalleni osui onnenkantamoinen, joka muutti kaiken. Anssi ja Paula -niminen ihmiskaksikko tuli hakemaan minut kotiinsa. Ei kuin kissakoppaan ja matkaan, joka vei meidät Helsingin Kallioon. Tuo päivä 10.2.2017 käänsi kertaheitolla elämäni suunnan.”

”Viihdyin hyvin laitapuolen kulkijoiden ja vapaamielisen vaihtoehtoväen kaupunginosassa ja sopeuduin oitis Anssin ja Paulan talouteen. Aikaisemmista kotiutumisongelmista ei ollut tietoakaan. Lähdin kopasta ulos päästyäni heti haistelemaan uutta majapaikkaani. Vaikka kyllä minua jännitti, mutta en antanut sen häiritä. En mennyt sängyn alle piiloon, mikä aiheutti ilahtunutta ihmetystä. Olin tullut kotiin.”

Epeli sai uudessaa kodissa seurakseen isoveljen, Fenkun.

Rentoa bassoilua Kalliossa

”Minua odotti Kallion-kodissani yllätys. Sain isoveljen, jonka nimi on Fenkku. Tein heti tuttavuutta. Aluksi Fenkku tuntui vierastavan minua, mutta nyt olemme jo parhaimpia leikkikavereita. Tuon tuosta intoudumme yhteislauluun ja mau´umme kuorossa. Tavoitteeni on tulla yhtä hienoksi moukujaksi kuin isoveljeni. Tällä hetkellä ääneni kuulostaa vielä pikkulinnun lirkutukselta.”

”Musikaalisuus onkin verissä koko perheellämme. Anssi on nimittäin basisti, joten Fenkun laulun lahjat huomattuaan hän antoi isoveljelleni lisänimen ”Fender”, bassomerkin mukaan. Soitinteeman mukaan minusta tuli Epihone, bassomerkki sekin. Kutsumanimeni on yhä Epeli. Meistä tulisi kyllä mahtava trio!”

”Kaipaan kovasti läheisyyttä ja haluaisin halailla Fenkkua, joka e ole vielä ymmärtänyt hellyydenkipeyttäni. Mutta en lannistu. Uskon, että nukumme vielä yhdessä ennemmin tai myöhemmin. Oman kodin turva on tehnyt minulle ihmeitä. Olen kuin uusi kissa, uteliaaksi muuttunut. Lähestyn nykyään saman tien uusia tuttavuuksia rapsutuksien toivossa.”

Teksti: Anna-Sofia Tourunen


Tue kodittomien lemmikkieläinten hyväksi tehtävää työtä

Voit tukea Epelin kohtalotovereita tekemällä lahjoituksen kodittomien eläinten avustustilille FI09 2001 1800 113063. Kirjoita viestiksi ”Lahjoitus” tai käytä viitenumeroa 100586. Pienikin lahjoitus auttaa!

Vaihtoehtoisesti voit adoptoida hylätyn eläimen, jolle uuteen kotiin pääseminen on aina koko elämän mullistava onnenpotku. HESYn kotia etsiviä eläimiä voi tulla katsomaan Eläinsuojelukeskukseen (Yhdyskunnantie 11, 00680 Helsinki) eläintilojen aukioloaikoina ma-pe ja su klo 15–18. Lauantaisin eläintilat ovat kiinni.

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry:llä on Poliisihallituksen myöntämä rahankeräyslupa, jonka numero on: RA/2017/13. Lupa on voimassa 1.2017–31.12.2017 Uudenmaan maakunnan alueella. Kerättyjä varoja käytetään vuosien 2017–2018 kuluessa.


Pääsiäisen poikkeusaukioloajat:

HESYn puhelinpäivystys ja kaikki toimitilat – Eläinsuojelukeskus, Kirpputori SaunaKatti ja Perintöpuoti – ovat kiinni 14.–17.4.


22.–23.4. HESY Eläinystäväni-messuilla

HESY on näytteilleasettajana Eläinystäväni-messuilla osastolla numero 5k39, jossa
myydään lemmikkieläintarvikkeita ja yhdistyksen kannatustuotteita. Paikalla päivystävät messuedustajat kertovat, miten löytöeläimiä voi auttaa ja miten HESY toimii heitteille jätettyjen lemmikkien hyväksi. Samaan aikaan Eläinystäväni-messujen kanssa järjestetään Lapsimessut, Model Expo, Kädentaito ja OutletExpo. Osoite: Messukeskus, Messuaukio 1, 00520 Helsinki.

 


 

Lemmikin hyvinvointiopas

HESYltä on ilmestynyt lemmikkien hyvinvoinnista kertova esite, jossa esitellään lemmikin koko elämänkaari pentuiästä seniorivuosiin. Tutustu esitteeseemme!


 


 

Seuraava kuukausikirje ilmestyy toukokuussa 2017. Hyvää pääsiäistä ja kevättä!

Toivottavat HESYn eläimet, henkilökunta ja hallitus

Jos haluat saada kuukausikirjeen sekä HESY:n tiedotteita ja tietoa tulevista tapahtumista suoraan sähköpostiisi, ilmoita asiasta sähköpostitse osoitteeseen: erja.veivo@hesy.fi

Maaliskuu: Pakkasen purema kaksikko nauttii nyt kotioloista

By | Kuukausikirjeet | No Comments

Pakkasen purema kaksikko nauttii nyt kotioloista

Kylmä ja nälkä piinasivat pitkään Luciaa ja Sebastianiaa, jotka olivat jääneet heitteille ihmisen piittaamattomuuden takia. HESY otti kissat hoitoonsa ja etsi niille vastuuntuntoisen kodin. Päätimme antaa kissoille omat puheenvuorot. Lucian ja Sebastianin omistaja Eila Väliaho ja HESYn vapaaehtoinen Susanna Kaste ovat tulkanneet kissakielisiä kommentteja ja kääntäneet ne kansankielelle. 

Opettelua kotikissan tavoille

”Tervehdys! Olen Lucia ja haluaisin kertoa vähän itsestäni. Vaikka olen vasta vuoden ikäinen, olen kokenut jo kaikenlaista. Pienenä asuin kavereideni kanssa metsässä. En muista, miten sinne jouduin. Sitä en kuitenkaan unohda, että minulla oli koko ajan nälkä ja kylmä. Onneksi meidät löydettiin viime syksynä ja vietiin HESYlle hoitoon.  Pääsin lämpimään ja sain joka päivää ruokaa ja silityksiä. Eläintenhoitajat näkivät vaivaa luottamukseni voittamiseksi. Se tuotti tulosta. Ihmispelkoni alkoi väistyä. Olin onnellinen ja tulin vielä tyytyväisemmäksi, kun pääsin joulun jälkeen ikiomaan kotiin lempeiden ihmisten luokse.”

”Uudessa kodissa minua odotti kissakaveri Sebastian, jolta sain heti poskipusun. Meistä tuli oitis hyvät ystävät. Sebastian on minulle vähän kuin isoveli, joka opasti tulokkaan talon tavoille. Minusta on hauskaa leikkiä ja juoksennella Sebastianin kanssa, mutta parasta on yhdessä loikoileminen. Sebastian pesee minut usein perusteellisesti – korvanikin. Minäkin olen alkanut vastapalveluksena nuolla Sebastianin turkkia.”

”Tarkkailin kotiväkeä ensin turvallisen välimatkan päästä pari päivää. Sitten huomasin, että he ovat mukavia ja annoin heidän silittää ja ottaa minut syliinkin. Tällaisin elein he kertoivat minulle, että uusi majapaikkani oli minun kotini eikä täältä tarvitse lähteä pois. Siitä tuli hyvä mieli.”

Lucia on vihdoin lämpimässä ja turvassa.

Lucia syö yhä varastoon

”Totuttelin pienin askelin kotikissan arkeen. Säikähdin kolahtavaa ääntä, joka kuului ulko-ovelta postiljoonin asioidessa kohdallamme. Ihmetystä aiheuttivat niin ikään omalle reviirilleni yks kaks pudonneet paperilehdykätkin. Enää paperiröykkiön rysähdys lattialle ei pelota minua.”

– On sinulla jöröjukan kynnet. Niitä pitää leikata, totesi talon emäntä Eila Väliaho yhtenä päivänä minua tarkasteltuaan.

”Aavistin pahaa ja olin vastentahtoinen. Eila kuitenkin sai minut rentoutumaan juttelemalla lempeästi ja silittelemällä minua kynsienleikkuu-projektin aikana. Tukea antoi myös Sebastian, joka tuli viereeni kehräämään rauhoittaakseen minua. Nämä keinot tepsivät: nyt suostun mukisematta manikyyriin.”

”Syön edelleenkin varastoon kuin nälkävuosi odottaisi nurkan takana. Olenhan pula-ajan lapsi: viettäessäni pentuelämää luonnon helmassa ruokaa oli tarjolla satunnaisesti ja se oli laadultaan köykäistä. Nyt saan herkutella mielin määrin, joskus jälkkärilläkin!”

”Ulkoilmaelämän harrasteita minulla ei ole ikävä. Sisätiloissa on mukavampaa. Tarjolla on paljon kaikenlaista tekemistä, kuten esimerkiksi leikkihiirten perässä hyppimistä ja kukkamullan kuopimista – tosin emäntä ei taida oikein pitää jälkimmäisestä puuhastani. Huonekasvit ovat oivallinen piilopaikka. Niiden takaa voin vakoilla Sebastiania.”

”Voiko elämä olla tämän parempaa? Minusta välitetään ja pidetään hyvää huolta. Saan säännöllisesti paijauksia ja aktiviteetteja. Usein juoksen pitkin lattioita silkasta olemisen riemusta. Uusi koti on parasta, mitä minulle on tapahtunut – olen onnekas kissa!”

Pelokas Sebastian tottui ihmiseen

”Olen Sebastian, Lucian kissakaveri. Minullakin on tarina kerrottavanani. Nykyään minulla on kaikki hyvin, mutta joitakin vuosia sitten olin nälkäinen, kylmissäni ja pelokas. Minua ja muutamia muita lajikavereitani pidettiin maatilalla kylmissä tiloissa. Korvastani puuttuva v-muotoinen palanen muistuttaa minua alati noista synkistä päivistä. En tiedä miksi maatilan haltijan piti loveta korvaani tällainen merkki. Se teki kipeää, ja luottamushan siinä meni.”

Sebastian on oppinut luottamaan ihmisiin, vaikka onkin tullut kohdelluksi huonosti.

”Pääsin onnekseni HESYn eläinsuojaan ja sitä kautta uuteen kotiin, jossa saan asua loppuikäni. Koska minulla oli ihmisistä ikäviä kokemuksia, uskalsin liikkua uudessa ympäristössäkin ensin vain yöllä kotiväen pantua maaten.”

”Kotiutumisessa minua auttoi perheen Romeo-kissa. Aluksi Romeo koki minut tunkeilijaksi, mutta hyväksyi minut vähitellen kaverikseen. Aloimme nukkua päiväunia yhdessä – siitä tuli lämmin ja turvallinen olo. Vähitellen aloin tottua myös ihmisiin, jotka juttelivat minulle lempeästi. Sain heiltä tassuhierontaakin. Ymmärsin, että he eivät satuta minua. He välittivät minusta.”

”Huoli ja suru valtasivat meidät, kun Romeo sairastui ja lopulta menehtyi. Olin hoivannut sairastelevaa kissaa ja minulla oli sitä kova ikävä. Tunsin oloni yksinäiseksi. Sitten tapahtui käänne, jonka varmaan jo arvaattekin. Nuori Lucia-neiti saapui kotikonnuillemme. Tulimme heti hyvin juttuun. Halusin olla Lucialle isoveli. Opetin tulokkaan talon tavoille, ja meistä tuli parhaat kaverit. Leikimme usein illalla ja yöllä, päivällä keräämme voimia yökyöpelöintiin.”

Onni on oma koti

”Vaikka luotan nykyään ihmisiin, koviin ääniin en ole tottunut. Onhan minulla erittäin hyvä kuuloaisti. Kissat aistivat korkeita ääniä 60 000 hertsiin asti. Kun rappukäytävästä kantautuu ovien paiskomisen ja naapureiden mekastuksen ääniä, ovat tärykalvoni ja mielen tasapainoni kovilla.”

”Toki minäkin päästään ilmoille toisinaan yön pikkutunneilla muutaman naukaisun, mutta ei se sentään naapuriin asti kuulu! Onneksi ympärilläni on useimmiten rauhallista ja tunnen oloni onnelliseksi. En enää kärsi kylmästä ja nälästä. Silityksiäkin saan aina niitä kerjättyäni. Toivon, että kaikki ulkona kylmissään ja nälissään värjöttelevät kissat saisivat oman, rakastavan kodin. Me kesykissat emme nimittäin pärjää yksin luonnossa. Kuolo korjaa satoa etenkin talven tullen. Toivottavasti ihmiset lopultakin ymmärtäisivät sen.”

”Mina ja Lucia nautimme nyt kissanpäivistämme ja toivotamme mukavaa kevättä kaikille kissoille ja kissaihmisille!”

Teksti: Susanna Kaste


Auta kodittomia lemmikkieläimiä!

Adoptio mullistaa hylätyn eläimen koko elämän ja on palkitseva teko adoptoijalle. Voit tulla tapaamaan HESYn kotia etsivä eläimiä Eläinsuojelukeskukseen (Yhdyskunnantie 11, 00680 Helsinki) eläintilojen aukioloaikoina ma-pe ja su klo 15–18. Lauantaisin eläintilat ovat kiinni.

Voit tukea yhdistyksen toimintaa myös tekemällä lahjoituksen kodittomien eläinten avustustilille FI09 2001 1800 113063. Kirjoita viestiksi ”Lahjoitus” tai käytä viitenumeroa 100586. Pienikin lahjoitus auttaa!

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry:llä on Poliisihallituksen myöntämä rahankeräyslupa, jonka numero on: RA/2017/13. Lupa on voimassa 1.2017–31.12.2017 Uudenmaan maakunnan alueella. Kerättyjä varoja käytetään vuosien 2017–2018 kuluessa.


Lemmikin hyvinvointiopas

HESYltä on ilmestynyt lemmikkien hyvinvoinnista kertova esite, jossa esitellään lemmikin koko elämänkaari pentuiästä seniorivuosiin. Tutustu esitteeseemme!


Muista läheisiäsi pääsiäisenä HESYn taidekorteilla

 

 

 

 

 

 

 

 

HESYn tuotevalikoima on saanut täydennystä! Myyntiin ovat tulleet Mikko Kääriän tekemät upeat eläinaiheiset taidekortit. Yhden kortin kappalehinta on 0,50 €. Kymmenen kappaleen nippu kortteja maksaa 4 €. Tee tilaus ja ilahduta ystäviäsi ja sukulaisiasi vaikka pääsiäisenä tai ihan muuten vain osoittaaksesi, että he ovat mielessäsi ja sinulle tärkeitä. HUOM! Kaikkiin tilauksiin lisätään postikulut painon mukaan. Alle 20 euron tilauksiin lisätään myös 5 euron käsittelymaksu.

Mikko Kääriä tekee tilaustyönä muotokuvia asiakkaiden kuvien pohjalta. Mkreon verkkosivuilla voit tutustua Kääriän aiempiin teoksiin ja tehdä tilauksen.  Kääriän kortteja voi ostaa myös seuraavista HESYn myymälöistä:

Eläinsuojelupuoti
Yhdyskunnantie 11
00680 Helsinki
ma-pe klo 10–18, su kolo 15–18

Kirpputori SaunaKatti
Metsäpurontie 25
00630 Helsinki
ma-pe klo 11–18, la klo 10–14

Perintöpuoti
HUOM! Perintöpuoti on kiinni 17.3.
Mäkelänkatu 34
00550 Helsinki
ma-pe klo 11–18


Seuraava kuukausikirje ilmestyy huhtikuussa 2017. Iloista kevään odotusta!

Toivottavat HESYn eläimet, henkilökunta ja hallitus

Jos haluat saada kuukausikirjeen sekä HESY:n tiedotteita ja tietoa tulevista tapahtumista suoraan sähköpostiisi, ilmoita asiasta sähköpostitse osoitteeseen: erja.veivo@hesy.fi