Copyright Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry.

Tiedote 31.3.2010

Villikaniongelmaa jatkuvasti paisuteltu julkisuudessa

HESY ry toivoo kohtuutta median kanikohuun

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry muistuttaa, että villikanit eivät ole kaupunkilaisille sellainen vitsaus kuin julkisuudessa on annettu olettaa. Monesti kanituhoja on mediassa ronskisti liioiteltu ja kaniin on liitetty ominaisuuksia, joilla sen tuhoaminen on pyritty oikeuttamaan.

– Mediassa on käsitelty etupäässä kanien istutuksille aiheuttamia vahinkoja, villikanikannan nopeaa lisääntymistä ja levittäytymistä pääkaupunkiseudulla. Villikaniin on liitetty uhkakuvia, joiden takia se on joutunut silmittömän tuhoamisvimman kohteeksi. Pahimmillaan kanien pyyntiä on käsitelty halveksivaan tyyliin ikään kuin syyttömän luontokappaleen eliminoiminen olisi viihdettä tai jokamiehenoikeus, HESY:n puheenjohtaja Hannele Luukkainen selventää.

Kanisodassakin on muistettava, että metsästys aiheuttaa eläimille aina kärsimystä. Rakennusvirasto käyttää kanien tappamisessa apunaan jousia, elävältä pyytäviä loukkuja, ajoverkkoja, hillereitä ja ampuma-aseita. HESY:n tietoon on tullut useita tapauksia, jotka osoittavat, että villikanien metsästys on hoidettu huolimattomasti, mikä on entisestään lisännyt eläinten tuskaa.

– Metsästäjiltä on jäänyt luontoon pyydysverkkoja, joista ohikulkijat ovat löytäneet kituvia kaneja, ja elävänä pyytävissä loukuissa on nähty -20 asteen pakkasilla hädissään säntäileviä kaneja, vaikka loukut pitäisi tarkastaa etenkin talvisin niin usein, ettei eläin joudu kärsimään. Ajoverkkojen ja elävältä pyytävien loukkujen ongelmana on sekin, että niihin menee paljon niin kutsuttua sivusaalista eli muita luonnonvaraisia eläimiä ja lemmikkejä, Luukkainen listaa haavereita.

Villikanin kanssa opittava elämään sovussa

Paljon parjatut villikanit ovat alun perin kaupunkiluontoon hylättyjen kesykanien jälkeläisiä ja täten kohtaloonsa täysin syyttömiä. Pääkaupunkiseudun puistoista löytyy edelleenkin vuosittain arviolta 10-20 uutta hylättyä lemmikkikania. Suomessa lemmikkieläimiä – myös kaneja – suojelee eläinsuojelulaki, jonka mukaan löytöeläimet pitää viedä kunnan viralliseen löytöeläinten talteenottopaikkaan, eikä niitä saa tappaa kiinni otettaessa.

– Villikaneja metsästävien tulee tarkkaan varmistaa, että heidän loukuissaan, verkoissaan tai ampuma-aseidensa tähtäimissä todella on oikea ja aito villikani eikä luontoon karannut tai hylätty kesykani. Lemmikkikanin tappaminen on sama kuin tappaisi jonkun perheen lemmikkikissan tai -koiran, ja se rikkoo eläinsuojelulakia, Luukkainen muistuttaa.

Villikanin kanssa on mahdollista oppia elämään sovussa. Näin on käynyt esimerkiksi Ruotsissa, jossa kaniinia ei pidetä suurena ongelmana – ei edes puutarhoille. HESY toivookin, että kanituhoja torjutaan tappotalkoiden sijaan kasvien verkotuksilla, kasvitieteellisten puutarhojen aitaamisilla ja muilla eläinystävällisillä keinoilla.

– Villikanin metsästystä perustellaan usein sillä, että se on niin sanottu vieraslaji, joka ei kuulu Suomen luontoon. Villikani on kuitenkin Euroopassa kotoperäinen laji, joka ilmaston lämmetessä pärjää nykyään myös pohjoisessa. Kaniineista on tullut osa suomalaista luontoa, ja ne ovat myös rikastuttaneet kaupunkiluontoamme houkuttelemalla tänne kettuja ja huuhkajia, Luukkainen lisää.

 

Lisätietoja:

HELSINGIN ELÄINSUOJELUYHDISTYS HESY ry

Hannele Luukkainen, puheenjohtaja p. 040 547 7770,
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Erja Veivo, tiedottaja p. 040 577 4733,
erja.veivo@hesy.fi