Copyright Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Tiedote 22.4.2013

Uusi koe-eläinlaki sallii löytöeläinten käytön koe-eläiminä

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry on järkyttynyt maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnöstä, joka hyväksyy irrallaan tavattujen ja villiintyneiden kotieläinlajeihin kuuluvien yksilöiden käytön koe-eläiminä (HE 16. § ja 26. §, kts. kohta 3). Tieteellisiin ja opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelua koskeva uusi laki – entiseltä nimeltään laki koe-eläintoiminnasta – on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä.

HESY vastustaa löytöeläinten käytön koe-eläiminä sallivaa lakiesityksen kohtaa, koska se on tarpeeton ja mahdollistaa karanneiden, kadonneiden ja hylättyjen lemmikkien käytön koe-eläiminä. Uusi lakiehdotus perustuu EU:n koe-eläindirektiiviin, joka on luonteeltaan pääasiassa täysharmonisoiva. Täysharmonisointi tarkoittaa sitä, että EU:n jäsenvaltiot eivät voi ylittää tai alittaa direktiivin määräyksiä.

Suomi saisi kuitenkin pitää voimassa direktiiviä tiukemmat eläinten suojelua koskevat määräykset, jotka olivat voimassa 9.11.2010. Direktiivissä on lisäksi yksittäisiä artikloita, jotka jättävät liikkumavaraa EU:n jäsenvaltioille. Suomen nykyinen koe-eläinlaki on vuodelta 2006, ja se kieltää irrallaan tavattujen koirien, kissojen ja muiden lemmikkieläinlajien käytön eläinkokeissa. Kyseistä lainkohtaa ei ole siis pakko muuttaa, eikä HESYn mielestä ko. lainkohtaa ole mitään syytä vesittää eikä lieventää.

– Isossa-Britanniassa direktiivi saatettiin kansalliseen lainsäädäntöön niin, että lakiin tehtiin erottelu, jonka mukaan selvästi lemmikkinä pidettyjen irtoeläinten käyttö koe-eläiminä on kielletty, mutta villiintyneiden kotieläinlajeihin kuuluvien eläinten käyttö sallittua esimerkiksi tartuntatauteja tutkittaessa. Suomessa tätä jaottelua ei ole tehty, koska ministeriö uskoo sen estävän citykanien ja villikissojen tutkimisen. Nyt vaarana on, että irralleen päässeitä lemmikkejä voidaan käyttää eläinkokeissa, HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen toteaa.

HESY vastustaa myös kotieläinlajeihin kuuluvien villiintyneiden yksilöiden käyttöä eläinkokeissa, koska nämä ovat usein hylättyjen tai karanneiden lemmikkien jälkeläisiä. Villiintyneet eläimet eivät ole myöskään tottuneita ihmiskontaktiin ja -ympäristöihin, ja pyydystäminen, vankeus, käsittely ja kiinnipitäminen aiheuttavat niille voimakasta stressiä.

Löytöeläinten käytön salliva koe-eläinlaki voi mahdollistaa myös hämäräperäisen lemmikkieläinkaupan, sillä uuden lain mukaan koe-eläimen ei tarvitse olla tavoitekasvatettu, jos sen käytölle on tieteellinen tarve (HE 16 § ja 26 §, kts. kohta 3). Nykylain mukaan koe-eläiminä käytettävien hiirten, rottien, marsujen, hamstereiden, kaniinien, apinoiden, koirien, kissojen ja viiriäisten on oltava eläinkokeita varten kasvatettuja.

– Tavoitekasvatusvaatimusta höllentävä laki on suuri paluu pimeille vuosikymmenille. Kun löytöeläinten käyttö eläinkokeissa sallitaan ja kun koe-eläinten ei tarvitse olla varta vasten eläinkokeisiin kasvatettuja eikä eläimen myyjän tai luovuttajan tarvitse olla toimivaltaisen viranomaisen hyväksymä, laboratorioihin voi päätyä eläimiä keneltä tahansa kasvattajalta, trokarilta ja jopa kadulta. Tämä yllyttää löytöeläinten kauppaan ja jopa varastamiseen, ilmiöön, joka on lisääntynyt Euroopassa, Luukkainen sanoo.

Koe-eläinlain muita epäkohtia ovat kaikkein tuskallisimpien eläinkokeiden salliminen ja eläinten uudelleenkäytön helpottaminen eläinkokeissa. Näitäkään direktiivin kohtia ei tarvitsisi saattaa Suomen lainsäädäntöön, mutta esitellyssä lakiluonnoksessa ja hallituksen esityksessä tätä ei mainita. Tuskalliset eläinkokeet aiheuttavat eläimelle sellaista vakavaa tuskaa, kipua ja kärsimystä, joka on todennäköisesti pitkäkestoista ja jota ei voi lievittää. Myös se, että kaikista eläinkokeista ei tarvitse tehdä takautuvaa arviointia, ja se, että luonnonvaraisten eläinten käyttöä eläinkokeissa ei kielletä, vaikka se olisi uuden direktiivin puitteissa mahdollista, ovat selkeitä puutteita lakiesityksessä.

Sekin, että eläinsuojelujärjestöt eivät saaneet oikeutta esittää valitusta eläinkoelautakunnan päätöksistä, vaikka sitä lainvalmistelun kuluessa esitettiin, ja että eläinkoelupia myöntävän eläinkoelautakunnan jäseneksi ei esitetä yhtään eläinkokeiden vaihtoehtoja tuntevaa asiantuntijaa, ovat vakavia puutteita uudessa laissa, joka pohjautuu 3R-periaatteen toteuttamiseen pyrkivään direktiivin. 3R-periaatteen nimilyhenne tulee englanninkielisistä sanoista "replacement, reduction, refinement". Niillä tarkoitetaan eläinkokeiden korvaamista, vähentämistä ja inhimillistämistä. (Esim.http://www.jvws.org/Default.aspx?tabid=1469).

1. HESYn edustaja on ollut maa- ja metsätalousvaliokunnassa kuultavana lakiesityksestä ja antanut siellä seuraavan lausunnon:

http://www.hesy.fi/info/lausunto%20esityksesta%20laiksi%20tieteellisiin%20ja%20opetustarkoituksiin%20kaytettavien%20elainten%20suojelusta.html

2. HESYn lausunto lakiesityksestä:

http://www.hesy.fi/info/HESYn%20lis%C3%A4lehtinen%20koe-el%C3%A4inlaki.html

3. Ohessa on linkki hallituksen eduskunnalle antamaan esitykseen laiksi tieteellisiin ja opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta ja laiksi eläinsuojelulain muuttamiseksi.
Löytöeläinten ja villiintyneiden kotieläinlajeihin kuuluvien eläinten käytön koe-eläiminä mahdollistavat pykälän 16 momentti 4 ja 26 pykälän 3 momentin kohdat 2 ja 3:

http://www.mmm.fi/attachments/elo/lausuntopyynnot/2.5.2012_tipu/67MMDeQ35/Luonnos_HE_koe_elainlaiksi_FI.pdf

Lisätietoja:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen, puheenjohtaja p. 040 547 7770, 
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Erja Veivo, tiedottaja p. 040 577 4733,
erja.veivo@hesy.fi