Copyright Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Tiedote 19.7.2011

Ravut kärsivät elävältä keittämisestä ja vääristä säilytystavoista

Säästä saksiniekka kärsimyksiltä

 

Ravustuskausi alkaa jälleen 21. heinäkuuta ja kestää lokakuun loppuun asti. Ravuille pyyntikausi tietää tuskien taivalta, sillä nämä äyriäiset keitetään elävältä ja niitä kuljetetaan ja säilytetään usein väärin.

 

– Ravut ovat vesieläimiä, mutta silti niitä saatetaan pitää sekä kaupoissa että kodeissa joko kuiviltaan tai liian pienissä vesimäärissä. Rapuja säilytetään ylipäätään elävinä liian pitkiä aikoja, mikä aiheuttaa ravulle samanlaista stressiä, jota teuraseläimet kokevat eläinkuljetusten, lastausten ja teurastamolla odottelun aikana, Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen HESY ry:n puheenjohtaja Hannele Luukkainen vertaa.

Ravut keitetään elävinä, sillä ne pilaantuvat lyhyessä ajassa. Jo muutaman tunnin kuolleena olleet ravut voivat aiheuttaa ruokamyrkytyksen. Saksiniekalle elävänä keittäminen on tuskallinen kokemus. Ravun kärsimykset pitkittyvät etenkin silloin, jos kattilaan heitetään kerrallaan useita rapuja. Jo viiden ravun keittäminen yhtä aikaa jäähdyttää veden ja pitkittää ravun kuolemaa. Myös liian vähäinen keittoveden määrä ja veden riittämätön kuumennus hidastavat kuolemaa, ja rapu joutuu kitumaan.

Ravuilla on tikapuuhermosto, jonka on ajateltu olevan alkeellinen. Ravun haju-, maku- ja näköaistit ovat kuitenkin hyvin kehittyneet. Lisäksi uudet tutkimukset osoittavat äyriäisten, eli rapujen ja hummerien, tuntevan kipua ja kokevan stressiä, minkä takia niiden asema tulisi Luukkaisen mielestä turvata paremmin. Hän muistuttaa, että eläinsuojelulaissa esitetyt määräykset eläinten pitopaikalle ja kohtelulle koskevat myös äyriäisiä. Lain toteutumista on esimerkiksi lopettamisen osalta kuitenkin käytännössä vaikea valvoa, koska kalastus- ja ruokateollisuuden kauppaamia eläviä rapuja säilytetään ja valmistetaan ruoaksi yksityiskodeissa pelkkien suositusten ja ohjeiden varassa.

Ravut eivät ole ihmiselle välttämätöntä ravintoa. Varsinaista syötävää lihaa yhdessä ravussa on hyvin vähän. Rapujen syöminen onkin suomalaisille lähinnä loppukesän ja alkusyksyn rituaali, joka on syytä kyseenalaistaa.

– Ruoka ei saa perustua eläinrääkkäykseen. Kukin ravuilla herkutteleva voisi miettiä, onko hänen nautintonsa eläimen elävältä keittämisen arvoinen. Rapu ei ole pelkkä elintarvike, vaan elävä, tuntemiskykyinen eläin, Luukkainen lisää.

 

 


 

 

Lisätietoja:

HELSINGIN ELÄINSUOJELUYHDISTYS HESY ry

Hannele Luukkainen, puheenjohtaja p. 040 547 7770,
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Erja Veivo, tiedottaja p. 040 577 4733,
erja.veivo@hesy.fi



Lisätietoa rapujen kyvystä kokea kipua:

Animal Behaviour nro. 77 (2009)
Robert W. Elwood, Mirjam Appel: Pain experience in hermit crabs?
http://www.mbl.edu/research/services/iacuc/pdf/pain_hermit_crabs.pdf

Science Daily (2009):
http://www.sciencedaily.com/releases/2009/03/090327072759.htm

Discovery News (2009):
http://dsc.discovery.com/news/2009/03/27/crab-lobster-pain.html

PETA (People for the Ethical Treatment of Animals):
http://www.peta.org/issues/animals-used-for-food/lobsters-crabs.aspx

Eviran ohjeita elävien rapujen säilyttämiseen ja kohteluun:
http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/elainsuojelu_ja_elainten_pito/elainsuojelu_pitopaikoissa/tuotantoelaimet/ravut/