Copyright Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry.

Tiedote 16.7.2013

 

Säästä saksiniekka kärsimyksiltä

Väärät säilytys-, keitto- ja teurastustavat lisäävät rapujen kärsimyksiä

 

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY muistuttaa 21. heinäkuuta alkavan ravustuskauden alla suomalaisia siitä, että ravut kykenevät tuntemaan kipua ja niitä on siksi kohdeltava hyvin. Ravuille pyyntikausi tietää tuskien taivalta, sillä ne keitetään elävältä ja niitä kuljetetaan ja säilytetään usein väärin. 

– Ravut ovat vesieläimiä, mutta silti niitä saatetaan pitää sekä kaupoissa että kodeissa joko kuiviltaan tai liian pienissä vesimäärissä. Ravut voivat kärsiä myös huonolaatuisesta vedestä ja veden lämpötilan voimakkaista vaihteluista, ahtaista tiloista ja tungoksesta, jos niitä säilytetään liian usean lajikaverin seurassa. Äyriäisiä, kuten rapuja ja hummereita, saatetaan pitää ylipäätään elävinä liian pitkiä aikoja. Väärät säilytys-, keitto- ja teurastustavat lisäävät niiden kärsimyksiä, HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen listaa epäkohtia.

Suomen eläinsuojelulaissa ja -asetuksessa esitetyt yleiset vaatimukset eläinten pidolle, hoidolle, kohtelulle ja käsittelylle koskevat kaikkia eläimiä – myös rapuja ja kaikkia muitakin selkärangattomia eläimiä. Äyriäiset on siis myös lopetettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti. Tähän velvoittavat jo lukuisat tutkimukset, jotka osoittavat äyriäisten tuntevan kipua. Näistä tuoreimmassa [1] esitetään, että ravut näyttävät oppivan kivuliaasta kokemuksestaan ja muuttavan pysyvästi valintojaan ja käytöstään. Yhdessä aikaisemman tutkimusmateriaalin kanssa tämä viitannee siihen, että rapu ei reagoi epämiellyttävään ärsykkeeseen vain refleksinomaisesti, vaan tuntee tuskaa.  

Yleensä ravut keitetään elävinä, sillä ne pilaantuvat lyhyessä ajassa. Jo muutaman tunnin kuolleena olleet ravut voivat aiheuttaa ruokamyrkytyksen. Saksiniekalle keittäminen elävältä on tuskallinen kuolema. Ravun kärsimykset pitkittyvät etenkin silloin, jos veden lämpötila nousee hitaasti kiehuvaksi. Keitinveden jäähtymisen voi aiheuttaa esimerkiksi liian monen ravun yhtäaikainen keittäminen kattilassa.

Ravintoloissa äyriäiset, yleensä hummerit, voidaan tappaa halkaisemalla ja tuhoamalla niiden hermosto. HESY muistuttaa, että tällainen lopetustapa ei ole äyriäiselle tuskaton ja vaatii tekijältä aina kunnollista ammattitaitoa, jota kotikokeilla ei ole. Äyriäisellä ei ole aivojen tapaista keskushermostoa, jonka tuhoaminen aiheuttaa välittömän kuoleman, vaan eri puolilla kehoa olevia hermosolmukkeita ja -keskuksia, jotka on hankala paikantaa ja tuhota. Tutkimuksissa myös monien muiden yleisesti käytettyjen lopetusmenetelmien on todettu aiheuttavan äyriäisille kärsimystä.  

Koska nykytutkimusten valossa ravut tuntevat tuskaa ja koska niitä käytetään paljon ruoantuotannossa, niitä on suojeltava jatkossa lainsäädännöllisesti entistä paremmin ja niitä on kohdeltava hyvin ruoantuotannon ja -valmistuksen kaikissa vaiheissa.

Ravut eivät ole ihmiselle välttämätöntä ravintoa. Äyriäisten pito- ja lopetustavoista huolestunut voi siis hyvin jättää saksiniekan myös syömättä.

– Yhdessä ravussa on hyvin vähän varsinaista syötävää lihaa. Rapujen syöminen onkin suomalaisille lähinnä loppukesän ja alkusyksyn rituaali, joka on syytä kyseenalaistaa. Ruoka ei saa perustua eläinrääkkäykseen. Rapu ei ole elintarvike, vaan elävä, tuntemiskykyinen eläin, Luukkainen lisää.


Lisätietoja:

[1]Barry Magee, Robert W. Elwood. 2013. Shock avoidance by discrimination learning in the shore crab (Carcinus maenas) is consistent with a key criterion for pain. Journal of Experimental Biology.
http://jeb.biologists.org/content/216/3/353

BBC: Further evidence crabs and other crustaceans feel pain
http://www.bbc.co.uk/news/science-environment-21044077

Robert W. Elwood, Mirjam Appel. 2009. Pain experience in hermit crabs? Animal Behaviour.

http://hermes.mbl.edu/research/services/iacuc/pdf/pain_hermit_crabs.pdf

Yhdysvaltalaisen eläinsuojeluyhdistyksen HSUS:n (The Humane Society of the United States) raportti äyriäisten kokemasta kivusta eri teurastustapojen aikana:
http://www.humanesociety.org/assets/pdfs/farm/hsus-the-welfare-of-crustaceans-at-slaughter.pdf

Britannialaisen eläinsuojeluyhdistyksen RSPCA:n (The Royal Society for the Prevention of Cruelty to Animals) ohjeistus rapujen ja hummereiden tappamisesta:
http://www.rspca.org.uk/servlet/BlobServer?blobtable=RSPCABlob&blobcol=urlblob&blobkey=id&blobwhere=1223294842888&blobheader=application/pdf

Eviran ohjeita elävien rapujen säilyttämiseen ja kohteluun:
http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/elainsuojelu_ja_elainten_pito/elainsuojelu_pitopaikoissa/tuotantoelaimet/ravut/

Lisätietoja ravintoloiden ja äyriäisten tuottajien käyttöön kehitellystä Crustastun-laitteesta, jolla äyriäiset voidaan tainnuttaa ennen keittämistä tai tappaa nopeasti: http://crustastun.com/

Äyriäistä ei saa tappaa
∙ repimällä tajuissaan olevaa eläin kahtia
∙ irrottamalla tajuissaan olevalta eläimeltä raajoja, kudosta tai lihaa
∙ keittämällä tajuissaan olevaa eläintä hitaasti kiehahtavassa vedessä
∙ mikroaaltouunissa

HELSINGIN ELÄINSUOJELUYHDISTYS HESY ry

Hannele Luukkainen, puheenjohtaja p. 040 547 7770,
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Erja Veivo, tiedottaja p. 040 577 4733,
erja.veivo@hesy.fi