Copyright Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry:n ja Wild Lynx ry:n yhteistiedote

11. 11. 2010


HESY ry ja Wild Lynx ry tyrmistyivät ministeriön aikeista myöntää 495 ilveksen kaatolupaa – tekosyynä salametsästyksen ennaltaehkäisy


Suomen ilveskanta ei kestä tehopyyntiä


Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry ja Wild Lynx ry ovat pöyristyneitä maa- ja metsätalousministeriön esityksestä ilvesten tehopyynnin aloittamiseksi. Yhdistysten mielestä ilveksen kanta ei kestä ministeriön ehdottamaa 495 ilveksen kaatolupaa. Viime vuonna ilveksiä tapettiin 298. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksenkin mukaan Suomen ilveskanta kestäisi korkeintaan 282 ilveksen metsästyksen.



– Tuntuu epätodelliselta, että maa- ja metsätalousministeriö on edes ehdottamassa näin ylimitoitettua metsästystä ilvekselle lajin kestävyyden uhallakin. Jo nyt monet luontaiset tekijät, kuten ravintotilanteen muutokset, sairaudet ja loukkaantumiset, voivat heikentää dramaattisesti ilveskantaa, Wild Lynx ry:n puheenjohtaja Jaana Julin kertoo.

Ilvesten pyyntimäärän rajua kasvattamista perustellaan kannan runsastumisella. Suomessa on tällä hetkellä arviolta 2 200–2 400 ilvestä. Ilvesten tappamisella halutaan ennaltaehkäistä erityisesti tihentymäalueiden ja alueellisen ilvesvastaisuuden kehittymistä. Pihoilla käyskentelevien ilvesten ja lisääntyvien ilvesvahinkojen pelätään yllyttävän paikallisia salametsästykseen.

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry:n puheenjohtaja Hannele Luukkainen ei ministeriön selitystä niele.

– On täysin absurdia perustella tehopyyntiä ilveksen salakaatojen ennaltaehkäisyllä eli sillä, että tappamalla ilveksiä voitaisiin ehkäistä ilvesten tappamista. Poronhoitoalueilla ilvesten aiheuttamat petovahingot korvataan täysimääräisinä, ja korvausarvo on poron käypä arvo puolitoistakertaisena. Vaikuttaa pikemminkin siltä, että metsästäjät ovat saaneet tahtonsa läpi, koska he haluavat itse tappaa jänikset, kauriit ja peurat eivätkä sallisi ilvesten saalistaa niitä ruoakseen, Luukkainen hämmästelee.

Korostaakseen maa- ja metsätalousministeriön perustelun mielettömyyttä Julin ottaa vertailukohdaksi sudet, joille myönnetään juuri poronhoitoalueilla niin paljon metsästyslupia, että kanta on pahasti taantunut.

– Susien lähes täydellinen hävittäminen poronhoitoalueilla ei ole millään tavalla vähentänyt salametsästystä tai susivihaa. Nyt susia on koko maassa vähemmän kuin saimaannorppia eli vain 150-160 yksilöä. Susikannan romahtamisen syy on nimenomaan tuntureilla ja saloilla rehottava salametsästys, hän täsmentää.

HESY ry ja Wild Lynx ry tähdentävät, että salametsästys on rikos, jota sen enempää suurpetopolitiikka kuin vallitsevat petokannatkaan eivät oikeuta missään olosuhteissa. Yhdistykset kiittelevät rikoslain muutosesitystä, johon sisällytettäisiin nimike törkeästä metsästysrikoksesta, mutta painottavat, että lakimuutoksesta on hyötyä vain, jos valvonta on riittävää ja törkeistä metsästysrikoksista langetettavat tuomiot ovat rangaistusasteikon yläpäästä.

– Nyt erävalvojilla ja tuomioistuimilla on näytön paikka. Neljän vuoden vankeus uhanalaisen eläimen luvattomasta taposta saa salakaatajat varmasti miettimään tekojensa seuraamuksia. Myös metsästysrikosten tutkintaan tulisi saada lisää resursseja, Luukkainen ja Julin lisäävät.


Lisätietoja:

HELSINGIN ELÄINSUOJELUYHDISTYS HESY ry
Hannele Luukkainen, puheenjohtaja p. 040 547 7770,
hannele.luukkainen@clarinet.fi


Erja Veivo, tiedottaja p. 040 577 4733,
erja.veivo@hesy.fi


WILD LYNX ry
Jaana Julin, puheenjohtaja 050 541 1912,
jaana.julin@gmail.com