Copyright Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry:n ja Wild Lynx ry:n yhteistiedote

Tiedote 5.8.2011

Ylimitoitettu metsästys on nurinkurinen tapa ennaltaehkäistä suurpetovahinkoja

Suurpetoja ei saa metsästää kannan kestävyyden uhalla

 

 

 

HESY ry ja Wild Lynx ry vaativat maa- ja metsätalousministeriötä pitäytymään karhun kohdalla kestävän verotuksen periaatteissa. Yhdistysten huolenaiheena on ministeriön asetus, joka sallii 263 karhun pyynnin. Kiintiö ylittää jälleen kerran Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) arvioiman karhujen kestävän verotusmäärän. RKTL:n mukaan karhukanta kestää vain 200 yksilön poistuman.

 

– Karhu on Suomessa vaarantunut laji, jota ei tule metsästää kannan kestävyyden uhalla. Vaikka kanta on viime vuosina kasvanut, täytyy muistaa, että karhut lisääntyvät hyvin hitaasti. Naaraskarhut tulevat sukukypsiksi yleensä kolmivuotiaina ja saavat poikasia 2-3 vuoden välein. Karhukannat toipuvat siis hyvin hitaasti kestokyvyn ylittävästä metsästyksestä, HESY ry:n puheenjohtaja Hannele Luukkainen painottaa.

HESY ry ja Wild Lynx ry muistuttavat, että karhu kuuluu suden tapaan EU:n luontodirektiivin liitteeseen IV, jossa on listattu tiukasti suojellut lajit. Suomella on siis myös kansainvälinen vastuu suojella karhukantaansa. Suurpetoja ei ole ylipäätään Suomen mittakaavassa liikaa. Tämän takia yhdistykset hämmästelevät ministeriön tapaa myöntää suurpedoille vuosittain enemmän pyyntilupia kuin RKTL:n tapainen arvostettu tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio suosittelee.

– Miksi maa- ja metsätalousministeriö ei luota tahoon, jonka tutkimuksia se kuitenkin itse rahoittaa? Näinhän asia on tulkittava, kun ministeriö jatkuvasti kävelee RKTL:n yli hakiessaan karhuille ja muille suurpedoille suurimpia sallittuja saalismääriä. Tässä herää kysymys, onko ministeriö edes oikea taho toteuttamaan maamme suurpetokantojen hoitoa, kysyy Wild Lynx ry:n puheenjohtaja Jaana Julin.

Viime pyyntikaudella aloitettu ilveksen tehometsästys on räikeimpiä esimerkkejä ministeriön tavasta sivuuttaa asiantuntijatahojen lausunnot. MMM haki vuonna 2010 pyyntilupaa 495 ilvekselle, vaikka RKTL arvioi ilveskannan kestävän 282 yksilön verotuksen. Tehopyynti pienensi ilveskantaa 371 yksilöllä, mikä ylittää melkein 30 prosentilla RKTL:n esittämän suosituksen. Tulevalle metsästyskaudelle ministeriö esittää pyyntilupaa 440 ilvekselle. RKTL:n mukaan vaarantuneeksi luokiteltu kanta kestää korkeintaan 300 ilveksen poistuman.

Ministeriö perustelee kestävän pyyntimäärän ylittäviä kaatolupia suurpetojen asutusten liepeillä aiheuttamien lisääntyneiden uhka- ja vahinkotilanteiden ehkäisyllä. Yhdistysten mielestä häirikköpeto on harhaanjohtava ilmaus.

– Tätä nykyä jokainen pihan poikki kulkeva suurpeto leimataan helposti häiriköksi, jolle haetaan tappolupaa, vaikka vahinkoa ei ole vielä sattunut. Samalla pihavierailujen ennaltaehkäisy erilaisin karkottein ja suojautumiskeinoin unohdetaan kokonaan. Tämä on käsittämätöntä. Kaatolupia ei pidä koskaan myöntää ennaltaehkäisevästi, vaan vasta sitten, kun kaikkia muita keinoja on jo kokeiltu, Luukkainen ja Julin sanovat.

Kanadassa ja Yhdysvalloissa ihmisten asuinalueille hakeutuneet ”häirikkökarhut” pyritään ajamaan metsiin. Jos tässä ei onnistuta, karhut siirretään asuinalueilta nukutettuina syrjemmälle. Luukkaisen ja Julinin mielestä samaa käytäntöä tulisi noudattaa myös Suomessa.

Lisätietoa petovahinkojen ennaltaehkäisystä:

Suomussalmen kunnan hallinnoiman petotietohankkeen julkaisema ”Petovahinkojen ennaltaehkäisyopas a lkutuotantotilallisille”:

http://www.porokainuu.fi/liitteet/Petovahinkojen_ennaltaehkaisyopas_alkutuotantotilallisille.pdf

Ihmisten ja karhujen sopuisaa rinnakkaiseloa edistävän The Get Bear Smart Societyn (GBS) opas uhkaavien tilanteiden välttämiseksi:

http://www.bearsmart.com/docs/responding-human-black-bear-conflicts.pdf

http://www.bearsmart.com/bear-management

 

 

Lisätietoja:

HELSINGIN ELÄINSUOJELUYHDISTYS HESY ry

Hannele Luukkainen, puheenjohtaja p. 040 547 7770,
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Erja Veivo, tiedottaja p. 040 577 4733,
erja.veivo@hesy.fi

WILD LYNX ry

Jaana Julin, puheenjohtaja 050 541 1912,
jaana.julin@gmail.com