HESY kantaa huolta rescuetoiminnan riskeistä ja ulkomaan adoptioissa ilmenneistä epäkohdista

Suomeen on viimeisen kymmenen vuoden aikana tuotu yhä suurempi määrä kodittomia koiria ulkomailta. Koirien taustat ovat vaihtelevia, eikä niitä usein edes tunneta. Osa on entisiä kotikoiria, osa syystä tai toisesta kadulla eläneitä. Suomeen tuodaan myös epämääräisistä oloista peräisin olevia tai kaduilta löytyneitä kissoja, mutta huomattavasti pienemmässä mittakaavassa kuin koiria. Suurimpia tuontimaita ovat Viro, Venäjä ja Espanja. Hesy haluaa, että Suomeen tuotavat eläimet ovat tautivapaita ja että niillä ei ole sellaisia sairauksia tai vammoja, jotka aiheuttavat eläimille kipua ja kärsimystä. Toisaalta Hesy haluaa varmistua siitä, että eläimen ottajat saavat sellaisen eläimen, joka sopeutuu suomalaiseen kotiin, eikä ole taloudellisesti tai henkisesti ottajalleen ylivoimainen hoidettava. Hesy vaatii, että ulkomailta koiria tuovat yhdistykset kantavat vastuunsa ja ovat adoptiokotien tukena koko eläimen eliniän.

Eläinten tuonti Suomeen ei poista perimmäisiä ongelmia

Maailmalla tapahtuvia lemmikkien heitteillejättöjä ei voida poistaa tuomalla yksittäisiä eläimiä Suomeen. Se on vain "taudin" seurausten hoitamista, ei "sairauden" parantamista. Eläinyksilöiden auttamisen lisäksi ensisijaisen tärkeää on ennaltaehkäisevä eläinsuojelutyö. Maissa, joissa on katukoiraongelma, katukoirat tulisi steriloida ja rabies-rokottaa. Näin koirakanta saadaan pysymään hallinnassa, se ei enää lisäänny holtittomasti ja aikanaan pienenee luonnollisen poistuman kautta. Tätä metodia suosittaa myös mm. WSPA Maailman eläinsuojeluliitto, jonka jäsen HESY on. Ratkaisevaa on myös asennekasvatus, sillä esimerkiksi Espanjassa ongelmana ovat ihmiset, jotka hylkäävät koiransa, kun ne eivät enää olekaan söpöjä pentuja, muotirotu vaihtuu tms.

HESYn tapa auttaa ulkomaisia eläimiä on tukea toimintaa kohdemaassa sekä osallistua asennekasvatukseen yhdessä ulkomaisten eläinsuojelujärjestöjen kanssa. HESY auttaa intialaisia katukoiria ja –kissoja sekä tuotantoeläimiä yhteistyöprojektilla paikallisen eläinsuojeluyhdistyksen kanssa. Projektissa steriloidaan/kastroidaan ja rabies-rokotetaan kadulta kiinni otettuja koiria ja kissoja sekä koulutetaan eläintenhoitajia. Viroon HESY on lahjoittanut yhdessä muiden eläinsuojeluyhdistysten kanssa kerättyjä rahoja ennaltaehkäisevään ja paikan päällä oloja parantaviin toimiin, kuten tarhojen korjausrakentamiseen ja eläinten eläinläärikuluihin. Viroon ja Viipuriin on lahjoitettu myös ruokaa ja alusia. Tarvittaessa HESY jakaa myös tietotaitoaan.

Tautiriski

Samalla kun eläimiä tuodaan Suomeen, otetaan myös riski tautien leviämisestä. Suomen nykyinen koirakanta on niin hyvin rokotettua, että penikkatauti, parvo ja rabies on saatu kitkettyä pois. Suomessa ei myöskään esiinny ekinokokkoosia, jota on lähes kaikissa muissa maissa. Ainoastaan Ruotsista, Norjasta, Yhdistyneestä kuningaskunnasta, Irlannista ja Maltalta suoraan tuotaessa ei vaadita ekinokokkoosikäsittelyä. Jos ekinokokkoosi leviäisi Suomeen, sen jälkeen ei voisi marjoja ja sieniä syödä suoraan metsästä. Tauti nimittäin tarttuu sillä tavalla myös ihmiseen. Eläinsuojeluyhdistyksenä HESY haluaa suojella myös oman maamme eläimiä ja ihmisiä mahdollisilta tautiriskeiltä. Myös Evira ja Eläinlääkäriliitto ovat ilmoittaneet olevansa huolestuneita tautiriskistä. Pelätään, että Suomeen rantautuu tauteja, joita täällä ei vielä ole ja joita ei välttämättä osata hoitaa.

Jo nyt on nähtävissä ensimmäiset merkit, että Rescue-koirien tuonti voi vaikeuttaa myös suomalaisten koirien matkustusta tai muuttoa ulkomaille. Ainakin yksi eläinlääkäri on kieltäytynyt kirjoittamasta ulkomaille muuttavalle koiralle todistusta, jossa vakuutetaan Suomen olevan vapaa leishmaniasta ja bruselloosista. Perusteena oli se, että Suomeen on tuotu ulkomailta entisiä kulkukoiria, joista ei voi olla varma, mitä kaikkia eksoottisia tauteja niiden mukana on Suomeen kulkeutunut. Leishmania-tapauksiahan on diagnosoitukin. Evira ei ylläpidä virallista listaa Suomessa esiintyvistä tai esiintymättömistä taudeista, joten eläinlääkärit joutuvat käyttämään omaa harkintaansa vientitodistuksia kirjoittaessaan.

Rescue-koira ei ole jokaiselle sopiva

Kun rescue-koirille etsitään koteja, tulisi yhdistysten huolella tutustua kotiehdokkaisiin ja tarvittaessa jättää eläin luovuttamatta. Nykyisellään yhdistykset vaativat kotiehdokkailta kirjallisen kotiselvitys-lomakkeen täyttämistä sekä yhtä tai useampaa puhelinhaastattelua. Lisäksi he sanovat jättävänsä eläimen luovuttamatta, jos luovutustilanteessa ilmenee seikkoja, jotka eivät tulleet ilmi kotiselvitystä tehtäessä. Tässä vaiheessa koira on kuitenkin jo tuotu Suomeen (poislukien Viron tuonnit, joissa uusi koti noutaa itse koiran Virosta). Toimivampi järjestelmä olisi tavata jokainen kotiehdokas henkilökohtaisesti. Esimerkiksi HESYllä Koiratalon johtava eläintenhoitaja keskustelee ensin puhelimessa jokaisen kotiehdokkaan kanssa. Jos keskustelun jälkeen HESY voi harkita luovuttavansa koiran perheelle, ja perhe voi harkita koiran ottamista, menee johtava eläintenhoitaja koiran kanssa tapaamaan perhettä. Tämän jälkeen vasta tehdään päätöksiä puolin ja toisin.

Rescue-koiran hankinnassa ei ole kyse vain siitä, suostuuko yhdistys luovuttamaan koiran siitä kiinnostuneelle. Vähintään yhtä suuri vastuu on myös tulevalla perheellä. Jokaisen rescue-koiraa harkitsevan tulee olla valmistautunut siihen, että saapuva koira ei täysin vastaa sitä kuvausta, jonka yhdistys on koirasta antanut. Koiran käytös voi muuttua, kun se pääsee pois tarhaoloista. Edelleen sen käytös voi muuttua, kun se on Suomessa sopeutunut uuteen ympäristöön ja uusiin ihmisiin. Koirasta voi myös paljastua sen mahdollisesta julmastakin taustasta johtuvia ongelmia, esim. miehille rähjäämistä tai lasten pelkäämistä. Rescuen kanssa pitää olla varautunut siihen, että joutuu opettamaan kaikki asiat samalla tavalla kuin pikkupennulle ja lisäksi kouluttamaan pois mahdollista ongelmakäyttäytymistä. Yleisimpiä rescue-koirien ongelmia ovat eriasteiset häiriökäyttäytymiset yksin jäämisessä (haukkuminen, ulvominen, kodin ja irtaimiston tuhoaminen) sekä rähjääminen muille koirille ja/tai ihmisille. Rescue-koiraa ei kannata ottaa, ellei ole aikaa ja ennen kaikkea osaamista vaativankin koiran kouluttamiseen.

Adoptoitavasta koirasta tulee ottaa huomioon sekin, että koiran terveys voi olla heikko. Katukoirat ovat usein sisäsiittoisia ja niillä on paljon perinnöllisiä sairauksia, kuten lonkkavikaa ja muita luuston kasvuhäiriöitä, sokeutta tai huononäköisyyttä, luonnevikoja ja arkuutta. Lisäksi koirat ovat joutuneet selviytymään ankarissa olosuhteissa huonolla ravinnolla, niillä on tappeluhaavoja, hammasmurtumia ja liikenteessä saatuja huonosti parantuneita vammoja. Sairauksien ja vammojen tutkiminen vaatii erityistä asiantuntemusta niiltä eläinlääkäreiltä, jotka tutkivat koiria. Tutkiminen lisää kustannuksia, mutta se on välttämätöntä, koska kyseessä ovat usein ne kaikkein huono-osaisimmat koirat. Mikäli tutkimuksia ei tehdä kohdemaassa, kaatuvat kustannukset koiran ottajalle, kun koiraa joudutaan Suomessa käyttämään eläinlääkärissä. Adoptoijan on syytä arvioida omat voimavaransa ja taloudellinen tilanne; riittävätkö resurssit pahimmillaan koko koiran eliniän kestävään lääkitsemiseen ja hoitamiseen.

Rescue-koiran hankinta

Jos haluaa hankkia rescue-koiran ulkomailta, kannattaa huolellisesti selvittää, miten eri yhdistykset toimivat. Millä tavalla heiltä saa koiran, miten ja millaisin terveystutkimuksin ja rokotuksin koira tuodaan, miten yhdistys kantaa vastuuta koirasta adoption jälkeen ja mitkä ovat uudelle kodille koituvat kokonaiskustannukset. Mitä tapahtuu, jos adoptoija ei pärjääkään koiran kanssa tai jos joutuu luopumaan siitä. Valinnan varaa on, joten kannattaa olla tarkkana kenen toimintaan haluaa osallistua ja tukea. Yhdistysten kanssa keskustelun lisäksi on hyvä kysellä kokemuksia muilta koiraharrastajilta ja eläinsuojeluihmisiltä. Nykypäivänä myös Internetin keskustelupalstat ovat tehokkaita tiedon hankinnassa.

Yhdistykset julkaisevat kotisivuillaan kuvia ja luonnekuvauksia koirista. Yhdistysten niukkojen resurssien takia, ei aina ole varmaa kuinka perusteellisesti he ovat ehtineet tutustua kuhunkin eläinyksilöön. Luonnekuvaukset ovat myös pelkkiä ihmisten omia mielipiteitä ja esimerkiksi ”arka” voi tarkoittaa yhdelle sellaista koiraa, joka vetäytyy omiin oloihinsa ja kulkee häntä koipien välissä, kun taas toiselle arka on hieman pidättyväinen vieraita ihmisiä ja koiria kohtaan. Kun on löytänyt itseään kiinnostavan koiran tai vaan kohdemaan, kannattaa matkustaa paikan päälle katsomaan koiria. Koiria päivittäin hoitavat ihmiset osaavat parhaiten kertoa niiden luonteesta, terveydentilasta ja muista perusasioista. Samalla pääsee itse näkemään, onko koira sellainen, jonka kanssa haluaa elää ja voisiko se sopeutua mahdollisiin perheen lapsiin ja olemassa oleviin lemmikkeihin. Pitää myös harkita, onko valmis pitämään koiran, mikäli se osoittautuu arkielämässä erilaiseksi kuin tarhalla.

Kun koira on valittu, tulee ehdottomasti varmistaa, että se on perusterve ja sillä on kaikki maahantuontiin vaadittavat rokotukset, loishäädöt ja asiakirjat. Mikäli koira tuodaan maasta, jossa yleisesti esiintyy sairauksia, joita ei Suomessa esiinny, kannattaa vaatia yhdistystä testauttamaan koira, jotta se on näiltä osin terve, eikä kanna mukanaan vieraita tauteja Suomeen. Koiran Suomeen tuovan yhdistyksen tulee olla rekisteröitynyt Eviraan ja käyttää TRACES-järjestelmää. Järjestelmän käyttö on pakollista kaikille rescue-yhdistyksille, riippumatta siitä kuka käytännössä tuo eläimet Suomeen. TRACES-järjestelmässä lähtömaan viranomainen tarkastaa matkustavan eläimen ja laatii sille terveystodistuksen, joka samalla siirtyy myös Suomen viranomaisille.

Epäonnistuneita tuonteja

Hesy kantaa huolta epäonnistuneista adoptioista, joita on pahimmillaan selvitetty Hesyn, eläinsuojeluviranomaisten tai eläinsuojeluvalvojien kanssa. Näissä tapauksissa uuden omistajan resurssit - oma jaksaminen, talous, elinolosuhteet ja/tai osaaminen - eivät ole riittäneet eläimestä huolehtimiseen. Joissakin tapauksissa apua tarvitsevan ihmisen rescue-eläinmäärä on ollut huomattavan ylimitoitettu omistajan resursseihin. Hesy perää vastuuntuntoa yhdistyksiltä, että ne eivät luovuta liikaa koiria yhdelle ihmiselle. Yhdistysten tulisi aina tarkistaa, että elinolosuhteet ovat hyvät, ennen kuin adoptiokodille luovutetaan uusia eläimiä. Se ei riitä, että on haastateltu ensimmäisen koiran hankinnan yhteydessä. Esimerkiksi yhdessä tapauksessa pyydettiin viranomaisia hakemaan rescue-koirat pois, kun koiria ei ruokittu kunnolla, asunnossa oli niiden ulosteita ja koirat metelöivät omistajan ollessa poissa.

Joskus ongelmana ovat rescue-yhdistykset itse, joilla ei vapaaehtoisvoimin ja rajallisin resurssein ole mahdollista auttaa kaikkia lainkaan tai riittävän nopeasti. Ongelmiksi ovat muodostuneet esimerkiksi tilanteet, joissa koira pitää saada heti pois adoptiokodistaan ja yhdistyksellä ei ole osoittaa sille hoitopaikkaa. Näin kävi mm. perheelle, jonka koira käyttäytyi aggressiivisesti yhtä perheenjäsentä kohtaan ja koiran tuonut yhdistys ei ottanut koiraa takaisin. Joskus yhdistyksellä on itsellään ollut yhdessä kotihoitopaikassa liikaa rescue-eläimiä uutta kotia etsimässä. Esimerkiksi kahdeksan koiraa kerrostalokaksiossa on liikaa, vaikka järjestely olisi vain tilapäinen. Hesy vaatii, että yhdistykset mitoittaisivat tuomansa eläinmäärät niin, että pystyvät kantamaan niistä vastuun koko eläimen eliniän.

Joissakin tapauksissa Suomeen on tuotu niin huonokuntoisia eläimiä, että ne olisi pitänyt päästää ikiuneen jo kotimaassaan. Liian huonossa kunnossa olevien eläinten kärsimysten pitkittäminen on eläinrääkkäystä. Mikäli rescue-koiraa harkitsevalle tarjotaan näin huonokuntoista eläintä adoptoitavaksi, tulee siitä kieltäytyä ja tehdä ilmoitus kunnan eläinlääkärille tai lähimmälle eläinsuojeluvalvojalle.

Rescue-eläimet haasteena myös muissa maissa

Suomi ei suinkaan ole ainoa maa, johon tuodaan rescue-eläimiä. Esimerkiksi Ruotsiin tuodaan paljon koiria Espanjasta ja Saksaan Puolasta. Näissäkin maissa ollaan huolissaan siitä, että rescue-eläinten mukana leviää tauteja, joita ei maissa ennestään ole tai taudit on saatu kitkettyä pois. Myös pentutehtailua pelätään. Italian poliisi on vastikään paljastanut liigan, joka tehtaili koiria Unkarissa rescue-koirina Italiaan vietäväksi. Vastaavaa liigaa ei ole Suomessa vielä paljastunut, mutta tämän välttämiseksi kannattaa ehdottomasti varmistaa tuotavan koiran taustat mahdollisimman huolellisesti ja mennä itse kohdemaahan tutustumaan koiraan ja oloihin, joissa se elää. Ainoa poikkeus, jossa voi ottaa pentutehtaasta peräisin olevan koiran, on silloin jos koirat on jo huostaanotettu ja asialliset tahot luovuttavat niitä eteenpäin. Esimerkiksi Saksaan on tuotu Unkarista iso lauma mudeja, jotka huostaanotettiin pentutehtailua harrastavalta kasvattajalta.