HELSINGIN ELÄINSUOJELUYHDISTYS LAUSUNTO HESY ry.

Lausunto ehdotuksesta vieraslajistrategiaksi

Helsingin eläinsuojeluyhdistys Hesy ry kiittää maa- ja metsätalousministeriötä mahdollisuudesta antaa lausunto vieraslajistrategiasta. Hesy pitää luonnon monimuotoisuuden ja kotoperäisten lajien säilyttämistä tärkeänä, mutta huomauttaa, että vieraslajistrategiaan sisältyy eläinsuojelullisia epäkohtia, jotka vaativat muuttamista. Nämä koskevat neljää eläinlajia: minkkiä, supikoiraa, kissaa ja villikania.

Haittaa aiheuttavat vieraat maaselkärankaiset

Supikoira

Hesyn mielestä supikoira ei kuulu vieraslajistrategian piiriin, sillä se on villisikaan verrattavissa oleva tulokaslaji, joka on vaeltanut maahamme Venäjältä ja joka on osa eläimistöämme. Vieraslajistrategiassa villisika ja merimetso luetaan tulokaslajeiksi, jotka ovat levinneet Suomeen luontaisesti vaeltamalla itse rajojen yli. Hesyn mielestä supikoira ei poikkea saapumistavoiltaan millään tavoin villisiasta.

 Minkit

Minkki on luokiteltu vieraslajistrategiassa erityisen haitalliseksi vieraslajiksi, jonka torjuntatoimet kaipaavat välittömiä toimenpiteitä. Luokitusta perustellaan minkin haitallisilla vaikutuksilla lintukantoihin sekä sillä, että minkin uskotaan syrjäyttäneen Suomen alkuperäislajistoon kuuluneen vesikon ja estävän sen paluun maamme luontoon. Minkki ei ole kuitenkaan yksistään syypää vesikon katoamiseen, sillä alkuperäislaji taantui sukupuuton partaalle jo 1940-luvulla eli ennen minkkikannan voimakasta leviämistä. Nykyään vesikko on luokiteltu Suomesta hävinneeksi lajiksi, jota ei saada takaisin, vaikka kaikki maamme minkit tapettaisiin. Hesyn mielestä turkistarhaajien vastuuta ja korvausvelvollisuutta pitää korostaa vieraslajistrategiassa, sillä Suomen minkkikanta on saanut alkunsa turkistarhoilta karanneista yksilöistä.

Kissat

Hesy on erityisen huolestunut vieraslajistrategiassa esitetyistä villiintyneisiin kissoihin kohdistettavista toimenpiteistä. Strategiassa villiintynyt kissa luokitellaan haitalliseksi vieraslajiksi, joka halutaan poistaa Suomen luonnosta. Sama koskee villiintyneitä koiria (kohta 14.3 s. 101). Hesyn mielestä villiintynyttä kissaa ei pidä määritellä vieraseläimeksi, koska villiintynyt kissa ja kotikissa edustavat samaa lajia ja ne kuuluvat samaan biologiseen luokkaan. Hesy on saanut tämän tiedon maailman eläinsuojeluliitolta WSPAlta ja yhtyy tähän näkemykseen. Kissa on lemmikkieläin, jota löytyy luonnosta vain heitteillejätettynä ja joka ei selviä Suomen talvesta ilman ihmisen apua. Koska kissan heitteillejättö on lainsäädännössämme rikos, kissan statusta ei ole syytä muuttaa.

Strategiassa kissan kerrotaan aiheuttavan myös terveydellistä haittaa ihmisille, koska se levittää toksoplasmoosia ja rabiesta. Hesyn tiedossa ei ole kuitenkaan yhtään tapausta, jossa kissa olisi ollut raivotaudin aiheuttaja.

Toimenpide-ehdotukset

Hesy vastustaa villiintyneiden kissojen hävittämistä luonnosta. Yhdistyksen mielestä villiintyneiden kissapopulaatioiden muodostumista voidaan ennaltaehkäistä parhaiten jakamalla eläinsuojelutyöhön lisää resursseja ja varoja. Rahoitusta kaivataan ulkona liikkuvien kissojen pyydystämiseen, leikkauttamiseen ja uudelleensijoittamiseen. Myös tiedotus- ja valistustoimintaa on lisättävä. Jo nyt valtaosa kaupungissa asuvista lemmikkikissoista on leikattu. Lisävalistuksella myös maaseudun kissat saataisiin leikattua, mikä vähentäisi ratkaisevasti ei-toivottujen pentujen syntymää ja villiintyneiden kissapopulaatioiden muodostumista.

Myös kissojen ja koirien pakollinen tunnistusmerkintä ja valtakunnallinen tunnistetietorekisteri ennaltaehkäisisi villiintyneiden kissa- ja koirapopulaatioiden syntymistä. Jos kaikilla Suomen lemmikkikissoilla ja -koirilla olisi tunnistusmerkintä ja jos kaikkien eläinten tiedot kirjattaisiin valtakunnalliseen ja yhtenäiseen tunnistetietorekisteriin, karkuteille lähteneiden sekä heitteille jätettyjen eläinten omistajat olisi helppo jäljittää eikä villiintyneiden kissojen ja koirien laumoja pääsisi syntymään edes ilmaston lämmetessä. Hesyn mielestä myös lemmikkifretit tulee tunnistusmerkitä ja kirjata valtakunnalliseen tietokantaan.

Vieraslajistrategiassa kissa mainitaan tärkeäksi lemmikkieläimeksi, jonka pitämistä lemmikkinä ei aiota rajoittaa, mutta jonka lemmikkinä pitämisen säädöksiä halutaan tarkentaa. Strategiassa halutaan puuttua kissan liikkumisvapauteen, jotta villiintyneitä kissakantoja ei pääse syntymään. Hesy muistuttaa, että kissan pitoa säädellään tarkkaan jo nykylainsäädännöllä. Metsästyslain mukaan kissan heitteillejättö on rikos ja eläinsuojelulaissa irrallaan tavattujen seuraeläinten talteenottovelvollisuus on säädetty kunnille. Lisäksi järjestyslaki sallii kissan pitämisen vapaana muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta.

 Villikanit

Hesy ei yhdy vieraslajistrategiassa esitettyihin käsityksiin villikanista ja vaatii villikanien tehopyynnin lopettamista. Strategiassa kanien katsotaan aiheuttavan mm. maakerrosten sortumista, haittaavan puutarhataloutta ja heikentävän puistojen virkistysarvoa. Helsingin kaupungin kerrotaan käyttäneen vuonna 2010 puoli miljoonaa euroa villikanikannan rajoittamiseen ja haittojen torjuntaan. Metsästyskuluihin tästä summasta kului viime pyyntikaudella 300 000 euroa. Loppusumma eli 200 000 euroa kului istutusten verkotuksiin. Tästäkin summasta suurin osa hupeni työvoimakuluihin.

Hesy ehdottaa, että kanituhoja torjutaan metsästyksen sijaan istutusten verkotuksilla, koska se on halvin, kestävin ja eläinystävällisin tapa suojata viheralueita. Pääkaupunkiseudun puistoistutusten suojaaminen aloitettiin vuonna 2009 ja tällä hetkellä suuri osa puista ja pensaista on jo verkotettu. Tulevina vuosina verkotuksiin ei siis enää kuluisi nykyistä 200 000 euroa per vuosi. Verkotuskuluja voitaisiin pienentää entisestään käyttämällä vapaaehtoistyövoimaa. Esimerkkinä voisi olla Rakennusviraston Hyvä kasvaa Helsingissä -projekti, jossa puistokummit sitoutuvat huolehtimaan valitsemastaan viheralueesta.

Hesyn mielestä kaupunkikanien tehopyynnin jatkaminen on turhaa senkin takia, että kanien määrä on vähentynyt luontaisesti kahden kylmän ja todella lumisen talven johdosta. Metsästyskautena 1.9.2009–31.3.2010 pääkaupunkiseudulla pyydystettiin yhteensä noin 3000 kania. Viime metsästyskaudella kaneja pyydystettiin reilu tuhat, joista noin 900 Helsingin kaupungin alueelta. Kanikanta on siis romahtanut niin radikaalisti, että ensi pyyntikaudella niitä saataisiin saaliiksi korkeintaan noin 300–400.

Hesy muistuttaa, että villikanikanta on saanut alkunsa hylätyistä lemmikkikaneista. Pääkaupunkiseudun puistoista löytyy edelleenkin vuosittain arviolta 10–20 uutta hylättyä lemmikkikania. Kaupunkikanikanta on tullut Helsinkiin jäädäkseen. Jos villiintyneitä kaniineja ei kuitenkaan haluta muihin kaupunkeihin ja taajamiin, on lemmikkikanien heitteillejättöjä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä lisättävä. Eläinkauppojen ja kanien kasvattajien tulisi valistaa asiakkaita vastuullisesta omistajuudesta, myös kanien tunnistusmerkintäpakko mahdollistaisi karkuun päässeiden lemmikkikanien omistajien jäljittämisen.

Hesy haluaa huomauttaa, että villikaneista on haittaa lähinnä puistojen ja puutarhojen puuvartisille koriste- ja hyötykasveille, mikäli niitä ei suojata. Villikaneista voi olla myös etua, sillä ne edistävät luonnon monimuotoisuutta mm. estämällä niittyjen ja ketojen umpeenkasvua. Britannian ja Ruotsin maaseudulla villikanista on tullut suorastaan avainlaji, joka estää niittyjä kasvamasta umpeen karjan laiduntamisen vähennyttyä tai loputtua. Villikanit ovat myös rikastuttaneet kaupunkiluontoamme houkuttelemalla tänne kettuja ja huuhkajia ja lisänneet puistojen virkistysarvoa.

Villikani on Euroopassa kotoperäinen laji, joka oli levinnyt muinoin laajalle läntisessä Euroopassa. Jääkausi työnsi villikanit Iberian niemimaalle ja Afrikan luoteisosiin. Ilmastonmuutoksen myötä kaniinien luontainen elinalue on siirtynyt Lounais-Euroopasta huomattavasti pohjoisemmaksi. Villikaneja on myös istutettu esimerkiksi Ruotsiin riistaeläimeksi jo sata vuotta sitten, eikä sitä pidetä siellä suurena ongelmana edes puutarhoille.

Vieraslajistrategiassa esitetyt toimenpiteet ja aikataulut

 14.4. Estetään lemmikkieläimiksi soveltumattomien lajien maahantuonti, myynti ja markkinointi sekä hallussapito: Supi eli pesukarhu, koirasudet, kotieläimet, lemmikit

Vieraslajistrategian toimenpide-ehdotuksia esittelevässä kappaleessa 14.4. (s. 101) kirjoitetaan seuraavaa: ”Lisätään valistusta lemmikkien eettisestä lopettamisesta estämään lemmikkien tahallista vapauttamista luontoon”. Eläinsuojelujärjestöt on merkitty tämän työn toimijoiksi.

Hesyn mielestä valistuksen painopisteen on oltava ennaltaehkäisyssä: ihmisiä on kehotettava miettimään tarkkaan eläimen hankintaa ja valitsemaan sellainen eläinlaji ja rotu, jonka osaa ja jaksaa hoitaa. Jos eläintä ei pitovaikeuksien tai elämäntilanteiden muutosten takia ole mahdollista pitää, omistajaa on opastettava uuden kodin etsinnässä. Hesy vastustaa terveen eläimen lopettamista ja painottaa, että eläimen hylkääminen on eläinsuojelulain (5 §) nojalla rikos, johon syyllistyneille pitää langettaa rangaistuksia.

Tässä samassa kappaleessa esitetään myös seuraavaa: ”Estetään lemmikkieläiminä pidettäväksi huonosti soveltuvien, kuten helposti lemmikin vapauttamiseen johtavien tai karkaavien lajien tuonti Suomeen, mukaan lukien internetkaupan kautta tuotavat lemmikit”.

Hesy vaatii, että strategiassa määritellään täsmällisesti ne eläinlajit, joiden maahantuonti halutaan kieltää.

Kappale 14.4. jatkuu esityksellä, jossa vieraslemmikeille vaaditaan pakollista mikrosirumerkintään perustuvaa rekisteriä.

Hesy kannattaa yleisesti lemmikkieläinten tunnistusmerkintää ja valtakunnallisen tunnistetietorekisterin perustamista, mutta vaatii tässäkin kohdassa ns. vieraslemmikkilajien täsmällistä määrittelyä. Pakollinen siruttaminen ei saa myöskään koskea eläinlajeja, joille mikrosirun asettaminen nykyisellä välineistöllä voi olla hengenvaarallista. Tällaisia lajeja ovat pienikokoiset eläimet, kuten kalat, lemmikkihiiret ja sammakot.

Helsingissä 31.5.2011

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry