Tiedote 23.5.2012        

Koiranjalostuksen ongelmiin pureutuvassa seminaarissa keskityttiin yhteistyöhön ja löydettiin ratkaisuja

Suomen Eläinlääkäriliiton, SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton, Eläinsuojeluliitto Animalian ja Helsingin Eläinsuojeluyhdistyksen 22.5. Helsingissä järjestämässä seminaarissa käytiin vilkasta ja rakentavaa keskustelua koiranjalostuksen ongelmakohdista ja ratkaisuista, jotka jatkossa turvaisivat koirien hyvinvoinnin nykyistä paremmin. Yli 150 osallistujaa keränneessä Jalostettua kärsimystä? -seminaarissa näkemyksiään toivat esiin eläinten hyvinvoinnin, eläinlääketieteen ja koirankasvatuksen asiantuntijat. Seminaarin puheenjohtajana toimi Suomen Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja Kirsi Sario.

Seminaarin käynnisti eläinlääketieteen professori emerita Marjatta Snellmanin alustus, joka esitteli koiranjalostukseen vaikuttavia tekijöitä ja pureutui sen kipeimpiin ongelmakohtiin. Snellman korosti sitä, että verrattuna tuotantoeläinten jalostukseen koiria jalostettaessa ihmisten tunteet ovat määräävässä asemassa. Koirat voivat olla ihmisille suureksi iloksi ja hyödyksi, mutta koiria ei saa käyttää ihmisten hyväksi niiden hyvinvoinnin kustannuksella. Snellman muistutti, että liiallisen jalostamisen ja inhimillistämisen tuloksena elinkelvottomia koirayksilöitä käytetään jalostukseen, mikä tuottaa kärsimystä niin eläimelle kuin sen omistavalle ihmisillekin. Snellmanin mielestä koiranjalostuksen lähtökohdan tulisi olla sellainen, että kaikilla koirilla on oikeus luontevaan elämään, johon kuuluvat mahdollisuus hengittää vapaasti, synnyttää normaalisti, liikkua vaivatta ja omistaa säänkestävä turkki ja terve iho. Suomessa asiassa on viime vuosina edetty terveempään suuntaan, vaikka lukuisia ongelmia edelleen on. Pahimpina näistä Snellman esitteli englanninbulldogien hengitystieongelmat, cavalierkingcharlesinspanieleiden ahtaaksi jalostetut kallot ja saksanpaimenkoirien laskevasta selkälinjasta aiheutuvat selkävaivat.


Samoilla linjoilla oli Suomen Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan puheenjohtaja Kirsi Sainio, joka puheenvuorossaan toi esiin kenneljärjestöjen näkökulman koiranjalostukseen. Sainion mukaan koiranjalostuksen ongelmien yksi pääsyy on jalostusyksilöiden harvalukuisuus, joka johtuu koiramäärien romahtamisesta toisen maailmansodan jälkeen, kloonausta jäljittelevästä ulkonäköjalostuksesta sekä kennelmaailman konservatiivisuudesta ja politisoitumisesta. Sainio muistutti, että pohjoismainen koiranjalostus on verrattain edistyksellistä, ja koirien hyvinvointiasiat otetaan täällä huomattavasti vakavammin kuin muualla Euroopassa.

Toisen puheenvuoron käyttänyt Suomen koirankasvattajat ry:n puheenjohtaja Juha Kares korosti, että kaikkien vastuullisten koirankasvattajien intressi on sama: terve ja hyvinvoiva koira. Kareksen mielestä koirankasvattajista on syyttä tehty sylkykuppeja, joita erityisesti tiedotusvälineet pitävät yksioikoisesti epäterveen koiranjalostuksen syypäinä. Kares muistutti, että tietomme jalostuksesta lisääntyy yhä kiihtyvää vauhtia samalla kun menneiden aikojen kasvattajien virheet vaikuttavat edelleen nykykasvattajien toimintaan. Kareksen mielestä koiranjalostuksen ei pitäisi olla koirien muuttamista, vaan sen pitäisi pääosin olla koirien ulkonäön säilyttämistä tai palauttamista takaisin terveempiin ilmiasuihin. Tärkeimpinä keinoina hän mainitsi eri koirarotujen väliset risteytykset ja maatiaiskantojen käytön, joita koiramaailman byrokratia Kareksen mielestä liiaksi vaikeuttaa.


Seminaarin päättänyt paneelikeskustelu antoi ymmärtää, että koiranjalostuskentällä on yhteinen tavoite: sekä koiran että ihmisen hyvinvoinnin takaavien keinojen löytäminen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Yleisöstä kuultiin kuitenkin myös kritiikkiä koko järjestäytyneen koiranjalostuksen mielekkyyttä kohtaan. Tärkeimpinä ratkaisuina koiranjalostuksen ongelmiin esitettiin roturisteytysten salliminen geenien monimuotoisuuden lisäämiseksi, suuren yleisön koiratietämyksen lisääminen valistuksen keinoin, eläinsuojelulain tarkentaminen kärsimystä aiheuttavan eläinjalostuksen osalta, eläinlääkärikunnan, koirankasvattajien ja koiranäyttelytuomareiden jatkokouluttaminen sekä kansainvälisen yhteistyön ja pohjoismaisten jalostuskäytäntöjen vieminen Eurooppaan.

Koiran hankkimista pohtivien ihmisen toivottiin hankkivan riittävästi tietoa valinnan pohjaksi, jolloin koiran hyvinvointi voi toteutua ja perheen mielipaha vähentyä esimerkiksi vähemmän sairastamisen takia. Niin paneelikeskustelijat, tilaisuuden järjestäjät kuin yleisönkin edustajat näyttivät olevan yhtä mieltä siitä, että seminaari oli tärkeä keskustelunavaus, jonka seurauksena yhteistä päämäärää, koirien parempaa hyvinvointia, on aikaisempaa helpompi tavoitella.

Lisätiedot:

Suomen Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja Kirsi Sario, p. 050 911 9117

Haastattelupyynnöt: SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton viestintäpäällikkö Maria Blomster p. 050 557 2463