was successfully added to your cart.

HESY etsii tiloja kirpputoritoiminnalle

By | Tiedotteet | No Comments

Etsintäkuulutus! HESY uudistuu, ja etsimme uusia myymälätiloja kirpputoritoiminnalle Helsingistä sopivalta paikalta. Jos sopivat tilat löytyvät, Perintöpuoti ja Kirpputori Saunakatti yhdistetään, jolloin valikoima laajenee ja palvelemme asiakkaitamme paremmin. Edullinen vuokra ja sijainti katutasossa ovat toivomuksena. Neliöitä tulisi olla noin 200. Jos sinulla on tietoa edellä oleviin kuvailuihin sopivista tiloista, voit olla yhteydessä HESYn toiminnanjohtajaan Pirjo Onzaan: pirjo.onza@hesy.fi

Löytöeläinten asemaa parannettava tuntuvasti eläinsuojelulailla

By | Tiedotteet | No Comments

Kuva: Kristiina Oinonen

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Tiedote 28.2.2017

Löytöeläinten asemaa parannettava tuntuvasti eläinsuojelulailla

– löytöeläinten kuljetus takkuaa, hoito on kirjavaa ja ongelmien ennaltaehkäisy ontuu

Valtakunnallista löytöeläinpäivää vietetään Suomessa lauantaina 4. maaliskuuta. Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY haluaa merkkipäivän kynnyksellä kiinnittää yleisön huomiota löytöeläinten heikkoon asemaan Suomessa ja esittää uuteen eläinsuojelulakiin parannusehdotuksia.

Löytöeläinongelman syntyä ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä HESY esittää, että ainakin kissoille, koirille ja kaneille säädetään tunnistusmerkintäpakko ja Suomeen luodaan valtakunnallinen eläintietokanta, johon kirjataan kaikkien tunnistusmerkittyjen eläinten tiedot. Tunnistusmerkintä ja yhtenäinen eläintietokanta mahdollistaisivat löytöeläimen omistajan jäljittämisen.

– Tällä hetkellä kuntien on huolehdittava löytöeläimistä viidentoista vuorokauden ajan. Jos kadonnutta lemmikkiä ei ole tunnistusmerkitty eikä omistaja ymmärrä hakea eläintä määräajan puitteissa paikkakunnan talteenottopaikasta, eläin voidaan lopettaa, myydä tai sijoittaa eteenpäin. Tunnistusmerkitynkin löytöeläimen omistajan etsiminen on nykyisen monesta erillisestä eläintietokannasta koostuvan järjestelmän takia kuin neulan etsimistä heinäsuovasta. Tunnistusmerkintärekisterillä voitaisiin korvata myös koiravero niissä kunnissa, joissa sitä vielä peritään kuten Helsingissä, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Tunnistusmerkintä- ja rekisteröintivelvoitteen avulla myös lemmikkinsä hylänneet omistajat saataisiin rikosvastuuseen eläimen heitteillejätöstä. Tämä edistäisi vastuullista eläimenpitoa ja vähentäisi osaltaan lemmikin harkitsematonta hankintaa.

Eläinsuojelulakiin olisi kirjattava myös vastuutaho, jolle määrätään velvoite hoitaa löytöeläinten kuljetus niiden talteenottopaikkaan. Tällä hetkellä löytöeläinten toimittaminen löytöeläintaloille on suurimmassa osassa Suomea kuntalaisten viitseliäisyyden, ajan ja mahdollisuuksien varassa, vaikka kansalaisille ei ole tällaista kuljetusvelvoitetta eläinsuojelulaissa säädetty. HESY toivoo löytöeläinten vastaanoton ja kuljetuksen toimivan myös ympärivuorokautisesti.

Löytöeläinten hoidolle olisi lisäksi määriteltävä Suomessa minimitaso, jonka olisi täytyttävä jokaisen kunnan löytöeläinten talteenottopaikassa. Tällä hetkellä kunnat kilpailuttavat löytöeläinten hoidon ja valitsevat löytöeläinhoitolansa usein hinnan perusteella. Tämän seurauksena Suomessa on hyvin kirjava joukko eritasoisia löytöeläinten talteenottopaikkoja.

– Kun kyseessä ovat eläimet, kilpailutuksen keskeisin kriteeri ei saa olla edullisuus. Ensisijaisiksi valintaperusteiksi on asetettava hoidon laatu sekä työntekijöiden ammattitaito. Löytöeläimille on taattava kunnollinen eläinlääkärin tekemä tulotarkastus, sairauksien hoito, tarpeelliset rokotukset ja madotukset ja tunnistusmerkintä. Eteenpäin sijoitettaessa täysikasvuiset kissat, kanit ja uroskoirat on myös leikkautettava, Luukkainen summaa.

Valtakunnallista löytöeläinpäivää vietetään joka vuosi maaliskuun ensimmäisenä lauantaina.

HESYn Eläinsuojelukeskuksessa järjestetään valtakunnallisena löytöeläinpäivänä 4.3. klo 12–15 Avointen ovien päivä -niminen tapahtuma, jonka aikana yleisölle esitellään yhdistyksen toimintaa useilla eri infopisteillä. Tapahtumapaikka: Eläinsuojelukeskus, Yhdyskunnantie 11, 00680 Helsinki. Tapahtuman Facebook-sivut.  

Lisätietoja:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Pirjo Onza
toiminnanjohtaja
p. 040 646 4061
pirjo.onza@hesy.fi

Erja Veivo
tiedottaja
p. 040 577 4733
erja.veivo@hesy.fi

 

HESYn hoiviin 421 eläintä vuonna 2016

By | Tiedotteet | No Comments

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Tiedote 21.2.2017

HESYn hoiviin 421 eläintä vuonna 2016

– tilastojen valossa kissan asema lemmikkinä edelleen heikoin

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY otti vuonna 2016 hoitoonsa 421 avun tarpeessa olevaa lemmikkieläintä. Suurin osa hylätyistä eläimistä oli kissoja.  

Valtaosa eli 89 prosenttia HESYlle viime vuonna tulleista eläimistä oli kissoja. Vuonna 2016 yhdistyksen hoitoon tuotiin 374 kissaa, 17 koiraa, 20 kania ja 10 muiden lajien edustajaa (diagrammi 1).

HESY toimii tällä hetkellä Siuntion löytökissojen virallisena talteenottopaikkana. Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Kirkkonummen löytöeläimet toimitetaan Viikin löytöeläintalolle, jossa niitä säilytetään lakisääteiset 15 vuorokautta. HESYlle tuodaan Viikin löytöeläintalolta sellaisia eläimiä, joiden omistajia ei ole löytynyt määräaikana ja joita ei ole saatu sen jälkeen myytyä eteenpäin. Viime vuonna yhdistys otti Viikin löytöeläintalolta vastaan 96 eläintä, joista 86 oli kissoja, 7 kaneja ja 3 koiria.

HESY helpottaa myös maakuntien löytöeläintalojen ruuhkaa ottamalla vastaan eläimiä muun muassa jäsenyhdistyksiltään ja löytöeläintaloilta, joiden tilat ovat täynnä. HESYn rooli maakuntien löytöeläintalojen jatkohoitopaikkana on vahvistunut vuosi vuodelta. Viime vuonna yhdistys
otti vastaan 170 eläintä maakunnista, mikä on 40 prosenttia eläinten kokonaismäärästä. Eniten eläimiä tuli Kouvolan eläinsuojeluyhdistykseltä, josta vastaanotettiin 99 eläintä. Toiseksi eniten eläimiä vastaanotettiin Porin kunnaneläinlääkärin kautta 37 yksilön määrällä. Muista eri maakunnista HESY otti vastaan 34 eläintä (diagrammi 2).

– Valitettavasti kissojen asema on hylkäämisten perusteella edelleen heikompi kuin muiden lemmikkieläinten ja erityisen huono se on maaseudulla. Haja-asutusalueilla kissat joutuvat elämään usein oman onnensa nojassa ja niitä pidetään ulkona säistä riippumatta. Kissoja ei leikkauteta, rokoteta tai madoteta, ja ne ovat muutenkin huonolla hoidolla. Siten niistä syntyy nopeasti kymmenien villiintyvien kissojen laumoja, joilla on edessä kurja kohtalo kuten kuoliaaksi paleltuminen tai nälkään tai tauteihin nääntyminen, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

HESYn hoitoon tulee paitsi löytöeläimiä myös sosiaalisista tai eläinsuojelullisista syistä huostaanotettuja eläimiä. Nämä ovat eläimiä, joita niiden omistajat ovat kohdelleet kaltoin tai joiden omistajat ovat ajautuneet kriisiin eivätkä enää kykene huolehtimaan lemmikeistään esimerkiksi mielenterveys- tai päihdeongelmien, vankilatuomion tai pitkäaikaisen sairaala- tai laitoshoidon takia.

Huostaanotettujen eläinten määrä oli vuonna 2016 HESYllä 45 prosenttia. Löytöeläinten osuus oli 36 prosenttia. Loput olivat HESYn aiemmin sijoittamia eläimiä, jotka omistaja joutui palauttamaan takaisin yhdistyksen hoitoon esimerkiksi allergian puhkeamisen takia

HESYn hoidossa on tällä hetkellä 99 eläintä, joista 82 on kissoja, 13 koiria, 2 kania ja 2 punakorvakilpikonnia.

Diagrammi 1.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 
Diagrammi 2.

Lisätietoja:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Pirjo Onza
toiminnanjohtaja
p. 040 646 4061
pirjo.onza@hesy.fi

Erja Veivo
tiedottaja
p. 040 577 4733
erja.veivo@hesy.fi

 

 

Eläinlääkäriasemien hintapolitiikka voi vaarantaa lemmikkien hyvinvoinnin

By | Tiedotteet | No Comments

HESY on huolissaan eläinlääkäripalvelujen korkeasta hintatasosta. Kuva: Erika Lind / HESY.

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Tiedote 17.2.2017

Eläinlääkäriasemien hintapolitiikka voi vaarantaa lemmikkien hyvinvoinnin

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY on huolissaan eläinlääkäripalvelujen hintatasosta. Nykyisellään eläinlääkäripalvelujen hinnat ylittävät monen lemmikin omistajan maksukyvyn ja voivat siten vaarantaa eläimen terveyden ja jopa hengen. Eläinlääkäripalvelujen korkea hintataso ei ole pelkästään kuluttaja-asia vaan myös eläinsuojelullinen kysymys.

– Eläinsuojelulain mukaan sairaan eläimen on saatava asianmukaista hoitoa. Kun eläinlääkäripalvelujen hinnat karkaavat käsistä, näin ei välttämättä käy. Lemmikkinsä terveydenhuollon laiminlyönyt voi siis syyllistyä eläinsuojelurikokseen. Pahimmillaan lemmikkieläimiä saatetaan jopa lopettaa kyseenalaisin laittomin menetelmin, mikäli sekä eläimen hoito että eutanasia ylittävät maksukyvyn. Tai sitten sairas eläin saatetaan hylätä ulos, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Eläinlääkäripalvelujen korkeat hinnat kasvattavat myös eläinsuojeluyhdistysten kustannuksia, kun yhdistysten hoitoon tulee entistä huonokuntoisempia ja monenlaisia erityishoitotoimenpiteitä tarvitsevia eläimiä. Riskinä on myös ei-toivottujen ja hylkäämisvaarassa olevien kissanpentujen määrän kasvu, jos aikuisia kissoja ei leikkauteta varojen puutteessa. Kun kissan leikkaus- ja rokotuskulut ylittävät sen ostohinnan, on vaarana, että lemmikin hoitokuluihin ei ole osattu tai viitsitty varautua. Tämä lisää osaltaan kissojen hoitamattomuutta ja heitteillejättöjä

Hintakehityksen syynä on eläinlääkäriasemien ketjuuntuminen. Tällä hetkellä Suomessa on kaksi isoa valtakunnallisesti toimivaa ketjua.  Ne dominoivat markkinoita ja voivat yksityisten eläinlääkäriasemien tapaan hinnoitella vapaasti eläinlääkäripalvelunsa. Isoilla ketjuilla on hyvä varustelutaso ja valmius tehdä vaativia ja kalliita hoitotoimenpiteitä, mikä voi nostaa myös niiden peruseläinlääkäripalvelujen hintoja.  Siksi HESY kehottaakin lemmikin omistajia vertailemaan yksityisten eläinlääkäriasemien hintoja, jotta he voisivat saada sairaalle eläimelle hoitoa kohtuuhintaan.

Lemmikkieläimet ovat eläinlääkäripalvelujen kentällä altavastaajan asemassa. Lain mukaan kuntien on järjestettävä hyötyeläimille peruseläinlääkäripalvelut, joille on määritelty hintakatot kunnallisessa eläinlääkäritaksassa. Seuraeläimille vastaavat palvelut on järjestettävä vain, jos yhteistoiminta-alueella ei ole niitä tarjoavaa yksityistä toimijaa. Esimerkiksi Helsingissä ei ole lainkaan kunnallista eläinlääkäripalvelua. Suomen hallitus on kaavaillut myös lemmikkieläinpäivystyksen yksityistämistä. HESY vastustaa aietta, mikäli se johtaa eläinlääkäripalveluiden saatavuuden heikentymiseen tai hintojen nousuun.

Yksi keino kohtuullistaa eläinlääkäripalveluiden hintoja on alentaa tai poistaa niiltä arvonlisävero. HESY suosittelee hallitukselle tätä mallia.

– Kuntien kuluja ei saa karsia hädänalaisten eläinten kustannuksella. Lemmikkien eläinlääkäripäivystyksestä luopuminen vaikeuttaisi etenkin harvaan asutuilla seuduilla asuvien mahdollisuuksia saada lemmikilleen nopeasti apua hätätilanteessa, jos lähin yksityinen päivystysklinikka sijaitsisi satojen kilometrien päässä. Tämä pitkittäisi eläimen kärsimyksiä, ja moni eläin saattaisi menehtyä jo matkalla pieneläinlääkäriasemalle, Luukkainen sanoo.

Kiireellisen eläinlääkäriavun tarjoaminen liittyy eläinlääkintähuoltolain lisäksi eläinsuojelulain toimeenpanoon ja mahdollisia muutoksia eläinlääkäripalvelujen järjestämisessä tarkastellaan myös eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen yhteydessä.  HESY toivoo, että lainsäädännössä turvataan kunnallinen pieneläinpäivystys lemmikkieläinten hyvinvoinnin takaamiseksi. Toivottavaa olisi, että kunnilla olisi velvoite järjestää myös kunnallisia peruseläinlääkäripalveluja lemmikeille.
Lisätietoja:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Pirjo Onza
toiminnanjohtaja
p. 040 646 4061
pirjo.onza@hesy.fi

Erja Veivo
tiedottaja
p. 040 577 4733
erja.veivo@hesy.fi

 

Vertaile eläinlääkäriasemien hintoja:

HESY kehottaa lemmikin omistajia vertailemaan eläinlääkäriasemien hintoja, joissa voi olla merkittäviäkin eroja. Hintoja voi vertailla 16.2. Helsingin Sanomissa julkaistun taulukon avulla tai tarkastelemalla Kuluttajaliiton viime vuonna julkaisemaa eläinlääkäreiden hintavertailuraporttia.

Monien yksityisten eläinlääkäriasemien ja -ketjujen hinnat ovat huomattavasti korkeampia kuin kunnalliset eläinlääkäritaksat. Ohessa on muutamia esimerkkejä kunnallisen eläinlääkäritaksan mukaisista toimenpidepalkkioista (pieneläimille tehtävät toimenpiteet):

Rokotus (rokotusta ei ole määritelty): 57 €
Kissan kastraatio: 66,71 €
Hammaskiven poisto: 66,71 €
Kissan sterilisaatio: 104,92 €
Koiran kastraatio: 104,92 €
Koiran sterilisaatio: 181,34 €
Eutanasia: 46,78 €

Edellä mainittuihin hintoihin lisätään korotukset seuraavasti:
ma-pe klo 17–22 50 %
la        klo 8–22 50 %
la        klo 22–8 100 %

Kunnallinen eläinlääkäritaksa 1.1.2017

Kylmät kelit koettelevat lemmikkieläimiä

By | Tiedotteet | No Comments

HESYlle tulee joka talvi kissoja, joilla on paleltumavammoja korvanlehdissä tai hännässä.

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Tiedote 5.1.2017

Kylmät kelit koettelevat lemmikkieläimiä

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY muistuttaa, että pakkaset piinaavat myös lemmikkieläimiä. Yhdistys on erityisen huolissaan kylmillä keleillä pitkään ulkona pidettävien lemmikkien hyvinvoinnista. Pahimmillaan kovat pakkaset voivat aiheuttaa eläimelle pakkasenpuremia ja jopa vaarallisen hypotermian.

Suomeen saapunut kylmä ilmamassa koettelee myös lemmikkieläimiä. Erityisessä vaarassa ovat pitkiä aikoja kylmälle ilmalle altistuvat ulkokoirat ja lähes ympäri vuoden ulkoilevat kissat sekä ulos hylätyt kissat ja muut lemmikkieläimet.

– Kissoja saatetaan pitää vielä 2010-luvulla paukkupakkasilla pitkiä aikoja tai jopa ympärivuotisesti ulkona, ja jotkut suomalaiset ilmeisesti uskovat niiden jopa kestävän kylmää. Tällainen käsitys tuntuu elävän etenkin maaseudulla, jossa ulkona elelevät puolivillit kissalaumat ja maalaistalojen navettakissat työllistävät eläinsuojeluväkeä ja -viranomaisia. Lemmikkikissalle pitäisi kuitenkin ehdottomasti taata pääsy lämpimään kylmällä säällä, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

– Aivan yhtä järkyttävää on, että ulkona voidaan pitää ympärivuotisesti lyhytkarvaisiin rotuihin lukeutuvia koiria, jotka eivät kestä pakkassäitä juuri lainkaan. Lyhytkarvaisten ja pohjavillattomien koirarotujen edustajia, kuten esimerkiksi suomenajokoiria, dobermanneja ja mopseja, ei tulisi jättää pakkasilla ulos kauppojen eteen edes ostosten ajaksi, Luukkainen jatkaa.

Suomen eläinsuojeluasetusten mukaan eläimellä tulee olla riittävä suoja liiallista kylmyyttä vastaan ja ulkona saa ympärivuotisesti pitää vain sellaisia koirarotuja, jotka soveltuvat jatkuvaan ulkona olemiseen. Ongelmia aiheuttavat kuitenkin lain tulkinnanvaraisuus ja valvonnan vaikeus. Kun eläinsuojelulain uudistus etenee asetuksiin, niiden avoimiksi ja tulkinnanvaraisiksi jääviä säädöksiä eläimen suojan tarpeesta kylmyydeltä olisikin syytä tarkentaa.

HESY kehottaa kaikkia lemmikinomistajia siirtämään eläimet kovilla pakkasilla sisätiloihin ja suojaamaan lyhytkarvaiset ja pohjavillattomat koirat takeilla lyhyilläkin ulkoilulenkeillä. Koiran tassuihin kannattaa laittaa lisäksi talvella tossut, jotka suojaavat sitä samalla tiesuolalta. Jos ulkona tapaa paukkupakkasilla ilman omistajaa harhailevan koiran, kissan, kanin tai muun lemmikkieläimen, se on paras ottaa ensin lämmittelemään sisätiloihin ja viedä sitten paikkakunnan löytöeläintalolle.

Jos eläimen jättää niille sijoilleen, sen kohtaloksi voi koitua hypotermia. Hypotermiassa eläimen ruumiinlämpö laskee vaarallisen alhaiseksi. Jos eläimen keho menettää enemmän lämpöä kuin pystyy sitä tuottamaan, sydämen, hermojärjestelmän ja muiden elintärkeiden elinten toiminta heikkenee. Jos eläin ei saa ensiapua ja eläinlääkärin hoitoa, se voi kuolla elinten toimintojen lopulta pettäessä.

Pakkasenpuremia ilmaantuu eläimille, jotka altistuvat kylmälle ilmalle pitkään. Paleltumien syntyminen on kehon selviytymiskeino äärimmäisissä olosuhteissa. Kun eläin on kauan kylmissään, sen verenkierto muuttuu ja veri virtaa tärkeisiin elimiin kuten sydämeen, keuhkoihin, maksaan ja munuaisiin. Samalla veren virtaaminen kehon uloimpiin osiin – kuten korviin, häntään ja tassuihin – pysähtyy, mikä voi aiheuttaa kuolioita, joiden seurauksena esimerkiksi kissan korvan kärjet voivat irrota.

HESYlle tulee joka talvi kissoja, joilla on paleltumavammoja korvanlehdissä tai hännässä. Yhdistyksen hoitoon on kerran tuotu myös kissa, joka oli jäätynyt vatsakarvoistaan maahan kiinni.

Lisätietoja:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
p. 040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Pirjo Onza
toiminnanjohtaja
p. 040 646 4061
pirjo.onza@hesy.fi

Erja Veivo
tiedottaja
p. 040 577 4733
erja.veivo@hesy.fi

 

 

 

HESYn joulukeräyksen tuotto yli 17 500 euroa

By | Tiedotteet | No Comments

joulu HESY Anu R HLHelsingin eläinsuojeluyhdistys HESY

Tiedote 29.12.2016

HESYn joulukeräyksen tuotto yli 17 500 euroa

– yhdistys kiittää lahjoittajia ja vapaaehtoisia varainkerääjiä

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY järjesti tänäkin vuonna perinteisen Eläinten joulukeräyksen. Katukeräyksen tuotto oli tällä kertaa noin 6 150 euroa. Lahjoitusten antaminen internetin kautta on yhä suositumpaa ja ylsi tänä vuonna 11 386 euroon. Keräyksen kokonaistuotto oli siis 17 536 euroa.

Keräyssummalla yhdistys kykenee auttamaan lukuisia hoidossaan olevia kodittomia eläimiä paremman elämän alkuun.

– Haluamme kiittää lämpimästi kaikkia lahjoittajia, joilla on tänä jouluna riittänyt joulumieltä hylättyjen eläinten auttamiseen. Toimintamme perustuu pääasiassa lahjoitusvaroihin, joten joulukeräys on meille hyvin merkittävä tulonlähde, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Rahalahjoitusten lisäksi keräyspisteille tuotiin valtavia määriä kissan- ja koiranruokaa. Kissanruokaa kertyi 219 kiloa ja koiranruokaa 105 kiloa. Auttamishaluiset lahjoittajat kantoivat keräystonkille runsain mitoin myös eläinten leluja, ruokakippoja, eläinten alusiksi tarkoitettuja lakanalahjoituksia ja muita tarvikkeita. Sellaiset tavaralahjoitukset, joita ei voida käyttää eläintaloilla, myydään Kirpputori Saunakatissa ja Perintöpuodissa. Niistä saaduilla tuotoilla kustannetaan eläinten hoitokuluja.

Eläinten joulukeräykseen osallistui lukuisia HESYn vapaaehtoisia. Yhdistys esittääkin suuret kiitokset kaikille vapaaehtoisille tonkkavahdeille. Ilman vapaaehtoisten apua HESY ei kykenisi järjestämään joulukeräystä ja ylipäätään toimimaan nykyisessä mittakaavassaan.

HESYn hoidossa on tällä hetkellä lähes sata uutta kotia etsivää eläintä. Yhdistys toivottaa kaikki lemmikin ottamista harkitsevat tervetulleiksi tutustumaan kodittomiin eläimiin Eläinsuojelukeskukseen Itä-Pakilaan ja vierailemaan yhdistyksen verkkosivuilla tutustumassa kodittomiin koiriin. 

Eläintilat ovat auki ma-pe ja su klo 15–18 (Yhdyskunnantie 11, 00680 Helsinki). Uudenvuodenpäivänä 1.1.2017 ja loppiaisena 6.1.2017 eläintilat ovat kuitenkin kiinni.

Lisätietoja:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Pirjo Onza
toiminnanjohtaja
p. 040 646 4061
pirjo.onza@hesy.fi

Erja Veivo
tiedottaja
p. 040 577 4733
erja.veivo@hesy.fi

 

 

 

 

Uudenvuoden ilotulitus stressaa eläimiä

By | Tiedotteet | No Comments
slide1

Koiraa ei pidä koskaan ottaa mukaan katsomaan ilotulitusta, sillä se voi riistäytyä paniikissa taluttimesta ja karata.

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry.

Tiedote 28.12.2016

Uudenvuoden ilotulitus stressaa eläimiä

Monet eläimet kokevat ilotulitteiden paukkeen, ujelluksen ja valonvälähdykset uhkaaviksi elementeiksi, jotka voivat ahdistaa niitä useita päiviä. Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY vetoaa uudenvuodenviettäjiin, jotta nämä juhlisivat stressaamatta lemmikkieläimiä, ja kehottaa lemmikinomistajia varautumaan huolella vuodenvaihteeseen.

Uudenvuodenaattona koirat kannattaa ulkoiluttaa hyvissä ajoin ennen ilotulituksen alkua ja pitää sisätiloissa ilotulituksen ajan. Koiraa ei pidä koskaan ottaa mukaan katsomaan ilotulitusta, sillä se voi riistäytyä paniikissa taluttimesta ja karata. Paukkuarkaa eläintä ei ole hyvä jättää liioin yksin kotiin.

Säikyn eläimen oloa voi kotioloissa helpottaa vetämällä verhot ikkunoiden eteen ja pitämällä asunnossa päällä valoja, jotka hälventävät ilotulitteiden kirkkaita leimahduksia. Myös musiikin soittaminen vaimentaa pauketta ja voi rauhoittaa eläintä. Eläimelle on lisäksi annettava mahdollisuus vetäytyä piilopaikkaan, kuten sängyn tai hyllyn alle.

Tärkeintä on, että kotiväki suhtautuu tyynesti paukutteluun ja osoittaa siten kaiken olevan normaalisti.

– Peloissaan olevan ja levottomasti käyttäytyvän kissan tai koiran ympärillä ei kannata hössöttää ja hääriä, sillä omistajan huolestuneisuus lisää lemmikin ahdistuneisuutta. Jos kissa tai koira on erityisen paukkuarka ja panikoi useita päiviä, helpotusta voi hakea esimerkiksi apteekissa myytävistä rauhoittavista suihkeista tai eläinlääkärin vastaanotolta, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Ilotulitteet stressaavat erityisen paljon saaliseläimiin lukeutuvia hevosia, jotka reagoivat voimakkaasti ympäristön ärsykkeisiin. Siksi hevoset on asutuskeskusten liepeillä siirrettävä uudenvuodenaattona ajoissa tarhoista sisätiloihin. Ratsastustalleilla ilotulitus voi aiheuttaa ongelmia, sillä hevonen on laumaeläin ja yhden hevosen pelkotila voi tarttua tallin muihin hevosiin. Kaupunkitaajamissa tallinpitäjien onkin syytä varautua paukutteluun tarkastamalla karsinat ja poistamalla niistä esimerkiksi törröttävät naulat, jotka voivat vahingoittaa levottomasti käyttäytyvää hevosta. Tallissa on lisäksi suositeltavaa päivystää ilotulituksen ajan.

HESY toivoo nyt uudenvuodenviettäjiltä malttia ja eläinten huomioimista juhlahumun keskellä.

– Ilotulitteiden käyttö on sallittua uudenvuodenyönä vain kello 18–02 välillä, ja toivomme kaikkien suomalaisten noudattavan lakisääteistä aikaa. Sallittuna aikanakin rakettien räjäyttelyä on vältettävä hevostallien läheisyydessä. On harmillista, että ilotulitteiden myynti ja paukuttelu aloitetaan usein jo joulunpyhien jälkeen. Esitämmekin, että rakettien myynti alkaisi jatkossa vasta päivää ennen vuodenvaihdetta ja sallittua ampumisaikaa lyhennettäisiin muutamalla tunnilla, Luukkainen summaa.

Uudenvuodenviettäjien on noudatettava kotioloissaan varovaisuutta myös tinan valannassa. Tina sisältää lyijyä, joka on vaarallista ympäristölle ja terveydelle. Tinasta jäähdytysveteen irtoavat terävät tinan murut voivat nekin vahingoittaa eläintä. Eläintä ei saakaan päästää kosketukseen tinan jäähdytysveden, valamiseen käytettävän kuuman kauhan tai sulan tinan kanssa.

Lisätietoja:

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Pirjo Onza
toiminnanjohtaja
p. 040 646 4061
pirjo.onza@hesy.fi

Erja Veivo
tiedottaja
p. 040 577 4733
erja.veivo@hesy.fi

 

 

HESYn toimitilojen joulun ja vuodenvaihteen aukioloajat

By | Tiedotteet | No Comments

joulu-hesyHESYn toimitilojen joulun ja vuodenvaihteen poikkeusaukioloajat:

Eläinsuojelukeskuksen (Yhdyskunnantie 11) eläintilat ovat kiinni 24.–26.12., 1.1.2017 ja 6.1.2017
Eläinsuojelukeskuksen puoti on kiinni 24.–26.12., 1.1.2017 ja 6.1.2017
Puhelinpäivystys on kiinni 26.12. ja 6.1.2017 (la-su ei ole puhelinpäivystystä)
Kirpputori SaunaKatti (Metsäpurontie 25) suljetaan 23.12. klo 16. Kirpputori on kiinni 24.12.–31.12. ja 1.1.2017
Perintöpuoti (Mäkelänkatu 34) 
suljetaan 23.12. klo 16. Perintöpuoti on kiinni 24.12.–31.12. ja 1.1.2017
Hyvää joulua ja onnellista vuotta 2017!

HESYn vinkit lemmikkiperheiden turvalliseen jouluun

By | Tiedotteet | No Comments

joulu-hesyHelsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Tiedote 19.12.2016

HESYn vinkit lemmikkiperheiden turvalliseen jouluun

Joulu on iloinen yhdessäolon juhla, johon ottavat osaa myös perheen lemmikit. Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY muistuttaa, että joulunviettoon liittyy myös tapoja, jotka voivat olla riski eläimelle ja joihin jokaisen lemmikin omistajan kannattaa varautua vahinkojen välttämiseksi.

*  Kuusi on monen joulukodin koriste, joka on syytä laittaa niin tukevasti pystyyn, ettei se kaadu ja vahingoita lemmikkiä. Kissat ja koirat saattavat intoutua myös syömään kuusenneulasia ja -oksia, jotka voivat ärsyttää ja vahingoittaa suuta. Tällaiset lemmikit kannattaa pitää omistajien poissa ollessa eri huoneessa kuin joulupuu.

*  Kiiltävät ja roikkuvat hopealankakoristeet houkuttelevat etenkin kissoja leikkiin Jos hopealankaa päätyy kissan suuhun ja nielaisemaksi, kissan suoli voi tukkeutua. Lankamaisia joulukoristeita onkin syytä välttää lemmikkiperheissä tai sijoittaa ne lemmikkien ulottumattomiin.

*  Lasiset, alumiiniset ja paperiset koristeet kannattaa sijoittaa kuusen yläoksille lemmikin tavoittamattomiin. Koira tai kissa voi purra koristeet rikki niin, että niiden terävät reunat voivat repiä lemmikin suuta, kurkkua ja suolistoa ja aiheuttaa tukehtumisvaaran.

*  Jouluvalot johtoineen voivat aiheuttaa sähköiskuja ja palovammoja, jos utelias lemmikki pureskelee niitä. Kodin joulusisustuksessa on siis aina mietittävä lemmikille turvallisia vaihtoehtoja.

*  Lahjanarut ja -rusetit on paras korjata heti lahjapakettien avaamisen jälkeen kannelliseen säilöön seuraavaa vuotta varten tai roskakoriin, jonka kansi on tiiviisti kiinni. Muuten uteliaat lemmikit voivat vahingossa niellä narua tai rusetin, mikä voi aiheuttaa tukehtumisvaaran. Pahimmillaan suolistoon joutunut naru voi vaatia leikkausta.

*  Kynttilöitä ei pidä jättää valvomatta huoneeseen. Huoneesta poistuttaessa kynttilät on aina sammutettava. Kynttilät kannattaa sijoittaa paikkoihin, joihin lemmikki ei pääse, vaikka eläimen kanssa oltaisiinkin samassa huoneessa. Muuten utelias lemmikki voi käräyttää liekissä kuonoviiksensä ja turkkinsa ja aiheuttaa jopa tulipalovaaran.

*  Monet ihmisten jouluherkut – esimerkiksi suklaa, ksylitolipitoiset makeiset, rusinat sekä ruoista jääneet luu- ja rasvatähteet – ovat haitallisia lemmikille. Siksi roskisten kannet on syytä pitää hyvin kiinni ja varmistua siitä, että lemmikki ei pääse nappaamaan pöydältä ihmisten juhla-antimia.

*  Jos juhlan yhteydessä on tarjolla alkoholipitoisia juomia, on varmistettava, että juomia ei jää vartioimatta paikkoihin, joissa eläin voi päästä maistamaan niitä.

*  Lemmikkiperheessä lääkkeet on säilytettävä lukkojen takana ja joulun ajan vieraitakin on pyydettävä pitämään lääkkeensä paikassa, johon lemmikki ei pääse.

*  Monet suositut joulukukat, kuten mm. hyasintti, amaryllis ja tulppaani, ovat myrkyllisiä lemmikeille. Lemmikeille myrkytön joulukukka on esimerkiksi joulukaktus.

*  Oman mielenrauhan säilyttämiseksi HESY kehottaa lemmikin omistajia ottamaan kaiken varalta ylös päivystävän eläinlääkärin yhteystiedot joulupyhien ajaksi.

Jouluvalmisteluiden keskellä eläimellekin pitää muistaa antaa joulurauha ja oma tila, johon se voi halutessaan vetäytyä. Etenkin arat kanit ja kissat saattavat haluta hakeutua turvaan huonekalujen alle, kuljetuskoppaan tai erilliseen huoneeseen.

– On positiivista, että lemmikkejä muistetaan lahjoin jouluna, mutta tärkeintä on ottaa huomioon eläimen lajityypilliset tarpeet ja tyydyttää ne. Kissoille on taattava kissanpäivät ja koirille koiranelämä vuoden jokaisena päivänä, niin arkena kuin juhlana, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen.

Lisätietoja:

Koirille ja kissoille vaarallisia ruokia.
Lemmikeille vaarallisia koristekasveja.

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

Hannele Luukkainen
puheenjohtaja
040 547 7770
hannele.luukkainen@clarinet.fi

Pirjo Onza
toiminnanjohtaja
p. 040 646 4061
pirjo.onza@hesy.fi

Erja Veivo
tiedottaja
p. 040 577 4733
erja.veivo@hesy.fi

 

Järjestöt luovuttivat kasviskorin presidenttiparille – jokainen voi tehdä ymp

By | Tiedotteet | No Comments

kasviskoriTiedote 15.12.2016

Järjestöt luovuttivat kasviskorin presidenttiparille – jokainen voi tehdä ympäristöteon lautasellaan

Ympäristö- ja eläinsuojelujärjestöt luovuttivat jo viidennen kerran jouluisen kasviskoritervehdyksen presidenttiparille Mäntyniemessä. Järjestöt haluavat juhlapyhien alla muistuttaa, että jokainen voi omilla ruokavalinnoillaan vaikuttaa ilmaston, luonnon ja eläinten sekä myös ihmisen omaan hyvinvointiin.

Yksityisen kulutuksen ympäristövaikutusten kolmen kärki on ruoka, asuminen ja liikkuminen. Maailman ruoantuotanto kuluttaa suurimman osan ihmisten käyttämästä makeasta vedestä sekä aiheuttaa valtaosan metsäkadosta. Ruoan osuus ilmastokuormastamme on noin 20 prosenttia, mikä on suunnilleen saman verran kuin liikenteen. Ruokavalinnoillamme on siten suuri merkitys ympäristön hyvinvoinnille.

Jos lihan-, maidon- ja kananmunantuotannossa käytettävällä maatalousmaalla tuotettaisiin ruokaa suoraan ihmisille, ruokaa riittäisi useammalle, kasvihuonekaasupäästöt vähenisivät ja elinympäristöjä säästyisi uhanalaisille eläin- ja kasvilajeille.

Kotimaiset juurekset ja perunat ovat aina olleet tärkeä osa perinteistä suomalaista jouluateriaa. Kasvisvaihtoehtojen ei tarvitse kuitenkaan rajoittua joulunakaan juureksiin, sillä kuluvana vuonna kauppojen hyllyille tullut ilahduttava määrä uusia kasvipohjaisia ruokainnovaatioita.

– Kasvisruokakori on käytännön esimerkki siitä, miten me kaikki suomalaiset voimme ateria kerrallaan sekä hillitä ilmastonmuutosta että edistää luonnon hyvinvointia. Kasvispainotteinen ruokavalio on entistä luontevampi valinta, kun uudet kasvipohjaiset tuotteet ovat jokaisen ulottuvilla. Monipuolinen kasvispainotteinen ruoka on paitsi ympäristöystävällistä myös hyväksi terveydelle”, sanoo WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.

Presidenttiparille annetussa kasviskorissa on arkeen sopivia tuotteita, joilla voi helposti korvata lihaa, sekä tuotteita herkutteluhetkiin: omenaglögiä, hapankaalia, hernetempeä, härkäpaputuotteita, nokkosrouhetta, hamppusnacksejä, tahinia, kotimaisia luomujuureksia ja perunoita sekä spelttilakua ja vegaanista raakasuklaata. Lennu-koira sai jo perinteiseen tapaan vegaanisen puristeluun.

Lisätietoja:
pääsihteeri Liisa Rohweder, WWF Suomi, p. 040 840 7461

Korin luovuttivat:
Animalia
Greenpeace
Helsingin eläinsuojeluyhdistys Hesy
Kuono ry
Luonto-Liitto ry
Natur och Miljö
Maan ystävät
SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto
Suomen luonnonsuojeluliitto
Vegaaniliitto
WWF Suomi